Juuu, miljoonat ihmiset näkevät ja kokevat yhdessä mahtavia hetkiä Jumalan läsnä-olon kanssa, jokaista heitä Hän muistaa päivittäin. Jokaisella on omat kokemukset.
Myös nämä kokemukset ovat havaittavissa ja koettavissa ryhmissä (tällöin varmaan puhutaan joukkohysteriasta?)
Vai mistä moiset johtuu?
Myös nämä kokemukset ovat havaittavissa ja koettavissa ryhmissä (tällöin varmaan puhutaan joukkohysteriasta?)
Vai mistä moiset johtuu?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tutustu vaihtoehtoisiin uskontoihin, niissäkin koetaan ties minkä jumalan läsnäoloa ja luullaan että ne jumalat vaikuttavat jotakin. Vain henkilökohtaisten kokemusten perusteella siis joko ei ole ollenkaan jumalia (kaikkien kokemus on itsepetosta) tai on olemassa koko joukko jumalia (Yahwe, Allah, Vishnu, Osiris)...
Miljoonat eri uskontoihin kuuluvat ja eri jumalia palvovat ja toisensa kieltävät kokevat uskonnollisia ihmeitä. Miten täm voi olla mahdollista.
Monet ihmiset näkevät UFO:ja. Se ei silti tarkoita että avaruusolentoja olisi, tai edes sitä, että he olisivat UFO:n nähneet.
"Myös nämä kokemukset ovat havaittavissa ja koettavissa ryhmissä"
Uskovainen kaipaa kiihkeasti kuuluvansa osaksi jotakin, ja siksi on peräti valmis valehtelemaan näkevänsä jotain, vain siksi, koska muutkin näkevät... Toimii kuten kaikki muutkin. Lisäksi valheen toisteleminen aiheuttaa uskomista valheeseen.
Mitä sillä tarkoitetaan? Jos jotakin en ymmärrä enkä pysty selittäämään niin sehän johtuu vajavaisuudestani tai muusta puutteesta eikä asia siitä syystä kovin kummallien tarvitse olla. Koko ajan tapahtuu asioita ympärillämme emmekä ole niistä koko ajan täysin tietoisia. Tapahtuu siis asioita jotka tapahtuneen jättämän musitikuvan perusteella emme kykene selittämän. Mutta tekeekö se asiasta "yliluonnollisen".
Mitä ihminen kokee on hänen omansa ja hän voi sitä nimittää miksi haluaa vaikka jumala-kokemukseksi. Jos nyt jostakin syystä paikalla on useita tai jopa tuhansia ihmisiä kokemassa niin mitä jokainen tietää toisten kokemuksesta? Tietenkin voi kuvitella että toiset kokee saman kuin minä mutta minä voin tuntea vain oman kokemukseni ei muiden.
Kun puhumme kokemuksesta mitä sillä tarkoitamme? Eikä kokemukseen sisälly tunnistamista? Jos en tunnista sinua en voi saada kokemusta kohtaamisestasi. Eli jos koen jumalan niin hänen täytyy olla minulle tuttu. Muuten en voi tietää että kysymyksessä on jumala. Mitä minä tiedän jumalasta muuta kuin sen mitä on kerrottu. Mistä voin tietää että kerrottu on totta?
En pyri todistamaan että jumalaa ei ole vaan haluan osoittaa että vaikka koemme mitä tahansa se on oman mielemme heijastamaa.
Eiköhän olisi viisaampaa oppia tuntemaan "itsensä" perusteellisesti. Seurata kaikkia motiiveja ja yllykkeitä jotka vaikuttavat ajatuksiimme ja toimintaamme. Jos en näitä tunne miten voin olla varma että havaintoni ovat oikeita tai todellisia.
"Yliluonnollinen" määritelmästä riippuen on joko paradoksi tai sitten se tarkoittaa jotain joka ei tarkoita mitään.