Kun tuon "Evoluutio ja kreationismi" -otsakkeen alta löytyy kuvaus, joka vastaa hyvinkin pitkälti tämän avauksen ostikkoa, mutta ei välttämättä liity evoluutioon lainkaan, ajattelin että siitäkin voitaisiin tällä palstalla keskustella kerrankin ajautumatta tuttuun inttelyyn. Siinähän tunnetusti jumaluuksia välttelevät henkilöt pitävät mitä tahansa alkuehtoja monimutkaisempaa ja niitä luovaa entiteettiä turhana, kun taas kristityt vetoavat tyhjästä syntymisen mielettömyyteen.
Siispä asiaan. Matematiikassa plussa kumoaa nollan. Jos energian säilymislakiin vedoten esitetään, että universumin energialla täytyi olla spesifi lähde, unohdetaan samalla että painovoimateorian mukaan suljetussa maailmankaikkeudessa painovoiman massojen välille aiheuttaman potentiaalienergian ja massan energian erotus on aina tasan 0. Sama tulos pätee hiukkasten sähkövarauksiin: jos maailmankaikkeudessa olisi plussaa ja miinusta epäsuhdassa, oltaisiin sen vaikutus huomattu universumin laajentumisessa. Myös universumin pyörimisenergia on havaintojen mukaan 0, sillä missään suunnassa taustasäteily ei ole edes 1/100 000 astetta lämpöisempää kuin toisessa, mikä olisi odotettavissa, jos pallomainen maailmankaikkeus pyörisi ("navat" litistyisivät ja taustasäteily olisi siten lämpimämpää niiden suunnassa).
Vielä ei tiedetä kertoa, mitä nämä nollatoleranssihavainnot tarkalleen ottaen kertovat maailmankaikkeudesta. Niiden pohjalta on kuitenkin repäisty huomiotaherättävästi nimettyjä valistuneita arvauksia, joissa maailmankaikkeuden kerrotaan ilmestyneen tyhjästä. Tosiasiassa näissä malleissa (paitsi Vilenkinin) lähdetään aina joistain alkuehdoista, kuten avaruudesta tai luonnonlaeista. Tämähän näyttäisi pitävän yhtä luomiskertomuksen kanssa, koska siinä Jumalan kerrotaan _luoneen_ maailman tyhjästä! Voidaan ilman muuta olettaa, että "ei-mitään" on paljon luonnollisempi olotila kuin "mitään".
Tästä taas lähdetään epämääräisemmälle alueelle keskustelemaan siitä, mitä luonnonlait todella ovat. Ovatko ne heijastumia jostain yksinkertaisesta kosmisesta selviöstä, vai jonkun superälyn ohjelman muuttujia? Myöskään ajan olemus ei ole selvä (tiedetään ainoastaan, että aika on suhteellista), ja sitä on pyritty yhdistämään kvantteihin ja Hawkingin mallissa varsin nerokkaasti tilaulottuvuuksiin. Luonnonvakioiden synnyssä on saattanut puolestaan alkumaailmankaikkeuden madonrei'illä ollut osansa. Muutenkin aikaa taaksepäin kelatessa alkuräjähdystä kohti universumi näyttää menevän jatkuvasti yksinkertaisemmaksi niin luonnonvoimien kuin energiankin osalta. Jos esim. sähköheikkovoima oli aito ja itsenäinen voima maailmankaikkeuden alkutaipaleella, mikä sai sen muuntumaan ainakin näennäisesti erillisiksi voimiksi (tähän toki löytyy selitys luonnontieteen tasolla)?
Loppuun pieni pähkinä: on sanottu, että heti kun selviää miten maailmankaikkeus on todella syntynyt, vanha häviää ja tilalle muodostuu uusi ja monimutkaisempi kokonaisuus. Ne jotka huomaavat jutun jujun, voivat myös päätellä voisiko näin olla.
Siispä asiaan. Matematiikassa plussa kumoaa nollan. Jos energian säilymislakiin vedoten esitetään, että universumin energialla täytyi olla spesifi lähde, unohdetaan samalla että painovoimateorian mukaan suljetussa maailmankaikkeudessa painovoiman massojen välille aiheuttaman potentiaalienergian ja massan energian erotus on aina tasan 0. Sama tulos pätee hiukkasten sähkövarauksiin: jos maailmankaikkeudessa olisi plussaa ja miinusta epäsuhdassa, oltaisiin sen vaikutus huomattu universumin laajentumisessa. Myös universumin pyörimisenergia on havaintojen mukaan 0, sillä missään suunnassa taustasäteily ei ole edes 1/100 000 astetta lämpöisempää kuin toisessa, mikä olisi odotettavissa, jos pallomainen maailmankaikkeus pyörisi ("navat" litistyisivät ja taustasäteily olisi siten lämpimämpää niiden suunnassa).
