Isän kasvattamisen tärkeimpiä seikkoja on
kasvattaa poika niin, ettei siitä tule joku
neitimäinen hinttari. Poika pitää ottaa usein
mukaan miesten juttuihin, ja olla hyvänä
esimerkkinä. Selittää asioita ja olla pojan
kanssa paljon. Korjata jotain moottoreita tai
autoja, tai tehdä jotain vastaavaa, ja pikkasen
kiroilla samalla miehekkäästi. Sillä tavalla
kasvatetaan kunnon miehiä, eikä pojista tuu
jotain homoja. Kiroilu kielletään tietysti
lapselta, sillä tavoin poika oppii käyttämään
kuhunkin tilanteeseen sopivaa kieltä. Jos ei
isällä pysy työkalut kädessä, voi korvaava
tekeminen olla vaikka joku urheilu tai retkeily.
Mutta pojan on kuitenkin hyvä oppia jonkun verran
kädentaitoja, joten yrittäkää edes tehdä jotain
miesten askareita yhdessä.
Välillä kannattaa naureskella yhdessä pojan
kanssa naisten naurettavaa tapaa juosta, heittää
palloa, lyödä jne. Mä olen näyttänyt mun pojalle
ihan esimerkillisesti miten naiset lyö ja heittää
palloa, ja miten miehet tekee sen oikein. Sillä
tavalla se ymmärtää ja oppii oikean tyylin, eikä
opi sellasta homppeli- ja neitityyliä, jonka se
oppis jos olis aina vain naisten seurassa. Mun
poika osaa lyödä hyvin, sillä on hyvä tekniikka.
Se lyö jo nyt 5 vuotiaana varmaan lujempaa ku
äitinsä, ja se hyvä, koska se on tärkeä taito
sitten ku poika menee kouluun. Tietysti pitää
opettaa, että ihmisiä ei saa lyödä ja satuttaa
aiheetta, ainoastaan silloin kun on ihan pakko.
Esimerkiksi sillon jos puolustaa jotain
heikompaa, kuten pikkusiskoa tai -veljeä. Tai
jos joku käy kimppuun. Siksi pitää osata lyödä
aika kovaa, ja muutenkin tapella.
Vaatteet on kanssa tärkeitä, ne ei saa olla
naisellisia, eikä arkivaatteet saa olla liian
hienoja. Muuten siitä saattaa tulla joku
hienostelijahomo. Ja vaikka äiti valittaisi kun
vaatteet menee rikki, tai likaiseksi, niin isänä
pitää (vaikka kahden kesken) selittää, että ei
se haittaa, koska ei sille mitään voi, että
miehillä vaatteet ei pysy puhtaana jos vähänkin
tekee jotain fiksua, ja ainahan naiset voi
korjata ne ja pestä puhtaaksi.
Pojan kanssa kannattaa myös leikkiä ja riehua
paljon, se vahvistaa fyysisesti, ja luo
luottamuksellisen suhteen isän ja pojan välille.
Riehumisen yhteydessä ei kannata varoa
satuttamasta poikaa, pieniä mustelmia pitää
tulla. Siinä poika oppii kovuutta. Riehuminen on
hyvä tilanne opettaa vaivihkaa kestämään iskuja,
koska silloin poika ei rupea niin helposti
itkemään, kun on niin hauskaa. Mä riehutan
tahallaan mun poikaa joskus niin, että sitä
sattuu silleen sopivasti, että poika huomaa sen,
ja melkeen rupeaa itkemään, mutta kun jatkan
riehuttamista, poika tulee innoissaan taas
mukaan ja se pikku kipu unohtuu.
Poikaa pitää halata paljon. Iltasuukot voi myös
antaa poskelle, mutta sille kannattaa
selittää tarkkaan, että muuten miehet ei sitten
pussaile toisiaan! Tää on tosi tärkeetä, muuten
se saattaa ruveta pihalla pussailemaan
kavereitaan. Ainoastaan isä ja poika voi
suukottaa poskelle toisiaan, ei suulle.
Tässä on mun ajatuksia kasvatuksesta. Nämä on
vähän sellaisia, joita moni ei uskalla sanoa
ääneen, mutta mun mielestä nää on tosi tärkeitä
juttuja. Jos teillä isät on jotain kysymyksiä
tähän liittyen, voin vastailla tai antaa
kasvatusvinkkejä.
Hyvää kesää, viekää isät poikanne kalastamaan!
kasvattaa poika niin, ettei siitä tule joku
neitimäinen hinttari. Poika pitää ottaa usein
mukaan miesten juttuihin, ja olla hyvänä
esimerkkinä. Selittää asioita ja olla pojan
kanssa paljon. Korjata jotain moottoreita tai
autoja, tai tehdä jotain vastaavaa, ja pikkasen
kiroilla samalla miehekkäästi. Sillä tavalla
kasvatetaan kunnon miehiä, eikä pojista tuu
jotain homoja. Kiroilu kielletään tietysti
lapselta, sillä tavoin poika oppii käyttämään
kuhunkin tilanteeseen sopivaa kieltä. Jos ei
isällä pysy työkalut kädessä, voi korvaava
tekeminen olla vaikka joku urheilu tai retkeily.
Mutta pojan on kuitenkin hyvä oppia jonkun verran
kädentaitoja, joten yrittäkää edes tehdä jotain
miesten askareita yhdessä.
Välillä kannattaa naureskella yhdessä pojan
kanssa naisten naurettavaa tapaa juosta, heittää
palloa, lyödä jne. Mä olen näyttänyt mun pojalle
ihan esimerkillisesti miten naiset lyö ja heittää
palloa, ja miten miehet tekee sen oikein. Sillä
tavalla se ymmärtää ja oppii oikean tyylin, eikä
opi sellasta homppeli- ja neitityyliä, jonka se
oppis jos olis aina vain naisten seurassa. Mun
poika osaa lyödä hyvin, sillä on hyvä tekniikka.
Se lyö jo nyt 5 vuotiaana varmaan lujempaa ku
äitinsä, ja se hyvä, koska se on tärkeä taito
sitten ku poika menee kouluun. Tietysti pitää
opettaa, että ihmisiä ei saa lyödä ja satuttaa
aiheetta, ainoastaan silloin kun on ihan pakko.
Esimerkiksi sillon jos puolustaa jotain
heikompaa, kuten pikkusiskoa tai -veljeä. Tai
jos joku käy kimppuun. Siksi pitää osata lyödä
aika kovaa, ja muutenkin tapella.
Vaatteet on kanssa tärkeitä, ne ei saa olla
naisellisia, eikä arkivaatteet saa olla liian
hienoja. Muuten siitä saattaa tulla joku
hienostelijahomo. Ja vaikka äiti valittaisi kun
vaatteet menee rikki, tai likaiseksi, niin isänä
pitää (vaikka kahden kesken) selittää, että ei
se haittaa, koska ei sille mitään voi, että
miehillä vaatteet ei pysy puhtaana jos vähänkin
tekee jotain fiksua, ja ainahan naiset voi
korjata ne ja pestä puhtaaksi.
Pojan kanssa kannattaa myös leikkiä ja riehua
paljon, se vahvistaa fyysisesti, ja luo
luottamuksellisen suhteen isän ja pojan välille.
Riehumisen yhteydessä ei kannata varoa
satuttamasta poikaa, pieniä mustelmia pitää
tulla. Siinä poika oppii kovuutta. Riehuminen on
hyvä tilanne opettaa vaivihkaa kestämään iskuja,
koska silloin poika ei rupea niin helposti
itkemään, kun on niin hauskaa. Mä riehutan
tahallaan mun poikaa joskus niin, että sitä
sattuu silleen sopivasti, että poika huomaa sen,
ja melkeen rupeaa itkemään, mutta kun jatkan
riehuttamista, poika tulee innoissaan taas
mukaan ja se pikku kipu unohtuu.
Poikaa pitää halata paljon. Iltasuukot voi myös
antaa poskelle, mutta sille kannattaa
selittää tarkkaan, että muuten miehet ei sitten
pussaile toisiaan! Tää on tosi tärkeetä, muuten
se saattaa ruveta pihalla pussailemaan
kavereitaan. Ainoastaan isä ja poika voi
suukottaa poskelle toisiaan, ei suulle.
Tässä on mun ajatuksia kasvatuksesta. Nämä on
vähän sellaisia, joita moni ei uskalla sanoa
ääneen, mutta mun mielestä nää on tosi tärkeitä
juttuja. Jos teillä isät on jotain kysymyksiä
tähän liittyen, voin vastailla tai antaa
kasvatusvinkkejä.
Hyvää kesää, viekää isät poikanne kalastamaan!
Vastaukset 45
Vanhimmat
Muuten jätän typeryytesi omaan arvoonsa, mutta homoutta koskevaan kohtaan puutun.
Homous EI OLE kasvatuksen tulos, vaan myötäsyntyinen ominaisuus, jota et kasvatuksellasi voi poistaa. Ainoa asia, mitä tuollaisella tyhmällä uhoamisella kenties saat aikaan on se, että jos poikasi todella on homo, hän ei uskalla tunnustaa sitä sinulle, kenties koskaan. Ja sellainen tuhoaa suhteenne, kun lapsesi kasvaa aikuiseksi ja ymmärtää homokauhuisen elämäsi.
On todistettu, että homosuhteessa kasvaneista
lapsista on tullut useammin homoja kuin
normaaleissa heterosuhteissa kasvaneista lapsista.
Kasvuympäristö vaikuttaa siis seksuaaliseen
suuntautumiseen, joten vaikka homous ei ole
kasvatuksen tulos, siihen voi kasvatuksella
vaikuttaa.
