Mikä oikeus naisella on päättä abortista? Miksei isältä kysytä mitään?
Jos nainen haluaa pitää lapsen mutta isä ei ja vaatii aborttia, ei onnistu.
Jos nainen ei halua pitää lasta mutta isä haluaa ja vaatii että aborttia ei tehdä, ei onnistu.
Tietysti Suomen laki tulkitsee asian siten että sikiöllä ei ole oikeuksia ennen syntymään ja siten siis nainen saa tehdä omassa kehossaan olevalle pienelle ihmiselle mitä haluaa. Tämän vuoksi mm. alkoholisoituneiden naisten pakkohoitoa ei voida toteuttaa vaan äidit saavat rauhassa ryypätä lapsensa terveyden tai vetää huumeita.
Minusta olisi vähintäänkin kohtuullista että mikäli miehellä on ollut perusteltu syy uskoa ehkäisyn toimivuuteen (esim. nainen käyttää pillereitä tai väittää käyttävänsä) eikä hän halua lasta vaan vaatii aborttia, että hän ei joutuisi elatusvastuuseen lapsesta. Voidaan kysyä, mikä oikeus naisella on päättää joutuuko tai saako mies elatusvastuun heidän yhteisestä lapsesta? Tietysti asian voi kääntää toisinpäin eli jos mies väittää käyttävänsä luotettavaa ehkäisyä eikä se pidäkään (paikkaansa) eikä hän halua aborttia tehtävän, silloin naisella ei pitäisi olla elatusvastuuta lapsesta (jos hän siis haluaisi abortin).
Nyt tietysti joku femakko ryntää sanomaan että kun se odotusaika on niin kamalaa että ei sellaista pidä kestää jos ei halua...niin...jos ei halua kestää sitä kamalaa odotusaikaa niin miksei sitten hanki erittäin luotettavaa ehkäisyä ja käytä sitä? Joo ja älkää sanoko että miksei se mies käytä luotettavaa ehkäisyä...no eihän mies ruikutakkaan siitä että odotusaika on kamalaa ja onhan miehenkin voitava luottaa siihen että jos nainen sanoo käyttävänsä niin sitten myös käyttää luotettavaa ehkäisyä.
Vai olisiko sellainen oikea menettely että nainen ja mies tekevät sopimuksen jonka mukaan mikäli ei-toivottu raskaus tulee, nainen suostuu tekemään abortin (ja tekee sen sitten kanssa vaikka väkisin)? Siinä olisi molempien edut (aikuisten) turvattu samalla kertaa.
Jos nainen haluaa pitää lapsen mutta isä ei ja vaatii aborttia, ei onnistu.
Jos nainen ei halua pitää lasta mutta isä haluaa ja vaatii että aborttia ei tehdä, ei onnistu.
Tietysti Suomen laki tulkitsee asian siten että sikiöllä ei ole oikeuksia ennen syntymään ja siten siis nainen saa tehdä omassa kehossaan olevalle pienelle ihmiselle mitä haluaa. Tämän vuoksi mm. alkoholisoituneiden naisten pakkohoitoa ei voida toteuttaa vaan äidit saavat rauhassa ryypätä lapsensa terveyden tai vetää huumeita.
Minusta olisi vähintäänkin kohtuullista että mikäli miehellä on ollut perusteltu syy uskoa ehkäisyn toimivuuteen (esim. nainen käyttää pillereitä tai väittää käyttävänsä) eikä hän halua lasta vaan vaatii aborttia, että hän ei joutuisi elatusvastuuseen lapsesta. Voidaan kysyä, mikä oikeus naisella on päättää joutuuko tai saako mies elatusvastuun heidän yhteisestä lapsesta? Tietysti asian voi kääntää toisinpäin eli jos mies väittää käyttävänsä luotettavaa ehkäisyä eikä se pidäkään (paikkaansa) eikä hän halua aborttia tehtävän, silloin naisella ei pitäisi olla elatusvastuuta lapsesta (jos hän siis haluaisi abortin).
Nyt tietysti joku femakko ryntää sanomaan että kun se odotusaika on niin kamalaa että ei sellaista pidä kestää jos ei halua...niin...jos ei halua kestää sitä kamalaa odotusaikaa niin miksei sitten hanki erittäin luotettavaa ehkäisyä ja käytä sitä? Joo ja älkää sanoko että miksei se mies käytä luotettavaa ehkäisyä...no eihän mies ruikutakkaan siitä että odotusaika on kamalaa ja onhan miehenkin voitava luottaa siihen että jos nainen sanoo käyttävänsä niin sitten myös käyttää luotettavaa ehkäisyä.
Vai olisiko sellainen oikea menettely että nainen ja mies tekevät sopimuksen jonka mukaan mikäli ei-toivottu raskaus tulee, nainen suostuu tekemään abortin (ja tekee sen sitten kanssa vaikka väkisin)? Siinä olisi molempien edut (aikuisten) turvattu samalla kertaa.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Sellainen pikku kommentti, että jos mies ei voi olla varma ehkäisyn tehokkuudesta, hän voi itse päättää käyttää kondomia.
Pakkohoidosta sen verran, että jos alkoholisoituneet äidit ovat PAKKOhoidossa, heille ei anneta pisaraakaan. Avohoito on jo toinen juttu, mutta ketään ei voi pakottaa aborttiin. Valvottu pakkohoito on mielestäni ainoa järkevä vaihtoehto.
Ota huomioon sekin, että mies voi häipyä lapsen luota, joutuen vain taloudelliseen elatusvelvoitteeseen. Naisen on vaikeampi tehdä näin, sekä lainopillisesti, fyysisesti (ns."äidinvaisto" että moraalisesti.
Monesti raskaus on todellakin tahaton, esim. jos yhdyntä on tapahtunut humalassa, pilleri on unohtunut, kondomi on puhjennut (itselleni on muuten käynyt näin. Kondomi antaa tilastollisesti 95% suojan raskudelta - toim.huom.), tai raiskauksen seurauksena. Jos elämäntilanne ei yksinkertaisesti salli äitiyttä (opiskelu, työ, ym.), ei jäljelle jää muita vaihtoehtoja kuin abortti. Siitä päättäminen on äidin oma henkilökohtainen asia, eikä häntä saisi asiassa painostaa suuntaan tai toiseen.
Näinhän se on. Naisen kehossahan se kasvaa, ja jos mies ei halua lasta niin kondomi on käytetty. Mutta ei ehkäisyä silti voi laittaa vain toisen harteille, parisuhde on kahden kauppaa. Molempien tulisi ottaa vastuuta ja yhdessä valita sopivin ehkäisymenetelmä. Joillekin pillerit sopii, toiset taas haluavat käyttää kortsua. Pääasia on, että käytetään jotakin ellei haluta jälkikasvua.
