Kinkeriperinne

Kyllä papit vaativat kestitystä ja siinä sitten sivussa sai kylän opettajakin oman arvonsa.
Sanonta "ottaa nyt pappi ja opettaja että muutkin saavat."
Onneksi kynnykset ovat madaltuneet, kumpikin ammattikunta on saanut tulla kansan tasolle.

Vielä 1940-luvun lopulla piti pappia kyyditä hevospelillä kun papilla ei ollut autoakaan ja pirssitkin olivat harvassa.

Reetta kirjoitti:

Kyllä papit vaativat kestitystä ja siinä sitten sivussa sai kylän opettajakin oman arvonsa.
Sanonta "ottaa nyt pappi ja opettaja että muutkin saavat."
Onneksi kynnykset ovat madaltuneet, kumpikin ammattikunta on saanut tulla kansan tasolle.

Vielä 1940-luvun lopulla piti pappia kyyditä hevospelillä kun papilla ei ollut autoakaan ja pirssitkin olivat harvassa.

Lue lisää

höpö höpö

Reetta kirjoitti:

Kyllä papit vaativat kestitystä ja siinä sitten sivussa sai kylän opettajakin oman arvonsa.
Sanonta "ottaa nyt pappi ja opettaja että muutkin saavat."
Onneksi kynnykset ovat madaltuneet, kumpikin ammattikunta on saanut tulla kansan tasolle.

Vielä 1940-luvun lopulla piti pappia kyyditä hevospelillä kun papilla ei ollut autoakaan ja pirssitkin olivat harvassa.

Lue lisää

Mitenkähän se oikein on?

Reetta kirjoitti:

Kyllä papit vaativat kestitystä ja siinä sitten sivussa sai kylän opettajakin oman arvonsa.
Sanonta "ottaa nyt pappi ja opettaja että muutkin saavat."
Onneksi kynnykset ovat madaltuneet, kumpikin ammattikunta on saanut tulla kansan tasolle.

Vielä 1940-luvun lopulla piti pappia kyyditä hevospelillä kun papilla ei ollut autoakaan ja pirssitkin olivat harvassa.

Lue lisää

asiasta yhtään mitään. Joten Reetta älä ota vakavasti noita joutavia virkkeitä tuolla jäljessäsi.

Tottaha Reetta puhuu. Maaseudulla oli tuohon aikaan harvalla auto ja toisekseen, mitä sillä olisi tehnytkään kun tiet olivat kehnoja lähes kulkukelvottomia.

Muistan hyvin kinkerit. Pienimpiä katekismuksen oppijoita "kuulusteli" kanttori, isoja pappi.
Piti osata kymmenen käskyä, uskontunnustukset ja mitä niitä nyt olikaan aivan ulkoa. Numeron sai osaamisen mukaan.

Olen usein ajatellut, että olivatkohan ne aivan välttämättömiä opeteltavia.

Suvi2 kirjoitti:

asiasta yhtään mitään. Joten Reetta älä ota vakavasti noita joutavia virkkeitä tuolla jäljessäsi.

Tottaha Reetta puhuu. Maaseudulla oli tuohon aikaan harvalla auto ja toisekseen, mitä sillä olisi tehnytkään kun tiet olivat kehnoja lähes kulkukelvottomia.

Muistan hyvin kinkerit. Pienimpiä katekismuksen oppijoita "kuulusteli" kanttori, isoja pappi.
Piti osata kymmenen käskyä, uskontunnustukset ja mitä niitä nyt olikaan aivan ulkoa. Numeron sai osaamisen mukaan.

Olen usein ajatellut, että olivatkohan ne aivan välttämättömiä opeteltavia.

Lue lisää

eli kylänlukuset, niiko meil päin sanottii.
Se oli tärkijä tapahtuma ja vanhoikii ihmisii luetettii.
Edellis vuuvelt ol läksy ja sitä pappi sit kysel aikaihmisilt.
Jottai jännitykse kihelmöintii tuntu oleva ilmas.
Pappi saatto kyssyy viel kylä vanhimmalt, et onks tääl harjotettu pahheita, juopotteluu, tai huoruutta.
Kerra yks jumalato mies huus etteise puolelt, et kaikkii muuta on ,mut myö ei juoruta.
Pappi män iha punaseks ja alko saarnata sivveellisyyve tärkeyvest.