En ole homofobinen, mielestäni homous ei vain ole
normaalia, eikä toivottavaa, vaikka nykyaikainen
suvaitsevaisuushömppä toisin väittääkin. Eikä
kirjoitukseni ainoa tarkoitus ole kasvattaa
pojista heteroita, vaan sen lisäksi myös kunnon
miehiä! Myös heteromiehissä on vellihousuja ja
akkamaisia nynnyjä.
Älkää puuttuko enää "typeryyteeni"
tietämättömyyteen perustuneilla kommenteilla,
en jaksa näihin enää vastailla. Ottakaa asioista
selvää ennen kuin esitätte niitä tikkukirjaimilla
kirjotettuina faktoina.
Kaikkea hyvää kaikesta huolimatta myös sinulle.
"On todistettu, että homosuhteessa kasvaneista lapsista on tullut useammin homoja kuin normaaleissa heterosuhteissa kasvaneista lapsista."
Kerrohan, mistä minä löydän nuo tutkimustulokset, jotta minäkin voin niihin perehtyä.
Homofobiastasi todistivat kaikki ne nimitykset, joita halventavasti käytit tästä seksuaalisesta poikkeavuudesta.
Johan sanoin, ota itse selvää asioista. On niitä
tutkimuksia ja monia eri teorioita. On varmasti
myös tutkimustuloksia, jotka osoittavat
päinvastaista, eli ettei ympäristöllä ole
mitään vaikutusta seksuaalisuuteen.
Minä henkilökohtaisesti olen kuitenkin varma, että
ympäristö ja yhteiskunnan arvot vaikutavat
seksuaaliseen käyttäytymiseen. Mulle on ihan
sama mitä tutkimusta sinä uskot, mutta mä en
aio ottaa riskiä ja ruveta opettamaan pojalle
jotain suvaitsevaisuus-shittiä, koska
homous on epänormaalia, eikä mitenkään
toivottavaa. En tarkoita että homot ihmisinä
olisivat ei-toivottuja, homoilu vaan on mun
mielestä sairasta.
Ei kenestäkään tee homofobista se, että käyttää
homosta nimitystä homo. Mulla ei ole mitään
homoja vastaan, musta vaan neitimäiset
homot, kuten neitimäiset heterotkin ovat
ärsyttäviä nynnyjä. Eikä kaikki homot välttämättä
ole neitimäisiä hinttaripellejä. On pakko olla olemassa
myös ihan normaali käytöksisiä homoja, koska
homoja on puheiden mukaan n. 6% väestöstä.
Nyt lopetan tämän homoaiheesta kirjoittamisen,
ja palaan alkuperäiseen aiheeseen, eli miehen
tapaan kasvattaa pojista Miehiä. Sitäpaitsi
alunperinkin pyysin miehiä vastaamaan,
halusin kuulla muiden miehien ajatuksia poikien
kasvattamisesta, enkä tuohtuneiden akkojen
kommentteja aiheen sivusta!
Ehdotukselle:
On tiedetty jo kauan että seksuaalinen orientaatio on periytyvä ominaisuus. Toinen kauan tunnettu fakta on että erityisesti poikien kehittymiseen homoiksi vaikuttaa huomattavan paljon ympäristö.
Alla vähän kaipaamaasi faktaa asiasta, relevanttia tieteellistä kirjallisuutta löytyy vaikka kuinka paljon.
(unohtui mainita: Ehdotuksen pitää ensin selvittää käsite 'heritabiliteetti', eli periytymisaste, ennenkuin alla olevasta ymmärtää olennaisen)
Behav Genet 2000 Jul;30(4):345-56
Measurement models for sexual orientation in a community twin sample.
Kirk KM, Bailey JM, Dunne MP, Martin NG.
Queensland Institute of Medical Research and Joint Genetics Program, The University of Queensland, Brisbane, Australia. [email protected]
Multivariate structural equation modeling techniques have been applied to examine the causes of individual differences in responses to several items concerning sexual orientation. To minimize potential ascertainment and response biases, the study sample involved a large (N = 4901) community-based cohort of Australian twins aged 18-52 who answered an anonymous questionnaire on sexual behavior and attitudes. The statistical power of the analysis was increased by the availability of multiple measures of sexual orientation (behaviors, attitudes and feelings), providing stronger evidence for the existence of additive genetic influences on this phenotype than in a previous analysis (Bailey et al., 2000). Estimates of the heritability of homosexuality in this sample ranged between 50 and 60% in females but were significantly lower (heritability of approximately 30%) in males.
... tässä nyt tarkoitettu ihan kirjaimellisesti homoa. Siis tarkoitaa sitä että jos poika ei saa kunnon miehistä esikuvaa, saattaa siitä tulla semmonen neiti, siis tyttömäinen, siis homothan on usein/joskus(ainakin leffoissa) semmosia "neitejä".
Oikeastaan mä tarkoitin kumpaakin. En halua että
siitä tulee neitimäinen, fyysisesti tai henkisesti
heikko, saamaton nahjus, uusavuton jolla on
peukalo keskellä kämmentä, tai homo.
Olipas piristävän suorasanainen ja rehellinen kirjoitus kasvatuksen saloista. Meilläkin on viisivuotias poika ja homma pelaa vastaavalla tavalla. Paitsi, että meillä ei kiroilla...
Niinkuin kirjoituksen joka kappaleesta oli luettavissa, niin kaikkein parasta ja arvokkainta mitä pojalle voi antaa on aika ja yhteinen puuhastelu. Valitettavasti monilla isillä ei työ- ym kiireiden takia ole sitä aikaa niin paljon kuin lapsi tarvitsisi. Kyllä isän roolimalli on pojalle tärkeä, varsinkin yhteisen tekemisen kautta. Itsekin toivoisin, että voisin antaa pojalle enemmän aikaa ja pystyttäisiin yhdessä tekemään enemmän niitä miesten juttuja: kalastelemaan, korjailemaan autoa, tutkimaan kaikkea tekniikkaan liittyvää, saunoa niin että nahka lähtee, painia ja riehua, kuljeskella luonnossa jne.
Vaikka isän läsnäoloa ei voikaan millään korvata, ainakaan rahalla, niin on monia hyviä harrastuksia, joissa poika oppii miehisyyttä, vastuunottamista ja toimintaa muiden ihmisten kanssa hauskanpidon varjolla. Monissa urheiluseuroissa, varsinkin fyysistä kontaktia vaativissa joukkuelajeissa (fudis, lätkä, salibandy jne), oppii miehisiä taitoja. Muistan itsekin nuorena, kuinka luokkakaverit, jotka pelasivat lätkäseurassa, kasvoivat aikaisemmin "miehiksi" kuin me, jotka emme urheiluseuroissa olleet.
Itse aion viedä poikani mukaan johonkin urheilutoimintaan syksyllä. Ja kunhan sopiva laji löytyy, voi poika harrastaa sitä vaikka vähän enemmän tosissaankin.
Kannattaa myös isinä (ja äiteinä) muistaa, että lapsi on lapsi vain hetken ajan. Menetettyä yhteistä aikaa ei myöhemmin enää voi millään korvata. Ja mikä riemu syntyy isälläkin, kun näkee poikansa oppivan jotain uutta. Samanlaisia tunteíta ei enää voi sitten kokea, kun lapsi on jo aikuinen.
Hyvää kesää vaan itsellesi ja muillekin. Varsinkin niille, jotka kuuluvat samaan porukkaan kuin minä eli lähtevät tänään kesälaitumille.
Ylihuomenna jo ollaan pojan kanssa erämaalammella ahvenia narraamassa...
Totta, isän läsnäolo ja hyvänä roolimallina
toimiminen on isän tärkein kasvatuksellinen
tehtävä. Myös urheiluharrastuksen ja isän
läsnäolon voi yhdistää. Meidän poika on
juuri aloittanut fudiksen, hän on todella
innoissaan ja selvästi tykkää kun minä olen
kentän reunalla katsomassa ja kannustamassa.
Hyvää lomaa, ja kireitä siimoja teille!
p.s. Niin, ei meilläkään kiroilla, ainakaan
äidin kuullen. Joskus ihan vähän vaan, kun
kiintoavain lipsahtaa mutterista, ja paskanen
käsi aukeaa... Silloinkin poika yleensä toruu mua =)
-
Viettäisin mahdollisimman paljon aikaa tytön
kanssa, kuten nyt teen poikani kanssa. Toivoisin,
että äiti olisi tytölle naisellisia arvoja
opettavana roolimallina, koska minusta ei ole
siihen.
Mitä sinun poikasi äiti opettaa hänelle? Vai millä tavalla hän osallistuu kasvatukseen? Osallistuuko ollenkaan?
Me ollaan ihan tavallinen perhe. Äiti on ihan
tavallinen äiti, jolla on ihan tavallisen äidin
tapa kasvattaa poikaa. Mäkin olen ihan tavallinen
isä, jolla on ihan tavallisen isän tapa kasvattaa
poikaa (ainakin muiden isien vastausten
perusteella). Mä vain otin jotkut asiat esille, ja
sanoin omat ja monen muun miehen ajatukset ääneen
("rohkeasti" anonyyminä internetissä, heh).
Eikö äitikin kasvata poikaansa?
Toivottavasti et saa pilattua poikaasi noin huonolla kasvatuksella. Aika tökeröä ja ajattelematonta HAUKKUA pojalle NAISIA :(
Jos odotat poikasi käyttäytyvän karskin miehen lailla, hän tulee jossain vaiheessa huomaamaan, ettei ole sinulle tarpeeksi: Ja hänestä tulee homo! Juuri niinkuin ei pitänyt...
PS. Miksei isien ole tärkeää viedä tytärtään kalaan?
Kehottaisin lukemaan uudestaan alkuperäisen
artikkelin.
Meillä äiti kasvattaa poikaa yhtä lailla kuin isä.
