Kinkeriperinne

Reetta

Lapsuusajan nostalgiset muistot heräsivät kun sattumalta menin srk järjestämään pikku kinkeritapahtumaan.

Paljon on vettä virrannut Vuoksessa, ajan hammas muuttanut kinkeriohjelmaa. Saimme muistella ja ottaa jopa osaa keskusteluun. Ihmettelin miten hyvään suuntaan srk toiminta on menossa.

Maalaistaloissa kinkerien järjestäminen kevättalvella oli kyläkuntalaisille odotettu tapahtuma. Mittavat valmistelut; notkuva ruokapöytä ja päälle kahvit monen sortin leivonnaisten kanssa.

Papin ja lukkarin osuus oli vähäisempi, keskustelut naapureiden kanssa toivat väriä tilaisuuteen. Kannettiin yhdessä huolta yksinäisistä ja huolta tarvitsevista kyläläisistä. Oppia tulisi meidänkin ottaa joistakin entisajan tavoista.

30

2809

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sillon jo ihmettelin

      kinkerit muistan koko loppuikäni.Papille kannettiin herkkuja kun hän istu kiikkutuolissa me lapset nälkäsinä ei saatu kun korppuja komerossa.

      • Reetta

        Kyllä papit vaativat kestitystä ja siinä sitten sivussa sai kylän opettajakin oman arvonsa.
        Sanonta "ottaa nyt pappi ja opettaja että muutkin saavat."
        Onneksi kynnykset ovat madaltuneet, kumpikin ammattikunta on saanut tulla kansan tasolle.

        Vielä 1940-luvun lopulla piti pappia kyyditä hevospelillä kun papilla ei ollut autoakaan ja pirssitkin olivat harvassa.


      • mara
        Reetta kirjoitti:

        Kyllä papit vaativat kestitystä ja siinä sitten sivussa sai kylän opettajakin oman arvonsa.
        Sanonta "ottaa nyt pappi ja opettaja että muutkin saavat."
        Onneksi kynnykset ovat madaltuneet, kumpikin ammattikunta on saanut tulla kansan tasolle.

        Vielä 1940-luvun lopulla piti pappia kyyditä hevospelillä kun papilla ei ollut autoakaan ja pirssitkin olivat harvassa.

        höpö höpö


      • hessux
        Reetta kirjoitti:

        Kyllä papit vaativat kestitystä ja siinä sitten sivussa sai kylän opettajakin oman arvonsa.
        Sanonta "ottaa nyt pappi ja opettaja että muutkin saavat."
        Onneksi kynnykset ovat madaltuneet, kumpikin ammattikunta on saanut tulla kansan tasolle.

        Vielä 1940-luvun lopulla piti pappia kyyditä hevospelillä kun papilla ei ollut autoakaan ja pirssitkin olivat harvassa.

        Mitenkähän se oikein on?


      • Suvi2
        Reetta kirjoitti:

        Kyllä papit vaativat kestitystä ja siinä sitten sivussa sai kylän opettajakin oman arvonsa.
        Sanonta "ottaa nyt pappi ja opettaja että muutkin saavat."
        Onneksi kynnykset ovat madaltuneet, kumpikin ammattikunta on saanut tulla kansan tasolle.

        Vielä 1940-luvun lopulla piti pappia kyyditä hevospelillä kun papilla ei ollut autoakaan ja pirssitkin olivat harvassa.

        asiasta yhtään mitään. Joten Reetta älä ota vakavasti noita joutavia virkkeitä tuolla jäljessäsi.

        Tottaha Reetta puhuu. Maaseudulla oli tuohon aikaan harvalla auto ja toisekseen, mitä sillä olisi tehnytkään kun tiet olivat kehnoja lähes kulkukelvottomia.

        Muistan hyvin kinkerit. Pienimpiä katekismuksen oppijoita "kuulusteli" kanttori, isoja pappi.
        Piti osata kymmenen käskyä, uskontunnustukset ja mitä niitä nyt olikaan aivan ulkoa. Numeron sai osaamisen mukaan.