Malviina kirjoitti:

eli kylänlukuset, niiko meil päin sanottii.
Se oli tärkijä tapahtuma ja vanhoikii ihmisii luetettii.
Edellis vuuvelt ol läksy ja sitä pappi sit kysel aikaihmisilt.
Jottai jännitykse kihelmöintii tuntu oleva ilmas.
Pappi saatto kyssyy viel kylä vanhimmalt, et onks tääl harjotettu pahheita, juopotteluu, tai huoruutta.
Kerra yks jumalato mies huus etteise puolelt, et kaikkii muuta on ,mut myö ei juoruta.
Pappi män iha punaseks ja alko saarnata sivveellisyyve tärkeyvest.

Lue lisää

Katsottiin vanhanajan kirkonkirjoja. Kirjassa avioon vihittäessä : Tiltalla varoitus siveettömyydestä, mutta miehestä ei mainittu mittään.

Reetta kirjoitti:

Katsottiin vanhanajan kirkonkirjoja. Kirjassa avioon vihittäessä : Tiltalla varoitus siveettömyydestä, mutta miehestä ei mainittu mittään.

kerto, et synnyttänt naine pit ens "kirkottaa", enneko hää sai männä ihmisii ilmoile, saatika ehtoollisille.
Se kirkottamine ol sellane moralisaarna tapane, jos pappi neuvo, ettei saa hekumoija , mut synnyttää pittää nii paljo ko Luoja lapsii antaa.
Mummo äitin aikan ol olt viel sellanekkii käytäntö, et naise pit kontata polvillaa koko pitkä kirko käytävä alttarille "puhistettavaks."

Malviina kirjoitti:

kerto, et synnyttänt naine pit ens "kirkottaa", enneko hää sai männä ihmisii ilmoile, saatika ehtoollisille.
Se kirkottamine ol sellane moralisaarna tapane, jos pappi neuvo, ettei saa hekumoija , mut synnyttää pittää nii paljo ko Luoja lapsii antaa.
Mummo äitin aikan ol olt viel sellanekkii käytäntö, et naise pit kontata polvillaa koko pitkä kirko käytävä alttarille "puhistettavaks."

Lue lisää

Mummo kertoi pohjosen aviotavoista. Pappi sanoi että mies on vaimonsa pää, pitää aina antaa lakanoiden pöllytä kun mies haluaa, ehkäisyn käyttö on vielä tänäänkin kiellettyä.

Siinähän sikisi joka pätinäkuntaan toistatusinaa tenavia. Oli siinä naiset tiukilla sitä katrasta hoidellessa. Niinhän suurperheiden vanhemmat sanovat kun opettaa isommat lapset hoitamaan pienempiä, niin ei lapsista paljon vaivaa ole.

Suurperheen äiti kysyi ompeluseurassa:
Meillä on 13 lasta, jokaisella neljä paria kenkiä.Kuinka monta kenkää lapsilla on?
Laskettaanko?

Reetta kirjoitti:

Kyllä papit vaativat kestitystä ja siinä sitten sivussa sai kylän opettajakin oman arvonsa.
Sanonta "ottaa nyt pappi ja opettaja että muutkin saavat."
Onneksi kynnykset ovat madaltuneet, kumpikin ammattikunta on saanut tulla kansan tasolle.

Vielä 1940-luvun lopulla piti pappia kyyditä hevospelillä kun papilla ei ollut autoakaan ja pirssitkin olivat harvassa.

Lue lisää

Päinvastoin, hyvin monet olisivat kiitollisia, jos ei kohteliasuudesta tarvitsisi syödä niin paljon kakkuja eikä juoda niin paljon kahvia.

Ilmeisesti kinkereitä oli vain maalla, sillä meillä ei ollut niitä kaupungissa. Kyllä kaupungissakin pappeja kestittiin, ja tämän papin huokauksen "kun ei tarttis syödä ja juoda niin paljon" ole kuullut jo lapsena sivusta.