Et tainnut ymmärtää, että halusin korostaa isän
merkitystä pojan kasvatuksessa, etteivät pojat
kasvaisi liiaksi vain naisten seurassa. Varsinkin
hajonneiden perheiden isien tulisi mielestäni
kiinnittää erityistä huomiota edellä esittämiini
seikkoihin, ja viettämään mahdollisimman paljon
aikaa poikiensa (kuten tyttöjensäkin) kanssa.
Minä en ole ikinä haukkunut naisia pojalleni. Olen
naureskellut pojan kanssa naisten tyyliä tehdä
joitakin fyysisiä asioita, jotta hän kiinnittäisi
huomiota omaan fyysisyyteen ja kehittäisi sitä
oikeaan suuntaan. Tuolloin, kun kerroin
naureskelleeni hänen kanssaan, hänen äiti oli
paikalla, ja poika varmasti ymmärsi, että me emme
haukkuneet äitiä, emmekä naisia.
Mistä päättelet, ettei poika ole "minulle
tarpeeksi"? Mähän olen pakahtua ylpeydestä
poikaani! Hän ylittää kaikki odotukseni niin
fyysisessä kuin älyllisessä lahjakkuudessa.
Ja vaikka hän olisi tyhmä kuin saapas, ja aivan
käsi fyysisesti, rakastaisin häntä yhtä paljon,
ja viettäisin aikaa hänen kanssaan. Yrittäisin
aivan yhtä lailla tehdä parhaani kasvattaessani
hänestä Miestä, enkä pullamössönynnyä!
Voihan ne tytötkin viedä kalaan, jotenkin
kuvittelen vain poikien olevan enemmän
kiinnostuneita kalastuksesta. Saattaa johtua
siitä, että tunnen lukuisia poikia ja miehiä,
jotka harrastavat intohimoisesti kalastusta ja
metsästystä, mutta en tunne yhtään sellaista
naista.
Minulla on vain yksi poika, ei tyttöä. Pyydän
anteeksi kaikilta naisilta, että kirjoitin isien
palstalle vain isän ja pojan välisestä suhteesta.
naureskelet naisten tyyliä heittää palloa tms. on se sama kuin että kerrot naisten HEITTÄVÄN HUONOMMIN! SE ei ole hyvä.
Miksi et sitten hyväksyisi myös "pullamössönynnyä" poikanasi jos hän saa olla millainen tahansa?
Minun mieheni ei erityisemmin pidä kalastuksesta, mutta vie tyttäriämme kalaan, koska he ovat siitä innostuneet (serkutytöt kalastaa myös).
Tässä siis vähän naisnäkökulmaa isien palstalle...
No tuossa meillä taitaa olla näkökantaero. Ei se
mun mielestä kovin huono asia ole, että sanon
pallon heittämisen yhteydessä, että naiset
heittää yleensä palloa huonommin. Näinhän se on.
"En halua että tulisi", ja "en hyväksyisi jos
olisi" on kaksi eri asiaa.
Esimerkki: En halua, että saisin down-lapsen
(21 trisomia), mutta hyväksyisin hänet, jos niin
kävisi.
Kyllä mä varmaan tytönkin veisin kalaan, retkelle,
pelaamaan ja ottaisin mukaan miesten puuhasteluun,
jos mulla tyttö olisi, ja jos se vain haluaisi
tulla. Halustahan se on kiinni, en mä poikaakaan
ikinä mihinkään pakota. Kysyn aina haluaako hän
lähteä.
Näkökantaerosi johtaa siihen, että poikasi oppii ajattelemaan naisista negatiivisesti, usko pois. Ellet sitten vastapainoksi opeta poikaasi tekemään jotain sellaista missä kaikki naiset ovat parempia - ja sitähän sinä tuskin teet!
Enpä usko, että kukaan järjissään oleva nainen tolkuttaa tyttärelleen miten paljon huonommin MIEHET osaavat ommella tämänkin paitapuseron napin tms. Esimerkki oli huono, koska isäni osaa ommella lähes mitä vaan...ammattinsa tähden, mutta kuitenkin.
Myönnä pois, että nuo vertaukset nainen osaa, mies osaa -paremmin ovat tosi hyviä ruokkimaan epätasa-arvoa ja erimielisyyksiä miesten ja naisten välille vanhemmallakin iällä!
Enkä tarkoita pelkästään näitä sukupuolieroteltuja vertauksia vaan myös lapsen vertaamista sukulaisiin ja ystäviin. Se on jo TOSI harkitsematonta.
En todellakaan usko, että poika oppii ajattelemaan
naisista negatiivisesti tuon kyseisen "naureskelun"
seurauksena. Ja taas, tolkuttaa on eri asia kuin
huomauttaa tai naureskella joskus. Minä olen
tolkuttanut pojalleni että "korjaa lelut, korjaa
lelut" mutten mitään naisiin liittyvää. Sitäpaitsi
todella monet vaimot naureskelevat miehillensä
asioista, jotka miehet tekevät "väärin", jopa
tyttäriensä kanssa. Ja vielä useammat nalkuttavat
jatkuvasti lasten kuullen, mikä on mielestäni
paljon pahempi asia kasvatuksen kannalta kuin
hyväntahtoinen ja lempeä naureskelu.
Sitä en kyllä ymmärtänyt, mitä saavuttaisin sillä,
että opettaisin poikaani vaikka leipomaan pullia,
kun en osaa itsekään niitä tehdä? Eikö se riitä,
että hän leipoo silloin tällöin äitinsä kanssa?
Monet on tainneet käsittää vähän väärin sen, mitä
alunperin tarkoitin, vaikka olen sitä yrittänyt
useassa viestissä selventää. Tarkoitin sitä, että
miesten on tärkeä olla poikien kanssa, ja tehdä
miesten juttuja, jotta pojat eivät kasvaisi
vain naisten seurassa. Minä nimittäin uskon, että
jos pojat kasvavat miehiksi naisten kasvattamana,
ilman miehen mallia, on suurempi todennäköisyys,
että ne kasvaa jollain lailla kieroon.
No, tästä ei taida tulla "lasta eikä paskaa",
joten jos nyt ei mennyt jakeluun, ei tarvitse
mennäkään =)
(toivottavasti tämä edes meni vitsinä läpi...)
Kaikkea hyvää Sinulle, toivottelee lahjakkaan ja
miehekkään nuoren pojan ylpeä isä =)
jonka mukaan homoperheissä kasvatetuista tulee useammin homoja niin se on luultavasti totta kun lukee tilastoja.
tilastoissa ei vaan mainita,että monella heteroperheen pojalla ei ollut kuin yksi vaihtoehto.
eihän vieläkään kaikkien kantti kestä tunnustaa perheelleen olevansa homo,ennen vanhaan se oli silkka itsemurha
Minusta nuo ylpeän isän ajatukset ovat hyviä. Ne, jotka ovat arvostelleet omasta mielestään vilpittömästi ylpeän isän kasvatustapaa, kehotan vielä kerran lukemaan oikein ajatuksen kanssa hänen kirjoituksiaan. Ajatuksia tulee osata lukea myös rivien välistä. Lasten kasvattaminen on kokonaisuutta. Vaikka arvostelijat puuttuvat tuohon homokysymykseen ja naisen vähättelyyn, se ei luullakseni tarkoita tuossa mallissa sitä, että lapsi opetetaan suhtautumaan negatiivisesti noihin asioihin. Oletan, että lasta opetetaan kohtuuteen ja nimenomaan pojan kohtuuteen. Tuo kasvatustapa ei poissulje kunnioitusta äitiin, siskoihin tai naisiin. Tuo kasvatustapa on pojan normaaliuteen ohjaavaa ja ihailtavaa.
Tilastoihin ja tutkimuksiin ei kannata uskoa kritiikittä. Osa niistä on "saatu" aikaan. Käytäntöä ja ylpeän isän uhrautuvaisuutta lapset tarvitsevat. Tuolla tavalla lapsi tuntee, että häntä rakastetaan ja hänestä tulee henkisesti ja jopa fyysisesti rajojensa mukaan vahva. Tänä päivänä tämä ei ole enää mikään itsestään selvyys. Jos ihmiset eivät kaikessa "viisaudessaan" ja teoreettisuudessaan tajua lastensa tärkeyttä, niin sairashoitopaikkoja tarvitaan entistä enemmän.
On väärin sanoa, mutta olen tarkka siitä, että suustani ei tule koskaan rasistisia lausahduksia. Hyväksyn erilaisuutta ja vanhemmiten arvoni ovat muuttuneet pehmeämpään suuntaan. Minulla on kolme kouluikäistä (8-17 v) lasta ja väitän, että olen kutakuinkin keskiverto isä. Tällä perusteella väitän myös, että suuri osa meistä allekirjoittaa ylpeän isän kasvatusmenetelmät, vaikka tähän aiheeseen tulee enemmän vastustavia kirjoituksia. Se taas johtuu siitä, että ylpeän isän tapaiset isät ovat leikkimässä ja kasvattamassa lapsiaan, koska se on tärkeämpää kuin tämä kirjoittaminen. Siksi minäkin kirjoitin tämän nyt yöllä, kun lapset ovat nukkumassa.
Kiitos myönteisestä palautteesta. Tiivistit hyvin
kirjoitukseni viestin: kasvatan poikaani siten,
että hänestä tulisi henkisesti ja fyysisesti
vahva, ja hän tuntee olevansa rakastettu.
Paria juttua vielä hieman tarkennan:
En vähättele naisia poikani kasvatuksessa, päin
vastoin, korostan hänelle toistuvasti kuinka
tärkeä hänen äitinsä on meille. Olen naureskellut
naisten tyyliä suorittaa fyysisiä asioita, mutta
mielestäni se ei ole naisten vähättelyä. Kukin
voi tietysti tulkita asian miten tahtoo.
