Miks tavan matti meikäläinen joka uskoo kristukseen olis ansainnu "taivaan" ?
Jonku ikuisen elämän joka on yhtä juhlaa.
Kun tollasta ei tässä todellisuudessa pysty saavuttamaan niin senhän on pakko tapahtua kuoleman jälkeen, aikana josta ei tiedetä mitään.
Toi vaan on ihmisten suurin utopia - parempi huominen.
Kun ei osata asettua aloilleen niin haikaillaan jotain ikuista hauskuutta kun ei kestetä elämää sellaisena mitä se on. Joillekkin enemmän paskaa, joillekkin taas ihan leppoisaa.
Mutta mitä ihminen jaksaa itsekkyydeltään tehdä paremman huomisen eteen tässä maailmassa?
Jotenki tuntuu siltä ettei jeesuslehtisiä jakamalla edistetä ihmisten hyvinvointia.
Loppujen lopuks tässä maailmassa
tulee olemaan yhtälailla kivaa ja eikivaa kuin aina ennenkin niinkauan kuin ihminen on ihminen.
Kaikki menee saman kaavan mukaan, ympyrää.
Ilmiöt vaan vaihtaa ulkoasuaan.
Ja miks joku olis ansainnu helvetin, ikuisen kärsimyksen? Ei kukaan ihminen oo absoluuttisen paha (eikä hyväkään). MIssä menee raja taivaaseen ja helvettiin pääsyn välillä? Oletetaan että kaks ihmistä on tehny yhtä paljon "hyvää" ja "pahaa" elämänsä aikana ja ne on kuolemaisillaan just täysin siinä helvettiin ja taivaaseen pääsyn rajalla. Toinen lähtee henki pihisten lähimmälle elintarvikekioskille ja varastaa (ÄLÄ VARASTA!) NALLEKARKIN. Täten saldo hyvissä ja pahoissa teoissa menee miinuksen puolelle ja tää äijä joutuu helvettiin. Toinen äijä menee samalle kiparille ja vaikka löytää sieltä lompakon. Hän palauttaa tämän rahamassin oikealle omistajallen ja näin kuittaa hyvällä työllä ittensä taivaaseen. Ihan reilu peli ja sillee.
Vai vaatiioko taivaaseen pääsy uskon jeesukseen?
Mitä sitten tapahtui/tapahtuu niille maailman ihmisille jotka eivät ole kuullut halaistua sanaa koko jeesuksesta. Niitä on kuitenki varmaan 99% ihmisistä kautta aikain. Ne saa ikuisen kärsimyksen/kadotuksen/mikälie??Paska säkä?
MIksei ihminen vaan voi hyväksyä ettei mitään absoluuttista totuutta saavuteta???
Jonku ikuisen elämän joka on yhtä juhlaa.
Kun tollasta ei tässä todellisuudessa pysty saavuttamaan niin senhän on pakko tapahtua kuoleman jälkeen, aikana josta ei tiedetä mitään.
Toi vaan on ihmisten suurin utopia - parempi huominen.
Kun ei osata asettua aloilleen niin haikaillaan jotain ikuista hauskuutta kun ei kestetä elämää sellaisena mitä se on. Joillekkin enemmän paskaa, joillekkin taas ihan leppoisaa.
Mutta mitä ihminen jaksaa itsekkyydeltään tehdä paremman huomisen eteen tässä maailmassa?
Jotenki tuntuu siltä ettei jeesuslehtisiä jakamalla edistetä ihmisten hyvinvointia.
Loppujen lopuks tässä maailmassa
tulee olemaan yhtälailla kivaa ja eikivaa kuin aina ennenkin niinkauan kuin ihminen on ihminen.
Kaikki menee saman kaavan mukaan, ympyrää.
Ilmiöt vaan vaihtaa ulkoasuaan.
Ja miks joku olis ansainnu helvetin, ikuisen kärsimyksen? Ei kukaan ihminen oo absoluuttisen paha (eikä hyväkään). MIssä menee raja taivaaseen ja helvettiin pääsyn välillä? Oletetaan että kaks ihmistä on tehny yhtä paljon "hyvää" ja "pahaa" elämänsä aikana ja ne on kuolemaisillaan just täysin siinä helvettiin ja taivaaseen pääsyn rajalla. Toinen lähtee henki pihisten lähimmälle elintarvikekioskille ja varastaa (ÄLÄ VARASTA!) NALLEKARKIN. Täten saldo hyvissä ja pahoissa teoissa menee miinuksen puolelle ja tää äijä joutuu helvettiin. Toinen äijä menee samalle kiparille ja vaikka löytää sieltä lompakon. Hän palauttaa tämän rahamassin oikealle omistajallen ja näin kuittaa hyvällä työllä ittensä taivaaseen. Ihan reilu peli ja sillee.