Mielestäni abortti on sellainen asia, josta tulisi keskustella ennen kun hyppää sänkyyn samalla kun keskustelee ehkäisystä. Silloin voi selvittää mitä mieltä toinen on asiasta, eikä tule ikäviä yllätyksiä jos vahinko sattuu. Itse keskustelin asiasta mieheni kanssa aikaisessa vaiheessa, ja olimme molemmat sitä mieltä, että vielä ei ole aika saada lapsia. Eli sovittiin, että jos vahinko sattuu minä teen abortin ja hän tukee minua kaikin tavoin. Tämä sopimus on vielä voimassa, koska meidän elämäntilanne on sellainen, että lapselle ei ole hyvää syntyä tähän.
Mielestäni kuitenkin on väärin, jos nainen tekee päätöksen kysymättä mieheltä mitään. Tai edes kertomatta tälle aikeistaan. Yhdessä se lapsi on tehty, eli kyllä naisten pitäisi olla niin fiksuja, että edes kertovat asiasta miehelle. Mutta on se viimeinen vastuu silti äidillä, hän ei pääse lapsestaan eroon, kuten sanoit. Ei kukaan, lapsen isä, sukulaiset, sairaalahenkilökunta, ystävät, saisi painostaa äitiä, mutta äidin olisi syytä kuunnella myös muiden mielipiteitä. Se on iso asia, ja uskoisin, että jälkeenpäin voi tulla suurempi trauma jos tietää, että ei ole keskustellut asiasta miehensä kanssa. Silloin iskee varmasti huono omatunto.
t: Miina
Vai teet sinä abortin, hahahahahahahahahaa...
Oletko unohtanut sukupuolesi, burqasovinisti.
Muuten ihan okey, voisi vain olla hieman tahditonta aloittaa esileikkejä päättämällä tehdäänkö abortti vai ei.
Et vissiin ymmärtänyt. En minä tarkoittanut, että aletaan makuuhuoneessa puhumaan abortista samalla kuin suudellaan ja *hmm* tiedät varmaan mitä ;)
Kyllähän ehkäisystä pitää puhua ennen kun hyppää sänkyyn, vastuuntuntoiset aikuiset tekee niin. Tämä tapahtuu yleensä makuuhuoneen ulkopuolella, kuitenkin ennen sitä rakastelutilannetta. (Ainakin sen pitäisi tapahtua, suojaamaton seksi ei ole terveellistä)
Siinä samassa olisi mielestäni hyvä kysyä mieheltä mitä mieltä hän on abortista. Itselleni kävi niin, että mies kysyi minulta mitä minä tekisin, jos vahinko sattuisi, siitä se keskustelu lähti.
Minä tekisin abortin jos vahingossa tulisin raskaaksi. Ja tuskin katuisin sitä, tälläkään hetkellä ajatus siitä ei tunnu pahalta. Kerran oli kuukautiset myöhässä (vaikka pillereiden kanssa ne ovat todella säännölliset) ja silloin ehdin pohtia asiaa enemmän. Mielummin teen abortin kuin synnytän lapsen tässä tilanteessa.
Burquasovinisti? En käytä burquaa, enkä ole sovinisti. Eli tuo väittämä ei pidä paikkaansa :)
Burqasovinisti on käsite jota käytetään kun mies feministipalstalla tekeytyy naiseksi jotta pystyisi paremmin kiusaamaan feministejä.
Lapsellista huonoa ajanvietettä joutilaille pojannulkeille.
> Sellainen pikku kommentti, että jos mies ei voi
> olla varma ehkäisyn tehokkuudesta, hän voi itse
> päättää käyttää kondomia.
Kondomi voi mennä rikki. Kuinkas sitten käykään?
> Ota huomioon sekin, että mies voi häipyä lapsen
> luota, joutuen vain taloudelliseen
> elatusvelvoitteeseen. Naisen on vaikeampi tehdä
> näin, sekä lainopillisesti, fyysisesti
> (ns."äidinvaisto" että moraalisesti.
Roskaa. Lainopillisesti voi häipyä aivan yhtä helposti tai vaikeasti kuin mieskin. Fyysisesti myös, lasta ei tarvitse edes imettää koska korvikkeet ovat tänäpäivänä niin hyvät. Jos taas kyse on jostain höpötyksestä nimeltä "äidinvaisto" niin siihen voin todeta taas että nainen tekee valintoja. Valinta voi olla että jää lapsen kanssa tai se voi olla että ei jää. Oma valinta. Miksi miehen pitää kärsiä siitä tai olettaa että nainen valitsee välttämättä sen että jää?
> Jos elämäntilanne ei yksinkertaisesti salli
> äitiyttä (opiskelu, työ, ym.), ei jäljelle jää
> muita vaihtoehtoja kuin abortti. Siitä
> päättäminen on äidin oma henkilökohtainen asia,
> eikä häntä saisi asiassa painostaa suuntaan tai
> toiseen.
Entäpä jos elämäntilanne ei salli isäksi tulemista? Jäljelle ei jää edes vaihtoehtoa aborttiin. Ei mitään. Koska nainen päättää. Miksi se on naisen "oma asia"? Eikö lapsella itsellään ja toisaalta isällä ole oikeuksia? Ilmeisesti sinun mielestäsi ei pidä olla.
Onko sellaisia täällä? Minä en ole huomannut sellaista. Oletko ihan itse keksinyt tuon käsitteen, se on melkein ihan looginen ja fiksu.
t: Miina
Ps. Kirjoittaminen tänne käy ihan hyvin työn ohella, miehetkin ovat varmasti huomanneet tämän.
"Kondomi voi mennä rikki. Kuinkas sitten käykään?"
Tällaisessa tapauksessa käytettäneen jälkiehkäisyä? Silloinhan vahinko huomataan heti, ja koska lapsi on sadan prosentin varmuudella pelkkä hedelmöittynyt munasolu jos sitäkään, ei pitäisi olla minkäänlainen moraalinen ongelma hankkia katumuspilleri. Nimim. kokemusta on.
Ja voihan kumia käyttää vaikka nainen käyttäisi e-pillereitä..
Lainopillisesti lapsi on enemmän sidottu äitiinsä kuin isäänsä, mm. sukunimi tulee äidiltä jos ei muuta sovita. Onhan sitä olemassa sellainenkin kuin elatusvelvollisuus (koskee tosin molempia vanhempia, mutta äiti on automaattisesti toinen vanhemmista. Isyyden taas voi kieltää, jolloin testiä pitää erikseen vaatia).
Fyysistä "riippuvuutta" ei sinänsä ole, ellei maidontuotantoa lasketa. Lasta olisi kuitenki parempi ruokkia rinnalla eikä korvikkeilla ainakin ensimmäiset elinviikot.
"Jos taas kyse on jostain höpötyksestä nimeltä "äidinvaisto" niin siihen voin todeta taas että nainen tekee valintoja. Valinta voi olla että jää lapsen kanssa tai se voi olla että ei jää. Oma valinta. Miksi miehen pitää kärsiä siitä tai olettaa että nainen valitsee välttämättä sen että jää?"