Homouteen taas opetan poikani suhtautumaan
negatiivisesti. Opetan hänelle myös, että
kaikki ihmiset tulee kuitenkin hyväksyä, ja
kaikilla on oikeus olla (lain puitteissa)
sellainen kuin tahtoo. Ja vaikka kaikki ihmiset
tulee hyväksyä, ja kaikilla on oikeus olla
olemassa, se ei tarkoita sitä, että kaikista
tulisi pitää. Karskimmin tiivistettynä: jos joku
on nyhverö, neitimäinen hinttari, tai paskiainen,
niin siinähän on, ei se meille kuulu.
Ymmärrän monet asiat, joista kirjoitat. On hienoa, että jaksat touhuta lapsesi kanssa, rakastaa häntä ja kertoa maailamsta. Tulee vain mieleen, että naisten fyysinen vähättely ja vastenmielisyyden herättäminen ihmisryhmiä kuten homoja kohtaan saattaa johtaa siihen, että poikasi alkaa käsitellä ihmisiä ryhminä, ei yksilöinä. Varmistathan, että poikasi osaa esim. koulussa kunnioittaa myös sitä luokan hiljaista ja hintelää arkeologityyppiä, joka on huono futiksessa, tai riskiä, poikamaisesti käyttäytyvää tyttöä, jolla on "poikamaiset" touhut - ettei ala huudella tällaisia homoiksi, lesboiksi tai jotain vastaavaa.
Lapset eivät ymmärrä kaikkia asioita niin kuin aikuiset. Ymmärrät itse arvomaailmasi suhteellisuuden, koska olet aikuinen, mutta poikasi ei vielä ymmärrä. Minua huolestuttaa tämä juttu, koska olen itse aikoinaan koulussa joutunut kiusatuksi paljolti esim. siksi, että en ollut sellainen kaunis ja vähän syrjäänvetäytyvä feminiini tyttö, jollaisia teinipojat haikailivat tyttöystäviksi. Aikuisena olen löytänyt rinnalleni miehen, joka kestää naisen älyä ja (henkistä) voimaa, mutta olisinpa aikoinani toivonut, että luokkakaveripojat olisivat osanneet pitää lärvänsä kurissa.
Kyllähän mä sitä olen ajatellut. Olen yrittänyt
opettaa oikeita miehekkäitä arvoja pojalleni,
ja kuten jo ensimmäisessä tekstissäni sanoin,
olen puhunut mm. heikompien puolustamisesta.
Haluan, että pojastani kasvaa henkisesti niin
vahva, että kestää pienen kiusaamisen, ja ettei
hänen itse tarvitse toisia kiusaamalla pönkittää
omaa itsetuntoaa, sekä haluan kasvattaa hänestä
fyysisesti niin vahvan, että hän pystyy
puolustautumaan kiusaajilta ja puolustamaan
kiusattuja.
Mutta sitä haluan kaikkein vähiten, että hänestä
tulee se kiusattu parka, joka ei pysty itse
puolustautumaan kiusaajilta. Oman
elämänkokemukseni perusteella sen pystyy
välttämään parhaiten olemalla kaikin puolin vahva.
En ole koskaan käyttänyt "homo" tai "lesbo" sanaa
poikani kuullen, enkä herättänyt vastenmielisyyttä
ihmisryhmiä kohtaan. Olen kertonut, että miehet
eivät pussaile toisiaan, tai pidä toisiaan kädestä
kiinni. Ainoastaan isä ja (pieni)poika voi
kävellä käsi kädessä, tai suukottaa toisiaan
poskelle. Kerroin yrittäväni kasvattaa hänet
siten, ettei hänestä tule nyhverö tai homo. "Homo"
ja "lesbo" sanat hän tulee oppimaan aikanaan
muualta, silloin kerron mitä ne tarkoittaa, ja
milloin niitä käytetään (eli silloin kun puhutaan
homoista tai lesboista, ei haukkumiseen).
On se vaan eritoista lukea ylpeän isän käytännön kokemuksen kautta saatua asiallista tietoa. Olen uusi tällä foorumilla, enkä tiedä miten paljon olet kirjoittanut tai minkälaista kirjaoppineen tietoa sinulla on kasvatusasioista. Joka tapauksessa sinulla on sellaista asiaa, jota lukee paljon mieluummin kuin tekopyhiä tieteellisiä kirjoituksia. On niitä hyviäkin tieteellisiä juttuja, mutta kun ihmisen aika ja kapasiteetti ovat rajallisia, niin meidän on parasta keskittyä oleelliseen. Lasten kasvatus ei vaadi tiedettä, vaan hiukan aktiivista yhdessä olemista.
On hienoa, kun joku osaa pukea nuo ajatukset sanoiksi. Osa meistä ajattelee noita samoja asioita ja toimii kasvatusmenetelmiesi mukaan. Joillakin ne ovat alitajunnassa ja varsinkin heillä on mahdollisuus kokea kirjoitustesi kautta tuo hieno kasvatuksen "ahaa-elämys".
Ei tämä ole mikään mittelö, mutta oivallustesi ja taitavan kirjoitustaidon avulla olet ylivoimainen.
Tänään heitettiin kuulaa ja leikittiin pihalla sukulaislasten kanssa monenlaisia leikkejä. Huomenna mennään kalaan ja ylihuomenna mennään vesihiihtämään. Viikon kuluttua alkais jenkkiautoremontti.
Enpä ole ennen tänne mitään kirjoittanut. Kerta se
on ensimmäinenkin. Tämä lähti siitä, että
kirjoitin s-postissa kaverilleni
kasvatusajatuksiani. Siitä tuli niin "hyvä" juttu,
että täydensin sitä, ja laitoin sen muidenkin
luettavaksi :-) Oli myös hienoa kuulla muiden
isien olevan samoilla linjoilla (naiset tietysti
aina valittaa...)
Ei mulla ole kirjaoppia kasvatusasioista, mutta
lähipiirissä on joitakin kasvatuksen
ammattilaisia. Heidän kanssa olen näistä asioista
keskustellut jonkin verran. Siltä pohjalta olen
funtsinut ihan itte omat kasvatusmetodini. Ja
todella funtsinut, mä nimittäin funtsin kaikki
asiat aika tarkkaan, mitkä liittyy pojan
kasvatukseen. Senkin, että jossain tilanteessa
päästän harkitun "saakelin" suustani.
Teillähän on lähes samat harrastukset kuin
meillä :) Tosi kiva kuulla, ettei mun kasvatus
ole kaikkien muiden mielestä syvältä suolesta...
Kiitos kommenteistasi!
..että minkä takia naisia pitää väheksyä? Ymmärrän, että arvostat miehessä fyysisyyttä ja naisessa taas joitain muita asioita, mutta en ymmärrä sitä, mitä hyvää lapselle tai yhteiskunnalle tekee se, että jollekulle naureskellaan siitä, että hän tekee jonkin asian toisin, olkoonkin sitten että mielestäsi huonommin. Opettaisitte mieluummin ne naapuruston tytötkin juoksemaan/heittämään paremmin ja ottaisitte leikkeihin mukaan.
Toinen juttu, mitä en voi hyväksyä, on se, että opetat lapsellesi, että miehet sotkevat ja naiset sitten siivoavat. Minä opettaisin, että sotkeakin voi, mutta pitää myös itse osata siivota jälkensä, pestä ja korjata vaatteensa jne. Oletko tullut ajatelleeksi, että parisuhteessa mies, joka on pienestä saakka tottunut siihen, että naiset korjaavat jäljet, on aika hankala kumppani? Näitä on nähty; exäni perheessä ainoa sisko oli opetettu kotitöille, kahta veljeä ei. Sitten äiti ja sisko passasivat, asia rassasi heitä, veljet sen kun möllöttivät eivätkä viitsineet mitään, ja tämä on eräs HYVIN tärkeä syy siihen, miksi exästä tuli ex!
Eri asia on sitten se, että monet naiset taas on opetettu ihan turhankin nipoiksi siisteyden suhteen, mutta se on aivan toinen tarina.
Onnea kuitenkin isän töihisi, näytät ottavan hommasi vakavasti ja vastuullisesti. Mielipide- ja kulttuurierojahan nämä tässä esittämäni lopulta ovat... Hauskaa onkireissua!
Mä haluan että mun poika on ylpeä siitä että on
mies. Enkä tarkoita sillä sitä, että sen pitäisi
halveksua naisia, vaan sitä, ettei hänelle tule
tarvetta olla nainen tai naisellinen. Kuten olen
jo aiemmin sanonut, olen usein selittänyt hänelle
kuinka tärkeä ja hyvä hänen äiti on meille. Äiti
huolehtii kodista ja meistä. Äiti on korvaamaton.
Minä opetan pojalle, että omat sotkut pitää
siivota. Työkalut korjata homman jälkeen pakkiin
ja työmaa siivota. Samoin lelut pitää siivota
määräajoin huoneesta. Ehkä mulla on sitten joku
"kulttuuriero" ajatusmaailmassa, mutta musta on
reilua esimerkiksi se, että jos mä oon korjannut
perheen yhteistä autoa koko sunnuntaipäivän,
niin ruoka on valmis kun tuun kotiin, ja voin
laittaa vaatteet pesuun, eikä niin, että vaimo
makaa sohvalla, ja mun pitää ruveta sitten itse
laittamaan väsyneenä ja paskasena ruokaa
perheelle. Samoin on, jos mies on töissä ja vaimo
kotona. Nämä arvot opetan pojalleni, vaikka
se olisikin jonkun mielestä huonoa kasvatusta.