Vai vaatiioko taivaaseen pääsy uskon jeesukseen?
Mitä sitten tapahtui/tapahtuu niille maailman ihmisille jotka eivät ole kuullut halaistua sanaa koko jeesuksesta. Niitä on kuitenki varmaan 99% ihmisistä kautta aikain. Ne saa ikuisen kärsimyksen/kadotuksen/mikälie??Paska säkä?
MIksei ihminen vaan voi hyväksyä ettei mitään absoluuttista totuutta saavuteta???
Vastaukset 25
Vanhimmat
viitsitkin päätäsi vaivata. Eletään me vaan täällä maapallolla ja nautitaan tästä lyhyestä hetkestä.
>>MIksei ihminen vaan voi hyväksyä ettei mitään absoluuttista totuutta saavuteta???>Ja miks joku olis ansainnu helvetin, ikuisen kärsimyksen? Ei kukaan ihminen oo absoluuttisen paha (eikä hyväkään)>Mitä sitten tapahtui/tapahtuu niille maailman ihmisille jotka eivät ole kuullut halaistua sanaa koko jeesuksesta
>>MIksei ihminen vaan voi hyväksyä ettei mitään absoluuttista totuutta saavuteta???>Ja miks joku olis ansainnu helvetin, ikuisen kärsimyksen? Ei kukaan ihminen oo absoluuttisen paha (eikä hyväkään)
Kukaan ei voi ansaita Taivaspaikkaa olemalla hyvä ihminen ja tekemällä hyviä töitä.
Jokainen on itsessään tuomittu kadotukseen, koska jokainen on syntiä tehnyt ja rikkonut Jumalan lakia vastaan.
Ihminen ei voi millään keinolla pelastua, vain Jumala voi pelastaa ihmisen.
Kun Jumala pelastaa ihmisen, ihmisestä tulee uusi luomus. Se on uudestisyntyminen Hengestä. Vanha luomus, vanha ihminen ei katoa, vaan elää ajallisen elämän loppuun asti ja kokee ruumiin kuoleman. Hengen kuolemaa ei kuitenkaan koe yksikään, jolla on Jumalan Henki, vaan hän jatkaa elämäänsä Taivaassa Jumalan luona.
Tämä uudestisyntyminen on yhtä todellinen asia, kuin ruumiin syntyminenkin, vaikkakaan sitä kokemattomat eivät sitä yleensä usko, eikä se näy aina kovin selkeästi päällepäin. Uudestisyntyminen tapahtuu silloin, kun Jumala uudestisynnyttää ihmisen. Ihminen ei voi tehdä muuta kuin pyytää Jumalalta tätä Hengen saamisen lahjaa, jonka Jumala sanassaan lupaa jokaiselle, joka uskoo Jeesukseen. Jokaiselle, joka laittaa toivonsa Jeesuksen uhri kuolemaan ja uskossa omistaa Jeesuksen uhriksi omien syntiensä sovittamiseksi. Jokainen joka uskoo syntinsä anteeksi annetuksi Jeesuksen tähden, saa Jumalan Hengen ja pelastuu.
Jumalan Hengen saaminen muuttaa ihmistä. Ihminen ei enää halua samoja asioita kuin ennen, vaan on päässyt osalliseksi sellaisesta ilosta, josta ei ole aikaisemmin mitään tiennyt. Tämä riemu, jota uskova kokee, kun saa toimia Hengen mukaan ja saa olla lähellä Jumalaa niin kotonaan, kuin kokouksissa ym. vaikuttaa sen, että uskova usein tekee myös hyviä asioita. Tämä on iso ero. Siis ei tekoja tekemällä hankita Taivaspaikkaa, vaan Taivaspaikan saaminen armosta, ilman omia tekoja, synnyttää ilon ja halun toimia Herran tahdon mukaisesti.
Siis kukaan ei pelastu, vaikka koko elämänsä tekisi ainoastaan hyviä tekoja, jos puuttuu Jumalan Pyhä Henki. Sen taas saa vain uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.
Jaa, no, vaikka..
Mutta ei kyllä hyviä tekoja kielletäkään, ja pitääkö sitä niin huolissaan olla. Mitä tämä tarkoittaa sitten: 'Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi (oikeamieliseksi?) TEKOJEN, ei yksistään uskon perusteella' (Jaak 2:22); 'Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman TEKOJA' (Jaak 2:26)
Minä en näe näissä mitään ristiriitaa (viitaten Jaskan 'ei teoilla'-juttuun.) Vain jos nämä näennäisesti ristiriitaiset asiat otetaan erilleen ja valitaan itselle vähemmän vaativa, sitten..