        Olen usein ajatellut, että olivatkohan ne aivan välttämättömiä opeteltavia.


      • Malviina
        Suvi2 kirjoitti:

        asiasta yhtään mitään. Joten Reetta älä ota vakavasti noita joutavia virkkeitä tuolla jäljessäsi.

        Tottaha Reetta puhuu. Maaseudulla oli tuohon aikaan harvalla auto ja toisekseen, mitä sillä olisi tehnytkään kun tiet olivat kehnoja lähes kulkukelvottomia.

        Muistan hyvin kinkerit. Pienimpiä katekismuksen oppijoita "kuulusteli" kanttori, isoja pappi.
        Piti osata kymmenen käskyä, uskontunnustukset ja mitä niitä nyt olikaan aivan ulkoa. Numeron sai osaamisen mukaan.

        Olen usein ajatellut, että olivatkohan ne aivan välttämättömiä opeteltavia.

        eli kylänlukuset, niiko meil päin sanottii.
        Se oli tärkijä tapahtuma ja vanhoikii ihmisii luetettii.
        Edellis vuuvelt ol läksy ja sitä pappi sit kysel aikaihmisilt.
        Jottai jännitykse kihelmöintii tuntu oleva ilmas.
        Pappi saatto kyssyy viel kylä vanhimmalt, et onks tääl harjotettu pahheita, juopotteluu, tai huoruutta.
        Kerra yks jumalato mies huus etteise puolelt, et kaikkii muuta on ,mut myö ei juoruta.
        Pappi män iha punaseks ja alko saarnata sivveellisyyve tärkeyvest.


      • Reetta
        Malviina kirjoitti:

        eli kylänlukuset, niiko meil päin sanottii.
        Se oli tärkijä tapahtuma ja vanhoikii ihmisii luetettii.
        Edellis vuuvelt ol läksy ja sitä pappi sit kysel aikaihmisilt.
        Jottai jännitykse kihelmöintii tuntu oleva ilmas.
        Pappi saatto kyssyy viel kylä vanhimmalt, et onks tääl harjotettu pahheita, juopotteluu, tai huoruutta.
        Kerra yks jumalato mies huus etteise puolelt, et kaikkii muuta on ,mut myö ei juoruta.
        Pappi män iha punaseks ja alko saarnata sivveellisyyve tärkeyvest.

        Katsottiin vanhanajan kirkonkirjoja. Kirjassa avioon vihittäessä : Tiltalla varoitus siveettömyydestä, mutta miehestä ei mainittu mittään.


      • Malviina
        Reetta kirjoitti:

        Katsottiin vanhanajan kirkonkirjoja. Kirjassa avioon vihittäessä : Tiltalla varoitus siveettömyydestä, mutta miehestä ei mainittu mittään.

        kerto, et synnyttänt naine pit ens "kirkottaa", enneko hää sai männä ihmisii ilmoile, saatika ehtoollisille.
        Se kirkottamine ol sellane moralisaarna tapane, jos pappi neuvo, ettei saa hekumoija , mut synnyttää pittää nii paljo ko Luoja lapsii antaa.
        Mummo äitin aikan ol olt viel sellanekkii käytäntö, et naise pit kontata polvillaa koko pitkä kirko käytävä alttarille "puhistettavaks."


      • Reetta
        Malviina kirjoitti:

        kerto, et synnyttänt naine pit ens "kirkottaa", enneko hää sai männä ihmisii ilmoile, saatika ehtoollisille.
        Se kirkottamine ol sellane moralisaarna tapane, jos pappi neuvo, ettei saa hekumoija , mut synnyttää pittää nii paljo ko Luoja lapsii antaa.
        Mummo äitin aikan ol olt viel sellanekkii käytäntö, et naise pit kontata polvillaa koko pitkä kirko käytävä alttarille "puhistettavaks."