Malviina kirjoitti:

kerto, et synnyttänt naine pit ens "kirkottaa", enneko hää sai männä ihmisii ilmoile, saatika ehtoollisille.
Se kirkottamine ol sellane moralisaarna tapane, jos pappi neuvo, ettei saa hekumoija , mut synnyttää pittää nii paljo ko Luoja lapsii antaa.
Mummo äitin aikan ol olt viel sellanekkii käytäntö, et naise pit kontata polvillaa koko pitkä kirko käytävä alttarille "puhistettavaks."

Lue lisää

Synnyttäneet naiset kirkotettiin menneinä vuosisatoinen ympäri maailman. Mistä tapa on tullut, en tiedä, mutta mistä muutkaan kirkon toimitukset tietäisimme. Vanhoja perinteitä ne kaikki ovat.
Kirkottaminen tapahtui usein lapsen ristimisen yhteydessä. Olen sen huomannut sukututkimusta tehdessäni. Jos lasta ei viety päivän vanhana kasteelle, niin kuin myös tapahtui, niin lapsi kastettiin ja äiti kirkotettiin jonakin juhlapyhänä.

"Ripitys" sen sijaan oli rangaistus, joka osui aviottomien lasten äideille. Se ei ole sama asia kuin kirkottaminen. Miten se sitten suoritettiin eri seurakunnissa, on ollut kai papin vallassa. Tuskinpa vain jokainen avioton äitiparka on joutunut kirkon käytävää ryömimään. Tyypillistä on, että vain naisihminen on ollut syyllinen. Miehet saatettiin kyllä merkitä syntymäilmoitukseen "todennäköisinä" isinä, mutta siinä koko seuraamus miehen kohdalla. Lapsi sen sijaan sai nimityksen nimensä perään "oäkta" eli avioton. Se seurasi häntä kaikissa kirkonkirjojen merkinnöissä.
Tutkimuksissani olen huomannut, että aviottomien lapsien määrä on varhaisempina aikoina ollut hyvin vähäinen. Ja miltei aina esikoiset ovat syntyneet täysin säädyllisen ajan kuluttua papin aamenesta. Seurakuntalaisten siveyttä vaalittiin ankarasti menneinä aikoina. Avioton lapsi oli 50 v. sitten vielä monille kauhistus. Viime vuosisadan alusskin vielä naisen elämä oli pilalla, jos oli saanut aviottoman lapsen. Se leimasi koko loppuelämän, vaikka ei "ripitystä" enää julkisesti annettukaan. Isovanhempiemmekin aikana ns. "pakkoavioliitot" olivat yleiset ja aiheuttivat varmaan esim. sota-ajan melskeissä lukemattomia epäonnistuneita liittoja.

Olet todella väärässä

Hyvä kinkeriperinteen elvyttäjät. Monille kokoontumiset tuovat harmaaseen arkeen vaihtelua, tapaa muita henkilöitä ja mikä parasta voi puhua monista mieltä askarruttavista jutuista.

Piko kirjoitti:

Hyvä kinkeriperinteen elvyttäjät. Monille kokoontumiset tuovat harmaaseen arkeen vaihtelua, tapaa muita henkilöitä ja mikä parasta voi puhua monista mieltä askarruttavista jutuista.

Lue lisää

toiminnat ovat ihmisille parhaaksi kaikki vain eivät ole sitä tajunneet.Mitä arvokasta sillä saa jos pakoilee kirkollisveron maksua. Vanhana ne aina vain ovat korvaamattomat.

Muistan vähän kinkereitä ja vanhoja maalaistaloja.
Sitä eroa ihmetteli miksi ne ei ollet seurojen nimellä.Siellä näin sen raudan jota lukkari kopsautti ja pani korvalle .Matkittiin sitä myöhemmin.

Pääsky64 kirjoitti:

toiminnat ovat ihmisille parhaaksi kaikki vain eivät ole sitä tajunneet.Mitä arvokasta sillä saa jos pakoilee kirkollisveron maksua. Vanhana ne aina vain ovat korvaamattomat.

Muistan vähän kinkereitä ja vanhoja maalaistaloja.
Sitä eroa ihmetteli miksi ne ei ollet seurojen nimellä.Siellä näin sen raudan jota lukkari kopsautti ja pani korvalle .Matkittiin sitä myöhemmin.