Äidinvaistoksi kutsuttu ominaisuus on todella olemassa. Tutkittu juttu. Mm. "Vauvabuumit" ovat eräs vaiston ilmenemismuoto. Äidit kiintyvät lapsiinsa. Isänvaistokin on olemassa, mutta se ei vaikuta yhtä voimakkaasti kuin äidinvaisto. Ilman näitä "vaistoja" tuskin olisi harkitua perheenlisäystäkään?
Valintoja tekee mieskin. Erittäin usein käy niin että mies häipyy kun huomaa miten raskasta lapsen hoitaminen onkaan.
"Entäpä jos elämäntilanne ei salli isäksi tulemista? Jäljelle ei jää edes vaihtoehtoa aborttiin. Ei mitään. Koska nainen päättää. Miksi se on naisen "oma asia"? Eikö lapsella itsellään ja toisaalta isällä ole oikeuksia? Ilmeisesti sinun mielestäsi ei pidä olla. "
Jos elämäntilanne ei salli isäksi tulemista, niin onhan sitä olemassa selibaatti (kokeile pois vain, itselläni toimii hyvin). Miehellä näitä elämäntilanteita vain on tuntuvasti vähemmän kuin naisella. Miehen uraa lapsi ei haittaa siinä määrin kuin naisen - vaimohan se äitiysloman saa ja vahtii kakaroita. Opiskelun kohdalla tilanne onkin vaikeampi, mutta opiskelijan partneri luultavammin on itsekin opiskelija, tai vasta valmistunut. Onko hänellä parempi tilanne vanhemmuuteen?
Jos mieheltä pitäisi saada suostumus abortin tekemiseen, raiskauksen uhri ei saisi tehdä aborttia ilman raiskaajan lupaa...
Nykyinen järjestelmä on toimiva. Miksi sitä pitäisi muuttaa??
Nykyinen järjestys on ihan hyvä.
Senlisäksi,
että nainen lapsen kehossaan kantaa ja synnyttää, eihän se vastuu siihen lopu.
Siitä se vasta alkaa.
Aika vähällä pääsee isä,
jos hänen vastuunsa ja intressinsä asiasta on vain taloudellinen,
tai omaa mukavuuttaan hakeva.
Sellainen perustelu ei vain kertakaikkiaan ole riittävä menemään ohi sen,
jos nainen on päättänyt antaa uudelle elämälle tilaisuuden.
Vahingossakin alkanut elämä on osoittautunut erittäin usein loppujenlopuksi ihan siunaukselliseksi asiaksi.
Jos esittämäsi skenario toteutuisi,
saattaisi syntyvyys kyllä aleta merkittävästi..
> Nykyinen järjestys on ihan hyvä.
Eli vitut isän ja lapsen oikeuksista, kunhan nainen saa päättää?
> Senlisäksi, että nainen lapsen kehossaan kantaa
> ja synnyttää,
Miksei käytä luotettavaa ehkäisyä/tee aborttia jos ei halua kantaa? Toisaalta, jos haluaa kantaa niin ei siltikään ole pakko kantaa.
> eihän se vastuu siihen lopu. Siitä se vasta
> alkaa. Aika vähällä pääsee isä,
> jos hänen vastuunsa ja intressinsä asiasta on
> vain taloudellinen, tai omaa mukavuuttaan
> hakeva.
Ai että isä ei merkitse lapselle mitään muuta kuin taloudellista tai omaa mukavuutta. Helvetin korkealle sinä isyyden merkityksen nostatkin.
Yhtä hyvin voisi olla niin että nainen ei välitä paskaakaan äitinä olemisesta mutta isä haluaisi elää lapsensa kanssa. Kuitenkin "äiti" voi murhata lapsensa ja kieltää isyyden kokemisen isältä koska aborttipäätös on vain hänen käsissään.
> Sellainen perustelu ei vain kertakaikkiaan ole
> riittävä menemään ohi sen,
> jos nainen on päättänyt antaa uudelle elämälle
> tilaisuuden.
Entäpä jos mies haluaa antaa uudelle elämälle tilaisuuden mutta nainen tekee abortin?
Ensinnäkin,
kiitos asiallisesta vastuksestasi :)
..................
Mies:
"-Eli vitut isän ja lapsen oikeuksista, kunhan nainen saa päättää?"
-Ei-toivottu raskaus on poikkeustila, ja jo niin monen erehdyksen summa, että siinä vaiheessa tämä asioidenhoito on järkevintä.
Lapsen ja isän oikeudet toteutuvat kyllä sovitussa/toivotussa tapauksessa.
Mies:
"Miksei käytä luotettavaa ehkäisyä/tee aborttia jos ei halua kantaa? Toisaalta, jos haluaa kantaa niin ei siltikään ole pakko kantaa"
-Vahinkojakin sattuu, erehdyksiä, ajattelemattomuuksia..olemmehan vain ihmisiä.
Optimaalinen tilanne tietysti kaikkien kannalta olisi suunnitelmallisuus, mutta nyt tässä puhumme tilanteesta, missä suunnitelmallisuus on pettänyt.
Mies:
"Ai että isä ei merkitse lapselle mitään muuta kuin taloudellista tai omaa mukavuutta. Helvetin korkealle sinä isyyden merkityksen nostatkin."
-Taloudellisiin seikkoihin ja omaan mukavuuteen vetoaminen oli tässä tapauksessa sinun alkuperäinen argumenttisi, ei minun.
Alunperinhän oli kysymys tilanteesta joka oli myös miehen kannalta ei-toivottu.
Mies:
"Entäpä jos mies haluaa antaa uudelle elämälle tilaisuuden mutta nainen tekee abortin? "
-Vaikea kysymys, jossa ei löydy selkeää "oikeaa" tai "väärää".
Vaikeaa on valita vaihtoehdoista se, joka on enemmän oikein,
tai vähemmän väärin..
1. Miksi ainoastaan naisella on oikeus päättää tuleeko uutta elämää vai ei? Miksei miehellä ole mitään oikeuksiä päättää siitä tuleeko hänestä isä vaiko ei vaan KAIKKI oikeudet asiasta päättää ovat naisella?
> Ei-toivottu raskaus on poikkeustila, ja jo niin
> monen erehdyksen summa, että siinä vaiheessa
> tämä asioidenhoito on järkevintä.
Millä perusteella muka järkevintä?
> Lapsen ja isän oikeudet toteutuvat kyllä
> sovitussa/toivotussa tapauksessa.
Missä toivotussa tai sovitussa? Nainen päättää syntyykö lapsi, ei mies. Mitä sopimista se on jos nainen valehtelee käyttämästää ehkäisystä tai ei pidäkään sanaansa siitä että tekisi abortin jos tulisi raskaaksi?
> -Vahinkojakin sattuu, erehdyksiä,
> ajattelemattomuuksia..olemmehan vain ihmisiä.