Kunnon miehet tekee perheessä miesten työt,
kunnon naiset tehkööt naisten työt. Tästä
tulee kyllä sanomista, sen tiedän, mutta näin
eletään ainakin meillä. Mun vaimo ei sais autoa
kuntoon, mutta jonkun on se pakko laittaa.
Erikoistuminen on järkevää, bisneksessä ja perhe-
elämässä ;-)
Jos sinä korjaat autoa yhden sunnuntaipäivän, olet siis mielestäsi tehnyt yhteisen kodin hyväksi niin paljon, että sillä varjolla voit vaatia vaimoasi siivoamaan, pyykkäämään, käymään kaupassa, laittamaan ruokaa yms. kodinhoitoon liityviä tehtäviä tekemään taas koko viikon.
Ottaisit vaimosi joskus mukaan auton kunnostukseen. Voisit yllättyneenä huomata, että hän onkin siinä hommassa paljon näppärämpi kuin sinä.
Jos omiin funtsaiksiisi perustuen kasvatat poikasi haluamaan olla mies eikä nainen sillä metodilla, että halveksit naisten tapaa toimia eri tilanteissa, olet todella srkea tyyppi ja olisi parempi, ettei sinulla olisi poikaasi lainkaan. Hänessä on itämässä sinun istuttamasi siemen kasvaa aikuisena naista pahoinpiteleväksi mieheksi. Kun pahoinpitelijöitä on haastateltu, monet vetoavat siihen, että kotonakin isä aliarvosti vaimoaan eli poikansa äitiä sanallisesti ilkkumalla äidin tapaa tehdä asioita.
Tuo naisten päättelykyky, ja asioiden johdattelu
omassa mielessää yllättää minut aina yhtä
hupaisasti =)
Olisi mielenkiintoista ymmärtää ne ajatusten
kiemurat, joiden kautta tämäkin utelias päätyi
mietteissään siihen, etten tee viikottain mitään
kotitöitä, että vaimoni suostuisi tai haluaisi
tulla auton laittoon mukaan, ja että poikani
rupeaa isona pahoinpitelemään naisia. Ei voi
muuta kun nauraa ääneen =)
Anteeksi nyt kovasti jos pahoitin mielesi, mutta
pakkohan tähän oli jotain vastata =) Nyt lopetan
nämä aiheen sivusta vastailut, näihin menee
liikaa aikaa.
EIPÄ OLLAKAAN PITKÄÄN AIKAAN NÄHTY!
NYTKÖ SINÄ HÄIRIKÖIT JO TÄÄLLÄ VANHEMPIEN PALSTALLAKIN?
EIKÖ SINULLE RIITÄ IHMISTEN HUUDATTAMINEN HOMO-, JA USKONTO-PALSTOILLA, VAI PITÄÄKÖ SINUN TULLA TÄNNE LASTENKASVATUS-PALSTALLEKIN JAKELEMAAN NOITA SAIRAITA MIELIPITEITÄSI?
OSAAT JO MELKEIN KIRJOITTAA TERVEJÄRKISIÄ KIRJOITUKSIA, MUTTA ET VOINUT MITENKÄÄN VASTUSTAA KIUSAUSTA MAINITA JOKA 5. LAUSEESSASI, ETTÄ "MEIDÄN POJASTA EI KYLLÄ TULE SELLAISTA HOMOA".
JOS OLISIT PÄÄSSYT VIELÄ HIEMAN ENEMMÄN VAUHTIIN, OLISIT ALKANUT VARMAAN LUENNOIMAAN MEILLE TAAS SIITÄ, ETTÄ HOMOT OVAT NIIN ILJETTÄVIÄ KUN NE HARRASTAVAT ANAALISEKSIÄ, JA: "HYI! AJATELKAA NYT! MIES TUNKEE KALUNSA TOISEN PASKAISEEN ANUSREIKÄÄN! HYI! PYRKIKÄÄ RAIKKAASEEN HETEROUTEEN!!".
OLET ILMEISESTI PÄÄSSYT LOMALLE MIELISAIRAALASTA, KUN KIRJOITTELET TAAS TÄNNE SUOMI24.FI:N FOORUMIIN.
SÄÄLITTÄVÄÄ.
PS.
TÄMÄ KOMMENTTI OLI KIRJOITETTU SEN TAKIA CAPSILLA, ETTÄ KEKENKIN OLISI HELPOMPAA LUKEA.
En ole Kake, enkä ole koskaan kirjoittanut yhtään
uskonto- tai homoaiheista kirjoitusta.
>Isän kasvattamisen tärkeimpiä seikkoja on
>kasvattaa poika niin, ettei siitä tule joku
>neitimäinen hinttari.
Isän tärkein tehtävä on kasvattaa omalla esimerkillään lapsesta rehellinen ja rehti kansalainen. Aikuinen voi osittain valita oman käytöksensä, mutta lapsi ei osaa sitä vielä tehdä. Jos lapsi pelkää hämähäkkejä ja pitää käsiänsä "hassusti", vanhemmat tekevät väärin yrittäessään muokata em. käytöstä haluamakseen.
>Poika pitää ottaa usein
>mukaan miesten juttuihin, ja olla hyvänä
>esimerkkinä. Selittää asioita ja olla pojan
>kanssa paljon. Korjata jotain moottoreita tai
>autoja, tai tehdä jotain vastaavaa, ja pikkasen
>kiroilla samalla miehekkäästi.
Ja minkähän takia? Minulla on ollut koko ikäni mahdollisuus korjata autoja, mutta se ei ole koskaan kiinnostanut minua. Jos lasta ei kiinnosta auton ruuvaus tms, ei häntä pidä siihen pakottaa. Kiroilu ei ole suotavaa kenellekään.
>Sillä tavalla kasvatetaan kunnon miehiä,
>eikä pojista tuu jotain homoja.
Kiroilu ja autonkorjaus sujuvat kyllä homoiltakin.
>Kiroilu kielletään tietysti
>lapselta, sillä tavoin poika oppii käyttämään
>kuhunkin tilanteeseen sopivaa kieltä. Jos ei
>isällä pysy työkalut kädessä, voi korvaava
>tekeminen olla vaikka joku urheilu tai retkeily.
Yhdessä tekeminen voi olla myös piirtämistä, leikkimistä legoilla tai hiekkalaatikolla...
>Mutta pojan on kuitenkin hyvä oppia jonkun >verran
>kädentaitoja, joten yrittäkää edes tehdä jotain
>miesten askareita yhdessä.
Kädentaitojen oppimisessa ei ole mitään pahaa. Askareet voivat tosin olla mitä vain, ei pelkästään "miesten askareita". Lapset pitävät mm. marjojen ja sienten poiminnasta.
>Välillä kannattaa naureskella yhdessä pojan
>kanssa naisten naurettavaa tapaa juosta, heittää
>palloa, lyödä jne. Mä olen näyttänyt mun pojalle
>ihan esimerkillisesti miten naiset lyö ja >heittää
>palloa, ja miten miehet tekee sen oikein.
Toisten ihmisten nauramista ei pidä opettaa lapselle. Miten niin miehet tekevät pallon lyönnin ja heiton oikein? Mitä väliä sillä on, kuinka kauas pallo lentää, jos pelaaminen vain on hauskaa.
>Sillä
>tavalla se ymmärtää ja oppii oikean tyylin, eikä
>opi sellasta homppeli- ja neitityyliä, jonka se
>oppis jos olis aina vain naisten seurassa. Mun
>poika osaa lyödä hyvin, sillä on hyvä tekniikka.
>Se lyö jo nyt 5 vuotiaana varmaan lujempaa ku
>äitinsä, ja se hyvä, koska se on tärkeä taito
>sitten ku poika menee kouluun.
No pallonlyöntitaito on aika epäolennaista koulussa. Koulussa pelataan pesäpalloa vain muutamia kertoja vuodessa... Esimerkiksi vesiväreillä maalataan ja liiduilla piirretään paljon enemmän.
>Tietysti pitää
>opettaa, että ihmisiä ei saa lyödä ja satuttaa
>aiheetta, ainoastaan silloin kun on ihan pakko.
>Esimerkiksi sillon jos puolustaa jotain
>heikompaa, kuten pikkusiskoa tai -veljeä. Tai
>jos joku käy kimppuun. Siksi pitää osata lyödä
>aika kovaa, ja muutenkin tapella.
Itsepuolustuksen taito on tietysti hyvä. 5-vuotiaan ei tietenkään tarvitse osata tapella... Paras puolustus tappeluissa on ollut kautta aikojen tappelusta irtautuminen (juoksu).
>Vaatteet on kanssa tärkeitä, ne ei saa olla
>naisellisia, eikä arkivaatteet saa olla liian
>hienoja. Muuten siitä saattaa tulla joku
>hienostelijahomo. Ja vaikka äiti valittaisi kun
Oletko joutunut hylkäämään 5-vuotiaasi vaatteista jotain liian "naisellisina" tai hienoina? Ihan tiedoksi, maailmassa on paljon miehiä muotisuunnittelijoina, eivätkä kaikki suinkaan ole homoja.
>vaatteet menee rikki, tai likaiseksi, niin isänä
>pitää (vaikka kahden kesken) selittää, että ei
>se haittaa, koska ei sille mitään voi, että
>miehillä vaatteet ei pysy puhtaana jos vähänkin
>tekee jotain fiksua, ja ainahan naiset voi
>korjata ne ja pestä puhtaaksi.
Kyllä miestenkin kuuluu osata korjata vaatteita. Jos ei sitä kotona opeteta, niin ainakin miesten koulussa (armeijassa) se tulee eteen. Fiksu mies muuten osaa likaavassa työssä vaihtaa työvaatteet päälle.
>Pojan kanssa kannattaa myös leikkiä ja riehua
>paljon, se vahvistaa fyysisesti, ja luo
>luottamuksellisen suhteen isän ja pojan välille.
