1 §. Julkinen kehottaminen rikokseen Rikoslain nykyisen 16 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan julkiseen kehottamiseen rikokseen syyllistyy se, joka julkisesti väkijou kossa taikka yleisesti tietoon saatetussa kirjoituksessa tai muussa esityksessä kehottaa tai koettaa vietellä rikoksen tekemiseen. Kehottamisen rangaistuksena on sakko tai enintään yhden vuoden vankeus. Rikoslain kokonaisuudistuksen toisessa vaiheessa muutetun säännöksen 2 momentin mukaan se, joka 1 momentissa mainituin tavoin kehottaa tai koettaa vietellä joukkotuhontaan, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamiseen, maanpetokseen, törkeään maanpetokseen, vakoiluun, törkeään vakoiluun, valtiope tokseen, törkeään valtiopetokseen, kapinaan, murhaan, tappoon, surmaan, ryöstöön, törkeään ryöstöön, 34 luvun 1-6 tai 11 §:ssä mainittuun rikokseen taikka 45 luvun 5, 8, 10, 18 tai 20 §:ssä tarkoitettuun vaaralliseen sotilasrikokseen, on tuomittava julkisesta kehottamisesta törkeään rikokseen vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Pykälän 3 momentin mukaan se, joka 1 momentissa sanotuin tavoin kehottaa tottelemattomuuteen lakia tai laillisia sääntöjä vastaan, on tuomittava julkisesta kehottamisesta lain rikkomiseen sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Julkista kehottamista rikokseen koskeva kriminalisointi sääntelee välittömästi tiedotusvälineissä ja muuten julkisesti
tapahtuvaa mielipiteiden ilmaisemista ja keskustelua. Perusteita ilmaisuvapauteen vaikuttaviin kriminalisointeihin on silloin, kun julkiset esiintymiset eivät ole pelkästään mielipiteenilmaisuja vaan niillä on myös havaittavia seurauksia yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisena. Julkista kehottamista rikokseen koskevan rikossäännöksen tarpeellisuus ja sisältö kokonaisuutena ei ollut valmistelun kohteena. 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka joukkotiedotusvälinettä käyttäen tai julkisesti väkijoukossa taikka yleisesti tietoon saatetussa kirjoituksessa tai muussa esityksessä kehottaa tai houkuttelee rikoksen tekemiseen siten, että kehotus tai houkuttelu 1) aiheuttaa vaaran, että sellainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään tai 2) muuten selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta, on tuomittava julkisesta kehottamisesta rikokseen sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Jos kehottaminen tai houkutteleminen aiheuttaa sen, että rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, sovelletaan ehdo tetun 2 momentin mukaan mitä rikoslain 5 luvussa on säädetty osallisuudesta rikokseen. Joukkotiedotusvälineitä ovat muun muassa sanoma- ja aikakauslehdistö, sähköiset viestintävälineet, kuten televisio ja radio myös silloin, kun kyse on kaapeli- tai satelliittilähetyksistä, sekä laajalle ja yksilöimättömälle vastaanottajajoukolle jaetut lehtiset ja muut sellaiset painotuotteet. Sähköisen viestintävälineen joukkotiedotusluonne ei riipu lähetysten luvallisuudesta tai luvattomuudesta. Näin ollen myös esimerkiksi luvattomasti toimivalla radioasemalla voidaan syyllistyä julkiseen kehottamiseen rikokseen. Joukkotiedotusvälineestä ei ole kyse, jos vain rajoitettu henkilöpiiri voi vastaanottaa lähetettyjä viestejä. Näin ollen esimerkiksi yhdistyksen jäsenlehti ei ole joukkotiedotusväline, ellei lehteä jaeta yleisesti myös jäsenkunnan ulkopuolelle. Yleisessä käytössä olevaa avointa tietoverkkoa sen sijaan voidaan pitää joukkotiedotusvälineenä. Julkisesti väkijoukossa tapahtuvana kehottamisena pidetään sellaista lausumaa, joka on luvultaan ja kokoonpanoltaan määräämättömän henkilöjoukon kuultavissa. Kehottamisen tapahtumapaikka voi olla julkinen tai yksityinen. Jos julkinen paikka on varattu vain määrätylle joukolle eikä se ole avoinna muille, tilaisuudessa tapahtunut kehottaminen rikokseen ei ole tehty julkisesti väkijoukossa. Jos taas yksityisessä käytössä oleva paikka, esimerkiksi yhdistyksen huoneisto, on avoinna kenelle tahansa tilaisuuteen tulevalle ja paikalle tulee paljon ihmisiä, tilaisuudessa esitetty rikokseen kehottaminen on tapahtunut julkisesti väkijoukossa. Yleisesti tietoon saatetusta kirjoituksesta tai muusta esityksestä voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun kirjoitus jaetaan lukumäärältään suureen joukkoon asuntoja, joita ei ole jollakin perusteella rajoitettu, kun se jaetaan yleisölle esimerkiksi kaupungin kaduilla tai kiinnitetään luettavaksi paikkaan, jossa monet rajoitettuun ryhmään kuulumattomat ihmiset voivat sen lukea. Joissakin tapauksissa voi syntyä tulkintaongelmia. Julkinen kehottaminen rikokseen voi tapahtua myös esimerkiksi näytelmässä, elokuvassa tai videoesityksessä. Edellytyksenä on kuitenkin se, ettei kyseessä ole pelkästään teoksen dialogiin kuuluva lausuma vaan se on tarkoitettu
