Mikä on ev.lut.kirkon/hallinnon virallinen kanta aborttiin?
Kirkon virallinen kanta
ABORTTIIN
2235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Espoon piispa Heikka kirjoitti äsköttäinen paheksuvasti, että kirkkohallinnon kanta poikkeaa kirkon virallisesta kannasta. En saanut selville onko se virallinen kanta mitä hän ajattelee, tai piispojen enemmistön kanta. Hän oli kuitenkin hyväksyvällä, eli raamatun vastaisella kannalla niin abortissa kuin homoliitoissa ja näiden lasten hankkimisessa.
Uusi elämä alkaa sukusolujen yhtymisestä ja varsinainen raskaus siitä, kun hedelmöitynyt munasolu kiinnittyy kohtuun. Abortissa eli raskaudenkeskeytyksessä elämän kehitys katkaistaan väkivaltaisesti poistamalla sikiö kohdusta vaiheessa, jolloin ihmiselämällä ei ole vielä mahdollisuutta kehittyä kohdun ulkopuolella.
Kristillinen kirkko on kautta aikojen puhunut syntymättömän ihmiselämän suojelemisen puolesta. Kristillisen luomisuskon mukaan jokainen ihminen on Jumalan luoma aivan ensi hetkestä lähtien, ja inhimillisellä elämällä on aina oikeus kasvaa täyteen ihmisyyteen. Kirkon uskon mukaan elämä on pyhää, myös pienimmänkin kohdussa olevan ihmisen. (Ps. 139:19; Jes. 44:2; Luuk. 1:15, 41; Gal. 1:15).
Luterilaisten piispojen kannanotossa Kasvamaan yhdessä (1984) hahmotellaan kolme mahdollista perustetta aborttiin:
1. Tilanteissa, joissa äidin henki on uhattuna, voidaan syntynyt elämä asettaa syntymättömän edelle eli abortoida lapsi äidin terveyden takia.
2. Raiskauksen uhrin ei voida katsoa olevan moraalisesti vastuussa vasten omaa tahtoaan tapahtuneesta väkivaltaisesta hedelmöittymisestä.
3. Vakavasti vammainen, vajaamielinen tai sairas lapsi voi olla perusteltu syy aborttiin. Kamppaillessaan vaikeiden eettisten ratkaisujen kanssa vanhemmat tarvitsevat tukea, ohjausta ja apua. Monien vanhempien tahto on saada synnyttää myös vammainen lapsi.
Naisella itsellään on viime kädessä oikeus päättää omaan ruumiiseensa kohdistuvista toimenpiteistä, ja Suomen laki antaa tähän juridisesti rajatuissa puitteissa laillisen oikeuden. Abortissa ei kristillisen luomisuskon näkökulmasta kuitenkaan puututa yksinomaan naisen kehoon, vaan myös hänen kohdussaan olevan syntymättömän ihmisen elämään.