>Riehumisen yhteydessä ei kannata varoa
>satuttamasta poikaa, pieniä mustelmia pitää
>tulla. Siinä poika oppii kovuutta.
Kovuutta nyt ei tarvitse opettaa. Miksi mustelmia "pitää" tulla. Mustelmia tulee jos tulee.
>Riehuminen on
>hyvä tilanne opettaa vaivihkaa kestämään iskuja,
>koska silloin poika ei rupea niin helposti
>itkemään, kun on niin hauskaa. Mä riehutan
>tahallaan mun poikaa joskus niin, että sitä
>sattuu silleen sopivasti, että poika huomaa sen,
>ja melkeen rupeaa itkemään, mutta kun jatkan
>riehuttamista, poika tulee innoissaan taas
>mukaan ja se pikku kipu unohtuu.
Et kai oikeasti satuta omaa poikaasi tahallaan? Mitä järkeä tuossa nyt on? Jos kipu on aitoa, se tulee ottaa tosissaan. Lapset tosin itkevät usein säikähdystään, eivätkä todellista loukkaantumista... Oletko varma, että poikasi pitää kivuliaasta riehumisesta? Lapsetkin osaavat nimittäin olla vanhemmilleen mieliksi, ja poikasi saattaa riehua kanssasi vain siksi, että sinä haluat niin.
>Poikaa pitää halata paljon. Iltasuukot voi myös
>antaa poskelle, mutta sille kannattaa
>selittää tarkkaan, että muuten miehet ei sitten
>pussaile toisiaan! Tää on tosi tärkeetä, muuten
>se saattaa ruveta pihalla pussailemaan
>kavereitaan. Ainoastaan isä ja poika voi
>suukottaa poskelle toisiaan, ei suulle.
Hah hah. Lapset ovat välittömia (lasten ainakin KUULUISI olla välittömiä), ja he ilmaisevat tunteensa spontaanisti. Jos lapselle tulee hellyyden puuska (kun pyytää anteeksi kaveriltaan), niin mitä siitä, jos hän antaa pusun toisen poskelle? Lapsi on vasta LAPSI! Älä sekoita aikuisten ajatusmaailmaa lasten ajatusmaailmaan!
>Tässä on mun ajatuksia kasvatuksesta. Nämä on
>vähän sellaisia, joita moni ei uskalla sanoa
>ääneen, mutta mun mielestä nää on tosi tärkeitä
>juttuja. Jos teillä isät on jotain kysymyksiä
>tähän liittyen, voin vastailla tai antaa
>kasvatusvinkkejä.
Minä muuten tiedän miksi noita asioita ei moni sano ääneen. Siksi, että noin sovinistisia ja homofobisia moukkia on niin vähän.
> Hyvää kesää, viekää isät poikanne kalastamaan!
Hyvää kesää vaan.
Meillä saattaa olla kasvatuksen perusajatus samat,
mutta yksi perustavaa laatua oleva ero
näkemyksissämme on. Minusta isän tulee opettaa
pojalle miehekkäitä asioita ja arvoja, sinusta
ilmeisesti ei.
En käsitellyt kirjoituksessani koko kasvatusta
lähtien kasvatuksen perusajatuksesta (kasvattaa
lapsesta omillaan toimeentuleva rehti aikuinen),
vaan käsittelin yhtä mielestäni tärkeää seikkaa
isän ja pojan välisessä suhteessa, pojan kasvun
aikana.
Kirjoitin kirjoitukseni tarkoituksella selkeästi
puhekielellä, kansantajuisesti. Sillä halusin
korostaa kasvatusajatuksiani normaaleina asioina.
Kasvatus on normaali asia, osa elämää. Sen ei
tarvitse perhetasolla olla "kasvatustiedettä".
>Jos lapsi pelkää
>hämähäkkejä ja pitää käsiänsä "hassusti", vanhemmat tekevät väärin
>yrittäessään muokata em. käytöstä haluamakseen.
Koko kasvatus on lapsen käytöksen muokkaamista
kasvattajan haluamaan suuntaan, aikuistumisen
tiellä. Jos lapsi pelkää hämähäkkejä, miksi
ihmeessä hähelle ei voisi opettaa, ettei Suomessa
tarvitse pelätä hämähäkkejä?
>Ja minkähän takia? Minulla on ollut koko ikäni mahdollisuus korjata
>autoja, mutta se ei ole koskaan kiinnostanut minua. Jos lasta ei kiinnosta
>auton ruuvaus tms, ei häntä pidä siihen pakottaa. Kiroilu ei ole suotavaa
>kenellekään.
Et ilmeisesti lukenut kaikkia vastauksiani vielä.
Olen jo maininnut, että koko homma perustuu
vapaaehtoisuuteen, ei lasta voi pakottaa mihinkään
mukaan. Meidän poika ruinaa aina päästä mukaan, ja
otan sen aina kun se on mahdollista.
>>Sillä tavalla kasvatetaan kunnon miehiä,
>>eikä pojista tuu jotain homoja.
>Kiroilu ja autonkorjaus sujuvat kyllä homoiltakin.
Tässä yhteydessä "homolla" tarkoitin "neitimäistä
hinttaria".
>Yhdessä tekeminen voi olla myös piirtämistä, leikkimistä legoilla tai
>hiekkalaatikolla...
Totta, näitähän tekee (toivottavasti) kaikki isät.
Kuten jo mainitsin, tässä yhteydessä käsittelin
miehisten arvojen opettamista ja pojan
kasvattamista "kunnon mieheksi". Minulla saattaa
kyllä olla erilainen käsitys "kunnon miehestä"
kuin sinulla.
>Kädentaitojen oppimisessa ei ole mitään pahaa. Askareet voivat tosin
>olla mitä vain, ei pelkästään "miesten askareita". Lapset pitävät mm.
>marjojen ja sienten poiminnasta.
Sama teema jatkuu... kaikkia kädentaitoja toki
kannatta opetella, mutta isän tulisi opettaa
pojalle myös "miesten töitä", ettei käden taitojen
opettaminen jäisi kokonaan äidin tehtäväksi.
>Toisten ihmisten nauramista ei pidä opettaa lapselle. Miten niin miehet
>tekevät pallon lyönnin ja heiton oikein? Mitä väliä sillä on, kuinka kauas
>pallo lentää, jos pelaaminen vain on hauskaa.
Kuten ole jo aiemmissa kirjoituksissani kertonut,
emme nauraneet toiselle ihmiselle, naureskelimme
huvittavan näköiselle ja tehottomalle tyylille
heittää palloa.
Jos on fyysisesti aivan onneton, ei pelaaminen
ole takuulla hauskaa. Kysy vaikka niiltä, jotka
ovat olleet kouluikäisenä huonoja urheilussa.
>No pallonlyöntitaito on aika epäolennaista koulussa. Koulussa pelataan
>pesäpalloa vain muutamia kertoja vuodessa... Esimerkiksi vesiväreillä
>maalataan ja liiduilla piirretään paljon enemmän.
Lyömisellä tarkoitin tässä yhteydessä lyömistä
itsepuolustustarkoituksessa.
>Itsepuolustuksen taito on tietysti hyvä. 5-vuotiaan ei tietenkään tarvitse
>osata tapella... Paras puolustus tappeluissa on ollut kautta aikojen
>tappelusta irtautuminen (juoksu).
Kyllä 5 vuotiailla tulee jo tappeluita. En
tarkoita, että sitä parempi, mitä kovempaa
5 vuotiaat lyövät toisiaan, vaan tarkoitan sitä,
etten halua oman poikani jäävän koskaan alakynteen.
Karkuun juokseminen on usein aikuisilla fiksuin
ratkaisu uhkaavassa tilanteessa. Lapsilla on
hieman eri asia. Aina leikitään samoilla pihoilla,
ja aina ei voi lähteä karkuun. Jos joutuu usein
kiusatuksi, ja aina joutuu lähtemään karkuun, ei
voi koskaan mennä pihalle. Jos on kaikin puolin
vahva, kestää iskuja ja mustelmia, on paljon
paljon pienempi todennäköisyys joutua kiusatuksi.
Jos sen lisäksi ymmärtää arvostaa toisia ihmisiä
ja toisten koskemattomuutta (myös tätä olen
yrittänyt pojalleni opettaa), ei hänestä tule
myöskään kiusaajaa. Ja erityisesti koulussa olisi
hyvä osata puolustautua, ja olla vahva, koska
koulustahan ei voi lähteä karkuun, eikä voi tulla
enää kotiin itkemään, että toiset kiusaa.
>Oletko joutunut hylkäämään 5-vuotiaasi vaatteista jotain liian
>"naisellisina" tai hienoina?
Kyllä. Jo kaupassa lastenvaateostoksilla hylkään
heti kaikki mekot ja hameet valikoimasta.
>Ihan tiedoksi, maailmassa on paljon miehiä
>muotisuunnittelijoina, eivätkä kaikki suinkaan ole homoja.
Eivät kaikki, mutta aivan varmasti
selvästi suurempi osa, kuin keskimäärin väestöstä.
Tätä väittämää en kyllä aio yrittääkään todistaa,
todennäköisesti se ei edes onnistuisi. Luotan
siihen, että enemmistö on kanssani samaa mieltä.
>Kyllä miestenkin kuuluu osata korjata vaatteita. Jos ei sitä kotona
>opeteta, niin ainakin miesten koulussa (armeijassa) se tulee eteen.
Hmm... milloinkas olet käynyt armeijan, vai
oletkohan käynyt ollenkaan? Minun aikanani
armeijassa rikkinäiset ja likaiset vaatteet
vietiin varustevaihtoon. Lomapuvun merkit piti
ommella. (Nykyisin ainakin osa merkeistä näyttää
olevan fiksulla tarrakiinnityksellä).