Älkää vastatko, että niin 'ne teot' tulevat sitten 'perästä päin', sen olen kuullut niin monta kertaa.
Eipä kai tarvitse olla huolissaan hyvistä teoista, mutta pelastustienä tekojen kautta tai avulla pelastuminen on mahdotonta.
Mutta niinhän se on, että usko synnyttää halun toimia. Parhaatkin teot, jotka ovat ihmisestä lähtöisin ovat kuin 'saastainen vaate' Jumalan edessä. Mutta taas, ellei uskoon tuleminen vaikuta mitään tekoja, vaan elämä jatkuu ennallaan, voi epäillä että jotain on pahasti pielessä. Siis ettei uudestisyntyminen olekaan tapahtunut, vaan kyse on jostain muusta uskonnollisuudesta.Tällaisessa tilanteessa kai Jaakob kirjoitti kirjeeseensä tuon kohdan, että todellinen elävä usko näkyy teoissa, se ilmenee tekojen kautta, eihän sitä muuten päällepäin näe.
Jeesuskin puhuu Hengestä, ettei voi nähdä missä se kulkee, mutta vaikutukset on nähtävissä ja hedelmistään puu tunnetaan :)
Mikä kumma siinä uudestaan syntymisessä on,kun se hävittää loogisen järjen kokonaan,sitä alkaa vai toistamaan opittuja fraaseja.
Olisiko sittenkin vain kysymys aivopesusta?
...kysymys siitä, että vapautuu tämän ympäröivän markkinahenkisen maailman aivopesun vaikutuksista? Siinäpä kysymys.
Minusta heikompia kuuluu auttaa eli 'hyviä' tekoja kuuluu tehdä on uskova tai ei ole ja vaikka mikään määrä hyviä tekoja ei 'pelastusvarmuuteen' riittäisikään, niin silti, kaiken uhallakin.
Joku voisi sanoa, että niin, 'hänhän on huolissaan omasta pelastuksestaan', siksi hän ei osallistu vaikkapa mummonmökin tulipalonsammutustalkoisiin (tämä oli vain esimerkki, tilanteita joissa kuuluu auttaa, koska se on oikein - riittää kyllä). Seisoisit siis tumput suorina sivussa, ellet olisi jo varma asiastasi? Teko se on tekemättä jättäminenkin...
Sano vaan, että 'tervettä järkeä' saa kyllä käyttää.
Ei ole mitään takeita siitä, että kärsivän kärsimään jättäminen jalostaa häntä tai opettaa ajattelemaan 'positiivisesti' tai 'ottamaan vastuun itsestään'.
Mitä haittaa siitä on vaikka itselle ei hyvästä työstä kiitosta tulekaan? Jos siitä on apua ja jos se antaa toivoa ja uuden mahdollisuuden toiselle?
Ymmärrän kyllä, vähän, mitä ajat takaa. En kuitenkaan, kun sanoin ed. kommentissa 'tarvitseeko sitä niin huolissaan olla', viitannut 'huoleen hyvistä teoista' tai niiden mahdollisesta 'saastaisuudesta'. Tarkoitin tätä: Pitääkö olla ensisijaisesti huolissaan omasta 'pelastuksesta'?
Juutalaisilla on lentävä lause ja uskomus, joka pitää sisällään merkityksen: 'Hyvä teko poikii toisen hyvän teon, vaikka en tietäisi missä, milloin ja kenelle.' Asiayhteydessä, jossa lause jäi mieleeni ei ollut puhe 'teoista taivaspaikan takaamiseksitai armon saamiseksi tms', eikä juutalaisuudesta 'lakiuskontona'(stereotyyppisesti ajateltuna).
Mitä juutalaisen uskonnon tytäruskontoon on siirtynyt tästä, minusta aika humaanista ajatuksesta,..? Ihmisoikeudet kenties..
Mitä tekemättä jättäminen poikii..
.. ja voiko sitten jättää markkinahengen nujertamat oman onnensa nojaan, jos jotkut ovat siihen itse pakosta osallistuneet. Miten täällä voi elää, tehdä työtä ja saada edes jonkinlaista palkkaa ja leipää jossakin 'markkinahengen' ulkopuolella, maksaa veroja jne, missä?
Eivätkö eräät 'hedelmät', joitten asiosta joillakin on mahdollisuus ja VAPAUS asettua 'markkinavoimien' ulkopuollelle (luontoon tms, omavaraistalouteen, rakentaa ikioma rauhan tyyssija vartijoineen vaikka omalle saarelle), ole myös 'markkinahengen' hedelmiä? Mitä ne ovat elleivät sitä?
