kokoukseen tai saarnaamaan? Teetkö sen velvollisuuden tunnosta vai pelosta vanhimpia kohtaan?
Mikä saa sinut lähtemään
väsyneenä
8460
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen ymmärtänyt että vaikka todistajien oletetaan osallistuvan kaikkiin kokouksiin, se ei ole kuitenkaan pakollista.
Jotkut osallistuvat ahkerammin, toiset harvemmin.
Ei kai kenttätyössäkään ole vaatimuksia. Keskiarvo mitä tehtiin taisi olla vain 7 tuntia kuukaudessa (?).
Jos haluaa olla suosittu ja huomattu seurakunnassa niin varmaan täytyy tehdä paljon työtä ja olla kokouksissa. Onko asia näin JT:jat?
Pidetäänkö vähemmän aktiivisia seurakuntalaisia b-luokan jäseninä, vaikka he mukaan hyväksytäänkin?
Minä luulin vuosikaudet että pakko on lähtä, vaikka ei olekaan pakko.. kuulosti varmaan aika koomiselta?
Siis aina oli tavarat hukassa, tukka huonosti, väsytti ja ties mitä just ko kyyti tulossa kohta noutamaan. Kertoo varmaan jostain !!?
Ja sitte vielä kun kuski kyllä vähintäänkin näytti hapanta naamaa, jos en ollu just heti tienposkessa kun se tuli hakeen.
Vaikka itte kyllä piti tietysti oikeutenaan myöhästyä vaikka viiskin minuuttia tai mitä tahansa, ja kuin kylmällä ilmalla tahansa.
Samaten itse katsoi oikeudekseen jäädä kokousten jälkeen lätisemään vaikka miten pitkäksi aikaa. Mutta auta armias, jos mulla joskus harvoin ois huvittanu jutella jonku kaa..
Kyllä pari kertaa hyvästi suolasi minut, ja monta kertaa muulloin oli milloin milläkin tuulella..
Ja kumminkin oikein hiton hyvin aina ehdittiin kokoukseen, siis TODELLA HYVIN, se kun vissiin taitaa olla maanlaajuinen käytäntö että menevät puoli tuntia ennen ohjelman alkua salille.
Niin silloinkin, kun mukamas siis oikein "myöhästyin" - tosi vähän! - niin ehdin tosissaan jo kyllästyä aina silloinkin, kun ei monta joitten kanssa viittii ja huvittaa jutella yhtikäs mitään.
Joo tietenki on ne ravarit ja erikoisravarit ja muu yläkasti, jotka tekee kenttää hirveenä. Muut on taviksia, ja toimettomista juorutaan ja supistaan että mitähän silleki tapahtunu ko ...
Kukaan ei tietenkään myönnä et noin on, mut sama se sille. Kyllä saa kuulla että "elämä on kyseessä" - eli jotku kattoo oikeudekseen laskea, milloin sen elämän eestä on tehnyt tarpeeksi ja millon sitten ei..
Kokouksiin meno (Kuten valmistautuminen)ja saarnaamis/opettamistyö on osoitus 'uskosta' ja ovat osoitus arvostuksesta, oppimiamme asioita kohtaan, siten ne ovat myös palvontatekoja Jehovalle.
Niin kenenkä palvelijoita me olimmekaan? No Jhwh:n eikös olekin simppeliä?
Ai niin VÄSYNEENÄKÖ, sä sanoit? Ai jaa, mul on huono kuulo!
ne minultakin vaativat sitä vähintään tuntia aikoinaan kyselemällä, että mikäs nyt. Eli jossain määrinhän tuo on selkeästi suorituksiin sidottu tuo jt:na oleminen, jollei enemmänkin.
Raamattuhan silti sanoo, että jolla on usko, se pelastuu. Ei siinä tuntimääristä ole kyse, ei sitten laisinkaan. Mutta jos ajattelee mistä tuo uskonto on tullut (Ameriikoista) niin tokihan sen ymmärtää, että teot ja tulokset määrittelevät kaiken.
Lähimmäisenrakkaudesta ja verivelan pelosta.
On paljon tuttuja ja sukulaisia, jotka ovat Suuressa Babylonissa. Tottakai tunnen murhetta heidän vuokseen.
Varmuus siitä että kun tulee takaisin ei olekaan enää niin väsynyt kuin lähtiessä. Huolimatta siitä että ei ehkä saanut sanaakaan vaihtaa kenenkään kanssa vaan jokainen ovi tempaistiin vihaisesti kiinni tai kenelläkään vastaantulevista ei ollut sen vertaa aikaa että olisi ehtinyt muutamaksi sekunniksi pysähtyä.
"pelosta vanhimpia kohtaan?"
Tuo on kysymys mitä en ensinkään ymmärrä. Miksi vanhimpia pitäisi pelätä, hehän ovat vain palvelijatovereita, eivät kenenkään uskon herroja!
ihan samanlaisesti väsyneenä kun lähtee lenkille tai kyläileen, virkistyneenä palaa takas!
Rakkaus Jehovaa kohtaan.