Miksi vain nainen saa sitten päättää mitä sille "vahingolle" tehdään ja mies ei?
> -Vaikea kysymys, jossa ei löydy selkeää
> "oikeaa" tai "väärää".
Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa: Kyllä tai ei. Miksi miehellä ei ole oikeutta haluta antaa elämälle mahdollisuus isänä vaan ainoastaan naisella on oikeus siihen?
Tuollainen pakottaminen olisi verrattavissa pahoinpitelyyn ja raiskaukseen ja jopa kidnappaukseen.
Toimintoihin, jotka ovat rikollisia, mutta sulla tuntuu olevan väkivaltainen asenne muutenkin naisia kohtaan.Ainakin psyykkisesti.
Eikö abortti mielestäsi sitten ole väkivaltainen asenne sikiötä/vauvaa kohtaan? Nainen äärimmäisen harvoin kuolee raskauteen/synnytykseen, mutta sikiö/vauva kuolee AINA aborttiin.
Ja millä oikeudella vain nainen saa päättää siitä elääkö lapsi vai ei? Millä oikeudella NAINEN päättää siitä tuleeko jostakusta miehestä isä vaiko ei eli murhataanko sikiö/vauva vai saako hän syntyä ja vaikka vain isä hoitaa häntä?
"Millä perusteella muka järkevintä?"
-Oikeudenmukaisinta,
on ehkä täsmällisempi määrite.
Raskaus, abortti tai synnyyttäminen kun ei kuitenkaan ole mikään 50/50 tilanne sukupuolten välillä.
Kuten varmaan jo täältäkin olet omakohtaisia kokemuksia lukenut, naiselle nämä tilanteet kuitenkin tulevat niin paljon isompina asioina.
"Missä toivotussa tai sovitussa? Nainen päättää syntyykö lapsi, ei mies. Mitä sopimista se on jos nainen valehtelee käyttämästää ehkäisystä tai ei pidäkään sanaansa siitä että tekisi abortin jos tulisi raskaaksi? "
-Tarkoitin tilannetta, jossa lapsen syntyminen on enemmän tai vähemmän harkittu asia - parisuhdetta, perheenperustamista - kyllä tällaisissa tapauksissa kysymys on yhteisistä intresseistä, mutta mehän puhuimme tilanteesta joka oli lähtökohdallisesti vähän erilainen, right ?
Luulen, että useimmiten näissä asioissa on kuitenkin kysymys vahingosta, harvemmin mistään pahantahtoisuudesta kuten tunnut haluavan olettaa.
"Miksi vain nainen saa sitten päättää mitä sille "vahingolle" tehdään ja mies ei?
Ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa: Kyllä tai ei. Miksi miehellä ei ole oikeutta haluta antaa elämälle mahdollisuus isänä vaan ainoastaan naisella on oikeus siihen? "
-Se -poikkeustilanne- ei ole mikään mustavalkoinen fifty-fifty asia miehen ja naisen välillä.
Mikä ei kuitenkaan tarkoita, että kiistäisin miehen KAIKKI oikeudet tällaisessa tapauksessa.
Ja kuten sanoin/monet muutkin ovat sanoneet, kyllä mies saa vaikutusmahdollisuutensa normaalitilanteessa.
Tuhannennen kerran.Siksi,että koiran nimi on Pksi.
Uskojo.
nimimerkki "mies" on todennäköisesti tohelo, joka kiukuttelee elatusmaksujaan - niistäkin voi välttyä, kun pitää housut jalassa.... Helpompaa laittaa naisen syyksi :)
sopii minulle, hoida penska, mutta ei ainoastaaan hoida, kanna ja revi sisuskalusi sen vuoksi... kyllä minä silloin voin yhden munasolun uhrata!
on myös miehen, joten en myöskään oikein ymmärrä miksi lapsen henki tai terveys on vain toisen mahdollisesti välinpitämättömän narkkarin tai alkoholistin vanhemman vallassa (jos näin on???).
ketään ei voida kuitenkaan pakottaa murhaamaan ( en keksinyt parempaa sanaa) omaa lastaan. Eettisesti se ei tunnu oikealta. Elatuspuoli on eri asia.
Miehelläkin on mahdollisus huolehtia omalta osaltaan ehkäisystä ja niin ei olisi aina naisen syy, jos vahinko tapahtuu. Antaahan epävarmuus ehkäisystä huonon olon.
Miehet ja valtiohan naisen kroppaa ovat aina hallinneet ja naisen lapsensaannista ja aborteista päättäneet ja tietyissä uskonnollisissa lahkoissa, esim lestadiolaisuuden piirissä on vieläkin ehkäisy kiellettyä.
Mutta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on naiset taistelleet itselleen oikeuden omaan kehonsa koskemattomuuteen ja oikeuteen saada päättää itse lapsensaannista, ehkäisynkäytöstä ja aborteistaan.
Ja tätä oikeutta emme pois luovuta.
Se on pitkän ja uuvuttavan taistelun tulosta.
Hei!
Totta on, että nainen on saanut oikeutensa omaan kehoon pitkän taistelun tuloksena. E-pillerit taisi olla se viimeinen suuri läpimurto, ehkäisystä tuli hetkessä naisen päätettävissä oleva asia. Enää ei tarvinnut miettiä, huolehtiiko mies ehkäisystä vai ei. Siihen asti asiathan oli niin. Ei tätä oikeutta pitäisikään luovuttaa, tuskin alkuperäinen kirjoittaja edes haluaisi sitä.
Mutta silti on mielestäni väärin alkaa itsekkääksi. Pitäisi naisen ajatella myös muita, varsinkin miestään. Lapsihan on siitetty miehen kanssa. Vielä ei nainen voi ominpäin tehdä lapsen, vaikka moni lesbo tai radikaalifeministi ehkä haluaisikin. Eli kyllä miehen mielipiteitä tulisi kysyä. Eri asia onko samaa mieltä, mutta on miehellä oikeus tulla kuulluksi.
Naisen pitäisi myös katsoa kuvaa vähän laajemmin. Eli vaikka tekee mieli synnyttää lasta, kannattaa miettiä elämäntilannetta: onko asuntoa? mahdollisuutta elättää lasta? onko oma elämä "eletty" vai haluaako rellestää? rakastaako miestä ja uskooko että rakkaus kestää? onko tarpeeksi suuri sosiaalinen verkosto joka voi auttaa kasvattamisessa ja hoidossa?
Vaikka naisella on oikeus omaan kehoon, hän on silti vastuussa lapsesta. Ja on tyhmää synnyttää lasta maailmaan vaan sen takia, että haluaa. Pitää muidenkin asioiden olla kunnossa.
t: Miina
Ps. lestadiolaiset saavat käyttää ehkäisyä, katoliset ei.
oikaisu: lestadiolaiset eivät saa käyttää muuta kuin mahdollisesti luonnollista ehkäisymenetelmää.
