Kreikan ortodoksikirkoissa on tuolit ! Rististä puuttuu se pakollinen vinopuu alhaalta ! Hämmästyttää, kummastuttaa.
Mitä ihmettä Kreikassa !
Eliza
423392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Useimmissa kreikkalaisissa seurakuntakirkoissa on tuoli/penkit ja on ollut ainakin sata vuotta.
Turha meidän on pähkäillä tätä asiaa.
Luostareissa balkanilla on kaikkialla istuimet pitkin seinänvieriä ja ne ovat olleet satoja vuosia.
Ortodoksisessa ristissä ei ole "pakollista" vinopuuta.
Risti on ns. venäläisessä ristissä ja sekin on lainaa bysantilaisesta vanhasta ristimallista jossa alimmaisen poikkipuun ("jalkatuen") uloimmat päät olivat vinot. Jalkatuki oli roomalaisten kidutus ja kuolemaantuomiovälineessä > ristissä, jotta kuolema ei olisi liian helppo ja kituminen kestäisi riittävän "kauan". Siksi ristiinanulituilta käskettiin lyödä sääriluut poikki, jotta kuolema (tukehtuminen) tapahtuisi nopeasti.
Ihminen on aika kekseliäs toistensa kiusaamisessa!
>Useimmissa kreikkalaisissa seurakuntakirkoissa on >tuoli/penkit ja on ollut ainakin sata vuotta.
>Turha meidän on pähkäillä tätä asiaa.
Meillä kreikkalaishapatusta epämääräisine 1800-luvun typikoneineen jne on ympätty väkisin vasta muutama kymmenen vuotta. Kyllähän sata vuotta on jo sellainen aika, että se kanonisoi vaikka mitä!
Mikä ihmeen kreikkalaishapatus? Vain itänaapurista perittykö kelpaa?
Tuoleissa on se hankaluus, ettei koskaan tiedä, milloin pitäisi istua ja milloin seisoa, varsinkin jos ei ymmärrä kieltä riittävästi ja paikallisväestökin näyttä istuvan ja seisovan vähän, milloin itseä huvittaa.
Muistitteko muuten syödä kreikkalaista jogurttia hunajan kanssa, niin kuin kehotin? ;)
Söimme kerran alkuruoaksi jotain valkoista mössöä, joka oli rahkan tai paksun jogurtin kaltaista ja maustettu jollain. Hunajaa ei listoilla ollut. Yleensäkin jälkiruokien puute hämmästytti, kauheaa oli kuulla että kreikkalaiset eivät syö talvella jäätelöä, ja talvi siellä alkoi näköjään 24 asteesta.
Kävimme Korintossa ja kirkon seinässä oleva kronologinen piispaluettelo säväytti. Ekana komeili Paavali, sitten oli Siilas toisena tai kolmantena.
Miksi kukaan tai mikään ei ole kertonut, miten syvästi uskonnollista siellä voikin olla ! Ristejä killui autoissa ja pyhäinkuvia joka liikehuoneistossa, kaulat hohtivat kultaristein.
Rukousnauhojen helinä jopa baareissa hämmästytti, jalkapallo-ottelun kiihkeissä tilanteissa TV:n katsojat naksuttivat ja pyörittivät niitä vimmatusti.
Tämä kaikki herätti kysymyksiä. Lähinnä nousi kysymys, miten vuosien ja vuosikymmenten, satain, saatossa Suomessa on vakiintunut kansaan taju, että uskonto on salattava yksityisasia. Tästä on Kaari Utriokin julkisuudessa sanonut että Suomi poikkeaa siinä muusta Euroopasta, täällä koetaan että uskonto on yksityisasia.
Toisaalta pohdin uskonnon ja esineistön suhdetta. Ettei vaan esineillä paikata aukkoja joita on itsellä pelastusvarmuudessa ?
Kreikkalaisten uskonnollisuus on asia, jota ei suomalaisn mittapuin voi mitata. Taikauskosta syvään hurskautteen, kaikkea mahdollista.
