Vielä tänä päivänä, vaikka yksinhuoltajia on paljon,
yksin lasten kanssa olevaa, arvostellaan ja varsinkin uskovien avioparien tiimoilta.
Omasta kokemuksesta kerron, uskova aviomies
lähettelee lemmenviestejä ja tosi törkeitäkin,
vaikka tunnen hänen vaimonsa ja itse en ole
hänelle mitään kiinnostusta osoittanut.
Ymmärrän, että tällä miehellä ei ole nyt avioliitossaan hyvä olla ja hänen ogelmansa
ovat tosi syviä ja myöskin vihollinen pääsee
pyörittämään. mutta rajansa on kaikella.
Olen sitä mieltä, että edelleenkin
yksinhuoltaja nainen on suojaton.
En vain käsitä sitä, että uskovien piireissäkin
puhutaan pahaa, ihmisestä joka joutuu olosuhteiden takia, tekemään parhaansa ja huolehtimaan lapsistaan yksin.
Olin yhdessä sielunhoito koulutuspäivässä
ja siellä erään srk nuorisotyöntekijä
kertoi tapauksen perheestä jossa on ns.
vapaa kasvatus, siellä lapsi piirteli seinään ja lopuksi hän sanoi että tämä
oli yksinhuoltaja perhe. Siinä hän toi ilmi
oman asenteensa yksinhuoltaja perhettä kohtaan.
Silloin kun ns.vapaa kasvatus tuli 70luvulla
ei se tuonut mitään hyvää, koska rakkaudelliset rajat rikottiin ja ei lapsi voi elää ilman rakkautta eikä rajoja.Mutta sitä ei ilmennyt
vain yksinuoltajien parissa, vaan enemmänkin ydinperheissä.
Jokainen tekee varmasti parhaansa, mutta Jumala haluaa että ensisijaisesti katsomme omaan sydämeen
ja otamme sen rikan pois omasta silmästä,
ennenkuin alamme toisia tökkimään.
Sen tiedän, nyt kun olen uskossa, että mitään katkeruuden siementä en ota vastaan ja
rukoilen tämän miehen ja hänen vaimonsa puolesta,
että tämä mies saisi kohdata Jeesuksen todellisena Vapahtajanaan, sillä joka on lähellä Herraa,
ei lähentele vieraita naisia, eikä muutenkaan elä haureellisesti.
Eikö näin?
yksin lasten kanssa olevaa, arvostellaan ja varsinkin uskovien avioparien tiimoilta.
Omasta kokemuksesta kerron, uskova aviomies
lähettelee lemmenviestejä ja tosi törkeitäkin,
vaikka tunnen hänen vaimonsa ja itse en ole
hänelle mitään kiinnostusta osoittanut.
Ymmärrän, että tällä miehellä ei ole nyt avioliitossaan hyvä olla ja hänen ogelmansa
ovat tosi syviä ja myöskin vihollinen pääsee
pyörittämään. mutta rajansa on kaikella.
Olen sitä mieltä, että edelleenkin
yksinhuoltaja nainen on suojaton.
En vain käsitä sitä, että uskovien piireissäkin
puhutaan pahaa, ihmisestä joka joutuu olosuhteiden takia, tekemään parhaansa ja huolehtimaan lapsistaan yksin.
Olin yhdessä sielunhoito koulutuspäivässä
ja siellä erään srk nuorisotyöntekijä
kertoi tapauksen perheestä jossa on ns.
vapaa kasvatus, siellä lapsi piirteli seinään ja lopuksi hän sanoi että tämä
oli yksinhuoltaja perhe. Siinä hän toi ilmi
oman asenteensa yksinhuoltaja perhettä kohtaan.
Silloin kun ns.vapaa kasvatus tuli 70luvulla
ei se tuonut mitään hyvää, koska rakkaudelliset rajat rikottiin ja ei lapsi voi elää ilman rakkautta eikä rajoja.Mutta sitä ei ilmennyt
vain yksinuoltajien parissa, vaan enemmänkin ydinperheissä.