Vielä ei tiedetä kertoa, mitä nämä nollatoleranssihavainnot tarkalleen ottaen kertovat maailmankaikkeudesta. Niiden pohjalta on kuitenkin repäisty huomiotaherättävästi nimettyjä valistuneita arvauksia, joissa maailmankaikkeuden kerrotaan ilmestyneen tyhjästä. Tosiasiassa näissä malleissa (paitsi Vilenkinin) lähdetään aina joistain alkuehdoista, kuten avaruudesta tai luonnonlaeista. Tämähän näyttäisi pitävän yhtä luomiskertomuksen kanssa, koska siinä Jumalan kerrotaan _luoneen_ maailman tyhjästä! Voidaan ilman muuta olettaa, että "ei-mitään" on paljon luonnollisempi olotila kuin "mitään".
Tästä taas lähdetään epämääräisemmälle alueelle keskustelemaan siitä, mitä luonnonlait todella ovat. Ovatko ne heijastumia jostain yksinkertaisesta kosmisesta selviöstä, vai jonkun superälyn ohjelman muuttujia? Myöskään ajan olemus ei ole selvä (tiedetään ainoastaan, että aika on suhteellista), ja sitä on pyritty yhdistämään kvantteihin ja Hawkingin mallissa varsin nerokkaasti tilaulottuvuuksiin. Luonnonvakioiden synnyssä on saattanut puolestaan alkumaailmankaikkeuden madonrei'illä ollut osansa. Muutenkin aikaa taaksepäin kelatessa alkuräjähdystä kohti universumi näyttää menevän jatkuvasti yksinkertaisemmaksi niin luonnonvoimien kuin energiankin osalta. Jos esim. sähköheikkovoima oli aito ja itsenäinen voima maailmankaikkeuden alkutaipaleella, mikä sai sen muuntumaan ainakin näennäisesti erillisiksi voimiksi (tähän toki löytyy selitys luonnontieteen tasolla)?
Loppuun pieni pähkinä: on sanottu, että heti kun selviää miten maailmankaikkeus on todella syntynyt, vanha häviää ja tilalle muodostuu uusi ja monimutkaisempi kokonaisuus. Ne jotka huomaavat jutun jujun, voivat myös päätellä voisiko näin olla.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Filosofiaa,mielen aikidoa!
Siis,meillä on käsissämme universumi. Kaikki mistä voimme varmistua on ainetta ja energiaa. Perustellun tiedon lähtökohta lähtee tästä.
(Siis Sankarini Aristoteles lähtisi toisesta lähtökohdista,mutta "no fence", Aristoteles oli väärässä monessa muussakin asiassa... No,oli sillä tosi loppuun asti vietyjäkin perusteluja,esimerkiksi onnellisuuteen ja syllogistiseen logiikkaan liittyen...)
Jos aineen ja energian summa on 0,on kyseenalaista,onko "mitään",näin niinkuin loppupelissä :)
Mutta jos Jumalan vaatima luominen on Luomista,eli jotain jossa saadaan jotain joka on lähtöarvoja suurempaa,niin pitäisi summan olla johonkin suuntaan.
(Tietysti positiiviseen,"Jumala lisää". Negatiivinen tulos johtuisi Jumalan Suunnitelman väärinymmärryksestä ja siitä johtuvasta virhemäärittelystä.)
Mutta jos universumin energiasumma on nolla,ei lopputulos ole lähtöarvoja kummempi. Aika kummallista luomista olisi se. Ainakin perustelematonta olisi sellaiseen uskominen.
Minkä ihmeen "tyhjän"/"olemattoman" selittämiseen me Jumaluutta tarvitsisimme???
(Mieti,atomissa on aikalailla tyhjää. Jumala ei siis ole atomien takana piilossa.)
Uskomista se olisi,ei perusteltua tietoa.
"Mutta jos universumin energiasumma on nolla,ei lopputulos ole lähtöarvoja kummempi. Aika kummallista luomista olisi se. Ainakin perustelematonta olisi sellaiseen uskominen.
Minkä ihmeen "tyhjän"/"olemattoman" selittämiseen me Jumaluutta tarvitsisimme???"
