MIELIPITEITÄ!?

Kuinka autan ystäviäni? APUA!!!

Perheessä on 35-vuotias mies Pekka, avovaimonsa Jaana ja 2-v. poika Timo. He ovat asuneet yhdessä 19 vuotta. Kolme vuotta sitten Pekalle syttyi työpaikkaromanssi seitsemän vuotta nuoremman 28-vuotiaan Kirsin kanssa, josta tuli ns. toinen nainen.
Jaana rupesi odottamaan ensimmäistä lasta ja Pekka kertoi Kirsille raskaudesta. Yritti lopettaa suhteen Kirsin kanssa, joka oli suunniltaan ja vahingoitti itseään fyysisesti. Suhde jatkui salassa Jaanalta ja muutama kuukausi ennen Jaanan laskettua aikaa Kirsi tuli raskaaksi ja kertoi Pekan olevan isä.

Hieman ennen Jaanan synnytystä Kirsi yllättäen ilmoitti kuitenkin saaneensa keskenmenon. Pekka oli luonnollisestikin mukana Jaanan synnytyksessä ja kaikki meni hyvin. Mutta kaksi päivää Timo-pojan syntymän jälkeen Kirsi kertoi olevansa edelleen raskaana ja erehtyneensä keskenmenosta.
Pekka yritti saada Kirsin keskustelemaan abortista, mutta hän ei suostunut edes harkitsemaan sitä. Myöhemmin Kirsi kuitenkin yritti vahingoittaa itseään ja sikiötä mm. veitsellä keittiön pöydän ääressä ja juosten yöllä talvipakkasella metsään lumihankeen. He totesivat yhdessä, ettei raskaudenkeskeytys ole varteenotettava vaihtoehto.
Mahan kasvaessa Kirsi kertoi salassa pitämästään raskaudesta vanhemmilleen, jotka pakottivat hänet hankkimaan abortin. Lääkärissä todettiin, että oli liian myöhäistä. Kirsin isä halusi kuitenkin hankkia lääkärituttavaltaan laittomasti raskaudenkeskytyksen, johon Kirsi ei enää suostunut.

Kirsi synnytti ja Pekka oli mukana synnytyksessä. Juuri syntyneelle Leena-tytölle ja Timo-pojalle tuli ikäeroa seitsemän kuukautta. Pekka asui edelleen Jaanan kanssa niin kuin siihenkin asti ja Kirsi aloitti elämänsä Leena-tytön kanssa. Pekalla oli kaksi lasta!
Asiat näyttivät lähtevän pikku hiljaa toimimaan. Kirsi selvisi vastasyntyneen lapsen kanssa hyvin ja Pekka sai olla apuna. Hän tunnusti isyytensä ja yhteishuoltajuus- sekä elatussopimukset allekirjoitettiin kaikessa sovussa lastenvalvojan luona.

Sitten alkoivat hankaluudet!

Kirsin vanhemmat, joiden luona Kirsi rupesi viettämään runsaasti aikaansa katsoivat asiakseen ottaa asiat hallintaansa. Järjestettiin mm. ristiäiset sekä päätettiin lapsen nimestä ja uskonnosta. Pekan mielipidettä ei enää haluttu ottaa huomioon asioista päätettäessä ja Pekka ei halunnut riidellä jatkuvasti.
Lopulta asiat etenivät siihen pisteeseen, ettei Pekan vanhemmilla eikä Pekalla ollut mahdollisuutta osallistua ristiäisiin. Pekka ja Kirsi eivät päässeet enää riitelemättä sopimukseen yhdestäkään Leena-tyttöä koskevasta asiasta.
Mitä pidemmälle aika kului synnytyksestä ja mitä enemmän Kirsi sai voimiaan takaisin, sitä vähemmän hän tarvitsi Pekkaa ja eristi Leenan ja itsensä Pekasta ja tämän läheisistä.

Leena-tytön ensimmäisen elinvuoden aikana Pekalle järjestyi harvoin mahdollisuus olla tyttärensä kanssa muuten kuin autonkuljettajana Kirsin menojen yhteydessä. Kirsi lähivanhempana ei halunnut tukea lapsen ja isän tapaamisia ja jopa vaikeutti niitä viemällä Leena-tytön mahdollisimman usein ’turvaan’ omien vanhempiensa luokse.
Pekka yritti keskustella Kirsin kanssa tilanteesta, mutta yritykset usein kaatuivat riitelyyn ja esim. Kirsin toteamuksiin, ettei Pekka ole korvaamaton Leenalle tms.

Ensimmäisen vuoden aikana Kirsi osoitti koko ajan vähenemässä määrin minkäänlaista yhteistyöhalukkuutta Leenaan liittyvien asioiden suhteen ja lopulta tilanne kärjistyi niin pitkälle, että Pekan ja Kirsin välit katkesivat kokonaan Leena-tytön ollessa vuoden ikäinen.
Pekka ymmärsi, että hänen täytyy tehdä jonkinlainen surutyö ja luopua siitä, mitä joskus oli, jotta voisin jatkaa elämäänsä ilman Leenaa ja Kirsia ja kenties myöhemmin, omille jaloilleen noustuaan, ehjässä parisuhteessa Jaanan kanssa. Pekka ja Kirsi totesivat, etteivät ole toistensa kanssa tekemisissä kuin aivan välttämättömimmissä asioissa.

Nyt on kulunut ½-vuotta siitä, kun Pekka on viimeksi tavannut tyttärensä, joka ei nähtävästi enää edes tunne isäänsä. Pekka ei olisi voinut kuvitellakaan, että äiti antaisi lapsen ja isän olla erossa n