Vai pitäisikö vain vapaasti tyytyä ajatukseen että kukin 'saa sitä mitä tilaa'..
Eikö juuri 'protestanttisen etiikan' (katolisuuden vastustaminen 1500-luvulta, kirkon 'hajoaminen') mukaista ajattelua ole juuri se, että 'maallinen uurastus on arvokasta sinänsä ja tuottaa hedelmää' ja jos ihminen menestyy elämässään ja se myöskin näkyy ja on itse asiassa 'merkki' jostakin tärkeästä .. niin.. En väitä että kapitalismi ja 'markkinahenki'olisivat suoraa seurausta protestantismista. Eivät ne silti 'luonnonlain' kaltaisia voimiakaan ole.
Hassua kai olisi jos ajattelisimme kaikki samalla tavalla. Saa kai sitä itsekin ajatella ilman, että se merkitsisi uskon ja järjen vastakkain asettamista, vivahteeltaan toisenlaisen uskonnonharjoittamisen tavan aliarviointia.
Mitä aivopesuun tulee niin se tekisi varmaan ihan hyvää, jos sen ymmärtää toisinpäin kuin yleensä: Edes yrittää ajatella itse vaikka se kuinka vaivalloista tuntuu olevan, eli pesee 'aivonsa' vanhasta kamasta tai edes pesee sen vanhan kaman,..siis yrittää edes.
Eräässä mielessä se mitä sinä sanot 'markkinahengeksi' on tulosta uskosta ja uskonnollisesta ajattelusta. Miten sinun mielestäsi voisi vaikuttaa tähän 'ei-toivottuun' seuraamukseen? Astumalla 'vapaasti' sen ulkopuolelle, niinkö.
Niin, tämä on varmaankin aivan turha puheenvuoro, ihmisviisautta ja siis houretta ja kerettiläisyyttä..
Haluan erottaa yksiselitteisen selkeästi sen, että yksikään ihminen ei koskaan pelastu vaikka olisi kuinka hyvä ihminen. Vaikka koko elämänsä uhraisi toisten auttamiseen, ei voi pelastua, ellei tunne Jeesusta. Tässä mielessä siis omista hyvistä teoista voi olla haittaakin, että ne ehkä tuudittavat jonkun ihmisen väärään luuloon siitä, että hän teoillaan ansaitsisi taivaspaikan.
Toisten auttaminen noin yleisesti lienee itsestään selvä asia, joka kuuluu ilman muuta jo käytöstapoihin. Meillä on ilman muuta velvollisuuksia toisiamme kohtaan, mutta vielä kerran: ne eivät tee meitä yhtään paremmiksi ihmisiksi Jumalan edessä.
"Pitääkö olla ensisijaisesti huolissaan omasta 'pelastuksesta'? "
Pitää. Niin kauan kuin suhde Jeesukseen ei ole kunnossa, pitää olla huolissaan siitä, että sen saa kuntoon. Sen kuuluisi olla aivan ensisijainen asia elämässä. Se miten se voisi heikentävästi vaikuttaa tulipalon sammutukseen on minulle hieman mysteeri, ei kai Jumala suhteen kuntoon saattaminen ole mitenkään ristiriidassa vapaaehtoisena palomiehenä toimimisen kanssa? :)
No, kuiteskin, joo. Miten tosiaankaan voisi tai ollenkaan pitäisi toisen ihmisen 'uskoa' mestaroida, eihän oikeastaan voi omaansakaan 'mestaroida'. Toisaalta kyllä on henkilöitä, joitten mielestä uskomisensa voi jotenkin itse ratkaista... Tämä nyt on eri asiaa..
Mutta silti näitä ajatuksia, että 'pitää olla huolissaan itsestään ensin', aivan selvästi käytetään myös itsekkyyden puolustamiseen. Esim lauseen 'rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi' kuulee vähän väliä muunnellussa muodossa: 'rakasta itseäsi ensin, sitten voit'.. jne. Lauseen loppuosaa, 'mutta Jumalaa ylitse kaiken' taas ei kuule tämän tyyppisessä argumentoinnissa juuri koskaan.
Millä itsekkyyttä tehokkaammin puolustatettaisiinkaan kuin sopivasti valitulla raamatunlauseella? No, ehkä 'luonnolla': Ihminen on 'luonnostaan sitä ja tätä' ja Raamattukin sanoo näin, ja se 'tarkoittaa' sitä ja tätä, esim 'rakasta sisäistä lastasi, kuuntele sitä, sillä lapsi on viisas luonnostaan, se tietää jne'. Mutta jos tätä 'luonto ja Raamattu'-yhdistelmää vertaa vaikkapa satanistiin, niin hänkin sanoo: 'Kuuntelen sisäistä luontoani ja hyväksyn sen, enkä yritä tukahduttaa sitä, ja lisää, tilanteesta riippuen: 'ihminen on eläin'. Sanat on valittu hieman eri tavoin, mutta mitä eroa on merkityksessä?