Lue lisää

Kyllä tänä päivänä seurakunta on lähempänä meitä kaikkia.
Emmehän me lapset 50 luvulla nähty muulloin pappia,kui kinkereillä kerran vuodessa.
Silloinkin hän oli arvokkaan näköine henkilö.Kinkereillä kastettiin kaikki lapset,jotka olivat syntyneet lähiaikoina.
Vielä v 59 piti pyrkiä rippikouluun juuri kinkereillä.Pappi kyseli miksi haluan rippikouluun vuoden liian nuorena.Vastasin saapahan kaikki koulut käytyksi.
Nykyisin lapset tutustuvat pappiin jo kerhoissa.
Pappikin osaa tulla lasten kaltaiseksi.

lähempänä kirjoitti:

Kyllä tänä päivänä seurakunta on lähempänä meitä kaikkia.
Emmehän me lapset 50 luvulla nähty muulloin pappia,kui kinkereillä kerran vuodessa.
Silloinkin hän oli arvokkaan näköine henkilö.Kinkereillä kastettiin kaikki lapset,jotka olivat syntyneet lähiaikoina.
Vielä v 59 piti pyrkiä rippikouluun juuri kinkereillä.Pappi kyseli miksi haluan rippikouluun vuoden liian nuorena.Vastasin saapahan kaikki koulut käytyksi.
Nykyisin lapset tutustuvat pappiin jo kerhoissa.
Pappikin osaa tulla lasten kaltaiseksi.

Lue lisää

Asun alueella jonka lähiseuduilla pidetään edelleen kinkereitä joka kevättalvi.
Kaupungeissa lienee jääneet vähäisimmiksi.

Ei kait siinä ole mitään pahaa jos ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan alueen asioista. Kinkerit ovat vuorovaikutteisia tapahtumia uudistuneet ajan hengen mukana.Kahvitus kyllä edelleen kuuluu perinteeseen.Toivon lisää tällaisia tapahtumia.

Muistan miten olin poissa koulusta kinkeripäivänä. Ihan hyvät muistot jääneet mieleen.

Reetta kirjoitti:

Asun alueella jonka lähiseuduilla pidetään edelleen kinkereitä joka kevättalvi.
Kaupungeissa lienee jääneet vähäisimmiksi.

Ei kait siinä ole mitään pahaa jos ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan alueen asioista. Kinkerit ovat vuorovaikutteisia tapahtumia uudistuneet ajan hengen mukana.Kahvitus kyllä edelleen kuuluu perinteeseen.Toivon lisää tällaisia tapahtumia.

Muistan miten olin poissa koulusta kinkeripäivänä. Ihan hyvät muistot jääneet mieleen.

Lue lisää

lähdettiin nyt meilläkinpäin tänä syksynä viettämään asukkaittemme keskuudessa. Kerran viikossa kokoonnutaan tapaamaan ja keskustelemaan kahvittelun lomassa. Ja kaupunkialueella. Alussa tuntui erikoiselta, mutta kyllä tämäntapainen toiminta yhdistää ja tutustuttaa asukkaat toisiinsa, ketkä nyt siellä sitten jatkossakin käyvät. Vanhemmat ihmiset lähinnä, koska tapaaminen on päivällä.

kiertävät kinkerit, jokaisella kylällä omansa.
Kinkereille kokoonnutaan kerran vuodessa, siellä käydään läpi kylän asioita, kuolleet ja syntyneet, tilastoja esim. kuinka paljon pyhäkoulussa on lapsia, seuraavan vuoden rippikoululaiset, valitaan kylätoimikunta, jonka tehtävänä on organisoida kylälle seurakunnan tervehdykset vanhuksille, yhteisvastuu keräys yms.
Opetellaan kanttorin kanssa uusia virsiä ja seuraavan vuoden yhteisvastuukeräyksen kohteesta keskustellaan.
Kinkerit aloitetaan kahvituksella ja pöydässä ei ole muuta kuin pullaa ja piparia.
Seurakuntalaisilla on kinkereillä mahdollisuus puhua seurakunnan talousarviosta, uusista viroista, investoinneista.
Jos kylällänne järjestetään kinkerit, niin menkää ihmeessä mukaan, saatte paljon tietoa seurakunnan toiminnasta.