Jokainen tekee varmasti parhaansa, mutta Jumala haluaa että ensisijaisesti katsomme omaan sydämeen
ja otamme sen rikan pois omasta silmästä,
ennenkuin alamme toisia tökkimään.
Sen tiedän, nyt kun olen uskossa, että mitään katkeruuden siementä en ota vastaan ja
rukoilen tämän miehen ja hänen vaimonsa puolesta,
että tämä mies saisi kohdata Jeesuksen todellisena Vapahtajanaan, sillä joka on lähellä Herraa,
ei lähentele vieraita naisia, eikä muutenkaan elä haureellisesti.
Eikö näin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tätä samaa olen minäkin kokenut helluntaiseurakunnassa.Meitä oli aika montakin yksinäistä naista, yksinhuoltajaa.Akat vahtavasivat ukkojaan, ettei edes sanaa päässeet sanomaan.Nämä vaimot olivat niitä ilkeimpiä ja ukot kyttäsivät meitä naisia.
Ykskin tuli kuiskaamaan viereen juuri ennen rukouskokousta ennen, että kyllä sä sitten oot ihana nainen.Yök, että mua yökötti.Silmät kiilu päässä ja oli muutenkin epäsiisti kaikella tavalla.
Oli muuten seurakunnan yhdessä virassakin.
Ja muutenkin meitä pidettiin alempiarvoisina, kuin niitä naisia, jotka olivat aviossa.
Ja vielä olisi paljon muistakin ukoista siinä piirissä kertomista, mutten viitti, kun alkaa yököttää.
Erosinkin lopulta koko porukasta kun en tykänny siitä hihhuloinnista .
Noilla ukkomiehillä on kyllä aika paljon selitettävänä Jumalalle...yök.
Siunausta sulle! Mä en ainakaan ajattele yksinhuoltajista mitään pahaa, ehkä pikemminkin, että niillä voi olla aika raskasta. Ite oon naimisissa enkä mun miestäni vahtaa ja jos mun mieheni ikinä kiinnostuis yksinhuoltajasta, läksyttäisin kotona miestäni parannukseen, enkä olis vihainen yksinhuoltajalle, jollei olis syytä.
Olipas ikävä juttu.
Jos joku seurakunnassa niin ajattelee, omapa on ymmärtämättömyytensä. Älä sinäkään edes sellaisia ajattele. Voihan olla että itse koet niin ja jos joku sinnepäin sanoo, otat sen henkilökohtaisesti. Itsesi takia niissä tilanteissa kysy suoraan, että " Tarkoitatko nyt tuolla kommentilla, että yksinhuoltajaperheissä käy noin? Eli minunkin perheessä voi käydä niin?" Huomaat varmasti, että puhuja ei tarkoittanut sillä mitään sellaista. Varo, ettet ala kasvattamaan mitään kuilua itsesi ja seurakunnan väliin tällaisilla ajatteluilla. Ehdotan, että aina kysyt suoraan, ettei jää se sitten kaivelemaan ja kasvamaan. Ja jos joku nyt olisi niin tyhmä, että niin ajattelisi, niin no jo on. Puhu seurakuntasi pastorin kanssa silloin tästä, koska se olisi jo röyhkeää.
Kaikkea hyvää ja siunausta sinun perheellesi! Ja Jeesus rakastaa juuri sellaisia, jotka tarvitsevat Häntä eniten. ( Enkä nyt tarkoita sitä että ja just yksinhuoltajattarvii, vaan että asenteella, että se on hyvä asia, jos tarvitsee Jeesusta ja esim. Minä TARVIN paljon!!!)
Jumalan rauhaa ja siunausta myös sinulle!
Jeesus kanssasi joka askeleella.
Häirikkö miehen vaimolle asiasta ,niin eiköhän mies rauhoitu. Jaksamista ja siunausta sinulle.
... se viisasta?
Mietin ihan samaa, mutta rukoilen ja kuulostelen vielä. Olen kyllä säilyttänyt viestit.
En siksi, että kostaisin jotain,
vaan just siksi, jos vaimon olisikin hyvä tietää.