Raamatusta tietenkin löytää epäitsekkyyteen kehottavia ajatuksia. Toisaalta siitä löytää myös ajatuksia, joita sellainen henkilö, joka ei Raamattua arvosta, eikä ylipäätään epäitsekkyyttä (se on naivia, liiallista kiltteyttä, tekopyhyyttä, teeskentelyä jne), myös hän voi nostaa esiin kohtia, joilla hän taas 'iskee takaisin'.
Tarkoitin, että tietyllä tavalla Raamatun lauseita paloitellen ja uudelleen yhteen kooten saa vahvistusta lähes mille tahansa ihmiskäsitykselle, jos niin haluaa. Ja vielä lopuksi yhä väittää aivan tyynesti: Raamatussa lukee näin: siellä sanotaan 'rakasta itseäsi'! Totta, lukeehan siellä niin.
Raamattussa on 'jokin keskeinen juttu', mitä ei ehkä voi ymmärtää ilman, että tajuaa Raamatun paradoksien näennäisyyden, sen että monia niistä ei aivan helposti voi ottaa toisistaan erilleen. (En väitä, etteikö uskova voi ymmärtää tätä ilman 'vaivalloisen näköistä järkeilyä')
Siksi olen sitä mieltä, että Raamattu ei ole moraalin käsikirja, ei politiikan eikä maantieteen jne. Se on jotakin muuta, jotakin enemmän. Hyviä tekoja tulee tehdä, heikkoja pitää auttaa konkreettisesti, kokonaan riippumatta siitä mitä 'hyötyä' siitä on minulle. Uskonsa ja uskon kilvoittelunsa saa pitää tästä erillään. Vai mitä?
(Kokonaan toinen asia on se että Raamattu on mielenkiintoinen 'historiallinen dokumetti', eräänlainen kirjasto.)
... markkinahenki oli ilmeisesti aika huono.
Halusin kuvata tätä yhteiskuntaa, jossa raha on jumala ja ainoa arvo, jonka perusteella toimitaan.
Näin on perusteltua väittää, että tässä yhteiskunnassa varttuvat lapset kasvavat markkinavoimien ja tieteellisten 'totuuksien' ohjailemaan maailmaan, eivätkä todellakaan ole vapaita ajattelemaan asioista itsenäisesti. Tästä tämän maailman 'aivopesusta' Jumala vapauttaa ihmisen mielen uudistuksen kautta. Uskoon tullessa arvomaailma muuttuu ja asiat näkee selkeämmin. Ei siksi, että olisi yht'äkkiä älykkäämpi, vaan siksi, että rehellisyyden vaatimus kasvaa arvomaailman muutoksen yhteydessä.
Mutta älähän masennu, maailma ei ole aivan kokonaan niin huonossa jamassa. Muusta en sitten olekaan eri mieltä. Uskon, että on paljon ihmisiä, joilla on lapsia, jotka saavat eväät ajatella itse. Ja heidän joukossaan on paljon ihmisiä, jotka ovat saaneet uskon, ja ovat muuttaneet asennettaan ja näkevät selkeämmin, eivätkä ole milloin minkäkin trendin vietävissä, eivätkä kerää vanaveteensä 'tiedeuskovien' joukkoja. He eivät kuitenkaan välttämättä tuo esiin henkilökohtaista uskoaan, tai tee siitä mitään julkista numeroa, koska se saattaisi vain lisätä - esim jos kyseessä olisi arvostettu tutkija - tieteen väärää glorifiointia, ei hänen omissa silmissään, mutta yleisön. Mikä tahansa tieteen 'totuus' lopulliseksi totuudeksi 'uskottuna' tai julistettuna, muuttuu 'ainoan oikean opin' dogmiksi, ja siitähän se 'sotku' taas alkaisi..
Tuskin meillä on kovin erilainen näkemys asiasta. Ehkä minä vain tällaisena kiihkoilija-fundamentalistina käytän vähän kärjistetympiä ilmaisuja :)
Aivan totta, ihan hyvä juttu. Olen samaa mieltä kanssasi!
MIks just jeesukseen kristukseen????
MItä ne sitten saa jotka uskoo johonkin muuhun...vaikuttaa vaan oma juttunsa niille ihan yhtä lailla kolahtavan kun jeesus toisille.
Eikö toi oo loppujen lopuks aika sama asia minkä ne muut mitkä uskoojohonkin muuhun saavuttaa kun ne ketkä löytää jeesuksen? Siis sama asia mutta eri kulttuurin muotti/myytti!!!