ei ainakaan meidän puolessa tarjottu mitään suupalaa tai kahviakaan, ainakaan tavalliselle rahvaalle.
Meille pennuille kinkerit olivat kauhistus, koska pappi saattoi kuulustella jotain kristinopin kappaletta ja eihä ne päässä pysyneet.
Rippikouluunkin piti ilmoittautua kinkereillä ja vähä-katekismus siinä piti osata...
Ehkä tämäkin on osaltaan ollut vieroittamassa minua kaikista kirkoista ja lahkoista.

kinkeri muisto,kotikunnassani kinkerit pidettiin koululla ja sinne oli pikku pakko menna,katkismus piti osata ja olin niin pettynyt kun kirkkoherra kuulusteli vain isojen talojussien tenavia,jotka harvoin edes osasivat katkismusta,ja mina osasin vaikka kuinka vinhasti viittosin niin ei torpan tytolta kysytty,ja tuo mokoma kirkkohrra tunsi talojussin muksut nimeltakin,olin kauheen kateellinen.
Kerran vuodessa marssimme pitkin isoatieta koulu Jumalan palvelukseen,sinne kuskattiin kaikki pitajan koululaiset,oli kivaa nahda satoja muitakin koululaisia virsia veisaamassa ja pojat kiusasivat tyttoja ja virnistelivat toiskoululaisille,ja sitten olivat nuo leuhkat oppikoululaiset, niita me kansakoululaiset kateudesta kiusasimme.

uzma kirjoitti:

kinkeri muisto,kotikunnassani kinkerit pidettiin koululla ja sinne oli pikku pakko menna,katkismus piti osata ja olin niin pettynyt kun kirkkoherra kuulusteli vain isojen talojussien tenavia,jotka harvoin edes osasivat katkismusta,ja mina osasin vaikka kuinka vinhasti viittosin niin ei torpan tytolta kysytty,ja tuo mokoma kirkkohrra tunsi talojussin muksut nimeltakin,olin kauheen kateellinen.
Kerran vuodessa marssimme pitkin isoatieta koulu Jumalan palvelukseen,sinne kuskattiin kaikki pitajan koululaiset,oli kivaa nahda satoja muitakin koululaisia virsia veisaamassa ja pojat kiusasivat tyttoja ja virnistelivat toiskoululaisille,ja sitten olivat nuo leuhkat oppikoululaiset, niita me kansakoululaiset kateudesta kiusasimme.

Lue lisää

kun opettaja löi hampaat sisään yhdeltä pojalta ja kukaan ei reagoinu siihen.Ei ihme jos väkivaltasta porukkaa löytyy tästä maasta.

Viestisi palautti menneitä aikoja mieleeni.
Myös Äitivainajani perintökaapista löydän edellä mainitsemiasi kinkeri todistuksia.
Vielä v:1952 edesmennyt isäni pakotti minut kinkereille,olin jo edellisenä vuonna ollut "ripellä"ja nyt olivat ns nokkapaistit kysymyksessä.Lukkari kuulusteli meitä,oliko mieleemme jäänyt mm katekismus jne

Isäni piti luvata ostaa minulle uudet saapikkaat,ja niin lopulta,kyyneleitä pyyhkien suostuin viimetingassa hyppäämään vihoviimeisenä
menevän hevosen kirkkoreen kannakselle.
Nämät muistot nousivat pintaan lukiessani mukavaa juttuasi yli 50v takaa,,myös kinkeri todistuksensa tallettanut ikinuori.

Sitä mukaa mitä taikausko vähenee Suomessa, vähenee myös uskonnon harrastus.

Coiffeur kirjoitti:

Sitä mukaa mitä taikausko vähenee Suomessa, vähenee myös uskonnon harrastus.

enustajat ja lapin noidat ovat lisääntyneet.Itseään normaalina pitävä valveutunut kansalainenkin höyrähtää ennustajille.

Ollaan sitten niin tietäviä ja teoreetikkoja ettei uskonto mahdu aivoihin.Vasta viimeisellä petillä nöyrtyminen kaikkein suurimman edessä,jos silloinkaan.

http://www.youtube.com/watch?v=8gisamdt3r8

Tässä mielipiteeni.

http://www.youtube.com/watch?v=8gisamdt3r8