Entäpä jos olisi toisin päin, tai mitä mieltä olette
yksinhuoltaja isät? (voisikohan edes niin olla)
että naimisissa oleva uskova vaimo lähentelisi
yksinhuoltaja isää?
Kiitos sinulle, nasir ja siunausta myös.
kun sinulla on vedenpitävät todisteet, muuten loukattu aviovaimo kääntää sen asian sinun syyksesi. Silloinkin kannattaa miettiä sitä, että kannattaako. Asia on arka ja itse olet tosi heikoilla, koska tarvittaessa mies kieltää kaiken.
Viimekädessä saat kuulla, että olet itse yrittänyt toisen miestä ja kun et ole onnistunut, niin katkerana yrität rikkoa heidän avioliittonsa.
Säilytä joku tekstiviesti josta ilmenee lähettäjä. Voisit varoittaa tätä miestä jos sinulla on tällainen säästössä, että hän parantaisi tapansa ja tekisi parannuksen. Jospa hän rauhoittuisi varoituksesta.
Marianne ja mä olen muuten yksinhuoltaja isä ja ei ole naiset paljo textaillut no en kuulu hellareihin vaan toivon mukaan siihen "yhteiseen" seurakuntaan sen verta kokemuksia kyllä on että yksihuoltajaa pidetään kait jotenkin enempi silmällä tai sitte kuvittelen vaan no seurakuntia on monenlaisia ja mihinkään kuuluminen ei tee autuaaksi...saattas naisen usko olla koetuksella jos näyttäisit viestit mut neuvvon sanomaan sille miehelle että lopettaa koska se ittekkin tietää että tekee väärin
chentsu pääasia että marianne tietää itte olevansa oikeassa ja ihan sama vaikka olis kuin monta ihmistä syyttämässä ja räkyttämässä...jos se ukko pitää itteään uskiksena niin sen pitäs tunnustaa vaimolleen asia ja vaikka ne viestittelyt loppuskin niin sikaillu se on
se ei aina riitä. Nainen on näissä asioissa aina se heikompi osapuoli. jos kahdesta pahasta pitää valita niin eikö silloin se pienempi paha ole vähemmän haitallinen. En tarkoita, että härintää pidä hyväksyä millään tavoin.
Tällaiset ihmiset jotka tekevät näitä asioita ovat jonkin asteisesti häiriintyneitä. He ovat arvaamattomia ja sen vuoksi normaalit kriteerit ja toimintatavat ei aina päde. Omakohtainen kokemukseni on osoittanut sen, että varovaisesti toimien itsekkin pääsee vähemmällä.
Musta sulla oli jo sun viestissä hyvä vastaus, et rukoilet niiden suhteen puolesta. Älä kerro sille vaimolle, kun se on kuitenkin mun mielestä niiden pariskunnan välinen asia. Dr.Philissä muuten oli joskus tästä aihe ja Dr.Phil sanoi just näin.
Jos mies haluaa tehdä parannuksen, hän voi kertoa vaimolleen, sitten ku on valmis. Voit tietty vähän uhkailla, että jollei hän lopettele, säilytät viestit ja saatat lähipäivinä käydä moikkaamassa hänen vaimoaan.
Mulla oli joskus sama ongelma ja se lopetti ku uhkailin, en vastannut sen viesteihin, soittoihin ja sitten tapasin nykyisen mieheni ja hänkin sanoi, että nyt on parasta lopettaa. Vaihdoin lopuksi tuntemattomaan numeroon. Loppui siihen. Mutten kertonut vaimolle.
Näin hänen vaimonsa tänään ja en kertonut
koska huomaan että heillä on kriisi avioliitossaan
ja varmasti ei vaimolla ole helppoa nyt muutenkaan.
Rukoilen heidän puolesta ja toivon että Jumala
kääntäisi heidän sydämensä Häntä ja myös toisiaan kohti ja ettei sielunvihollinen pääsisi voitolle.
Kiitos kaikille vastanneille
ja runsasta Herramme Jeesuksen läsnäoloa
joka hetki, sillä aika on nyt paha
ja Herramme tulo jo aivan lähellä.
- Maana-