        Mummo kertoi pohjosen aviotavoista. Pappi sanoi että mies on vaimonsa pää, pitää aina antaa lakanoiden pöllytä kun mies haluaa, ehkäisyn käyttö on vielä tänäänkin kiellettyä.

        Siinähän sikisi joka pätinäkuntaan toistatusinaa tenavia. Oli siinä naiset tiukilla sitä katrasta hoidellessa. Niinhän suurperheiden vanhemmat sanovat kun opettaa isommat lapset hoitamaan pienempiä, niin ei lapsista paljon vaivaa ole.

        Suurperheen äiti kysyi ompeluseurassa:
        Meillä on 13 lasta, jokaisella neljä paria kenkiä.Kuinka monta kenkää lapsilla on?
        Laskettaanko?


      • ii-li
        Reetta kirjoitti:

        Kyllä papit vaativat kestitystä ja siinä sitten sivussa sai kylän opettajakin oman arvonsa.
        Sanonta "ottaa nyt pappi ja opettaja että muutkin saavat."
        Onneksi kynnykset ovat madaltuneet, kumpikin ammattikunta on saanut tulla kansan tasolle.

        Vielä 1940-luvun lopulla piti pappia kyyditä hevospelillä kun papilla ei ollut autoakaan ja pirssitkin olivat harvassa.

        Päinvastoin, hyvin monet olisivat kiitollisia, jos ei kohteliasuudesta tarvitsisi syödä niin paljon kakkuja eikä juoda niin paljon kahvia.

        Ilmeisesti kinkereitä oli vain maalla, sillä meillä ei ollut niitä kaupungissa. Kyllä kaupungissakin pappeja kestittiin, ja tämän papin huokauksen "kun ei tarttis syödä ja juoda niin paljon" ole kuullut jo lapsena sivusta.


      • Vanha tapa
        Malviina kirjoitti:

        kerto, et synnyttänt naine pit ens "kirkottaa", enneko hää sai männä ihmisii ilmoile, saatika ehtoollisille.
        Se kirkottamine ol sellane moralisaarna tapane, jos pappi neuvo, ettei saa hekumoija , mut synnyttää pittää nii paljo ko Luoja lapsii antaa.
        Mummo äitin aikan ol olt viel sellanekkii käytäntö, et naise pit kontata polvillaa koko pitkä kirko käytävä alttarille "puhistettavaks."

        Synnyttäneet naiset kirkotettiin menneinä vuosisatoinen ympäri maailman. Mistä tapa on tullut, en tiedä, mutta mistä muutkaan kirkon toimitukset tietäisimme. Vanhoja perinteitä ne kaikki ovat.
        Kirkottaminen tapahtui usein lapsen ristimisen yhteydessä. Olen sen huomannut sukututkimusta tehdessäni. Jos lasta ei viety päivän vanhana kasteelle, niin kuin myös tapahtui, niin lapsi kastettiin ja äiti kirkotettiin jonakin juhlapyhänä.

        "Ripitys" sen sijaan oli rangaistus, joka osui aviottomien lasten äideille. Se ei ole sama asia kuin kirkottaminen. Miten se sitten suoritettiin eri seurakunnissa, on ollut kai papin vallassa. Tuskinpa vain jokainen avioton äitiparka on joutunut kirkon käytävää ryömimään. Tyypillistä on, että vain naisihminen on ollut syyllinen. Miehet saatettiin kyllä merkitä syntymäilmoitukseen "todennäköisinä" isinä, mutta siinä koko seuraamus miehen kohdalla. Lapsi sen sijaan sai nimityksen nimensä perään "oäkta" eli avioton. Se seurasi häntä kaikissa kirkonkirjojen merkinnöissä.
        Tutkimuksissani olen huomannut, että aviottomien lapsien määrä on varhaisempina aikoina ollut hyvin vähäinen. Ja miltei aina esikoiset ovat syntyneet täysin säädyllisen ajan kuluttua papin aamenesta. Seurakuntalaisten siveyttä vaalittiin ankarasti menneinä aikoina. Avioton lapsi oli 50 v. sitten vielä monille kauhistus. Viime vuosisadan alusskin vielä naisen elämä oli pilalla, jos oli saanut aviottoman lapsen. Se leimasi koko loppuelämän, vaikka ei "ripitystä" enää julkisesti annettukaan. Isovanhempiemmekin aikana ns. "pakkoavioliitot" olivat yleiset ja aiheuttivat varmaan esim. sota-ajan melskeissä lukemattomia epäonnistuneita liittoja.