vaikuttamaan yleisön keskuudessa. Jos kehotus tai houkuttelu aiheuttaa vaaran, että sellainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään tai muuten selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Vaara, että kehotuksen tai houkuttelun mukainen rikos tehdään, voidaan päätellä esimerkiksi siitä, että joku tai jotkut ryhtyvät valmistelemaan sellaista rikosta tai heidän lausumistaan tai muusta käyttäytymisestään voidaan päätellä heidän todennäköisesti ryhtyvän kehotuksen tai houkuttelun mukaiseen rikokseen. Kehotus tai houkuttelu vaarantaisi yleistä järjestystä tai turvallisuutta esimerkiksi silloin, kun kehotus tai houkuttelu herättää yleisön keskuudessa pelkoa tai levottomuutta tai kun sen johdosta mahdollisesti tehtävän rikoksen kohteet joutuvat ryhtymään erityistoimiin suojautuakseen rikokselta. Niissä tapauksissa, joissa kehotus tai houkuttelu selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta, voi rangaistava julkinen kehottaminen kohdistua vähäisiinkin rikoksiin. Esimerkiksi julkinen kehottaminen nopeusrajoitusten rikkomiseen liikenteessä tai myymälänäpistyksiin saattaisi joissakin tapauksissa ilmeisesti vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Kehotuksen tai houkuttelun rangaistavuus edellyttää, että ne henkilöt, joille kehotus tai houkuttelu on osoitettu, saavat siitä tiedon. Rankaisemattomaksi jää kehotus tai houkuttelu, jota kukaan niistä henkilöistä, joille se on osoitettu, ei ole kuullut, tai jota he esimerkiksi kielitaidon puuttumisen vuoksi eivät ole ymmärtäneet. Tieto on mahdollista saada myös välillisesti, esimerkiksi kehotuksesta tai houkuttelusta kertovan uutisen välityksellä. Kehotuksen tai houkuttelun tulee olla siinä määrin yksilöity, että siitä käy ilmi, millaisen rikoksen tekemistä kehotus tai houkuttelu tarkoittaa. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla tarkoin määritelty tekopaikan, tekoajan tai tekotavan suhteen. Julkinen kehottaminen rikokseen on itsenäinen rikos, johon erilaiset osallisuuden muodot ovat mahdollisia. Osallisena rangaistaan esimerkiksi sitä, joka toista varten kirjoittaa rikokseen kehottavan puheen, jonka toinen kirjoitetun mukaisesti julkisesti pitää. Julkinen kehottaminen rikokseen on rangaistava vain tahallisena. Tahallisuuden sisältönä voi olla suoranainen tarkoitus, että kehotuksen tarkoittama rikos tehdään. Tahallisuus voi esiintyä myös siinä muodossa, että kehottaja havaitsee varmasti tai varsin todennäköisesti aiheuttavansa vaaran yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle tai aiheuttavansa kyseisen rikoksen tekemisen vaaran. Rangaistukseksi ehdotetaan sakkoa tai enintään kahden vuoden vankeutta. Asteikkoa voidaan pitää riittävänä kattamaan julkisen kehottamisen vakavaankin rikokseen, koska rangaistavuus ei edel lytä kehotuksen tai houkuttelun noudattamista. 2 momentti. Ehdotetun 2 momentin mukaan sovelletaan mitä rikoslain 5 luvussa on säädetty osallisuudesta rikokseen, jos kehottaminen tai houkuttelu aiheuttaa sen, että rikos tai sen rangaistava yritys tehdään. Ehdotettu 2 momentti ei ole välttämätön, koska yllyttäjän vastuu tehdystä rikoksesta aiheutuu rikos lain 5 luvun säännöksistä. Toisaalta säännös on tarpeen selvyyden vuoksi. Rikoslain 5 luvun säännöksissä tarkoitetun osallisuuden ei välttämättä tarvitse toteutua henkilökohtaisessa kanssakäymisessä rikoksen tekijän kanssa. Edellytyksenä yllytyksen rangaistavuudelle on, että yllyttäjän tahallisuus ulottuu kehotuksen kohteena olevaan rikokseen kokonaisuudessaan, myös sen sisältämään seuraukseen.
