ns. suvaitsevuudesta

Kirjoituksessaan viime keskiviikon (12.10.) Helsingin Sanomissa Pia Hildén ja Caroline Aderinwale valottavat ansiokkaasti itseään suvaitsevaisina pitävien ihmisten ajatusmaailmaa. Aderinwale ja Hildén kritisoivat toimituspäällikkö Mika Petterssonia koska tämä oli rohjennut katua sitä, että rasismimiinan astumista peläten ei vuosi sitten ollut kirjoituksessaan kertonut pitäjänmäkeläisä häirinneen nuorisojengin etnisestä koostumuksesta.
Aderinwale ja Hildén kysyvät kuinka, rikoksen tekijöiden etnisen taustan korostaminen (lue kertominen) uutisissa voisi mitenkään vähentää ennakkoluuloja tai ehkäistä muukalaisvihaa. Oma näkemykseni on, että tiedotusvälineiden ensisijainen tehtävä on kertoa ympäröivästä maailmasta sellaisena kuin se on, ei esim. sellaisen kuin Aderinwale ja Hildén toivoisivat sen olevan. Ja jos tähän maailman kuulu se, että myös maahanmuuttajataustaiset ihmiset tekevät rikoksia, tulee asiasta kertoa. On toki olemassa yhteiskuntajärjestelmiä jossa tiedotusvälineillä on myös toisia tehtäviä, mutta toivottavasti emme ole matkalla siihen suuntaan.
Aderinwale ja Hildén kysyvät myös miksi valtamedian tulisi olla vastuussa siitä, mitä roskalehdet kirjoittavat. Aderinwale ja Hildén ovat siis luokitelleet osan lehdistä, ehkä ne jotka ovat valinneet linjakseen mainita myös epäiltyjen etnisestä taustan, roskalehdiksi. Olisi mielenkiintoista tietää ovatko näitä lehtiä lukevat ihmiset Aderinwalen ja Hildénin mielestä myös roskaihmisiä ja ovatko näiden ihmisten mielipiteet roskamielipiteitä.