"Rukousnauhojen helinä jopa baareissa hämmästytti, jalkapallo-ottelun kiihkeissä tilanteissa TV:n katsojat naksuttivat ja pyörittivät niitä vimmatusti."
Eivät ole rukousnauhoja - komboloi - on kyseisten tressihelmien nimi. Jos sitä niin avainnippu hoitaa saman asian. Myydään jokaisessa kioskissa - perivtero, josta saa kaikkea mahdollista.
"Kreikkalaisten uskonnollisuus on asia, jota ei suomalaisn mittapuin voi mitata. Taikauskosta syvään hurskautteen, kaikkea mahdollista. "
Pitääkin käyttää tai edes yrittää käyttää Jumalan mittapuuta. Kerron itsestäni aluksi, että en ole "monikulttuurisuuden" palvoja. Eli että kaikki vaan hyväksyttäisiin historiallisuuden, etnisyyden tai uuden tai vanhemman kulttuurin nimissä.
Minua järkytti, kuvotti ja kauhistutti nähdä syvää omavanhurskasta ihmispalvontaa, tässä tapauksessa vainajanpalvontaa. Tuli heti mieleen Ilmestyskirjasta kun Johannes suunnitteli lankeavansa enkelin eteen niin enkeli sanoi että katso ettet sitä tee.
Kun näin vanhoja mustahameisia mummoja kontaten tuskaliaasti kiipeävän kiviportaita kohti pyhimyshautaa, syvä säälintunne valtasi mieleni heitä kohtaan. Ja syvä paheksunta nuoria piispoja kohtaan, miksi he eivät suoraan sano, että Kristus on vapauttanut heidät tästä konttaamisvelvollisuudestan ?
Vuoriluostarin n 50 v kirkko oli seinä- ja kattotila täynnä senkaltaista maalausta kuin ne kuuluisat Toppeliuksen maalaukset. Taiteellisuus oli saanut tehdä sijaa havainnollisuudelle, selkeät kuvat esittivät pirujen ja pyhien taistoa Raamatun tilanteissa, höystettynä kuvilla kummista maa- ja meriotuksista. Tämä oli hyvä, että osataan vapautua pakkokaavoista, että on taiteilijan vapaus.
>Ettei vaan esineillä paikata aukkoja joita on >itsellä pelastusvarmuudessa ?
Mitä tarkoittaa tarkalleen tämä lahkolaistermi "pelastusvarmuus"???
Minäkin olen opetellut käyttämään tätä termiä vasta hiljattain. Se tiivistetysti korvaa laajemmat lauseet. Minulle tämä asia, ilmaistuna laajemmin tai lyhyemmin, on uskonnollis-tunnepohjainen totaalisesti valtaava tunne jota on sanoin mahdoton täysin kuvata, se on sitä kun tuntee saaneensa syntinsä anteeksi, että Jumala rakastaa ja taivaan ovet ovat auki nyt ja lopulta, että kaikessa näkyy johdatus joka johtaa Taivaaseen.
>>>Tuoleissa on se hankaluus, ettei koskaan tiedä, milloin pitäisi istua ja milloin seisoa, varsinkin jos ei ymmärrä kieltä riittävästi ja paikallisväestökin näyttä istuvan ja seisovan vähän, milloin itseä huvittaa.
Onneksi olkoon taivaaseen pääsyn johdosta. Minä ajattelin vielä vähän aikaa kilvoitella ja jättää ratkaisun tässä asiassa täysin Jumalan huoleksi.
p.s. Pelastusvarmuus ei muuten kuulu ortodoksiseen käsitteistöön...
Kun katolisenkirkon perustajalle Pietarille annettiin oikeus antaa synnit anteeksi, tuli sama oikeus luonnollisesti kaikille ortodoksisille papeille, jotka antavat sairaanvoitelussa synnit anteeksi ja kirkko takaa pelastuksen.
Mikäli ehtii kuolemaan saamata anteeksiantoa, kuolleen puolesta voidaan rukoilla.