Siis varmoja aikoja.
Eikö olisi miehellekin paras ehkäisymenetelmä olla naimatta naista jos ei tuon naisen kanssa tahdo missään nimessä lasta.
Koska et mitenkään voi olla varma mitä nainen tekee jos alkaa odottamaan.
SINUN tulee ottaa VASTUU siitä, että ei sinulle epätoivottua lasta tule.
Ja jos välttämättä tahdot lapsen, jota nainen ei tahdo, on tilanne aika kumma.
Nainen ei siis tahdo perustaa perhettä kanssasi ja sekin on hyväksyttävä.
Sinun on otettava oma vastuusi näissä asioissa.
Lestadiolaiset eivät saa käyttää ehkäisyä, paitsi luonnollista niin kuin irma kertoi.Paljonhan lestadiolaisnainen valitettavasti joutuu kärsimään synnyttäessä.
Saattaa olla, että he eivät saisi käyttää ehkäisyä, mutta kyllä sitä käytetään. Minulla on lestadiolais tuttuja, ja osa naisista syövät pillereitä.
Suviseurat olivat kerran naapurikunnassa, ja kaverin äiti joka oli pelto-apteekissa töissä, kertoi että ehkäisyvälineet (vaahdot, kortsut) olivat kysytyintä tavaraa. Lisäksi pellolta löytyi melko paljon kortsupakkauksia 50 000 ihmisen jälkeen. Eli kyllä ehkäisyä käytetään nykypäivänä.
Tunnen paljon lestadiolaisia joilla on vain 2-3 lasta, eikä tätä pidetä outona. He yrittävät vain sopeutua nyky-yhteiskuntaan. Mikä on hyvä asia, varsinkin lestadionaisille.
> Mutta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on
> naiset taistelleet itselleen oikeuden omaan
> kehonsa koskemattomuuteen ja oikeuteen saada
> päättää itse lapsensaannista, ehkäisynkäytöstä
> ja aborteistaan. Ja tätä oikeutta emme pois
> luovuta.
Ai itse? Siis että naiset saavat päättää koska joku mies saa tulla isäksi ja koska ei? Toisaalta, naiset saavat myös samalla päättää koska he tulevat äidiksi ja koska eivät? Mutta mies ei saa päättää hevon vittuakaan vaan joutuu tyytymään siihen mitä nainen päättää?
Sekö on sinun käsityksesi tasa-arvosta?
Lapsi ei muuten ole naisen kehoa vaan lapsen perimästä puolet tulee äidiltä ja puolet isältä.
Hei!
Ymmärrän, että tuo eka osa oli minulle tarkoitettua. Mutta kenelle kirjoitit tämän.
"Eikö olisi miehellekin paras ehkäisymenetelmä olla naimatta naista jos ei tuon naisen kanssa tahdo missään nimessä lasta.
Koska et mitenkään voi olla varma mitä nainen tekee jos alkaa odottamaan.
SINUN tulee ottaa VASTUU siitä, että ei sinulle epätoivottua lasta tule.
Ja jos välttämättä tahdot lapsen, jota nainen ei tahdo, on tilanne aika kumma.
Nainen ei siis tahdo perustaa perhettä kanssasi ja sekin on hyväksyttävä.
Sinun on otettava oma vastuusi näissä asioissa."
Et voi tarkoittaa tuota minulle, joten kenelle puhut?
Mutta miksi olet sitä mieltä, että on kumma jos mies tahtoo lapsen jota nainen ei halua? Osa miehistä olisivat täydellisiä isiä, ja myös miehille voi iskeä vauvakuume. Ja joskus vauvakuumeet eivät kohda, eli mies ja nainen eivät ala samaan aikaan haluamaan lapsia.
t: Miina
Ps. Minä otan vastuuta itsestäni, syön pillereitä. Ennen sitä mieheni käytti kortsua, mutta siirryttiin pillereihin koska se on sopivampi ehkäisymenetelmä meille.
Tämä on minun käsitykseni lapsensaannista.
Aivan.
Nyt on niin että me naiset SUomessa päätetään, milloin me halutaan odottaa yhdeksän kuukautta, ja kasvattaa 20 vuotta.
Meidän työelämästä on poissa oltava tai pitää taukoa opinnoissa.
Nainen päättää ja sillä sipuli, etkö sinä tajua vai pitääkö se sinulle lapiolla päähän lyödä.
Ennen päättivät toiset naisen kehosta, ei enää.
Muuten en voi silti kuvitella naista joka ei miestään kuuntelisi jos tämä välttämättä tahtoo, ettei nainen tee aborttia ja jos suhde on HYVÄ.
> Nyt on niin että me naiset SUomessa päätetään,
> milloin me halutaan odottaa yhdeksän kuukautta,
> ja kasvattaa 20 vuotta.
Ja se mies passaa yhdeksän kuukautta teitä ja kasvattaa myös 20 vuotta lasta. JOTEN? JOTEN?!?
> Meidän työelämästä on poissa oltava tai pitää
> taukoa opinnoissa.
Kuten myös isän jos ja kun haluaa lapsen kanssa olla. Jos äiti ei halua niin miksei voi synnyttää ja luovuttaa sitten lasta isälle jos tämä haluaa lapsen pitää. Sitten ei naisen tarvitse olla pois töistä jne. kuin ehkä kuukausi (jolta ajalta saa muuten palkan, ns. äitiyslomat jne.).
> Nainen päättää ja sillä sipuli, etkö sinä tajua
> vai pitääkö se sinulle lapiolla päähän lyödä.
Ei se tosiaankaan ole selvä asia ennen kuin PERUSTELLEN KERROT MINULLE mihin helvettiin se perustuu muka että naisella on kaikki oikeudet päättää mutta miehellä ei ole mitään oikeuksia lapsen suhteen!?!
Jankutijankutijankutijankutijankutijankutijäkkäkkää........ääääääääääääääääääää.......öööööööööööööö
Mitä muuta?
Sun luonteessas on jankutin jäänyt päälle, mene pikasesti hakeen apua.
Niin. Kun et osaa sanoa mitään hyvin perusteltuja argumentteja että miksi naisille ei pitäisi olla asepalvelusta pakollisena ja miksi vain naiset saavat päättää abortista niin joudut jauhamaan paskaa.
Eli et tiedä. ET voi perustella väitteitäsi mitenkään. Olet väärässä ja minä oikeassa. Ja sekös femakkoa ärsyttää!