Tosiaankin, alku näyttää hämäävän yksinkertaiselta, mutta mitä luonnonlait ovat? Vaikka ne ilmestyisivät yhdessä aineen kanssa, ne kai vaativat jonkinmoisen selityksen. Timo Paukku kirjoitti aikoinaan Hesarisssa maailmankaikkeuden informaatiosta, ja oli epävärma siitä mitä se on tai mihin se voidaan redusoida (jos mihinkään).
En ole todellakaan mikään teologi, joten tahtoisin oikeasti kuulla mitä erilaisia käsityksiä ihmisillä on esim. luonnonlakien, ajan tai avaruuden luonteesta. Pelkkä avaruuskaan ei ole tyhjää toimittavaa taustaa, vaan kaareutuvaa ja joustavaa välittäjää.
Raja on joka tapauksessa vedettävä johonkin. On aina jotain,joka on "rajalla". Ja sille sitten spekuloidaan selityksiä. Itse pyrin vetämään rajan siihen mikä on mahdollisimman varmaa=perusteltua tietoa. Jolloin rajan voi hyvin vetää luonnonlakien kohdalle,ellei sitten joku keksi havaintoja joilla niille löytyy selitys. Mutta tällöin rajaa siirretään tiedon,ei spekulaation pohjalta.
Jos muuten ei toimita,päädytään arvausleikkiin,josta Occam ei järin tykkää.
Aina on oltava riippuvuus
Se ensimmäisen pakon päivään tuo
jäsentää valveen
ja tarpeen luo
– se ei tyydy
se etenee
Mitä jos puuttuu riippuvuus
Mikä retkille antaa syyn
ja sysää rikkeisiin
ja olet yksin kuin
joku taruolento
...
Se puuttui hahmolta ken loi maan,
ken ei vetoa tunne, ei etuja etsi
Kylläisimmän osa on tavoitteeton autius.
Se, että maailmankaikkeuden kokonaisenergia olisi 0, tarkoittaisi sitä, että maailmankaikkeuden ei ole tarvinnut 'tulla' mistään. Eli maailmankaikkeus voisi olla olemassa ilman mitään massiivista energian mystistä ilmestymistä jostain alkuräjähdyksen yhteydessä, luomistyötä, edellistä maailmankaikkeutta jne.
Maailmankaikkeus vain alkoi. Siistiä ja eleganttia. Ja turha kysyä miksi. Syytä ei ollut. Ellet sitten laske syyksi sitä, että se vain oli mahdollista.
>>Voidaan ilman muuta olettaa, että "ei-mitään" on paljon luonnollisempi olotila kuin "mitään".>Tästä taas lähdetään epämääräisemmälle alueelle keskustelemaan siitä, mitä luonnonlait todella ovat. Ovatko ne heijastumia jostain yksinkertaisesta kosmisesta selviöstä, vai jonkun superälyn ohjelman muuttujia?>Myöskään ajan olemus ei ole selvä>Loppuun pieni pähkinä: on sanottu, että heti kun selviää miten maailmankaikkeus on todella syntynyt, vanha häviää ja tilalle muodostuu uusi ja monimutkaisempi kokonaisuus. Ne jotka huomaavat jutun jujun, voivat myös päätellä voisiko näin olla.
"Se, että maailmankaikkeuden kokonaisenergia olisi 0, tarkoittaisi sitä, että maailmankaikkeuden ei ole tarvinnut 'tulla' mistään."
Mutta luonnonlakien on vaikea kuvitella olevan ikuisia, jos maailma ei ole. On vaikeaa kuvitella ajattomia ominaisuuksia, joiden seurauksena voisi syntyä ajallisia. Ja seurausta ei olisi ilman aikaa.
E:
>>Voidaan ilman muuta olettaa, että "ei-mitään" on paljon luonnollisempi olotila kuin "mitään".
>>Mutta luonnonlakien on vaikea kuvitella olevan ikuisia, jos maailma ei ole. On vaikeaa kuvitella ajattomia ominaisuuksia, joiden seurauksena voisi syntyä ajallisia. Ja seurausta ei olisi ilman aikaa.>Ei-mitään tuntuu kaikkein yksinkertaisimmalta mahdolliselta olotilalta kai sinunkin mielestäsi?>Se, että olemme täällä, ei liity mitenkään siihen miten kaikki sai alkunsa, paitsi että joitain "äärimmäisen epätodennäköisiä" asioita ei tarvitse jäädä ihmettelemään (antrooppinen periaate...).>"Lisäksi, jos 'mitään' vaihtoehdon kokonaisenergia on 0, eroaako se loppujen lopuksi hirveästi 'ei-mitään' vaihtoehdosta?"