>Fiksu
>mies muuten osaa likaavassa työssä vaihtaa työvaatteet päälle.
Tätä juuri haluan opettaa pojalleni sillä, että
arkivaatteet ole liian hienoja. Jos poika leikkii
vähänkään poikamaisia leikkejä, vaatteet
likaantuu hetkessä. Jos vaatteet on liian hienoja,
saattaa hän ruveta säännöstelemään leikkejään
vaatteiden likaantumisen pelossa. Eli toisin
sanoen hänestä saattaa tulla "hienostelija".
>Kovuutta nyt ei tarvitse opettaa. Miksi mustelmia "pitää" tulla. Mustelmia
>tulee jos tulee.
>Et kai oikeasti satuta omaa poikaasi tahallaan? Mitä järkeä tuossa nyt
>on? Jos kipu on aitoa, se tulee ottaa tosissaan. Lapset tosin itkevät
>usein säikähdystään, eivätkä todellista loukkaantumista...
Tiettyä kovuutta pitää opettaa, ja mustelmia pitää
tulla. Kovuudella tarkoitan juuri sitä, ettei
ruveta itkemään ellei kipu ole "aitoa". Lapset
rupeaa itkemään siksi, että ne säikähtää hyvin
pienestä kivusta. Se, että ei säikähdä ennen kuin
on aihetta, on sitä kovuutta, mitä pojan on hyvä
oppia, ennen kuin hänestä tulee aikuinen mies.
Monet varmaan oppivat sen itsestään, mutta minä
olen katsonut aiheelliseksi kasvattaa poikaani
myös tässä asiassa.
>Oletko varma,
>että poikasi pitää kivuliaasta riehumisesta? Lapsetkin osaavat nimittäin
>olla vanhemmilleen mieliksi, ja poikasi saattaa riehua kanssasi vain siksi,
>että sinä haluat niin.
Tuo nyt on jo sanojeni vääristelyä, en todellakaan
tee mitään "kivuliasta riehumista". Välillä
riehutan häntä niin, että hän kaatuu, tai "taklaa"
vauhdikkaasti seinää. Siinä tietysti sattuu vähän,
mutta ei se sentään "kivuliasta" ole, mikäli
"pikku kipu" on eri asia kuin "kivulias". Jotenkin
tuntuu siltä, että olet ärsyyntynyt jostain osasta
kirjoitustani, etkä suostu käsittämään mitään
selittämääni asiaa oikein. Ja poikani halusta voin
kertoa sen verran, että riehumisen jälkeen hän
roikkuu pitkään vaatteissani ja ruinaa lisää.
Tämä ei voi olla lapsen halua miellyttää
vanhempaa.
>Hah hah. Lapset ovat välittömia (lasten ainakin KUULUISI olla välittömiä),
>ja he ilmaisevat tunteensa spontaanisti. Jos lapselle tulee hellyyden
>puuska (kun pyytää anteeksi kaveriltaan), niin mitä siitä, jos hän antaa
>pusun toisen poskelle? Lapsi on vasta LAPSI! Älä sekoita aikuisten
>ajatusmaailmaa lasten ajatusmaailmaan!
Tämäkin... naurutkin vielä ja kaikki.
Tämä oli kasvatusaiheinen kirjoitus. Kasvatuksessa
on kyse aikuisten ajatusmaailman opettamisesta
lapselle, lapsen kasvaessa lapsesta aikuiseksi.
Kasvatuksessa on kyse kasvuympäristön luomisesta,
ja arvojen opettamisesta. Kasvattajan tulee antaa
Kasvamiselle ja oppimiselle hyvät puitteet, ja
opettaa nyky-yhteiskunnassa vallitseva käsitys
"hyväksyttävästä käyttäytymisestä", jotta hänestä
tulee "rehellinen ja rehti kansalainen".
>Minä muuten tiedän miksi noita asioita ei moni sano ääneen. Siksi, että
>noin sovinistisia ja homofobisia moukkia on niin vähän
Mikähän nyt sitten on moukkamaista käytöstä...
Onko omista kasvatusajatuksista ja mielipiteistä
kirjoittaminen moukkamaista? Vai onko sitä kenties
toisen haukkuminen ja toiselle nauraminen?
Tätä en sano pahalla, ja pyydän jo etukäteen
anteeksi, jos olen väärässä:
En usko, että olet oikeasti isä, "isi". En usko,
että isä, joka on kasvatusta pohtinut, voi
käsittää toisen isän kasvatusajatuksia noin
väärin.
Suoraan sanoen epäilen sinun olevan nainen, koska
ärsyynnyit niin kovasti miehisyyden opettamisesta.
Siksi minua harmittaakin nyt, että käytin
niin paljon aikaa tämän vastauksen
kirjoittamiseen. Toista kertaa en enää selvennä
kirjoituksiani sinulle.
Kiitos kuitenkin vastauksestasi, ja siitä, että
luit kirjoitukseni. Se olisi ollut turha, jos sitä
ei kukaan olisi lukenut, ja jos en olisi saanut
siihen kommentteja.
Olen mies, mutta en korjaa autoja, en kiroile, en pelaa palloa, enkä kalasta. En myöskään ryyppää, tappele enkä polta tupakkaa. Silti olen miehekäs suomalainen mies. Mitä poikani ikinä minulta oppivatkin, he oppivat sen silti aina miehekkäältä mieheltä.
>Koko kasvatus on lapsen käytöksen muokkaamista
>kasvattajan haluamaan suuntaan, aikuistumisen
>tiellä. Jos lapsi pelkää hämähäkkejä, miksi
>ihmeessä hähelle ei voisi opettaa, ettei >Suomessa tarvitse pelätä hämähäkkejä?
Esitin asiani ehkä hieman huonosti:
Jos lapsi pelkää hämähäkkejä, häntä voi yrittää auttaa voittamaan pelkonsa siksi, että pelko ei vaikeuttaisi hänen elämäänsä. Hänen ei tarvitse voittaa pelkoaan siksi, että hämähäkkien pelkääminen on "naismaista".
Poikaa voi opettaa heittämään palloa kuten "miehet" siksi, että pelaaminen sujuisi paremmin, ei siksi, että toisella tavalla heittäminen näyttää "naismaiselta".
>Hmm... milloinkas olet käynyt armeijan, vai
>oletkohan käynyt ollenkaan? Minun aikanani
>armeijassa rikkinäiset ja likaiset vaatteet
>vietiin varustevaihtoon. Lomapuvun merkit piti
>ommella. (Nykyisin ainakin osa merkeistä näyttää
>olevan fiksulla tarrakiinnityksellä).
Omana palvelusaikanani varusteiden vaihtamiseen oli mahdollisuus kerran viikossa. Muuna aikana kaikkien asusteiden piti olla ehjiä. Nappien oli siis oltava paikoillaan, eivätkä maastohousut saaneet olla repaleiset. Jos ei päässyt vaihtamaan, oli korjattava itse.
>>Hah hah. Lapset ovat välittömia (lasten ainakin KUULUISI olla välittömiä),
>>ja he ilmaisevat tunteensa spontaanisti. Jos lapselle tulee hellyyden
>>puuska (kun pyytää anteeksi kaveriltaan), niin mitä siitä, jos hän antaa
>>pusun toisen poskelle? Lapsi on vasta LAPSI! Älä sekoita aikuisten
>>ajatusmaailmaa lasten ajatusmaailmaan!
>Tämäkin... naurutkin vielä ja kaikki.
>Tämä oli kasvatusaiheinen kirjoitus. >Kasvatuksessa
>on kyse aikuisten ajatusmaailman opettamisesta
>lapselle, lapsen kasvaessa lapsesta aikuiseksi.
>Kasvatuksessa on kyse kasvuympäristön >luomisesta,
>ja arvojen opettamisesta. Kasvattajan tulee >antaa
>Kasvamiselle ja oppimiselle hyvät puitteet, ja
>opettaa nyky-yhteiskunnassa vallitseva käsitys
>"hyväksyttävästä käyttäytymisestä", jotta >hänestä
>tulee "rehellinen ja rehti kansalainen".
Nauru tuli kirjoituksestasi paistavan homofobian viimeiselle niitille.
>Mikähän nyt sitten on moukkamaista käytöstä...
>Onko omista kasvatusajatuksista ja mielipiteistä
>kirjoittaminen moukkamaista? Vai onko sitä >kenties
>toisen haukkuminen ja toiselle nauraminen?
Kasvatusajatuksista ja mielipiteistä kirjoittaminen ei ole moukkamaista. On kuitenkin moukkamaista kutsua ihmisiä "neitimäisiksi hinttareiksi".
Olen miehinen mies, ja suukotan kahta poikaani suulle.
PS. "Nyky-yhteiskunnan vallitsevan käsityksen mukaan" MIES on mies, joka ei väheksy tai pilkkaa toista ihmistä ulkoisen käytöksen ("neitimäinen hinttari") tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella ("homo").
Olenko ainoa nainen, joka luki "ihastuneena" kirjoituksiasi??? Kumpa minunkin lapsillani tulisi olemaan (sitten jos/kun luoja lapsia suo...) tuollainen isä, joka uhraa aikaansa ja panostaa lastensa kasvatukseen! En hetkeäkään epäile, että pojastasi tulisi joku hullu hakkaaja, naistenvihaaja, raivopäinen, homofobinen, riidanhaluinen jne. Näitähän tulee niistä, joilla on heikko itsetunto, jotka on lapsina saaneet osakseen vain moitteita ja "halveksuntaa" eikä lainkaan kannustusta ja kehuja. Ja näitä (jälkimmäisiä) sinä juuri tunnut pojallesi antavan!