Tyypillisesti sitä jogurttia ja hunajaa syödään aamiaiseksi, joskus myös jälkiruoaksi, joten se mitä te söitte alkupalaksi ei kyllä varmastikaan ollut sitä, mitä tarkoitin. Mutta halutessanne voitte kokeilla sitä itse ostamalla kreikkalaista tai turkkilaista jogurttia kaupasta ja lisäämällä siihen juoksevaa hunajaa ja saksanpähkinöitä. Se on ihan hyvää.
Turkkilaista jugurttia saa mm. S-marketeista kilon pöniköissä hintaan 2,30 €. Nam-nam ja nam! Paitsi että kreikkalaiselle ei tietenkään pidä sanoa syövänsä turkkilaista jugurttia...
No, meni snadisti off topic ;-D
On tietysti hyvä tuntea Jumalan rakkautta, koska se on kaiken A ja O, mutta toisaalta liika varmuus saattaa olla myös haitaksi, koska se voi viedä pois nöyryyden. Liiallinen varmuus nostaa ihmisen ylpeyttä ja laskee Jumalan kunniaa. Ennen kaikkea Jumalan kaikkivaltius tulee muistaa toisia ihmisiä arvioidessa, mutta myös oman itsensä kohdalla, silloin säilyy oikea nöyryys Jumalan edessä.
Melkein itsekin olin lisätä edelliseen, että kreikkalaiselle ei tietysti pidä mennä möläyttämään mitään turkkilaisen ja kreikkalaisen jogurtin samanlaisuudesta. Ei missään nimessä, koska nehän ovat kreikkalaisen mielestä ihan erilaisia, ja jos niissä jotain samanlaista onkin, niin sitten turkkilaiset ovat varastaneet kreikkalaisen jogurtin reseptin Kreikasta, niin kuin kaikki muun, mikä on samanlaista turkkilaisessa ja kreikkalaisessa ruoassa ja missä tahansa muussakin. ;)
Kysyitkö mummoilta, ehkä he konttaavatkin ihan omasta vapaasta tahdostaan kunnioittaakseen kyseisessä pyhässä vaikuttanutta Jumalan voimaa, eivätkä velvollisuudesta?
1. Pietari ei ollut katolisen kirkon perustaja. Väitetään kyllä, että hän oli Rooman ensimmäinen paavi, mutta tämä on hieman eri asia.
2. Papit eivät ortodoksisessa kirkossa anna syntejä anteeksi, vaan Kristus papin kautta.
3. Anteeksiantamus on ovi pelastukseen, mutta jos käyt synnintunnustuksella tai osallistut sairaanvoitelun sakramenttiin, tämä ei ole vielä merkki siitä, että pääsisit ilman muuta taivaaseen. On käsittämätöntä kuvitellakaan, että papille olisi annettu näin suuri valta. Vielä oudompaa on ajatella, että ihminen itse päättäisi yksin pelastuksestaan, kuten jotkut näyttävät nykyisin väittävän.
4. Kuolleen puolesta voidaan ja pitää rukoilla. Kristus soisi kaikkien ihmisten pelastuvan, mutta ei pelasta ketään ihmistä vastoin hänen tahtoaan. Ja Raamatun sanoman valossa kaikki ihmiset eivät pääse taivaaseen, sanoivatpa eräät nimeltä mainitsemattomat protestanttisaarnaajat mitä tahansa.
>Minäkin olen opetellut käyttämään tätä termiä vasta >hiljattain.
Oletko jonkin protestanttisen suunnan edustaja vai ortodoksi, joka on joutunut sellaisen vaikutuspiiriin? Edellisen vaihtoehdon ymmärrän, jälkimmäistä suren.
Joka tapauksessa taivasasiat jne ovat Jumalan kädessä ja niillä elvistely johtaa pahimmassa tapauksessa ylpeyteen, itsekeskisyyteen ja kilvoittelun väsähtämiseen. Kaikki on Jumalan armoa ja meidän tehtävämme on kilvoitella kohti voittopalkintoa, ei itsekkäästi väittää sitä jo omistavamme.