Kyllä se tällä hetkellä mukavammalta tuntuu!>Juu, Hawkingin teoria antaa minun mielestäni parhaimman selityksen siitä, miksi maailmankaikkeudella todella voisi olla ajaton alku. Jos universumi on ajaton, niin helpottavatko universumista tehdyt 0-päätelmät kuitenkin ymmärtämään sen olemassaoloa?
virtuaalinen. Ihan vaan tässä ja nyt olevinaan. Oikeastihan mitään ei koskaan ollutkaan, pitkässä juoksussa. Joka se pitkässä juoksussakaan ei tarkoita yhtään mitään. Pitkät ja pätkät, riippuu täysin kokijan katsontalulmasta, eikä muuta ole kuin kokija, kokemassa.
Onko siis missään milloinkaan yhtään mitään, jos kaikki on virtuaalia. Ja mitä se virtuaalia tarkoittaa, onko siis jotain vai eikö ole jotain. Kaikkeus liene parhaimmillaankin kokijalle pelkkää kielipeliä, koska teorian rakentaminen kaikesta on itsessään ilmeisen mahdotonta puuhastelua.
Kaiken kuvailemiseen kun ei ole olemassa matematiikkaa, koska matemaatiikka on loogista, mutta virtuaali ei. Semmoisia hajatelmia herätti han. Virduaalisesti.
Tuo kielipeliajatus oli kiehtova,mahdollisen tosi väite.
Sulkeutuu kammioonsa....
ainakin tältä päivältä!
(Ja kaikki huutaa HII!)
Esittämäsi suuren peruskysymyksen pinnallinen ajattelu tuntuu todella nurkkaan ahdistavalta. Mikään mieleen tuleva tai muilta kuultu hypoteesi ei tunnu tieteellisesti tai älyllisesti tyydyttävältä, kaukana siitä! Jos vaikka ekstrapoloitaisiin hiukkasfysiikan yhtälöitä alkuhetkeä kohti, mitä voitaisiin sanoa sitä ennen vallinneesta tilasta? Tai jos ne johtaisivatkin johonkin ikuisesti "olemassaolleeseen", ei järki hyväksy sitäkään. Myös ajatus luovuttamisesta liian suurien kysymysten edessä tuntuu perin infantiililta. Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.
Täytynee ensin yrittää liikkeellelähtöä hieman matalammalta, oletetusta alkutilasta. Mitä tärkeää fysiikka siitä voisi sanoa?
Tieteessä tapahtuu 1/2005:ssä kansainvälisesti merkittävin suomalainen kvanttifyysikko Keijo Kajantie kirjoittaa kiinnostavasti otsikolla "Fysiikka ja haaveet parhaasta mahdollisesta maailmasta" (löytyy netistä): "Fysiikan minimiperiaatteiden ja ´parhaan mahdollisen maailman´ yhteys on tavattoman läheinen..ja..on viimeaikaisen tieteellisen keskustelun keskipisteessä." Kysymys on pienimmän vaikutuksen laista (yleisesti variaatioperiaatteista) suhteutettuna ihmisen olemassaolon mahdollistamiseksi tarkoin säädettyihin luonnonvakioihin sekä hiukkasfysiikan yhtälöiden lukuisten parametrien toistaiseksi täysin selittämättömiin arvoihin.
Miksi tuo "Least Action Principle" on niin keskeinen? Koska, niinkuin fyysikot sanovat, "physics is where action is".
Esitän nyt hypoteesin, että olemassaolon "alusta" on ollut vain yksi laki, pienimmän vaikutuksen laki. Kaikki muut lait itseorganisaatio ja kaaos mukaanluettuna ovat tämän "suurimman peruslain" ilmentymien toisiinsakietoutumia ja tiivistyneitä kimppuja. Maailmankaikkeus pienimmästä suurimpaan on joka hetki optimaalinen, "paras mahdollinen maailma".
Pienimmän vaikutuksen laki ohjaa kosmista evoluutiota tuottamalla vakuumin defekteineen ja siinä energian monine muunnoksineen, synnyttää ja hienosäätää voimat energia- ja liikemääräkvanttien virtoina energialähteestä nieluun jne. Voimien kvanttivirtoja ohjaten se myös ohjaa biologista evoluutiota "lävistäen" eliöt alkaen genomintakaisesta värähtelyavaruudesta sekä säädellen geenien komputaatioprosessia ja proteiinien poimuttumista ja funktiota.