” MIks just jeesukseen kristukseen????”
Tällä palstalla on jo kymmeniä kirjoituksia joissa vastataan tuohon kysymykseen, mutta tässä taas yksi.
1. Ihmisessä on luonnostaan sisäänrakennettu Jumalan kaipuu, koska Jumala on sen ihmiseen asettanut.
2. Ihminen yrittää toteuttaa tätä kaipuuta monilla eri tavoilla ja on kehittänyt monenmoista uskonnollisuutta omista tarpeistaan johtuen.
3. Jumala ei ole jättänyt ihmisiä ihmisten omien uskonnollisten tuntemusten varaan, vaan on valmistanut mahdollisuuden ihmisen ja Jumalan väliseen yhteyteen.
4. Jumalan valmistama tie yhteyteen ihmisen ja Jumalan välillä on Jeesus Kristus.
5. Kaikki eivät hyväksy Jumalan itsensä osoittamaa tietä, vaan sanovat ”minä tiedän paremmin” ja joutuvat siksi helvettiin.
Yritän nyt kuvata tämän asian niin hyvin kuin nyt vain näin lyhyesti pystyy ja kerron vielä tässä kuinka Jeesus itse sanoo ihmisten pelastuvan.
” Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa". Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?" Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt." Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: "Kuinka tämä voi tapahtua?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä! Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme. Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista? Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa. Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.”
Miten sitten Mooses ylensi käärmeen erämaassa? Kuinka meidänkin tulisi uskoa Ihmisen Poikaan, että pelastuisimme. Mooseksen kirjassa lukee:
” Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon ruokaan." Silloin Herra lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli. Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta. Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon". Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon.”
Siis ne, jotka USKOIVAT Jumalan lupauksen ja katsoivat vaskikäärmettä, pelastuivat. Ne jotka sanoivat ”tuohan on aivan hullutusta, eihän nyt vaskikäärme voi pelastaa” eivätkä uskoneet Jumalan valmistamaan pelastukseen, vaan omiin oppeihinsa ja omiin keinoihinsa selviytyä, kuolivat.
Tämä vanhan testamentin tapahtuma oli esikuvallista, se oli ikään kuin varjoa tulevasta, silloin uskottiin lupaukseen, mutta nyt voimme uskoa lupausten täyttymykseen.
Jumala on ilmaissut meille hänen järjestämänsä pelastustien, joka uskoo Herraan Jeesukseen, hän pelastuu, mutta joka ei usko, on jo tuomittu kadotukseen. Niin kuin pelastuivat erämaassa ne, jotka uskoivat Jumalan lupauksen, niin pelastuvat tänä päivänä ne, jotka uskovat lupausten täyttymyksen Jeesuksen Kristuksen. Jeesus sovitti kaikkien, myös niiden erämaassa olleiden synnit roikkuessaan keskimmäisellä ristillä Golgatalla noin 2000 vuotta sitten. Hän sovitti siellä myös sinun syntisi, jokaisen niistä. Jos haluat ottaa vastaan Jumalan valmistaman pelastuksen, usko tämä Evankeliumi. Jos taas haluat selvitä omilla tai muiden ihmisten kehittämillä opeilla ja menetelmillä, älä ihmettele, ettet kuulu Jumalan pelastuksen piiriin. Siksi Jeesus, että hän on Jumalan meille antama pelastus. Apostolien teoissa sanotaan:
” niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo terveenä teidän edessänne. Hän on 'se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut'. Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman."”
Ei ole muuta Jumalan antamaa pelastusta kuin Jeesus Kristus, kaikki muut ovat ihmisten kehittämiä oppeja ja menetelmiä. Ei ole muuta yhteyttä tässä elämässä Jumalaan, kuin se joka kulkee Jeesuksen Kristuksen kautta.
Mutta siis aiemmin mun pointtina oli se että miks jeesusheebo olis muka se ainoa. Ihmisillä on KAUTTA AIKAIN ollu samankaltasia kokemuksia jumalasta, uskoontulemista, uskonnollisia kokemuksia eikä siihen oo mitään jeesusta aina tarvittu. Ja sitten on kuitenkin vielä elämää jossain muissa galaxeissa niin maan perkeleesti eikä ne oo varmaan kuullu mistään jeesuksesta. Niilläkin on jotkut omat keksityt oikeat yleiset tiet ja totuudet. Kaikki on aina tuntenu olevansa yhtä oikeella tiellä jne. Ne on usein varmaan löytänykkin OMAN tiensä. Se on kulttuurista kiinni mitkä symbolit(kuten jeesus) ihminen saa tiedostaakseen itseä/maailmaa syvemmin. Toi useimpien mihin tahansa uskovien mä-ja-kaikki-ketkä-on-samaa-mieltä-mun-kanssa-on-oikeessa ja muut on harhaoppisiajaväärässä asenne on ihan lapsellinen ja naurettava, itsekäs ynnä muutakivaa. Ihmisiä me ollaan vaan, KAIKKI samalla viivalla, perkele!!!