Mikään ei muutu.Hahahaaa..Jää itkee kotiin.Sehän sinua ärsyttää.Korostan se, että mikään ei muutu suututtaa ainostaan sinua ja sukupuolesi edustajia.Sinä tosin kyllä tuolla menolla annat hyvin idioottimaisen kuvan miehistä.
koko keskustelua käydä läpi, mutta tähän kommenttiin: Minä en suostu venytettäväksi, vanutettavaksi, revittäväksi etc., minulla on oikeus kieltäytyä tulemasta raskaaksi, ja jos niin kuitenkin käy, minulla on oikeus perääntyä tilanteesta. Ja joku helkutin "mies" ei takuulla tule vinkumaan, että minun on pidettävä se kersa siksi, että se sattuu sopimaan hänelle....
jollei nainen päätä abortista, kuka sitten? Puolassa ja Irlannissa se on valtio (=katolinen kirkko), Kiinassa myös valtio, joskin toiseen suuntaan.
Jos tulisin vahingossa raskaaksi, teettäisin abortin. Mutta kertoisin siitä lapsen isälle vasta jälkeen päin tai en lainkaan, sillä hänelle saattaisi tulla outoja ajatuksia lapsen saannin ihanuudesta.
Ylipäätään miehillä ei ole mitään asiaa aborttilainsäädäntöä rukkailemaan, asiahan ei koske heitä pätkääkään. Mutta miehethän ne Irlannissakin pakottavat tuhannet tytöt lähtemään Britannian puolelle keskeytykseen, se maksaa rahaa = köyhät puskevat pentuja, rikkaat hoitavat homman rahalla!! Puolassa ei auta edes ulkomailla tehty abortti, asia on rikos josta seuraa jopa vankilatuomio! (jos jää kiinni, ja voi jäädä mikäli jättää silloisen poikaystävänsä)
En halua liiaksi ruveta ottamaan kantaa aborttiasiaan yleisesti, koska se on TODELLA monimutkainen asia. Siis jos todellakin halutaan huomioida kaikki mahdolliset asiat.
Mutta sen tahdon sanoa, että kyllähän se abortti tietenkin miestäkin koskee, ellet sitten neitseellisesti oo meinannu synnyttää. On vähän vitun tyhmää sanoa, että isällä ei ole mitään oikeuksia, eikä tule koskaan ollakaan, koska asia ei koske häntä millään tavalla. Eiköhän asioissa pitäisi aina ainakin pyrkiä yhteisymmärrykseen, eikä olla itsekäs paska.
minä olen raskaana, sinä olet isä. Minä haluan abortin, sinä lapsen. Mitä vaihtoehtoja näet tilanteessa? Suljet minut komeroon yhdeksäksi kuukaudeksi? Tai minä rakastan niin palavasti sinua, että uhraan 20 vuotta elämästäni vauvakaipuusi vuoksi?
Itsekästä - no, kutsu vaikka siten, minusta se on realiteettien tajua.
Käytännössähän mies ei voi asialle mitään, jos nainen haluaa abortin. Ja kuten sanoin, nämä ovat vaikeita asioita, jos halutaan ottaa kaikki asiat huomioon.
Mutta en nyt taas ymmärrä, miksi sinun pitäisi lapsieni äitinä uhrata 20 vuotta elämästäsi? Se on selvää tietenkin, että ihan alkuaikoina lapsi on huomattavasti enemmän riippuvainen äidistään, mutta luuletko, etteivät isät jo nykyäänkin ole hyvinkin osallisia lastensa elämässä, kaikilla osa-alueilla? Mulla ainakin henk.koht. on tarkoitus olla, jos ja kun tämä tilanne eteen tulee. Ja jos lapsia meinaa joskus hankkia, niin kyllä siinä molemmat vanhemmat joutuvat paljonkin tekemään uhrauksia aina siihen asti, kun toukat poistuvat kotoaan (ja hieman vielä senkin jälkeen)? Mutta onko se sinulle liian epäitsekästä? Jos näin on, voit aina hankkia itsellesi kissan. Se ei vaadi läheskään yhtä paljon uhrautumista.
Jos ja kun nainen alkaa odottamaan lasta, päättää nainen itse haluaako vai eikö.
Tuollainen mies joka olisi valmis PAKOTTAMAAN naisen synnyttämään itselleen lapsen on sadisti.
Mahtaisi tulla onnellinen perhe-elämä noilla eväin.
ja olen jopa jo hoitanut asian; suuri koira ja kaksi kissaa :) No, on minulla tytärkin, yli kaksikymppinen, siksi tiedänkin mistä puhun.
Tiedän myös, että nt kun olen tuon toukkasen saanut maailmalle, en todellakaan aloittaisi rumbaa alusta, nyt on vapaudesta nauttimisen aika (mitä nyt nuo elikot rajoittavat), nuoruus kun meni vaipanvaihdossa....
> Ylipäätään miehillä ei ole mitään asiaa
> aborttilainsäädäntöä rukkailemaan, asiahan ei
> koske heitä pätkääkään.
Ai ei koske? Eivät elatusmaksut? Ei isäksi tuleminen?
Vedä ittes kiikkuun saatanan ääliö femakko!
Harvinaisen fiksua tekstiä sinulta mies.
No ei sulla mitään hätää ole, ei tommoselle paskiaiselle kukaan vittua antaiskaan.
Ja niinhän tässä juuri tapahtui. Irma ei taaskaan tajunnut mistään mitään, vaan käsitti kaikki asiat väärin ja kommentoi tyhmiä.
Jos nyt on vapaata pitkästä aikaa, niin ei muuta kuin nautit vaan. Mä taas en puolisoni kanssa tuhlaa nuoruuttani vaipanvaihtoon, vaan otan ihan rauhassa asiat ja lapsia hommataan sitten kun aika on molempien mielestä sopiva.
Luuletko ihan oikeasti ettei mies pysty vaikuttamaan asiaan? Nainen kun on tarpeeksi rakastunut, tekee mitä tahansa ettei mies jätä tai ettei millään tavalla loukkaisi miestä.
Tositarina:
Tein abortin kaksi vuotta sitten miehen takia. Mies ei ollut valmis isäksi. Lapsi ei hänen mielestään tullut siinä vaiheessa kysymykseenkään. Itkin päivittäin ja sanoin että haluan pitää lapsen, mutta hän ei taipunut, sanoi että myöhemmin sitten.
No, menin aborttiin. Annoin oman lapseni pois vain siksi ettei miehen mielestä ollut oikea aika. Abortin jälkeen minun elämäni särkyi palasiksi. Itkin viikkokausia joka päivä, en voinut mennä töihin koska itkin sielläkin.
Ja sitten mies sanoi että voidaanhan me nyt yrittää uudestaan! Ja abortista oli kulunut 2kk! Ei mies yksinkertaisesti koe aborttia samalla lailla kuin nainen. Nainen tuntee sen fyysisesti, naisen sisällä se pieni elämä kasvaa.
Minulla ei ennen omaa kokemustani ollut minkäänlaista mielipidettä abortista, mutta nyt se on jyrkän kielteinen ainakin omalta kohdaltani.
Et voi tietää miltä se tuntuu ellet ole aborttia kokenut. Kun sisälläsi kasvaa pieni lapsi, jonka annat pois, voin vannoa ettei sitä ohita olankohautuksella. Mies ei ole se joka menee sairaalaan itku kurkussa ja lähtee sieltä tyhjempänä kuin koskaan.