Olemme saaneet Leibnitzin parhaan mahdollisen maailman, jos samaistamme optimaalisuuden ja hyvyyden.
Onko tältä pohjalta mahdollista laajentaa spekulaatioita koskemaan olemassaolon takaista
"ei-olemassaolevaa" olemassaolon perustana, jää vielä hetkeksi vastaamatta.
"Jos vaikka ekstrapoloitaisiin hiukkasfysiikan yhtälöitä alkuhetkeä kohti, mitä voitaisiin sanoa sitä ennen vallinneesta tilasta? Tai jos ne johtaisivatkin johonkin ikuisesti "olemassaolleeseen", ei järki hyväksy sitäkään."
Taidetaan "vastapuolellakin" turvautua ajattomiin selityksiin. Liikun kuitenkin samoilla linjoilla.
"Kysymys on pienimmän vaikutuksen laista (yleisesti variaatioperiaatteista) suhteutettuna ihmisen olemassaolon mahdollistamiseksi tarkoin säädettyihin luonnonvakioihin sekä hiukkasfysiikan yhtälöiden lukuisten parametrien toistaiseksi täysin selittämättömiin arvoihin."
Jos kaikkea, johon pätee darwinistinen evoluutio, pidetään elävänä, voidaan sanoa että aina elämän syntyessä ja sopeutuessa se on jossain vaiheessa "täydellisessä maailmassa". Ei siksi että maailma olisi luotu elämää varten, vaan koska elämä on kehittynyt maailmaa varten.
Mites on sen pimeän energian laita?
Sen,joka puskee avaruutta erilleen kiihtyvällä nopeudella. Sen ansiosta koko näkyvä maailmankaikkeutemme on karkeasti sadan miljardin vuoden kuluttua kuollut, pimeä ja tyhjä.
Me emme siis elä parhaassa mahdollisessa maailmankaikkeudessa.
vuotta aikaa vielä tekemistä. Sehän on ikuisuus.
Lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lasten lapsemme eivät ole kaiken loppua näin ajatellen vielä hekään yhtään lähempänä.
No mitäpä tehtäisiin ?
Sitä tosiasiaa,että universumi ei ole "paras mahdollinen". Meille toki riittävä.
Mutta Jos puhutaan täydellisestä,pitää puhua täydellisestä.
Kiemurtelua tuollainen minusta :)
Apelkaa,Apelkaa,huutavat lapset ja taputtavat yhteen suuria karvaisia jalkojaan!
Alistetaanko huviksemme sen pitkän piimän jälkeen kuoleva uuniversumi ja sen muut mahtoliset taapertajat. Tai vaikkapa pysäytetään tua rotan lailla jyrsivä aika, tahi että siirrytään olemaan olevaisen tuolle puolen, ja vaikka semmoista huttua ei olisikaan, niin tehdään semmoinen tekemisen ilosta. Mikähän meitä Telluksen jeesuksen perkeleitten ahtaasta näkökulmasta kiinnostaaas nooooin niinku pitkässä juoksussa ?! Se se on lieneppä pohtimesen arvoinen polemiikki ja robleemi, eipä ehkä niinkään nämä pakolliset "viitekehykset" ja mitähää tuolla ja täällä luuraa, kö ?!
Fysiikan teorioiden ja lakien pohjalta spekulointi on varmasti "pääväylä", mutta sen rinnalla on mahdollista etsiä toistakin tietä.
Jos tehdään se aivan realistinen oletus, että tietoisuus on ensisijainen, voidaan spekuloida sen muodostavan jatkumon, joka jollakin tavalla kantaa rakenteissaan "tietoa kaikesta", kunhan tuo tieto vain voitaisiin purkaa mahdollisista moninkertaisista kietoutumistaan ja tiivistymistään. Se on varmasti hyvin vaikeaa.
Varmaan moni on huomannut, että on paljon asioita, jotka ymmärtää aivan kirkkaasti joidenkin psykofyysisten reunaehtojen vallitessa, mutta joita on jossakin toisessa tilassa mahdoton edes muistaa ajatelleensa. (Samaan ilmiöluokkaan kuuluu varmaan myös se jokaiselle tuttu ilmiö, että eri mielentiloihin saattaa liittyä aivan eri moraali.)
