Katsokaa pakkausselosteita, lähes kaikki mahdolliset sivuvaikutukset ovat mahdollisia. Paljon käyttäjiä, jotka eivät tunne mitään haittavaikutuksia, myöskään lopettaessa. Toisilla tulee ihan hirveitä tuntemuksia. Jotkut saavat tosi hyvän avun. Lääkärit myöntävät, että ei toimi kaikilla. Miksi siis toimisi lopuillakaan? Miksi niin moni on saanut apua myös lumelääkkeistä? Onko niin, että tuntemukset / vaikutukset ovat juuri sitä mitä kukin käyttäjä itse haluaa? Jos hyväksyt vaikuttavan aineen, alat voida hyvin, jos et, voit entistä huonommin. Näin myös mahdollisen alkoholin yhteiskäytön kanssa. Toinen tulee tuplasti humalaan, toinen ei saa enää vaikutusta.
Lääkäri vastaa jokaiseen kysymykseesi lääkettä / vaikutusta koskien juuri sillä tavalla mikä on hänelle edullisinta. Hänellä voi olla yhteistyösopimus jonkun tietyn lääkemerkin kanssa ja siksi juuri se on ehdottomasti paras juuri sinun masennukseesi, ahdistukseesi, panikkiisi...
Lääkäri vastaa jokaiseen kysymykseesi lääkettä / vaikutusta koskien juuri sillä tavalla mikä on hänelle edullisinta. Hänellä voi olla yhteistyösopimus jonkun tietyn lääkemerkin kanssa ja siksi juuri se on ehdottomasti paras juuri sinun masennukseesi, ahdistukseesi, panikkiisi...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aivokemia on yksilöllistä. Siispä myös lääkkeiden vaikutukset ovat yksilöllisiä. Vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa on todettu, että mielialalääkkeillä on parempi vaikutus kuin hoitamattomuudella/lumelääkkeillä. Mielialalääkkeitä on useampaa eri tyyppiä, ja voi mennä aikaa ennenkuin sopiva tyyppi löytyy. Itsellä menossa kolmannet masennuslääkkeet, nykyiset ovat sopivat, aiemmissa sivuvaikutuksia/tehottomuutta. Ja muistettava on, että mielialalääkkeet alkavat tehota vasta 2-5 viikon kuluttua lääkkeen aloittamisesta.
Laitetaanpa paniikkipotilaalle 100 mg Diapamia, 6 mg xanoria ja vaikkapa vielä 40 mg Tenoxia.
....odotetaan tunti....
Jos sen jälkeen on vielä paniikissa, niin minä lupaan...
Miksi ei toimisi lopuilla? Ei tämmöistä asiaa voi näin suoraviivaisesti yleistää. Hyvä esimerkki on pahaan kierteeseen mennyt paniikkioireilu. Ihminen, jolla on kovat paniikkikohtaukset, alkaa pikkuhiljaa käpertyä kotinsa sisään, eikä mikään arkielämässä suju. Paniikkikohtauksiin ei uskottelu auta, jos ne on koko somaattisella oireistolla näkyvissä. Kohtaukset näkyvät jopa sydänsähkökäyrässä pahimmillaan.
Kun ihminen saa tähän vaivaan sopivan lääkityksen, voi oireeton elämä alkaa. Omalla kohdallani en ole tarvinnut bentsoja yhtään, kun SSRI-lääke hoiti asian. Kohtauksettomuus alkoi muutaman kuukauden viiveellä kuten näissä lääkkeissä usein luvataankin. On kuin olisi saanut uuden elämän, kun kohtaukset ovat pysyneet poissa.
Masennukseen vaikutus on ollut vähän heikommin näkyvää, ehkä pääasiassa niin, että mieli ei enää pääse liian matalalle, epätoivoon, enää ei itketä - tosin joskus kaipaisi, että pystyisi vähän itkemäänkin.
Yksilöllistä, toiset saavat avun, toiset ei - tämä ei ole syy jättää yrittämättä auttaa lääkkeillä, jos elämäntilanne sitä vaatii.