Kovasti täällä puhutaan miehen oikeudesta lapseen ja miten miehen tulisi saada päättää mitä nainen tekee, mutta se on paskapuhetta. Jos mies pakottaa naisen suuntaan tai toiseen, se suhde on pilalla siitä hetkestä lähtien.
Abortti on yksi asia jota ei pitäisi suositella kenellekään. Se on naisen henkilökohtainen asia, koska suuntaan tai toiseen, se tulee vaikuttamaan enemmän naisen elämään kuin miehen, siitä on täysin turha kiistellä.
Eipä tuo minun mieheni valuttanut yhtään kyyneltä meidän lapsemme puolesta, ei ainuttakaan.
> Luuletko ihan oikeasti ettei mies pysty
> vaikuttamaan asiaan? Nainen kun on tarpeeksi
> rakastunut, tekee mitä tahansa ettei mies jätä
> tai ettei millään tavalla loukkaisi miestä.
Ainahan VOI OLLA että pystyy. Nyt on kysymys LAISTA ja mitä se sanoo. Se sanoo että miehellä ei ole paskan vertaa oikeuksia päättää siitä syntyykö lapsi vaiko ei. Millä perusteella se on muka oikein?
Lakiin voi aina raastuvassa vedota, ei mihinkään "rakkauteen" tai vst.
tekee mieli virtuaalisesti rutistaa hartioista lohduksi.
Aborttilaki on kymmenien vuosien taistelun tulos, yritä jo saada se sinne tyhjään putkiaivoosi.
Nyt on sellainen laki ja se on hyvä.
Paras tähänastisista aborttia koskevista.
Ei ennenkään mies voinut vaikuttaa naisen päätökseen, vain VALTIO päätti, saako abortin vai eikö.
Nythän on katumuspillerit jo olemassa, niin että toivon mukaan sinun ei edes tarvitse tietää, että nainen otti katumuspillerit päivän jälkeen sun kanssa nussimisen, ja niin mäki tekisin jos oisin sun kans umpikännissä hypänny sänkyyn ja sitte aamulla kuulisin nää sun juttus.
> Aborttilaki on kymmenien vuosien taistelun
> tulos, yritä jo saada se sinne tyhjään
> putkiaivoosi.
Talebanienkin lait naisille olivat kymmenien vuosien taistelun tulos. Joten?!?
> Nyt on sellainen laki ja se on hyvä.
Millä perusteella se on hyvä?
> Ei ennenkään mies voinut vaikuttaa naisen
> päätökseen, vain VALTIO päätti, saako abortin
> vai eikö.
Sekin oli sentään parempi vaihtoehto. Siinä sekä miehellä että naisella oli samanverran sananvaltaa eli ei yhtään. Tosin sillä erolla että nainen taisi silloinkin voida itse hakea sitä, mies ei voinut hakea sitä.
> Nythän on katumuspillerit jo olemassa, niin
> että toivon mukaan sinun ei edes tarvitse
> tietää, että nainen otti katumuspillerit päivän
> jälkeen sun kanssa nussimisen, ja niin mäki
> tekisin jos oisin sun kans umpikännissä hypänny
> sänkyyn ja sitte aamulla kuulisin nää sun
> juttus.
Sitä pelkoa ei ole. Minä en nimittäin mene sänkyyn femakkojen kanssa. Se olisi eläimiin sekaantumiseen rinnastettava pervous. Tai oikeastaan on eläinten halventamista rinnastaa femakoita eläimiksi, eläimet sentään tekevät joskus jotakin hyödyllistäkin eivätkä ainakaan puhu paskaa asioista vailla mitään logiikkaa joista eivät tiedä mitään.
Ai niin, ja eläimet voi tosiaan opettaa tekemään jotakin hyödyllistä, kuten tuomaan lehden miehelle tai vastaavaa. Feministeille on turha edes koettaa opettaa mitään, ovat liian tyhmiä oppiakseen ja liian laiskoja tehdäkseen mitään. Muuta kuin ruikuttamaan, sitä feministit kyllä osaavat.
niitä ei tässä elämässä kovin montaa saa. Hyvää kesää sinulle.
sillä perusteella oikein että se on naisen kroppa, ei miehen. Vai haluatko että naiselta kysytään tästä lähin saatko sinä mennä johonkin leikkaukseen, sterilisaatioon tms?
Sehän vaikuttaa myös kumppanin elämään...
Kuule sun naisestas tulis melko nopeesti feministi, ole siitä varma.
On oikein tutkittu miten aborttipäätös syntyy.
Se on juuri noin kuin kerroit.
Tosiasiassa mies päättää tekeekö nainen abortin vai ei.
Jos miehen suhtautuminen on läpeensä negatiivinen tulevaan lapseen ja jos siihen sisältyy vieläpä uhkaaminen naisen jättämisestä,tekee nainen abortin.
Usein mies todellakin uhkaa jättää naisen, jos tämä synnyttää lapsen.
Niin että se tavallisin abortintekotapa on todellakin tuollainen kuin kuvasit, se on surullista ja siihen on sisältynyt pakottamista abortin tekemiseen miehen puolelta.
Mies ei varmaankaan tajua, miten paljon tuollainen voi koskea naiseen koko elämän ajan.
Siitä voi tulla ikuinen särö suhteeseen ja johtaa lopulta jopa avioeroon.
Moni ystävättäristäni on kokenut samaa kuin sinä.
Miehet voivat olla todellakin julmia tällaisissa tilanteissa.
Toivotan sinulle jaksamista ja kaikkea hyvää.
P.s. Teittekö te uuden lapen sitten kun mies tahtoi, vai miten suhteellenne kävi?
me teimme sen toisen lapsen. Minä itkin niin valtavasti sitä menetettyä lasta että luulin uuden lapsen korvaavan hänet. Saimme vuosi sitten pienen pojan ja usko tai älä, mies on loistava isä. Mutta se ei riitä. Tuo abortti on edelleen meidän välissämme eikä suhteemme tule enää koskaan olemaan niinkuin ennen aborttia.
Olen yrittänyt puhua miehelle miltä minusta tuntuu, mutta hän ei enää halua puhua asiasta ollenkaan.
Rakastan yli kaiken pientä poikaani, ja kun katson häntä, tuntuu silloinen abortti vielä pahemmalta.