Johtopäätös tästä on, että maailmansyntyasiaan voidaan yrittää saada valoa kokeilemalla eri reunaehtoja, ehkä varsin radikaalejakin. Siis asettautumalla eri reunaehtojärjestelmiin, eri "asentoihin" ja asenteisiin. Oikea osavastaus (vrt. Lee Smolinin holografiaperiaate) voi löytyä, mutta myös hukkua reunaehtojen vaihtuessa.
"Jos tehdään se aivan realistinen oletus, että tietoisuus on ensisijainen."
Haistan Descartesin hengen...
PSI saisi kyllä perustella tämän emergenssinsä olemassaolon... Tiedäthän,mitä radikaalimpi väite,sen parempi perustelu?
(Olen minäkin Deutshini lukenut. Aika huumortekstiä paikoin.)
Ottamasi oletus on kuitenkin oletus,ja kun sitä ilman tullaan toimeen on se tulkittava ylimääräiseksi ja turhaksi.
Siis ilman KUNNON perusteluja.
PS. Shapiro odottaa yhä vastausta!
Todella, huomaan olevani Kartesiuksen jäljillä ainakin siihen asti, että en voi olla tunnustamatta tietoisuutta.
Dualismi sitä vastoin ilmenee itselleni (tietoisuudelleni?) epäloogisenkaltaisena, miksi en voi hyväksyä sitä.
Vähintään yhtä epäloogisenkaltaisena koen aivotutkijoiden ja filosofien tavanomaiset selittelyt materian monimutkaistuessa siitä emergoituvasta tietoisuudesta.
Myös näitä kiehtovampi materiassa alusta alkaen piilevän tietoisuuden "siemenen" idea on epäloogisenkaltainen.
Ainoa itselleni loogisenkaltaisena hahmottuva tietoisuuskuva on Berkeley - Hume - Mach - Wittgenstein -akselilla vallitseva neutraali monismi (Neutral Monism), jota olen painottamassa Berkeleyn suuntaan (myös Wittgenstein oli Berkeleyn suuri ihailija).
Mutta tässä tietoisuuskuvassa tietoisuus on enemmän kuin ensisijainen: se on kaikki olemassaoleva!
Tästä siis oli kyse edellisessä kommentissani. Tietoisuuden kategorioita kuten ulkomaailmaa, omaa itseä ja reunaehtojärjestelmiä modifioimalla saataisiin hypoteesini mukaan aikaan tiloja, joissa totuus kaiken alkuperästä voisi häivähtää ja ehkä myös tulla tunnistetuksi loogisenkaltaisena "lepotilana".
Viestisihän oli asiaa, mutta kun ei jaksa kaikkeen syventyä (-;
Yksi kohta kyllä hieman on minulle hämärä, liittyy tähän:
[...unohdetaan samalla että painovoimateorian mukaan suljetussa maailmankaikkeudessa painovoiman massojen välille aiheuttaman potentiaalienergian ja massan energian erotus on aina tasan 0.]
Ensiksikin, aiheuttaako painovoima massojen välille potentiaalienergiaa, jos massat ovat samassa pisteessä (singulariteetti, alkutila)? Eikö tuo potentiaalienergia juurikin kuvaa tehtyä työtä, koska se on myös muunnettavissa työksi? Se ei ole "hukkaenergiaa" tai entropiaa.
Toiseksi, eikö kyse ole sopimuksesta, missä potentiaalienergian nollatasoksi sovitaan ääretön etäisyys? Jos nollatasoksi sovittaisiin singulariteetti, potentiaalienergia olisi aina positiivista, kun se nyt on negatiivista?
Ja kolmanneksi, perustuuko tuo potentiaali massa = 0 havaintoihin? Eli onko maailmankaikkeuden massa ja sen etäisyysjakauma jotenkin arvioitu havaintojen pohjalta?
Neljänneksi jätetään "pimeä energia" käsittelemättä.
Valitettavasti en ole pätevä vastaamaan kysymyksiisi fysiikasta. John D. Barrow kirjoitti aiheesta jonkin verran kirjassa "Maailmankaikkeuden alku", ja minä vain tyydyn toistamaan tyhmänä asiat ;). Käsittääkseni energia tuottaa positiivista painetta, mutta painovoima negatiivista. Inflaation aikana painovoima olisi kuitenkin ollut käänteistä eli positiivista eli työntövoimaa. Olen myös kuullut huhua siitä, että painovoimakenttienkin entropia kasvaisi, ja mustassa aukossa se näkyisi aukon koon kasvuna.
Selventäisikö tämä: http://psroc.phys.ntu.edu.tw/cjp/v39/393.pdf