Miksi uskoa/miksi ei?

En osaa käännyttää yhtään ketään, enkä kirjoita tätä sen takia vaan kysymyksesi takia.
Silloin kun en vielä ollut uskossa elin tavallisesti sillätavalla että kävin kapakoissa ja muutenkin, koska toivoin että olisin löytänyt sieltä sellaisen ihmisen johon ehkä olisin voinut rakastua tai sinnepäin. Väitin kyllä itseleni että menin sinne vain koska halusin pitää "hauskaa".
Sieltä löysin kuitenkin vain huonon omantunnon ja tyhjyyden tunteen, jotain puuttui eikä se "jokin" löytynyt mistään kapakoista.
Kärsin myös paniikkihäiriöstä, ja se ei ollut ajoittain mikään lievä juttu.
Minulla oli kotona nykyikaistettu Raamattu, ja aloin lukemaan sitä. Päätin myös mennä kirkkoon, koska ajattelin että minullakin on oikeus mennä sinne vaikka en silloin vielä uskonratkisua ollutkaan tehnyt, ajattelin vain että menen.
Menin myös rukousiltoihin ja muihin, koska en ollut ikinä käynyt sellaisessa ja halusin mennä ja huomasin että minulla on uskoa, uskoin että Raamatussa kirjoitettu on totta.
Siitä se sitten vaan lähti. Paniikkihäiriöstäni pääsin jossakin vaiheessa eroon, eikä se enää vaivaa minua kuin ehkä ihan vähän silloin tällöin, mutta se ei ole minulle enää mikään ongelma. Sellainen tietää jolla on paniikkihäiriö, millaiselta se tuntuu, sitä tunnetta voi verrata jopa kuolemanpelkoon.
Olen oppinut turvaamaan Jeesukseen, ja huomannut että olen tullut pelastuneeksi isommistakin ongelmista joille en itse olisi ihmisenä osannut tehdä mitään.
Jumala on viisaampi kuin ihminen, ja tietää kaiken eikä Häntä voi kukaan huijata. Hän on armahtavainen niille jotka uskovat, mutta vihollisillensa Hän on pelottava vastustaja.

"Haluaisin tietää, miksi ihmisen kannattaisi uskoa Jumalaan? Miksi ihmisen kannattais rukoilla?"

Jotkut ovat vastanneet ensimmäiseen kysymykseesi niin, että ihmisen kannattaa uskoa Jumalaan, koska hän ei silloin menetä mitään. Jos on Jumala, niin hän pääsee taivaaseen, ja jos ei ole, niin hän jää hautaan, niin kuin jäisi siinäkin tapauksessa, että ei usko.

Minä en ajattele noin. Minusta ihmisen tulee olla rehellinen itselleen, uskoo sitten tai ei usko. Samoin on mielestäni rukoilemisen suhteen. Ei siihenkään pidä pakottaa itseään, jos on rukoilemista vastaan.

Kannatta uskoa, koska JOS onkin Jumala ja raamattu ON TOTTA, niin etkai halua joutua helvettiin kiristelemään hampaita ja itkemään, kun ainoa asia mitä vaadittiin on usko?..Ja ne jotka väittävät uskon olevan pelkkä turva, niin ovat väärässä, koska Raamatussa luvataan ikuinen, ei helppo elämä. Se puoli siinä tosin on, että meille Herran omille ei tapahdu mitään Hänen sallimatta ja lopussa kiitos seisoo.....Kannattaa miettiä...

>>miksi ihmisen kannattaisi uskoa Jumalaan?

Ihminenhän uskoo sen, mikä mielestään sattuu olemaan uskottavaa/uskottavinta tarjolla olevista väitteistä/väitekokonaisuuksista. Siksi tuo kannattavuus on irrelevantti näkökulma.

Ylivoimaisesti ehein, perustelluin ja vieläpä tarkistettavissa oleva kokonaisuus on luonnontieteellinen katsontakanta, joka ei sisällä jumalia.

Jumala on luonut tämän maailman, laittoi alkupamaukset paikoilleen ja kaiken muunkin.
Rukoukset kuullaan, ja se, miten niihin saa vastauksen riippuu Jumalasta ja siitä miten tosissaan ihminen rukoilee Jumalalle.
Uskoa ei synny omin voimin, ilmaiseksi anova sen saa. Sitä ansaita ei töin ja toimin, Jumala sen sulle lahjoittaa. Sydän kun auki on sinne Jeesus tekee asunnon...!

Omalla kohdallani usko Jumalaan syntyi eri uskontoihin perehtymiseni seurauksena, eli pelkästä kiinnostuksesta.

Ei tullut mieleenikään miettiä Jumalaan uskomista siltä pohjalta onko se kannattavaa vai ei.

Minusta se olisi tuntunut yhtä hölmöltä kuin alkaa miettiä naimisiinmenoa kannattaako mennä tuon tyypin kanssa naimisiin vai ei.

Mutta kun se rakkaus syntyy ...kaikki on yhtä ihmettä; yhtä ääretöntä kokonaisuutta.
Eri elämän ilmiöitä alkaa tarkastelemaan tästä kokonaisuudesta käsin, jota Itse Suurta Elämää haluaa oppia tuntemaan yhä paremmin ja paremmin kuin myös itseään sen osana.
Ja Jeesushan on mitä parhain opettaja.
Hänhän sanoi; "Minä olen Tie, Totuus ja Elämä."

Mitä rukoukseen tulee, sen perimmäinen luonne on hiljentyminen. Hiljaisuudessa pulppuaa Elämän raikkaat vedet.
Kaupankäyntiä Jumalan kanssa se ei ole.

"Haluasin tietää, miksi ihmisen kannattaisi uskoa Jumalaan?"

Koska on hyvä uskoa.

Olen itse aika huono kirjoittamaan enempää, mutta olen juuri saanut tähän kysymykseen sopivan kirjan "Miksi uskon?" (by Richard Wurmbrand), jossa on hyviä syitä.
Raamattu on kyllä parempi kirja, mutta tuo kirja voi auttaa myös.