Luterilaisessa jumalanpalveluksessa niissä
avioliitoissa, joissa toinen on ortodoksi ja
roinen luterilainen tulee esiin uusi tilanne
uskontunnustuksen kohdalla. Olen ortodoksina yhtynyt tähän tunnustukseen. Teenkö oikein?
Isä meidän rukous on sekin vähän erilainen.
Rukoilem sen siellä ortotodoksisella tavalla
sillä se onnistuu. Olen vasta vanhempana liittynyt ortoksiseen kirkkoon. Tietylla tavalla ortodoksinen eukaristia siirtyy ja säteilee myös luterilaiseen palvelukseen. Määritelmä on ehkä
teologisesti hatara, mutta koen olevani ortodoksi, joka on läheisenä vieraana toisessa kirkkokunnassa.
avioliitoissa, joissa toinen on ortodoksi ja
roinen luterilainen tulee esiin uusi tilanne
uskontunnustuksen kohdalla. Olen ortodoksina yhtynyt tähän tunnustukseen. Teenkö oikein?
Isä meidän rukous on sekin vähän erilainen.
Rukoilem sen siellä ortotodoksisella tavalla
sillä se onnistuu. Olen vasta vanhempana liittynyt ortoksiseen kirkkoon. Tietylla tavalla ortodoksinen eukaristia siirtyy ja säteilee myös luterilaiseen palvelukseen. Määritelmä on ehkä
teologisesti hatara, mutta koen olevani ortodoksi, joka on läheisenä vieraana toisessa kirkkokunnassa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun kerran uskontunnustuksesi on muu kuin ortodok-
sisen kirkon käyttämä, niin tietysti vaihdat kirkkoa. Mitäpä mietit, mene ja vaihda kirkkosi.
Ihmettelen, mitenhän olet päätynyt liittymään ortodoksiseen kirkkoon, jos kuitenkin käyt puolisosi kanssa luterilaisissa jumalanpalveluksissa...
Jos välillä vierailet siellä, ei kai siinä mitään, mutta jos jatkuvasti käyt luterilaisessa messussa, on se vähän outoa, jos ortodoksinenkin olisi jossain siedettävän matkan päässä.
Pitäisiköhän teidän kotona vähän pohtia asiaa ääneen?
ns apostolista uskontunnustusta, joka on vanha roomalainen kastetunnustus. Se on peräisin kirkon alkuajoita eikä sisällä mitään hereettistä, joten voit aivan hyvin yhtyä siihen. Kysymys on vain siitä, että se on ollut paikallinen uskontunnustus, jota ei ole tunnettu eikä käytetty kirkon itäisissä osissa.
Sen sijaan emme roomalaiskatolisessa ja luterilaisessa kirkossa vierailessamme voi yhtyä lännessä Nikean tunnustukseen lisättyyn kolmannen uskonkappaleen ja pojasta-lisäykseen. Ortodoksien mukaan Pyhä Henki lähtee vain Isästä. Ollaan hiljaa sillä kohden kun he lukevat tämän lisäyksen.
Isä meidän rukouksesta on UT:ssa kaksi eri versiota toinen Matteuksen (Matt 6:9-13) ja toinen Luukkaan evankeliumissa (Luuk 11: 2-4). Ortodoksisen kirkon käyttämässä Matteuksen versiossa pyydetään anteeksi velkoja, Luukkaan versiossa taas syntejä. Rukouksen lopussa oleva juhlallinen doksologia ei esiinny vanhimmissa UT:n käsikirjoituksissa, joten se lienee seurakunnan tähän Herran itsensä opettamaan rukoukseen tekemä myöhempi lisäys.
Avaajana tämä kysymys kiinnostaa sikäli, ettei
ortodoksipuoliso voi vetäytyä kokonaan kirkkokuntansa sisään. Käyn toki ortodoksisissa palveluksissa, mutta perheen yhteyden kannalta
myös käynnit luterilaisissa palveluksissa ovat luonnollisia. Kysymys on kaiketi myös siitä,
miten nyt ortodoksina kokee luterilaisen palveluksen. Ehkä pohjimmaisena tuntona on
kuluneet pari vuosituhatta ja jakamattoman
kirkon aikaiset säilyneet jäljet. Kokemus on
tyystin erilainen kuin mitä aikanaan luterilaisena koki jumalanpalveluksessa.
Tavallan tässä on kysymys myös siitä mikä on oikein.
jos on seka-avioliitossa niin täytyy käydä välillä puolisonsakin kirkossa, vaikka vain muutaman kerran vuodessa ja tietysti puolisosi pitää käydä myös silloin tällöin ortodoksisessa kirkossa.
Muistathan kuitenkin, ettei ortodoksi saa mennä luterilaiselle ehtoolliselle eikä ortodoksisessa kirkossa anneta ehtoollista toisuskoisille.
Vaikka me ortodoksit emme pidä muita kristillisiä kirkkoja samassa mielessä Kirkkona kuin omaamme, me tunnustamme auliisti, että kristillisyyttä on muissakin yhteisöissä kuin omassa kirkossamme.
Ortodoksinen äitini kävi toisinaan luterilaisen isäni sekä meidän luterilaisiksi kastettujen lasten kanssa lut. kirkossa, toisinaan äiti kävi yksinään tai joskus harvoin meidän lastenkin kanssa ortodoksisessa kirkossa.
Radiosta kuunneltiin vuorosunnuntaisin tulleet luterilaiset ja ortodoksiset kirkonmenot, enkä nähnyt käytännössä mitään omituista.
Päin vastoin olen tyytyväinen siitä, että meidät tutustutettiin molempiin kirkkokuntiin.
Moi olen Muslimi ja vaimoni on Ortodoksi.Meillä vähän eri homma.Olen käynyt vaimoni kanssa sytyttämässä kynttilöitä kuolleille Ortodoksisessa kirkossa.Hän ei ole koskaan käynyt moskeijassa.Kuitenkin minun mielestäni Ortodoksit ovat lähimpänä Muslimeja tavoiltaan Kristityistä.Juhlin vaimoni kanssa joulua mutta en tee ristin merkkiä.Hän taas juhlii kanssani Eidiä(Bairamia).
koska seka-avioliitot ei kristittyjen kanssa ovat ortodokseilta kiellettyjä. Ortodoksi saa avioitua vain toiseen kirkkokuntaan kuuluvan kristityn kanssa.
On totta, että ortodoksien tavat ovat lähempänä muslimien tapoja, koska profeetta Muhammedhan omaksui paljon asioita itämaisesta kristinuskosta mm rukousasennot. Kristinuskohan on yli 500-vuotta vanhempi uskonto kuin islam.
Joulua, Jeesuksen syntymäpäivää, voivat tietysti viettää muslimitkin, koska Jeesus on islamissakin pyhä mies, profeetta. Paaston päättyminen on taas helpotus koko perheelle, jos yksikin sen jäsen paastoaa, joten bairamiakin kannattaa juhlia yhdessä.
Joo siviiliavioliitossa ollaan.Mutta Islam ei kiellä avioitumista Kristityn kanssa joten minulla ei ole ongelmaa.Bosniassa seka-avioliitot olivat normaaleja ennen sotia.No ollaan onnellisia molemmat kuitenkin ja kunnioitamme molempien uskontoja.