Kun menette sunnuntaikirkkoon aamuaskareitten jälkeen menettekö sinne sydän täynnä odotusta ja toivoa?
Odotatteko saavanne papin saarnasta hienosta musiikista ja kauniista lauluista lohdutusta ja voimaa seuraavan viikon askareisiin?
Uskotteko että jumala antaa teille syntinne anteeksi kun ne ensin tunnustatte ja sitten rukouksessa anteeksi pyydätte?
Uskotteko että kun panee rahaa kolehtihaaviin toimii tämä almu ikäänkuin aneena jumalalle syntien anteeksisaamiseksi?
Vai menettekö kirkkoon vain muodon vuoksi kun ei ole mitään muutakaan tehtävää ja kirkossa saarnaa uusi vieraileva pappi tai jopa itse piispa?
Ja sitten kun itse arkkipiispa saarnaa niin olette kirkon ovella pari tuntia ennen juhlamenojen alkua ettette vaan menetä mitään arkkipiispan vierailusta?
Odotatteko saavanne papin saarnasta hienosta musiikista ja kauniista lauluista lohdutusta ja voimaa seuraavan viikon askareisiin?
Uskotteko että jumala antaa teille syntinne anteeksi kun ne ensin tunnustatte ja sitten rukouksessa anteeksi pyydätte?
Uskotteko että kun panee rahaa kolehtihaaviin toimii tämä almu ikäänkuin aneena jumalalle syntien anteeksisaamiseksi?
Vai menettekö kirkkoon vain muodon vuoksi kun ei ole mitään muutakaan tehtävää ja kirkossa saarnaa uusi vieraileva pappi tai jopa itse piispa?
Ja sitten kun itse arkkipiispa saarnaa niin olette kirkon ovella pari tuntia ennen juhlamenojen alkua ettette vaan menetä mitään arkkipiispan vierailusta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ensimmäisiin kysymyksiin on helppo vastata myöntävästi, vaikka sydän ei läheskään joka pyhä ole "täynnä" odotusta. Jumalanpalvelus on voiman lähde alkavalle viikolle. On erityisen mahtavaa, että messun alkupuolella on synnintunnustus ja synninpäästö, niiden merkitys on todellinen ja anteeksisaamisen lahja Kristuksen lupauksen täyttymys. (Almu-kysymys ei ole kommentoimisen arvoinen, eivätkä kaksi viimeistä kysymystä.)
eipä tuohon ole lisättävää tai poisjätettävää. luuliko kysymyksenasettaja voivansa osoittaa jotakin muuta?