    • Annu

      On todella keskiaikaa

      • Ellu

        Olet todella väärässä


      • Piko

        Hyvä kinkeriperinteen elvyttäjät. Monille kokoontumiset tuovat harmaaseen arkeen vaihtelua, tapaa muita henkilöitä ja mikä parasta voi puhua monista mieltä askarruttavista jutuista.


      • Pääsky64
        Piko kirjoitti:

        Hyvä kinkeriperinteen elvyttäjät. Monille kokoontumiset tuovat harmaaseen arkeen vaihtelua, tapaa muita henkilöitä ja mikä parasta voi puhua monista mieltä askarruttavista jutuista.

        toiminnat ovat ihmisille parhaaksi kaikki vain eivät ole sitä tajunneet.Mitä arvokasta sillä saa jos pakoilee kirkollisveron maksua. Vanhana ne aina vain ovat korvaamattomat.

        Muistan vähän kinkereitä ja vanhoja maalaistaloja.
        Sitä eroa ihmetteli miksi ne ei ollet seurojen nimellä.Siellä näin sen raudan jota lukkari kopsautti ja pani korvalle .Matkittiin sitä myöhemmin.


      • lähempänä
        Pääsky64 kirjoitti:

        toiminnat ovat ihmisille parhaaksi kaikki vain eivät ole sitä tajunneet.Mitä arvokasta sillä saa jos pakoilee kirkollisveron maksua. Vanhana ne aina vain ovat korvaamattomat.

        Muistan vähän kinkereitä ja vanhoja maalaistaloja.
        Sitä eroa ihmetteli miksi ne ei ollet seurojen nimellä.Siellä näin sen raudan jota lukkari kopsautti ja pani korvalle .Matkittiin sitä myöhemmin.

        Kyllä tänä päivänä seurakunta on lähempänä meitä kaikkia.
        Emmehän me lapset 50 luvulla nähty muulloin pappia,kui kinkereillä kerran vuodessa.
        Silloinkin hän oli arvokkaan näköine henkilö.Kinkereillä kastettiin kaikki lapset,jotka olivat syntyneet lähiaikoina.
        Vielä v 59 piti pyrkiä rippikouluun juuri kinkereillä.Pappi kyseli miksi haluan rippikouluun vuoden liian nuorena.Vastasin saapahan kaikki koulut käytyksi.
        Nykyisin lapset tutustuvat pappiin jo kerhoissa.
        Pappikin osaa tulla lasten kaltaiseksi.


      • Reetta
        lähempänä kirjoitti:

        Kyllä tänä päivänä seurakunta on lähempänä meitä kaikkia.
        Emmehän me lapset 50 luvulla nähty muulloin pappia,kui kinkereillä kerran vuodessa.
        Silloinkin hän oli arvokkaan näköine henkilö.Kinkereillä kastettiin kaikki lapset,jotka olivat syntyneet lähiaikoina.
        Vielä v 59 piti pyrkiä rippikouluun juuri kinkereillä.Pappi kyseli miksi haluan rippikouluun vuoden liian nuorena.Vastasin saapahan kaikki koulut käytyksi.
        Nykyisin lapset tutustuvat pappiin jo kerhoissa.
        Pappikin osaa tulla lasten kaltaiseksi.

        Asun alueella jonka lähiseuduilla pidetään edelleen kinkereitä joka kevättalvi.
        Kaupungeissa lienee jääneet vähäisimmiksi.