Riitelemme usein mieheni kanssa enkä osaa antaa itselleni enkä hänelle anteeksi sitä aborttia. En rakasta miestäni enää ja mietin usein eroa. Se abortti oli liian iso juttu meidän suhteellemme, mikä on tavallaan ironista, koska lapsi ei ole tuottanut meille muuta kuin iloa ja silloin aikanaan lapsi tuntui olevan kaiken loppu ja abortti se ratkaisu, vaikka se olikin täysin toisin päin.
me teimme sen toisen lapsen. Minä itkin niin valtavasti sitä menetettyä lasta että luulin uuden lapsen korvaavan hänet. Saimme vuosi sitten pienen pojan joka on aivan ihana ja sydämeni tuntuu pakahtuvan rakkaudesta joka kerta kun katselen häntä. Ja usko tai älä, mies on loistava isä. Mutta se ei riitä. Tuo abortti on edelleen meidän välissämme eikä suhteemme tule enää koskaan olemaan niinkuin ennen aborttia.
Olen yrittänyt puhua miehelle miltä minusta tuntuu, mutta hän ei enää halua puhua asiasta ollenkaan.
Rakastan yli kaiken pientä poikaani, ja kun katson häntä, tuntuu silloinen abortti vielä pahemmalta.
Riitelemme usein mieheni kanssa enkä osaa antaa itselleni enkä hänelle anteeksi sitä aborttia. En rakasta miestäni enää ja mietin usein eroa. Se abortti oli liian iso juttu meidän suhteellemme, mikä on tavallaan ironista, koska lapsi ei ole tuottanut meille muuta kuin iloa ja silloin aikanaan lapsi tuntui olevan kaiken loppu ja abortti se ratkaisu, vaikka se olikin täysin toisin päin.
...
kun osattas asettua toisten asemaan eikä oltais niin kovia ja ääliömäisen kaikkitietäviä, mutta kun ollaan vaan ihmisiä ja elämä on sellaista kuin on. Jos elämä on kasvua niin me ihmiset todella osataan panna toisemme täällä maailmassa koville.
Tälläkin palstalla huomaa miten ihmiset ovat vihaisia ja eksyksissä itsensä kanssa. Asiallista keskustelua saa hakea...
Sattu sydämeen kun luin tuota sun tarinaa :( Silti ymmärrän oikein hyvin miksi teit kuten teit. Rakkaus voi tehdä fiksuimmankin ihmisen sokeaksi.
En yleensä hauku ihmisiä tuntematta niitä, mutta miehesi kuulostaa melkoiselta pässiltä (tai muulta eläimeltä). Todella inhottavasti teki sinulle. Ja kaiken kruunaa se, että hän oli 2 kk myöhemmin mielestään valmis isäksi! Melkoinen tollo, anteeksi vaan.
On varmasti totta, etten voi tietää, miltä abortti tuntuu koska en ole kokenut sitä. Mutta olen miettinyt sitä (kerran kuukautiset jäi pois, ilman syytä) ja olen tullut siihen tulokseen, että tekisin abortin. Vaikka se tuntuu nyt hyvältä asialta, en tiedä miltä tuntuisi jos sen oikeasti tekisi. Keskustelin silloin mieheni kanssa asiasta, ja hän oli sitä mieltä että ehkä nyt ei ole oikea aika synnyttää lasta, mutta että hän tukee minua kaikessa. Tämä on mielestäni hyvä asenne miehellä.
Hän ei pakottanut minua mihinkään (vaikka eihän me edes tiedetty varmaan onko vahinko sattunut vai ei). Vaan hän oli ymmärtäväinen, tukeva ja lohduttava. Jos hän olisi pakottanut minua suuntaan tai toiseen, olisi varmasti käynyt kuten sanot, suhde olisi pilalla.
Silti mielestäni miehellä on oikeus tunteisiin ja mielipiteisiin. Ja naisella on velvollisuus kuunnella miestä. Muuten ainakin miehelle jää huono olo asiasta, uskoisin. Mutta naisen ei ole pakko totella miestään, mutta rakkauden vaaleanpunaiset lasit päässä tämä on varmasti vaikeaa. Abortti on vaikea asia, ja valitettavasti siinä ei ole yksinkertaista, helppoa ratkaisua kaikille osapuolille. Ellei ne sitten satu olemaan samaa mieltä, joka tietysti on hyvä asia.
Toivon kaikkea parasta sinulle tulevaisuudessa. Be strong!
Hali: Miina
vielä kuvittelin, että olet normaalijärkinen vaikkakin katkeroitunut - nyt vasta (huomiokyvyn lipsahtaminen) huomasin, että oletkin sukua "Jalpa", teinipoika jolla on helkutin hauskaa kukutellessaan verta nenustaan.... Onnea matkaan, pikku Jalpa.
ihan itku silmään kun luin viestiäsi.. Kiitos lohduttavista sanoista.
Rakkaus todellakin sokaisee ihmisen, eikä osaa enää selkeästi ajatella. Ja olet oikeassa, mieheni on tollo, sen huomasin kun tätä asiaa puitiin jälkikäteen läpi, mutta rakastin vaan silloin niin paljon...
Totta on, että miehellä on oikeus tunteisiin ja mielipiteisiin, mutta se on naiselle PALJON kovempi juttu se abortti kuin miehelle, siitä ei pääse mihinkään. Miehelle se abortti meinaa vaan sitä että elämä jatkuu eikä tavallista elämää tulekaan häiritsemään kukaan, kun taas nainen yleensä kärsii ja pitkään. Toiset enemmän ja toiset vähemmän.
Toivottavasti minun tarinani saisi edes jonkun, joka on nyt siinä tilanteessa kuin minä silloin, ajattelemaan järkevästi ja ottamaan ne vaaleanpunaiset lasit pois ennenkuin on liian myöhäistä.
Nykyinen aborttilaki on ihan hyvä.Mitä täällä oikein ruikutat joka asiasta?!Sinäkö sen sikiön kannat vatsassasi?Ja joudut olemaan pois töistä sen takia?Kannat ensisijaisesti vastuuta uudesta ihmisen alusta?!!
> Sinäkö sen sikiön kannat vatsassasi?
Sikiö ei ole naisen omaisuutta vaan ihmisyksilö jolla on sekä äiti että isä.
> Ja joudut olemaan pois töistä sen takia?
Mieskin on poissa töistä (isyyslomat jne.).
> Kannat ensisijaisesti vastuuta uudesta ihmisen
> alusta?!!
Tarvittaessa kyllä, mikäli nainen ei sitä haluaisi tehdä. Nyt ei ole mahdollisuutta koska nainen päättää milloin mies saa tulla isäksi.
Hyväksy jo asiat, senkin kapinoiva teinipoika!!
Et sä mitään saa tuolla käytöksellä aikaseks.
Vastaa kysymyksiin joita esitin jos voit arvoisa femakko! Mutta kun et voi. Siksi et vastaa. Koska olet väärässä ja minä oikeassa etkä halua myöntää sitä.
Luetkohan sinä edes palstaa?Mielestäni eräät feministit ovat jo antaneet päteviä vastauksia.Olen samalla kannalla asiasta esim.Femfiinan kanssa.
voi sentään, miten miehille voi nauraa... Ei vaan, ei sana "mies" automaattisesti merkitse sanaa "depiili", vaikka ajatus tulee mieleen toisinaan....