Tämä vaan ihan kaiken varalta ja ystävyydellä. Jos olet ortodoksi, asiasta olisi hyvä keskustella rippi-isän kanssa!
Kirkossa ei voine olla koskaan väärin istua, jos ei jaksa seistä!
"Kirkossa ei voine olla koskaan väärin istua, jos ei jaksa seistä!"
Ulkomailla on myös sellaisia kirkkoja, joista väärään aikaan istuvat seurakuntaan kuulumattomat saavat äkkilähdön, olipa syy istumiseen mikä hyvänsä.
Hiukan yllätti, että Kreetalla erään yliopiston kahvilassa oli TURKKILAISTA kahvia myynnisä, siis kutsuivat turkkilaiseksi. Samaa kreikalaistahan se oli, mutta oikein huonoa. Mikä lie liennytysinto iskenyt.
Sattuuko kenessäkään olemaan sen verran biokemistin vikaa, että selittäisi onko kyseessä eri bakteeri (kai sen on oltava) vai miksi turkkilainen/kreikkalainen jogurtti poikkeaa suomalaisesta? Kun ko. jogurttia tekee itse ottamalla juuren alkuperäisestä, siitä tulee aivan yhtä hyvää kuin alkuperäinen (vinkki Kreikkaan/Turkkiin matkustaville jogurttifanaatikoille). Sama tietenkin pätee toisin päin niihin ihmisiin, jotka hauavat syodä suomalaista viiliä Kreikassa/Turkissa.
Nyt meni todella aiheen vierestä. Vaan sanoohan Sanakin, että ei ihminen elä ainostaan leivästä.
Ai niin, nyt on ramadan bayram. Hyvää bayramia.
milloin pitää seistä, milloin taas voi istua, jos väsyttää. Minua harmittaa, kun kansa menee istumaan epistolan aikana, kun ottavat mallia papista, joka istuu alttarissa. Istumaoikeus epistolan luennan aikana koskee kuitenkin vain pappeja ei kirkkokansaa. Tällaisesta ei kuitenkaan oikein voi huomauttaa.
Olen nähnyt eri uskonnollisissa tilaisuuksissa ihmisiä, joilta on puuttunut pelastusvarmuus. Se lyö leimansa. Sen näkee naamasta, olemuksesta, liikehdinnästä. Sellainen ei ole eikä luo nöyryyttä.
Erään muunmaan kirkossa 1989 juhannuksena, olin kuin haudasta haahuilevien jääpuikon nielleitten seassa. Kansanlähetyksen englanninkerhossa totesin miten miehiltä katoaa miehisyys asennoista ja olemuksesta. Yhdistyksen" kammotuksena on kireä ilme kasvoilla, tuskaisesti pullistuvat silmät viivamaisen huulten ilmeen kera. Anglosaksistyyppinen vapaasuuntalaisuus kuten kirkkouskovuus näkyy silmistä jotka ovat kuin huumeisilla, hurmioituneisuus omasta hyvyydestä on se kansi jolla painetaan piiloon epävarmuus autuudesta. Murhe, tuska ja ahdistus on "ulkona" selkeästi havaittavaa. Sitten on tämä suruton kuollut usko, joka tuo iloa, ollen kuin Olvi: Älä ota sitä vakavasti.
Tosi uskonto näkyy kyllä, rennon reteesti, rakkaus huokuu rauhaisista, autuudentoivoisista silmistä ja koko olemuksesta näkyy naisissa nainen ja miehissä mies, pyhä ja pyhyys tuntuu ja näkyy, ja kuuluu äänessä. Äänessä, jolla kosketellaan esiripuntakaisia asioita, ja kuulen vieraan äänen kun aidan takaiset puhuvat, sen vain kuulee.
Näitten itsensä mielestä voi vallita nöyryys, vaikka kyse olisikin orjuuden huoneen orjuuden hengestä, körttiläisjossittelusta, oi Herra jos...