tapahtuvaa mielipiteiden ilmaisemista ja keskustelua. Perusteita ilmaisuvapauteen vaikuttaviin kriminalisointeihin on silloin, kun julkiset esiintymiset eivät ole pelkästään mielipiteenilmaisuja vaan niillä on myös havaittavia seurauksia yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisena. Julkista kehottamista rikokseen koskevan rikossäännöksen tarpeellisuus ja sisältö kokonaisuutena ei ollut valmistelun kohteena. 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka joukkotiedotusvälinettä käyttäen tai julkisesti väkijoukossa taikka yleisesti tietoon saatetussa kirjoituksessa tai muussa esityksessä kehottaa tai houkuttelee rikoksen tekemiseen siten, että kehotus tai houkuttelu 1) aiheuttaa vaaran, että sellainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään tai 2) muuten selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta, on tuomittava julkisesta kehottamisesta rikokseen sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Jos kehottaminen tai houkutteleminen aiheuttaa sen, että rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, sovelletaan ehdo tetun 2 momentin mukaan mitä rikoslain 5 luvussa on säädetty osallisuudesta rikokseen. Joukkotiedotusvälineitä ovat muun muassa sanoma- ja aikakauslehdistö, sähköiset viestintävälineet, kuten televisio ja radio myös silloin, kun kyse on kaapeli- tai satelliittilähetyksistä, sekä laajalle ja yksilöimättömälle vastaanottajajoukolle jaetut lehtiset ja muut sellaiset painotuotteet. Sähköisen viestintävälineen joukkotiedotusluonne ei riipu lähetysten luvallisuudesta tai luvattomuudesta. Näin ollen myös esimerkiksi luvattomasti toimivalla radioasemalla voidaan syyllistyä julkiseen kehottamiseen rikokseen. Joukkotiedotusvälineestä ei ole kyse, jos vain rajoitettu henkilöpiiri voi vastaanottaa lähetettyjä viestejä. Näin ollen esimerkiksi yhdistyksen jäsenlehti ei ole joukkotiedotusväline, ellei lehteä jaeta yleisesti myös jäsenkunnan ulkopuolelle. Yleisessä käytössä olevaa avointa tietoverkkoa sen sijaan voidaan pitää joukkotiedotusvälineenä. Julkisesti väkijoukossa tapahtuvana kehottamisena pidetään sellaista lausumaa, joka on luvultaan ja kokoonpanoltaan määräämättömän henkilöjoukon kuultavissa. Kehottamisen tapahtumapaikka voi olla julkinen tai yksityinen. Jos julkinen paikka on varattu vain määrätylle joukolle eikä se ole avoinna muille, tilaisuudessa tapahtunut kehottaminen rikokseen ei ole tehty julkisesti väkijoukossa. Jos taas yksityisessä käytössä oleva paikka, esimerkiksi yhdistyksen huoneisto, on avoinna kenelle tahansa tilaisuuteen tulevalle ja paikalle tulee paljon ihmisiä, tilaisuudessa esitetty rikokseen kehottaminen on tapahtunut julkisesti väkijoukossa. Yleisesti tietoon saatetusta kirjoituksesta tai muusta esityksestä voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun kirjoitus jaetaan lukumäärältään suureen joukkoon asuntoja, joita ei ole jollakin perusteella rajoitettu, kun se jaetaan yleisölle esimerkiksi kaupungin kaduilla tai kiinnitetään luettavaksi paikkaan, jossa monet rajoitettuun ryhmään kuulumattomat ihmiset voivat sen lukea. Joissakin tapauksissa voi syntyä tulkintaongelmia. Julkinen kehottaminen rikokseen voi tapahtua myös esimerkiksi näytelmässä, elokuvassa tai videoesityksessä. Edellytyksenä on kuitenkin se, ettei kyseessä ole pelkästään teoksen dialogiin kuuluva lausuma vaan se on tarkoitettu