        Ei kait siinä ole mitään pahaa jos ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan alueen asioista. Kinkerit ovat vuorovaikutteisia tapahtumia uudistuneet ajan hengen mukana.Kahvitus kyllä edelleen kuuluu perinteeseen.Toivon lisää tällaisia tapahtumia.

        Muistan miten olin poissa koulusta kinkeripäivänä. Ihan hyvät muistot jääneet mieleen.


      • niitä
        Reetta kirjoitti:

        Asun alueella jonka lähiseuduilla pidetään edelleen kinkereitä joka kevättalvi.
        Kaupungeissa lienee jääneet vähäisimmiksi.

        Ei kait siinä ole mitään pahaa jos ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan alueen asioista. Kinkerit ovat vuorovaikutteisia tapahtumia uudistuneet ajan hengen mukana.Kahvitus kyllä edelleen kuuluu perinteeseen.Toivon lisää tällaisia tapahtumia.

        Muistan miten olin poissa koulusta kinkeripäivänä. Ihan hyvät muistot jääneet mieleen.

        lähdettiin nyt meilläkinpäin tänä syksynä viettämään asukkaittemme keskuudessa. Kerran viikossa kokoonnutaan tapaamaan ja keskustelemaan kahvittelun lomassa. Ja kaupunkialueella. Alussa tuntui erikoiselta, mutta kyllä tämäntapainen toiminta yhdistää ja tutustuttaa asukkaat toisiinsa, ketkä nyt siellä sitten jatkossakin käyvät. Vanhemmat ihmiset lähinnä, koska tapaaminen on päivällä.


      • Ansku

        kiertävät kinkerit, jokaisella kylällä omansa.
        Kinkereille kokoonnutaan kerran vuodessa, siellä käydään läpi kylän asioita, kuolleet ja syntyneet, tilastoja esim. kuinka paljon pyhäkoulussa on lapsia, seuraavan vuoden rippikoululaiset, valitaan kylätoimikunta, jonka tehtävänä on organisoida kylälle seurakunnan tervehdykset vanhuksille, yhteisvastuu keräys yms.
        Opetellaan kanttorin kanssa uusia virsiä ja seuraavan vuoden yhteisvastuukeräyksen kohteesta keskustellaan.
        Kinkerit aloitetaan kahvituksella ja pöydässä ei ole muuta kuin pullaa ja piparia.
        Seurakuntalaisilla on kinkereillä mahdollisuus puhua seurakunnan talousarviosta, uusista viroista, investoinneista.
        Jos kylällänne järjestetään kinkerit, niin menkää ihmeessä mukaan, saatte paljon tietoa seurakunnan toiminnasta.


    • Viime viikolla kun siivosin laatikoita niin löysin nipun kellastuneita papereita jotka olivat pahvisen säästöpankin talletustodistuksen välissä.

      Pankki oli avannut minulle tilin, niinkuin siihen aikaan kai oli tapana lasten syntymän yhteydessä ja laittanut 2o markkaa "pesämunaksi".
      Kortin päällä oli teksti:
      "Sun rikkautes, armas synnyinmaa,
      on lastes rakkaus, mut itsekin
      niin heitä helli, hoivaa kutakin
      kuin äiti lastaan, jota armastaa."

      Kortin välistä löytyi muutama kellastunut pyhäkoulutodistus ja kinkeritodistukset kolmen vuoden ajalta.
      Jos en väärin muista niin oli kinkeripakko meillä koululaisilla, jos ei sattunut olemaan sairas.
      Viimeisin kinkeritodistukseni on vuodelta 1951, sen jälkeen taisi tuo kinkeripakko loppua vai mahtoiko loppua siihen että muutimme tuolta körttikylältä pois!

      Kinkerit järjestettiin yleensä kylän suurimpaan taloon missä oli tilaa kinkeriväelle.
      Pappi ja kanttori haettiin kirkolta hevosella ja kyydittiin taas kirkolle takaisin kinkerien päätyttyä.
      Usein oli vielä iltaseurat varsinaisen kinkerikuulustelun jälkeen.
      Meidän kylällä ei ruokittu muita kuin pappia ja opettajia jossakin kamarin puolella. Mutta olen varma että he saivat vielä runsaat eväät mukaansa. (Ainakin omassa kodissani oli sellainen tapa.)