Pliis ! Haluan keskustella täällä asioista. Mikä tai minkä värinen tai rotuinen olenkaan, ei saa vaikuttaa asiaan.
Nostin pöydällemme juuri savupannun. Mietin, mitä siellä polttaisi, kun suitsuja ei löytynyt. Kääpää kait. Sanoin vieraallemme, että tällä on yhtä vähän uskonnon kanssa tekemistä kuin joulukynttilöillä. Silti kiinnostaa, koska sitä kuuluisi polttaa ? Saunakaveri, ateenalainen, kertoi äitinsä suitsuttavan sillä kerran kuussa.
Haluan tässä kertoa ihan omia tuntojani, sitä että koin niin syvästi kaiken.
Maallisessa mielessä ihailtavaa oli paljon. Valitettavasti vieras valta nimeltä Cocacola ja Nestle ym murentavat kansallista omintakeisuutta.
Onkohan riikinkukoilla uskonnollinen merkitys ? Niitä oli kirkon penkkeihin veistettyinä.
Miksi kirkoista puuttuivat sipulit, luulin niitä pakollisiksi kuvioiksi.
tämä perustuu siihen, että antiikin ihmiset uskoivat, ettei sen liha koskaan mätäne. Venäläisten kirkkojen "sipulikupolit" ovat oikeastaan liekkikupoleja. Liekki symboloi rukousta. Mikään välttämättömyys liekkikupoli ei kirkon katolla kuitenkaan ole. Ortodoksinen kirkko voi olla hyvin monen näköinen.
Miksi sitten pappi saa istua epistolan aikana, mutta kirkkokansa ei?
piispat ja presbyteerit (papit) ovat apostolien seuraajia, he istuvat sen merkiksi alttarissa, kun lukija (tai joissain tapauksessa diakoni) lukee epistolan kirkkosalin puolella.
Sanoitko, että jos ottaa siemenen kreikkalaisesta tai turkkilaisesta jugurtista (minusta se pitäisi kirjoittaa näin, koska kukaan ei puhu jOgurtista; joskus tölkeissä lukikin rehellisesti "jukurttia"), saa Suomessa suomalaiseen maitoon tehtynä alkuperäisen hyvää herkkua? Minä kun luulin, että tämä suomalainen litku on nin huonoa, koska meillä maito pastöroidaan ja homogenisoidaan ja tuhotaan täysin. Täytyykin kokeilla tehdä jugurttia itse käyttämällä S:stä saatavaa turkinjugurttia pohjana. Kiitos vihjeestä! Aivan taivaallisen erinomaista jugurttia olen syönyt myös Riiassa ja Israelissa, ihan vain tiedoksi, jos sielläpäin matkustelet.
Anteeksi nyt tämä harhautuminen ortodoksisuusaiheesta, mutta nämä ruoka-asiat ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä, pelastuksesta seuraavia tärkeysjärjestyksessä...
>Pliis ! Haluan keskustella täällä asioista. Mikä >tai minkä värinen tai rotuinen olenkaan, ei saa >vaikuttaa asiaan.
Kuka täällä väriä tai rotua on kysynyt? Minä vaan kysyin, mikä on uskonnollinen viitekehyksesi. Täytyy päätellä, että kehys ei ole ortodoksisessa kirkossa, koska näin tiukasti pidät sitä "yksityisasiana". Ortodoksinen uskonkäsitys on yhteisöllinen.
>Näitten itsensä mielestä voi vallita nöyryys, >vaikka kyse olisikin orjuuden huoneen orjuuden >hengestä, körttiläisjossittelusta, oi Herra jos...
Pyydän anteeksi, mutta en käsitä oikeastaan sanaakaan viestistäsi!
>Ai niin, nyt on ramadan bayram. Hyvää bayramia.
Mikä on bayram? Miten se liittyy ortodoksiseen kristilliseen uskoon?