Jokasella ihmisellä on oma tiensä, subjektiivinen totuus. MIks jumala olis valmistanu sen jeesuksen tien vaan ihmiselle since 2000v. Miksei se olis ollu olemassa niinkauan kuin ihminen. Siis miks ihminen esim. 10000 v sitten tai vaikka nyt jossain pimeimmässä afrikassa oo löytäny jeesusta vaikka se niitten jossain mielen syövereissä lymyileekin.
Kylläpä osaatkin esittää asian mahdollisimman tympeällä ja ARMOTTOMUUTTA osoittavalla tavalla. Jossakin 'sisäpiirissä' tapasi 'julistaa' on aivan ymmärrettävää, ei siinä mitään sinänsä. Mutta jos haluat antaa oikein paljon 'ärtymyksen' aihetta toisin ajatteleville niin jatka vaan, minkäs sille kukaan voi.. Minkälaisia hedelmiä odotat?
Nostat esiin Raamatun kohtia, jotka todistettavsti ovat olleet perusteena esim juutalaisvainoihin, antijudaismiin ja antisemitismiin, ynnä muuhun. Näin on käynyt juuri siksi, että tekstejä on pätkitty ja otettu ne 'kirjaimellisesti' ja sitten TULKITTU oman maailmankuvan silmälasien läpi. Etkö millään voi hyväksyä, että tekstit itsessään ovat monissa ratkaisevissa kohdissa oman aikansa TULKINTAA, puhetta entisajan maailmalle.
Raamatutkimus (joka fundamentalistien mielestä on tietenkin kaikkea muuta kuin hyvksyttävää?) osoittaa, että jo varhain vallitsi käsitys, että tekstejä tulee pohtia, käsitellä, tarkastella, tutkia, opetella, löytää aivan uusia sanoja, jotta ihmiset ymmärtäisivät..
Kopioin tähän pari pätkää artikkelista teologisen tiedekunnan sivuilta..
http://www.helsinki.fi/teol/hyel/artikkelit_frame.html
"Juutalais-kristillisen kulttuurin suuri linja"
Prof. Timo Veijola
Esitelmä Tieteen päivillä Helsingissä 10.1.2001
1. Kulttuurin muisti
Elävän kirjauskonnon olennainen tuntomerkki on kuitenkin se, että pyhää tekstiä tulkitaan jatkuvasti uudelleen, tarpeen tullen hyvinkin radikaalisti. Myös tälle on luotu malli Deuteronomiumissa. Mooses ei ole ainoastaan kirjuri vaan myös lain tulkitsija. Siksi kerrotaan, että "Moabin maassa, Jordanin itäpuolella, Mooses alkoi selittää [näin alkutekstissä] tätä lakia" (1:5).
Kuinka voidaan sanoa, että Mooses "alkoi selittää" tätä lakia Moabin maassa, vaikka hän myös päätti oman tehtävänsä ja kuoli Moabin maassa (luku 34)? Ilmeisesti siksi, että Deuteronomiumissa israelilaisille luvataan nostaa kansan keskuudesta yhä uudestaan Mooseksen kaltainen profeetta, joka jatkaa jumalallisella auktoriteetilla Mooseksen aloittamaa selitys- ja opetustehtävää (18:15-22).
Tässä on luotu raamatullinen pohja myöhempien lainopettajien ja fariseusten opetusviralle, heidän vaatimukselleen pitää hallussaan "Mooseksen istuinta" (Matt. 23:2). Pyhä teksti vaatii rinnalleen jatkuvaa suullista selitystä ja opetusta.
Lähin yhtymäkohta Jeesuksen ja muiden kirjanoppineiden välillä vallitsee eettisen opetuksen alueella. Molempien etiikassa oli aineksia viisausperinteestä, mutta varsinaisen keskuksen muodosti toora ja sen tulkinta.
Tooran uudelleentulkinnallaan Jeesus liittyi jo paljon ennen häntä alkaneeseen kirjanoppineeseen perinteeseen. Hänen tooran tulkintansa oli samalla kertaa sekä tooran määräyksiä radikalisoivaa että liberalisoivaa.
Radikalisoiva tendenssi tulee näkyviin universaalisten määräysten, liberalisoiva taas rituaalisten määräysten kohdalla. Näiden tendenssien takana oli Theissenin mukaan toisaalta pyrkimys varjella juutalaista identiteettiä suhteessa pakanalliseen ympäristöön sekä toisaalta halu mahdollistaa myös marginaalisille ryhmille elämä juutalaisen yhteisön ja Jumalan kansan piirissä.