      Kinkeritodistuksessa on sarakkeet:
      Tavaus
      Sisäluku
      Aapinen

      Raamatunhistoria
      - Vanha testamentti
      - Uusi testamentti

      Lutherin Vähä Katekismus 1-5
      - Huoneen taulu

      Kristinoppi 1-11

      Lopussa sarake "Luetti", mihin kanttori tai pappi
      laittoi puumerkkinsä.

      • ei ainakaan meidän puolessa tarjottu mitään suupalaa tai kahviakaan, ainakaan tavalliselle rahvaalle.
        Meille pennuille kinkerit olivat kauhistus, koska pappi saattoi kuulustella jotain kristinopin kappaletta ja eihä ne päässä pysyneet.
        Rippikouluunkin piti ilmoittautua kinkereillä ja vähä-katekismus siinä piti osata...
        Ehkä tämäkin on osaltaan ollut vieroittamassa minua kaikista kirkoista ja lahkoista.


      • uzma

        kinkeri muisto,kotikunnassani kinkerit pidettiin koululla ja sinne oli pikku pakko menna,katkismus piti osata ja olin niin pettynyt kun kirkkoherra kuulusteli vain isojen talojussien tenavia,jotka harvoin edes osasivat katkismusta,ja mina osasin vaikka kuinka vinhasti viittosin niin ei torpan tytolta kysytty,ja tuo mokoma kirkkohrra tunsi talojussin muksut nimeltakin,olin kauheen kateellinen.
        Kerran vuodessa marssimme pitkin isoatieta koulu Jumalan palvelukseen,sinne kuskattiin kaikki pitajan koululaiset,oli kivaa nahda satoja muitakin koululaisia virsia veisaamassa ja pojat kiusasivat tyttoja ja virnistelivat toiskoululaisille,ja sitten olivat nuo leuhkat oppikoululaiset, niita me kansakoululaiset kateudesta kiusasimme.


      • ei se niin kivaa ollukkaan
        uzma kirjoitti:

        kinkeri muisto,kotikunnassani kinkerit pidettiin koululla ja sinne oli pikku pakko menna,katkismus piti osata ja olin niin pettynyt kun kirkkoherra kuulusteli vain isojen talojussien tenavia,jotka harvoin edes osasivat katkismusta,ja mina osasin vaikka kuinka vinhasti viittosin niin ei torpan tytolta kysytty,ja tuo mokoma kirkkohrra tunsi talojussin muksut nimeltakin,olin kauheen kateellinen.
        Kerran vuodessa marssimme pitkin isoatieta koulu Jumalan palvelukseen,sinne kuskattiin kaikki pitajan koululaiset,oli kivaa nahda satoja muitakin koululaisia virsia veisaamassa ja pojat kiusasivat tyttoja ja virnistelivat toiskoululaisille,ja sitten olivat nuo leuhkat oppikoululaiset, niita me kansakoululaiset kateudesta kiusasimme.

        kun opettaja löi hampaat sisään yhdeltä pojalta ja kukaan ei reagoinu siihen.Ei ihme jos väkivaltasta porukkaa löytyy tästä maasta.


      • uusiomummu

        Viestisi palautti menneitä aikoja mieleeni.
        Myös Äitivainajani perintökaapista löydän edellä mainitsemiasi kinkeri todistuksia.
        Vielä v:1952 edesmennyt isäni pakotti minut kinkereille,olin jo edellisenä vuonna ollut "ripellä"ja nyt olivat ns nokkapaistit kysymyksessä.Lukkari kuulusteli meitä,oliko mieleemme jäänyt mm katekismus jne

        Isäni piti luvata ostaa minulle uudet saapikkaat,ja niin lopulta,kyyneleitä pyyhkien suostuin viimetingassa hyppäämään vihoviimeisenä
        menevän hevosen kirkkoreen kannakselle.
        Nämät muistot nousivat pintaan lukiessani mukavaa juttuasi yli 50v takaa,,myös kinkeri todistuksensa tallettanut ikinuori.