Enkä epäile, että antaisit poikasi sotkea itseään tai olla siivottomasti kotona. Tajusin kyllä, että painotat tässä näitä "miesten juttuja". Mutta jokainen tietysti tulkitsee asiat niin kuin haluaa ja vääristelee sanoja sen mukaan.
Ja tämähän tosiaan on "isien juttuja", niin miksi naiset tulevat tänne puuttumaan ja sanomaan, miten pitäisi ja ei pitäisi olla (olenhan itsekin siis nainen, mutta yritän kannustaa)! Eikö yksinkertaisesti ole hyvä, että isä osallistuu kasvatukseen ajatellen lapsensa parasta ja kannustaa muita isiä samaan? Muutenkin ärsyttää nykyisin, kun naiset vain arvostelevat miehiään, ne kun ei muka tee mitään oikein (esim. oma äitini, valitettavasti). Minä ainakin annan oman mieheni ymmärtää, että arvostan hänen tekemisiään ja olen ylpeä hänestä. Ja vaikkei kaikki nyt aina menisikään niin kuin "ohjeissa", niin ei siitä aina tarvitse moittia! Ja sitten pian motkotetaan, kun mies ei tee mitään, mutta kuka nyt viitsisi enää edes yrittää, kun tietää, että motkotusta tulee joka tapauksessa! No, meni juttu vähän sivuraiteille ja ehkä hieman liikaa yleistäen...
Mutta jatkahan "ylpeä isä" samaan malliin! Olet hyvänä esimerkkinä!
Kiitokset vastauksesta ja kannustuksesta sinulle
Nainen =)
Minä olen sen verran onnekkaassa asemassa, että
mulla on enemmänkin kannustava vaimo, kuin
"valittaja", enkä kotona saa moitteita... ainakaan
kasvatusasioissa =) Lapsen mukana ei tosiaan
tullut mitään "manuaalia", eikä neuvoloiden,
kasvatustieteilijöiden, tahi Jehovantodistajien
kirjasista juurikaan mulle sopivia eksakteja
käytännön neuvoja saa. Siksi kaikki kasvatusasiat
kantsii jokaisen isän (kuten äidinkin) ihan itse
funtsia päissään, ja mä oon päätynyt noihin
ajatuksiin. Ehkä ne on hyviä, ehkä ei, mutta
pääasia kait kuitenkin on, että vietetään aikaa
yhdessä.
"Siksi kaikki kasvatusasiat kantsii jokaisen isän (kuten äidinkin) ihan itse funtsia päissään,"
Ilmankos kasvatustapasi on niin kummallinen, kun olet sitä humalassa pohtinut. Päissään ollessaan tulee aina kaikenlaisia kummallisia ajatuksia, mutta kyllä ne yleensä sitten selvin päin ollessa muuttuvat. Mutta ei näköjään sinun kohdalla.
Vai tarkoititkos, että kasvatusasiat kannattaa pohtia molemmilla omilla päillään eli siis yläpäällä ja alapäällä? Lopputulos ei tietysti paljon poikkea, jos varsinkin alapäätä paljon käyttää. Alapää yleensä soveltuu paremmin istumiseen ja erinäisten kuona-aineitten poistamiseen.
Ilmeisesti verbaalinen leikittely tai
humorististen ilmausten käyttö ei tällä palstalla
kannata.
Lause
"Isän kannattaa funtsia päässään"
on monikossa
"Isien kannattaa funtsia päissään",
eikä sillä tarkoiteta samaa kuin
"Isien kannattaa funtsia humalassa".
Pahoittelen kieliopillista virhettä edellisessä
viestissä olleessa humoristisessa puhekielellä
kirjoitetussa lauseessa. Jos käyttää em. lauseessa
sanan "isien" tilalla ilmausta "jokaisen isän",
ei sana "päässään" tule tietenkään monikkoon.
provosoitua sinut yhtä helposti kaikenlaiseen tosikkomaisuuteen?
Nähtävästi sinullakin jäi huomaamatta pilke
silmäkulmassani, kun kirjoitin edellistä viestiä.
Näin sanoo perussuomalainen mies. :))
jonka pojastakin kasvaa perussuomalainen mies
ja näin suomalainen kulttuuriperintö kulkeutuu sukupolvien läpi isältä pojalle :)
Hauskaa ja kyllä tuo oli tottakin osittain. Minä ainakin hymyilen. Vaikka olenkin nainen.
Kyllä näin on!!
;-)
Hei ylpeä isä!
Olen juuri se "varmaankin sinun mielestäsi" neitimäinen hinttari jota kammoat ja halveksit eniten tässä maailmassa.
Tavallaan pelottavaa, mutta olen jopa samaa mieltä kanssasi joissakin asioissa. Olin aina se hintelä tyttömäinen poika, joka oli fyysisti heikko ja jota puolikoulua kiusasi heti ensimmäisestä koulupäivästä lähtien. Mutta niin pienen on vaikea puolustautua sellaista ylivoimaa vastaan ja totta on sekin etten saanut minkäänlaista kasvatusta tai ohjausta jotta olisin osannut puolustautua.
Minulla oli ylisuojeleva äiti sekä isäpuoli josta minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa...sen verran voin kuitenkin valaista asiaa että hän oli mieleltään sairas ihminen, eikä hän ottanut minua koskaan mukaan miestenjuttuihin. Tosin pelkäsin häntä aina koska hän oli kuten jo kerroin sairas, joten en olisi halunnutkaan lähteä hänen kanssaan minnekkään. Kannustusta ja miehisiä malleja en siis koskaan saanut mistään. Näin ei tosin ole kaikkien homojen laita!
Tarkoitukseni on siis kertoa, että on todella hienoa että vietät aikaasi poikasi kanssa tekemällä hänen kanssaan eri askarreita. Tärkeintä on, että kannustat ja välität hänestä. Siinä ei ole mitään pahaa jos hän osaa pitää puoliaan raa'assa koulumaailmassa. Kukaan ei ole täydellinen isä ja kaikki tekevät virheitä, mutta tottakait opetat pojallesi niitä asioita mitä pidät itse tärkeinä ja mitä pystyt opettamaan. Lapsihan saa vaikutteita myös paljon muualta ympäristöstä.
Joskus kun katselen perheitä yhdessä, olen hetken katkera, koska en voi saada koskaan samaa. Teillä heteroilla on mahdollisuus kokea paljon sellaisia hienoja asioita mikä meille hinttareille ei ole mahdollista. Nauttikaa siitä. Tosin tiedän, etten olisi halunnut koskaan lapsia, vaikka olisinkin hetero. Niin käy monille ihmiselle, jotka ovat olleet lapsena koulukiusattuja.
En ole enää katkera isäpuolelleni, josta olen päässyt eroon 10-vuotta sitten, mutta joskus myös mietin mitä nyt mahtaisin olla jos minulla olisi ollut joskus kunnon isä.
Tällähetkellä työskentelen ohjaajana kehitysvammaisten parissa ja saan siellä toteuttaa jollaintapaa kasvatustehtävää ja hoivatarpeita, mutta tietankään se ei ole sama asia. Keh.vammaiset ovat tavallaan minun "lapsiana".
Eikä elämäni ole nyt niin kauheaa. Aikuisiällä olen löytänyt liikunnan ja olen fyysisti hyvässä kunnossa. Lisäksi minulla on hyvä työpaikka, asunto päänpäällä ja oma mies, joka opiskelee insinööriksi ja tietää tekniikasta ja autoista, sekä niistä "miestentöistä" paljon enemmän kuin minä.
No niin, ehkä et jaksanut lukea tätä hintin joutavanpäiväistä vuodatusta loppuun, mutta jos jaksoit niin toivotan sinulle hyvää jatkoa ja antoisia hetkiä poikasi ja perheesi parissa.
Toivottavasti huomaat vielä tän vastauksen, mä
huomasin vasta nyt, että tänne oli tullut vielä
kirjoitus.
Kiitti kommenteistasi. Jos ymmärsin oikein, olit
samaa mieltä mun kanssa kasvatuksen vaikutuksista
elämässä pärjäämiseen (mikä oli pääasia), sekä
mahdollisesti myös seksuaaliseen suuntautumiseen,
ja että mun kasvatuskeinot edesauttaa molempia
parempaan suuntaan (siis _mun mielestä_ parempaan
suuntaan)?
Pitää vielä sanoa, etten minä eniten maailmassa
halveksi hinttejä, oikeastaan ei voisi sanoa,
että halveksin homoja lainkaan. Halveksin kylläkin
miehillä sellaista tahallista naismaista
käyttäytymistä.
Olen tuntenut pari homoa, ja molemmat on olleet
ihan kunnollisia ihmisiä. Ovat ahkeria ja
elättivät itsensä, mukavia ja sympaattisia. En
todellakaan voi sanoa, että halveksin heitä.
Saatat olla eri mieltä, mutta mun mielestä homous
on kuitenkin epänormaalia, ei nyt ehkä ihan
sairaus, mutta jonkin sortin psyykkinen fiba se
mun mielestä on. Siksi pidän paljon parempana
vaihtoehtona heterona olemista, ja haluaisin,
että pojastakin tulee hetero. Haluan myös, että
hänestä tulee hyvällä itsetunnolla varustettu
fyysisesti ja älyllisesti vahva ja lahjakas Mies.
Sori vaan, että olen käyttänyt aika voimakasta
kieltä näissä kirjoituksissa puhuessani hinteistä,
ja että olen yhdistänyt mun mielestä miehen
tärkeiden ominaisuuksien puuttumisen ja homouden
keskenään. Ei kai homous automaattisesti tarkoita
sitä ettei voisi olla miehekäs mies, mutta kyllä
niillä aika voimakas negatiivinen korrelaatio
taitaa olla.
Hyvät jatkot myös sinulle. Ai niin, teet muuten
arvokasta ja hyvää työtä!