.....
Lutherin suhde Jumalan sanaan oli hyvin samanlainen kuin juutalaisilla rabbeilla. Nämä antoivat ohjeeksi tooran opiskeluun: "Käännä ja väännä sitä, sillä siinä on kaikki" (Mishna). Luther puolestaan sanoo sanan meditoimiseen liittyen, että sanaa tulee "kääntää ja vääntää, lukea ja lukea uudelleen, panna ahkerasti merkille ja miettiä, mitä Pyhä Henki sillä tarkoittaa".
On selvää, että Lutherin keskeistä reformatorista löytöä, jumalattoman vanhurskauttamista yksin uskosta, yksin armosta, ei voida väittää kirjanoppineeksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Kuitenkin sen yhteydessä on syytä ottaa huomioon, että aiheena siinäkin on uskonnollisen lain tulkintaan liittyvä teologis-juridinen ongelma, joka kuului jo Deuteronomiumista alkaen (vrt. 5. Moos. 9:1–6) kirjanoppineen tradition pohtimiin kysymyksiin. Aihe ansaitsisi lähempää tutkimusta.
.....
5. Jeesus, kirjanoppinut rabbi
Usein ajatellaan ja saarnoissakin vielä julistetaan, että Jeesus ja hänen ensimmäiset seuraajansa edustaisivat kirjanoppineiden ja fariseusten vastakohtaa ja loisivat näin pohjan juutalaisuuden ja kristinuskon myöhemmälle konfliktille. Uusimmassa tutkimuksessa tämä vulgaari näkemys on asetettu monella taholla kyseenalaiseksi. Muun muassa Gerd Theissen, eksegetiikan huippuyksikön heidelbergilainen neuvonantaja, toteaa Jeesus-kirjassaan (1997), että oman aikansa juutalaisista uskontopuolueista Jeesuksella oli kaikkein läheisimmät yhteydet fariseuksiin ja heidän intellektuellisiipeään edustaneisiin kirjanoppineisiin. Uuden testamentin sivuilla heijastuva konflikti ei suinkaan johdu siitä, että Jeesus olisi ollut niin kaukana kirjanoppineista ja fariseuksista, vaan päinvastoin siitä, että hän oli heitä niin lähellä, yksi heistä.
..tuo tuossa edellä EI ole tarkoitettu osoittamaan 'tieteen' totuudellisuudesta mitään..
Yritä kestää ihan vähän aikaa vielä. Pian minulla jatkuu työt eikä enää ole aikaa kulutettavaksi tänne. Vielä muutama päivä ... :)
Ettet vain tehnyt ihan pikkuruista tulkintaa kirjoittamani mielipiteen kohdalla? Tämähän on vain keskustelua. Minusta olisi mukavaa jos fundiksetkin keskustelisivat täällä, ja pitäisivät välillä korviaankin auki, eivät vain suutaan. Sori, jos vaikutan tylyltä, ainakaan en millään muotoa kannata vihaisuutta enkä pelkkää eipäs-juupas-roiskintaa. Ei tämä ole mikään 'minun' foorumini. Olen muuan asioihin 'sekaantuja' kuten sinäkin. En ole seriffi enkä missään nimessä edes haluaisi olla, enkä yhtään kadehdi hänen hommaansa kuten en sinunkaan hommaasi. Hyvää jatkoa.
Enhän minä mitään ole tulkinnut, ilmoitin vain ilosanoman sinulle ja muille, jotka ärsyyntyvät tavastani ilmaista asioita. Ei se liity sinun kirjoitukseesi, vaan minun työtilanteeseeni.
Jos olisit pyytänyt poistumaan, niin tuskin lähtisin :)
Luulin, että tarkoitit minua, koska vastasit kommenttiini ja käytit sanamuotoa 'odota'. Minusta olisi tärkeää harjoitella 'ei-ärsyyntymistä'.. Niin et varmaan olisi lähteyt, ei tullut mieleenkään ehdottaa. No, kuitenkin, voihan hyvin. :)
Kyllä sen pitää riittää, että elää hyvän elämän toisia ihmisiä kunnioittaen. Jos Jeesus lähettää helvettiin ne kaikki miljoonat viattomat alkuasukkaat jotka ei ole ikinä syntiä tehneet, niin mieluummin menen heidän kanssaan. Elä oikein, ole rehellinen itselles&muille ja tee lähimmäisellesi niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Uskovaiset on asiasta vaan niin hädissään, auta armias jos sinne pääsee toisestakin ovesta.