    • Reetta

      Lapsuus-nuoruus ajoilta muistan syntymäpäivien vieton maalla. Juhlapäivän aattoiltana n.klo 21-22
      kokoontuminen oli juhlijan lähitalossa.

      Sovimme laulut jotka sitten lauloimme juhlijan ikkunan takana. Kun täytti 50v kyläläisten hankkima lahja oli yleensä keinutuoli ja kukkapuska. Juhlija otti lahjat vastaan, kiitteli ja kutsui seuraavana päivänä laulajat kakkukaffeille.

      Huh, miten vanhoilta ne 50v ihmiset tuntuivat nuorten silmissä, olisiko ollut syy pukeutumisessa.

      • Coiffeur

        Sitä mukaa mitä taikausko vähenee Suomessa, vähenee myös uskonnon harrastus.


      • Pääsky64
        Coiffeur kirjoitti:

        Sitä mukaa mitä taikausko vähenee Suomessa, vähenee myös uskonnon harrastus.

        enustajat ja lapin noidat ovat lisääntyneet.Itseään normaalina pitävä valveutunut kansalainenkin höyrähtää ennustajille.

        Ollaan sitten niin tietäviä ja teoreetikkoja ettei uskonto mahdu aivoihin.Vasta viimeisellä petillä nöyrtyminen kaikkein suurimman edessä,jos silloinkaan.


    • K irjar ejk.

      Viime vuonna ei meidän kylällä ollut Kinkereitä, oli ihan mielessä soittaa kirkkoherranvirastoon ja kysellä jospa järjestäisin, mutta oli olevinaan niin paljon muuta.

      Ei nykyisillä kinkereillä ole samaa jäykkyyttä kuin silloin aikaan kun itse olin alle rippikouluiän. Silloin pappi oli meitä muita ylempänä arvo-asteikolla.
      Nykyisin hän on kuin me muutkin, tuolla me kaupoissakin moikkailemme ja tervehdimme, käymme läpi kuulumisia ja poikkeaapa pappi joskus kotiinikin ihan noin vain, joskus perheensä kanssa. Kinkereillä keskustellaan todella kylän asioista, rippikoululaiset saavat ns. kirkossakäyntileiman, ja uusia virsiäkin opitaan.
      Kyllä meillä olisi syytäkin säilyttää joitain vanhoja perinteitä.

      Ihan tuli lapsuus mieleen, ja se rippikouluun "pyrkiminen", vaikka kaikkienhan sinne oli mentävä, ei tullut kuuloonkaan jättää sitä käymättä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla

      Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e
      Pirkanmaa
      174
      5623
    2. Jos olisit täällä

      Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä
      Ihastuminen
      44
      2643
    3. Tämän hetken

      Terveiset kaivatullesi ⬇️
      Ikävä
      156
      2232
    4. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      16
      1759
    5. Vieläkö sä toivot

      Meidän välille jotain?
      Ikävä
      82
      1384
    6. Jos yhdistät nimikirjaimet

      Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne
      Ikävä
      30
      1376
    7. Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea

      Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.
      Maailman menoa
      162
      1327
    8. Voi Rakas siellä

      Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o
      Tunteet
      24
      1301
    9. Ohhoh! KAJ laukoi suorat sanat somessa - V-sana mainittu!

      Ohhoh! Mitäs mieltä olet tästä huumoriryhmä KAJ:sta? Bara bada bastu on kyllä aikamoinen korvamato... Lue lisää: https
      Euroviisut
      32
      1233
    10. Erika selvisi hienosti ennakkosuosikin paineista

      Hienostihan se meni. Erika jätettiin yksin, eikä häntä tuettu, oli euroviisukiusattu, silti suoriutui ensiluokkaisesti.
      Maailman menoa
      108
      988
    Aihe