No se nyt on vaan tämä muslimien Ramadanin paastokuukauden päättöjuhla. Kai sinä nyt ortodoksina tiesit, koska vanhaan hyvää aikaan vietimme näitä juhlia kaikki yhdessä sulassa sovussa (ainakin Balkanilla väittää brittitutkija Noel Malcolm kirjassaan "Kosovo"). Tämä on minusta kaunis osoitus siitä, että eri uskontoa tunnustavat voivat kunnioittaa toisiaan, jopa juhlia yhdessä. Jospa ensi pääsiäisenä kutsuisimme muslimit lammasta syömään ja juhlimaan Ylösnoussutta. Näin minulla on tapana ja hauskaa on ollut. Itse osallistun vastaavasti bayram-juhlintaan ja iftariin.
Bayram liittyy ortodoksiseen uskoon aivan yhtä kiinteästi kuin jugurtin valmistus. Olen tosi pahoillani, mutta lupaan mainostaa pääsiäistä (se on se kristittyjen bayram paastokauden lopussa) islam-palstalla. Hyi mua, asiaton taas, ettäs kehtasin vaikka täällä ei saa edes kehua olevansa vääränsorttinen kristitty.
Eli siemen (lusikallinen piisaa) kaupasta ostetusta ja sitten tavallista pastöroitua maitoa. Kun maidon keittää ja sitten jäähdyttää reilusti kädenlämpöiseksi ennen siemenen (vai olisiko juuri parempi? No ymppi kuitenkin) lisäämistä, niin toimii hyvin. Kannattaa kietoa pyyhkeeseen tai villapaitaan, 1-1,5 vrk huoneenlämmössä ja sitten jääkaappiin. Yllätyin itsekin, miten hyvin toimi. Rasvaprossanhan saa kivasti omatekemässä säädettyä ostamalla juuri haluamaansa maitoa.
Minusta Suomessa voi hyvin puhua jukurtista, on se niin vakiintunut.
Mitenhän tämän nyt hätäpäissään liittäisi ortodoksiseen uskoon...eikös tämä ole vähän sama asia kuin vertauksen hiiva, joka nostattaa leivän? Jos Jeesus olisi ollut jugurttimehiä, niin ehkä Jumalan valtakunnan vertauksena olisi jugurttikattila.
”1. Pietari ei ollut katolisen kirkon perustaja. Väitetään kyllä, että hän oli Rooman ensimmäinen paavi, mutta tämä on hieman eri asia.”
Totta. Kristus perusti katolisen kirkon kalliolle, Pietarille, joka oli ensimmäinen paavi. Perinteisen ortodoksisen käsityksen mukaan kirkko hajosi, kun paavi lopetti tottelemasta keisaria.
”2. Papit eivät ortodoksisessa kirkossa anna syntejä anteeksi, vaan Kristus papin kautta.
3. Anteeksiantamus on ovi pelastukseen, mutta jos käyt synnintunnustuksella tai osallistut sairaanvoitelun sakramenttiin, tämä ei ole vielä merkki siitä, että pääsisit ilman muuta taivaaseen. On käsittämätöntä kuvitellakaan, että papille olisi annettu näin suuri valta. Vielä oudompaa on ajatella, että ihminen itse päättäisi yksin pelastuksestaan, kuten jotkut näyttävät nykyisin väittävän. ”
Minustakin on käsittämätöntä, että yhdelle ihmiselle annettu oikeus ja kyky siirtyisi koko ammattikunnalle. Käsittääkseni Arseni on asiasta eri mieltä:
“[synnintunnustuksella] ... Katuva seisoo papin oikealla puolella, tunnustaa syntinsä ja ilmaisee surunsa tehdyistä rikkeistä. Pappi on toimituksessa vain todistajana eikä tuomarina, ja katuva pyytää anteeksi syntejään Jumalalta eikä papilta. Mikään synti, paitsi synti Pyhää Henkeä vastaan, ei voi estää ihmistä osallistumasta Ehtoolliseen, eikä mikään synti voi heittää ihmistä ulos Paratiisista. Riittää kun vain tuomme ne Kristuksen jalkojen juureen, kerromme ne rippi-isälle. Pappi ei katumuksen sakramentissa toimita omaa tahtoaan, hänen ei tule lisätä rippilastensa kuormia entisestään. Kun katuva on ilmaissut kaikki Jumalaa, lähimmäisiään ja itseään vastaan tekemänsä synnit, pappi lukee anteeksiantorukouksen tai langettaa –‘epitimian’.”
Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto
Olen luullut, että hautaustoimituksessa vihjataan herättämisestä Paratiisiin eikä Helvettiin
“Lukija: Veljet, me emme tahdo pitää teitä tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole. Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä Hänen kanssaan.”
Hautaustoimitus
”4. Kuolleen puolesta voidaan ja pitää rukoilla. Kristus soisi kaikkien ihmisten pelastuvan, mutta ei pelasta ketään ihmistä vastoin hänen tahtoaan. Ja Raamatun sanoman valossa kaikki ihmiset eivät pääse taivaaseen, sanoivatpa eräät nimeltä mainitsemattomat protestanttisaarnaajat mitä tahansa.”
“Sielu, erottuaan ruumiista ... Henki siirtyy joko autuuteen tai vaivan tilaan, josta viimemainitusta voi vielä pelastua pyhän kirkon esirukouksien kautta. Ensimmäiseen ajanjaksoon haudantakaista elämää sisältyy siis vielä mahdollisuus pelastua vaivan tilasta.”
Haudantakainen elämä
Kukaan ei väitäkään että, ortodoksisen kirkon oppien mukaan kaikki pelastuisivat, mutta ortodoksit ovat vahvoilla ja käännysten ortodoksiuskovien pakanapuolisot ovat varmoja tapauksia.
Emme voi tietää edeltäkäsin kuka pelastuu. Sillä ihminen voi aina kääntyä pois Jumalan armosta, ja päinvastoin Jumalan armo voi pelastaa katuvan syntisen viime hetkellä.
Juudas oli apostolien joukossa, mutta hän lankesi eikä kyennyt enää katumaan, vaan hirttäytyi. Viisas ryöväri oli taas tehnyt paljon syntiä, mutta hän tunnusti kärsivänsä ansaittua rangaistusta ja pyysi Jeesusta muistamaan itseään valtakunnassaan. Hän pääsi vielä samana päivänä Herran kanssa paratiisiin.
Se, kuka pelastuu on meiltä salattu asia ja sen tähden "pelastusvarmuus" on lahkolaisten hömpötystä eikä ortodoksin kilvoitteluun kuuluva asia.
Letkaukseni takana oli Johannekselle tyypillinen tapa tarkastella maailmaa hyvin ahtaasta näkökulmasta. Sylvi Kekkonen kirjoitti: ”Sanat voi valita, teot voi harkita, mutta tunteet kulkevat omia teitään.” Uskonnollisista asioista puhuminen on aina hyvin henkilökohtaista ja toisen vakaumuksesta ilkkuminen kertoo mielestäni ilkkujan omista ongelmista ja ainakin kasvatuksen puutteesta.
Eliza kirjoitti minusta ihan nätisti pelastusvarmuudesta ”Minäkin olen opetellut käyttämään tätä termiä vasta hiljattain. Se tiivistetysti korvaa laajemmat lauseet. Minulle tämä asia, ilmaistuna laajemmin tai lyhyemmin, on uskonnollis-tunnepohjainen totaalisesti valtaava tunne jota on sanoin mahdoton täysin kuvata, se on sitä kun tuntee saaneensa syntinsä anteeksi, että Jumala rakastaa ja taivaan ovet ovat auki nyt ja lopulta, että kaikessa näkyy johdatus joka johtaa Taivaaseen.”, johon Johannes vastasi ilkeästi. Mielestäni uskovaisen kannalta ortodoksisuuden tärkein anti on uskon turvallisuus (”… minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta.” Matt. 12:31). Syntien tunnustaminen on tehty nykyään äärimmäisen helpoksi ja epitimiakin on käytännössä menettänyt merkityksensä tavallisten ihmisten kohdalla, mutta siitä huolimatta tavallinen ortodoksi rakentaa elämänsä uskon ja toivon pohjalle. En tiedä, mitä lahkolaiset tarkoittavat pelastusvarmuudella, mutta ei se voi olla enempää.