vaikuttamaan yleisön keskuudessa. Jos kehotus tai houkuttelu aiheuttaa vaaran, että sellainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään tai muuten selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Vaara, että kehotuksen tai houkuttelun mukainen rikos tehdään, voidaan päätellä esimerkiksi siitä, että joku tai jotkut ryhtyvät valmistelemaan sellaista rikosta tai heidän lausumistaan tai muusta käyttäytymisestään voidaan päätellä heidän todennäköisesti ryhtyvän kehotuksen tai houkuttelun mukaiseen rikokseen. Kehotus tai houkuttelu vaarantaisi yleistä järjestystä tai turvallisuutta esimerkiksi silloin, kun kehotus tai houkuttelu herättää yleisön keskuudessa pelkoa tai levottomuutta tai kun sen johdosta mahdollisesti tehtävän rikoksen kohteet joutuvat ryhtymään erityistoimiin suojautuakseen rikokselta. Niissä tapauksissa, joissa kehotus tai houkuttelu selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta, voi rangaistava julkinen kehottaminen kohdistua vähäisiinkin rikoksiin. Esimerkiksi julkinen kehottaminen nopeusrajoitusten rikkomiseen liikenteessä tai myymälänäpistyksiin saattaisi joissakin tapauksissa ilmeisesti vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Kehotuksen tai houkuttelun rangaistavuus edellyttää, että ne henkilöt, joille kehotus tai houkuttelu on osoitettu, saavat siitä tiedon. Rankaisemattomaksi jää kehotus tai houkuttelu, jota kukaan niistä henkilöistä, joille se on osoitettu, ei ole kuullut, tai jota he esimerkiksi kielitaidon puuttumisen vuoksi eivät ole ymmärtäneet. Tieto on mahdollista saada myös välillisesti, esimerkiksi kehotuksesta tai houkuttelusta kertovan uutisen välityksellä. Kehotuksen tai houkuttelun tulee olla siinä määrin yksilöity, että siitä käy ilmi, millaisen rikoksen tekemistä kehotus tai houkuttelu tarkoittaa. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla tarkoin määritelty tekopaikan, tekoajan tai tekotavan suhteen. Julkinen kehottaminen rikokseen on itsenäinen rikos, johon erilaiset osallisuuden muodot ovat mahdollisia. Osallisena rangaistaan esimerkiksi sitä, joka toista varten kirjoittaa rikokseen kehottavan puheen, jonka toinen kirjoitetun mukaisesti julkisesti pitää. Julkinen kehottaminen rikokseen on rangaistava vain tahallisena. Tahallisuuden sisältönä voi olla suoranainen tarkoitus, että kehotuksen tarkoittama rikos tehdään. Tahallisuus voi esiintyä myös siinä muodossa, että kehottaja havaitsee varmasti tai varsin todennäköisesti aiheuttavansa vaaran yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle tai aiheuttavansa kyseisen rikoksen tekemisen vaaran. Rangaistukseksi ehdotetaan sakkoa tai enintään kahden vuoden vankeutta. Asteikkoa voidaan pitää riittävänä kattamaan julkisen kehottamisen vakavaankin rikokseen, koska rangaistavuus ei edel lytä kehotuksen tai houkuttelun noudattamista. 2 momentti. Ehdotetun 2 momentin mukaan sovelletaan mitä rikoslain 5 luvussa on säädetty osallisuudesta rikokseen, jos kehottaminen tai houkuttelu aiheuttaa sen, että rikos tai sen rangaistava yritys tehdään. Ehdotettu 2 momentti ei ole välttämätön, koska yllyttäjän vastuu tehdystä rikoksesta aiheutuu rikos lain 5 luvun säännöksistä. Toisaalta säännös on tarpeen selvyyden vuoksi. Rikoslain 5 luvun säännöksissä tarkoitetun osallisuuden ei välttämättä tarvitse toteutua henkilökohtaisessa kanssakäymisessä rikoksen tekijän kanssa. Edellytyksenä yllytyksen rangaistavuudelle on, että yllyttäjän tahallisuus ulottuu kehotuksen kohteena olevaan rikokseen kokonaisuudessaan, myös sen sisältämään seuraukseen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei meille ainakaan tuomosia koulussa opeteta.
Ei opeteta, ei, ja siksi ihmisillä ei ole tietoa laeista ennen kuin rikkovat niitä ja sitten yllätyksekseen huomaavat toimintansa olleen laitonta. Lakikirja käteen vain ja tarkistamaan, että laki julkisesta kehottamisesta rikokseen kyllä varmasti siellä on.
Anti Puustinen