Olen abiturietti ja käsittelemme uskonnon kurssillamme uskonnon etiikkaa. Mielestäni,valitettavasti uskonnon opetus (ainankin meidän koulussamme) ns. tuomitsee kaiken kristinuskon vastaisen ajattelun. Opettajamme on mielissään kun tunnilla esitetään kysymyksiä, mutta mielestäni vastaa alentavasti kristinuskoa epäileviin kysymyksiin. Kysyin esimerkiksi kerran uskooko opettajamme avaruudessa olevan elämää, ja jos on, onko heillä myös sama jumala kuin meillä. Opettani ei suostunut vastaamaan kysymykseeni.
Eikö varsinkin etiikkaa käsittelevällä kurssilla pitäisi katsoa asioita myös muista näkökulmista kuin kristinuskon kannalta?
Millaisia olivat/ovat sinun uskonnon tuntisi koulussa? Vapaata keskustelua vai opettelua siitä mikä kristinuskon mukaan on oikein, mikä väärin ja muuta vaihtoehtoa ei ole?
Eikö varsinkin etiikkaa käsittelevällä kurssilla pitäisi katsoa asioita myös muista näkökulmista kuin kristinuskon kannalta?
Millaisia olivat/ovat sinun uskonnon tuntisi koulussa? Vapaata keskustelua vai opettelua siitä mikä kristinuskon mukaan on oikein, mikä väärin ja muuta vaihtoehtoa ei ole?
Vastaukset 10
Vanhimmat
teidän pitäisi katsoa asioita neutraalilta pohjalta eikä varsinkään uskoon perustuvissa kysymyksissä pohjautua opettajan vakaumuksiin. Tästä kannattaa huomauttaa koska se on täysin opetusetiikan vastaista
Vaatikaa että opettajanne todistaa jumalan todeksi. Kertokaa sille opettajalle että jumala on satua ja höpötystä niin kauan kuin toisin todistetaan.
harmi vaan, että ammattitaidoton opettaja sattui sinun kohdallesi. Omat kokemukseni uskonnon tunneilta ovat hyviä, keskustelu oli avointa ja omaan ajatteluun herättelevää
ei tällä kertaa ole kyllä kyse ammattitaidottomasta opettajasta. hän on vihkimistä vaille pappi ja hänen miehensä on kirkkoherra, tosin erosi juuri virastaan.
juuri sitä, että "tuomitsee kaiken kristinuskon vastaisen ajattelun". Näin ei kukaan ammattinsa osaava ussanmaikka toimi.
Tässähän on nyt kyse siitä, että opettajamme mies, ex-kirkkoherramme, kuuluu tähän nk. Luther-säätiöön, jonka naisten pappeutta vastustavat änkyrämiespapit perustivat itselleen viimeiseksi sopeksi, jossa he miehet voivat rauhassa vastustaa naispappeutta keskenään, kenties vaimojensa tukemina.
Toki opettajamme sitten tukee "raamatullisena vaimona" miehensä vanhoillisia näkemystä virkakysymyksessä ja muissa asioissa. Tälläinen toiminta on harmitonta, niin kauan kuin se tapahtuu suljetussa piirissä ja pysyy samanmielisten keskuudessa.
Tässä tapauksessa ongelmana on se, että kun opettajamme "laukoo" luokan edessä näitä säätiöläisten näkemyksiä asioista absoluuttisina, ainoina oikeina totuuksina, niin silloin vielä kasvuiässä olevat nuoret joko joutuvat hämmennyksiin tai useimmiten menettävät kiinnostuksena koko asiaan tyystin. Tämä vaikutus voi valitettavasti olla pitkällinen ja on täten hyvin valitettavaa.
Mielestäni olisi hyvä, että joku puolueeton "tarkastaja" voisi saada salaa nauhoitetun videon lukiomme "tyypillisestä" uskonnontunnista. Tarkastajan paikalla olo tai tieto nauhoituksesta tietysti muuttaisi opettajamme "tyyliä", joten siksi tämä olisi tehtävä salaa.
Lukion uskonnon opetuksen tehtävä on opettaa uskontoa, ei uskomaan.
Jotkut opettajat ovat vielä tälläisiä, mikä on ikävää. Keskutella pitäisi pystyä aiheesta kuin aiheesta, kunhan ne liittyvät jotenkin oppitunnin aihepiiriin.
Onneksi omilla uskonnontunneilla opettaja kuunteli ja kommentoi asiallisesti muitakin näkökulmia, vaikka itse olikin kristinuskossa.
Meillä on avarakatseisempi uskonnon opettaja. Hän edisti keskustelua enkä tiedä onko hän uskova. Minulta ainakin lähtee kriittistä kommenttia jokaiselle maailmankatsomukselle, ellei se ole todella hyvin perusteltua; kritiikkiä ei keksi... Hänen oma katsomuksensa jäi hämärän peittoon.
Perin ikävää että teille sattui tuollainen. Uskonnontunnilla pitäisi opettaa tosiaan uskontoa, ei uskomista.
Itse opettajana kieltäydyn vastaamasta henkilökohtaisiin kysymyksiin, jotka koskevat uskonnollista tai poliittista vakaumustani. Ne asiat eivät kuulu koululuokkiin eikä niitä saa kysyä edes työpaikkahaastattelussa.
Sinä oppilaana voisit miettiä, miksi esität opettajalle henkilökohtaisen kysymyksen. Opettajallasi on täysi oikeus kieltäytyä vastaamasta tai kertomasta omaa henkilökohtaista mielipidettään. Hän opettaa niitä asioita, joita oppikirjat neuvovat opettamaan. Hänen ei näin ollen tarvitse kertoa mitään, mitä itse ajattelee niistä asioista eikä se edes sinulle tai muillekaan oppilaille kuulu.
Mietipä, miksi juuri työpaikkahaastatteluissakin on lain voimalla kielletty kysymästä, aikooko hankkia lapsia, mikä on poliittinen vakaumus tai uskonnollinen vakaumus. Mieti sitä ensin ja sitten ymmärrätkin, miksi opettajasi ei vastannut kysymykseesi. Hän haluaa, että ajattelet itse omilla aivoillasi. Et tee hänen mielipiteellään mitään, vaan sinun on opittava muodostamaan itse oma mielipiteesi sen asiatiedon varassa, mitä elämässäsi hankit.
Hyvää jatkoa sinulle!