Elizan kirjoituksen jälkeiset pari Johanneksen ja pari minun kirjoitustani ovat typeriä vinoiluja, jotka olisivat saanneet jäädä kirjoittamatta. Kiitos MS-L, että vastasit asiattomaan kirjoitukseeni niin kuin aikuinen vastaisi, joka haluaa puhua asiasta eikä näyttää toisen olevan väärässä.
Kiitos ohjeesta ja päivän huumoripläjäyksestä. Tuo kattilavertaus oli kertakaikkisen mainio!
Olen maistanut Kreikassa tavallista maitoa, ja kyllä on hyvää ! Katsoisin että lehmille syötettävät murot ja luujauhot Suomessa tekevät maidosta epämaitoa. Eihän siitä synny enää reikäjuustoakaan, juustoloista kerrotaan. Kuinka siitä sitten kunnon jogurttiakaan tulisi ?
Vainajien päivä meni taas. Haudoilla ei tullut käytyä, olisi haitannut liikaa elävien elämää, omaa ja rakkaan. Onkohan tämä kynttilätapa kuinkakin kansainvälinen ? Australialaistuttavuuteni ällisteli tätä todella.
Ulkomaalaishaudoilla palavat punaiset kynttilälyhdyt vaikuttivat jouluna riettailta.
Kertoisiko vihdoin joku savu/suitsu/pannuista/polttimista...mikä nimi...? Käyttö ?
Ilmeisesti siis olet ostanut jonkinlaisen pöydällä pidettävän suitsutusastian Kreikasta? Siihen voi ostaa hiiliä ja suitsuketta vaikkapa Valamon nettikaupasta, jos ei jaksa lähteä mistään fyysisestä ortodoksisest kaupasta metsästämään. Minä en ole niitä koskaan käyttänyt, mutta käsittääkseni hiili sytytetään ja hiilen päälle laitetaan suitsukerakeita, joista sitten tulee savua. Joillain on tapana suitsuttaa koti lauantai-iltaisin Herran päivän alkamisen merkiksi
Sanoilla ei välttämättä ole kaikissa yhteisöissä samaa sisältöä. Esimerkiksi puheena olleella sanalla 'pelastusvarmuus' saattaa olla joissain yhteisöissä kohtalaisen tervekin sisältö, kun sen sijaan toisissa siihen saatetaan sisällyttää epäterveempää ajatusta. Terveempänä versiona siitä näkisin sellaisen, jos siihen sisällytetään ajatus turvallisesta Jumalaan luottamisesta. Epäterveempänä taas näkisin sellaisen "I am saved!" -tyyppisen elämöinnin, jossa ei ymmärretä ihmisen olevan maan päällä ollessaan vielä matkalla, jonka aikana ketään ei vielä kruunata voittoseppeleellä. Mutta joka tapauksessa minusta kyllä myös siihen terveempäänkin muotoon helposti sisältyy pieni Jumalan kaikkivaltiuden unohtaminen. Ei ihminen tuomitse itse itseään, vaan Jumala yksin tuomitsee jokaisen.
Juu, samasta kaupasta ostin teflonpinnotteisen kannumallisen varsikattilan. Se on sikäläinen kahvipannu, minä tein siitä soosipannun. Oli myytävänä pienihalkaisijaista sähkölevyäkin, isoissa helloissakin oli yksi minilevy, juuri tällaista pienpannua varten.
Kattilakaupoissakin myytiin painometallisia pyhäinkuvia, joissa oleviin reikiin oli pantu painettuja kasvokuvia, pyhistä.
Ehkäpä en ryhdy suitsuttelemaan, se kun on vanhatestamentillista, symbolitoimintaa.