Sukulaiseni selkään on tehty jäykistysleikkaus jo toisen kerran. Sitä ennen useita välilevypullistuman korjausleikkauksia. Selkään on jäänyt pysyvä hermoratavaurio ja kivut ovat sen mukaiset, aiemmin käytetty Neurotinia, Tramadolia ym hyvin voimakkaita lääkkeitä, lisäksi kipua on hoidettu johdinpuudutuksella, annos noin kerran parissa viikossa.
Viimeisen leikkauksen jälkeen on siirrytty Lyrica-nimiseen lääkkeeseen, koska edelliset eivät auttaneet lainkaan. Tästä Lyrica-lääkkeestä on sivuvaikutuksena kuitenkin ankaria pahoinvointituntemuksia, kuvotusta, ne tulevat useita kertoja tunnin aikana ja kestävät noin puoli minuuttia kerrallaan. Pahoinvointilääkkeet eivät ole auttaneet.
Meneeköhän tilanne ohi ajan kanssa? Hermoratavaurioiden vuoksi lääkettä täytyy syödä ehkä loppuiän, koska leikkaus ei parantanut hermosärkyä kokonaan.
Onko kellään kokemuksia Lyrica-lääkkeestä ja onko täällä sellaisia henkilöitä, joilla vakavia selkäongelmia, useita leikkauksia jne.
Viimeisen leikkauksen jälkeen on siirrytty Lyrica-nimiseen lääkkeeseen, koska edelliset eivät auttaneet lainkaan. Tästä Lyrica-lääkkeestä on sivuvaikutuksena kuitenkin ankaria pahoinvointituntemuksia, kuvotusta, ne tulevat useita kertoja tunnin aikana ja kestävät noin puoli minuuttia kerrallaan. Pahoinvointilääkkeet eivät ole auttaneet.
Meneeköhän tilanne ohi ajan kanssa? Hermoratavaurioiden vuoksi lääkettä täytyy syödä ehkä loppuiän, koska leikkaus ei parantanut hermosärkyä kokonaan.
Onko kellään kokemuksia Lyrica-lääkkeestä ja onko täällä sellaisia henkilöitä, joilla vakavia selkäongelmia, useita leikkauksia jne.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Varmaan Triptyliä tai sen sukuisia on jo kokeiltu? Minulla on hermovauriokipu, johon ei päiväksi ole löytynyt apua TENS-laitteen ja Panacodin lisäksi, mutta kunnon Triptyl-annoksella (nyt 100mg) saan nukuttua. Jotkut kuulemma käyttävät Triptyliä päivisinkin; se ei okseta mutta väsyttää. Kai akupunktio ja kipupoliklinikkakin ovat tuttuja? Ja kiitos Lyrica-infosta! Minä kun oksennan jo Tramadolistakin...
Loistavaa toimintaa jälleen... leikkaus leikkauksen jälkeen.
Nyt sivuillani useita kymmeniä linkkejä siitä, mikä on selkäkipujen todennäköisin syy. Itse olen siitä varma, kun olen itse sen kokenut ja tutkinut. Tutkimukset samaa mieltä vain keskimäärin 70-80%:sti.
Tässä tietoa välilevyistä:
Välilevyn pullistuma voi olla tapaturmankin aiheuttama, mutta useammin taustalta kuitenkin löytyy välilevyn rakenteellinen heikkous. Rakenteellinen heikkous johtaa välilevyn pehmeän sisällön pullistumiseen selkäydinkanavan suuntaan, jossa se aiheuttaa hermojuurten puristusta ja säteilykipuja. On myös esitetty teorioita siitä, että välilevyn pehmeä sisusmateriaali olisi hermoja ärsyttävää, jolloin tyypillisiä oireita voisi tulla sellaisissakin tilanteissa, joissa selvää juuren puristumista ei pääse tapahtumaan.
Tupakoitsijoilla tiedetään esiintyvän välilevyn pullistumia normaalia enemmän. Taustalla epäillään olevan tupakoinnin aiheuttama enneaikainen degeneroitumien välilevyssä.
Rakenteellinen alttius siis selittää välilevyn pullistumia. Täytyy kuitenkin muistaa, että useimmiten välilevyn pullistuma ilmaantuu jonkin fyysisen liikkeen johdosta. Ehkä tyypillisin on jalat suorana tehty raskaan esineen nosto. Tällaisen noston aikana välilevyn paine nousee huomattavasti, ja selkärankaa eteen taittaessa paine pääsee helpoiten purkautumaan taakse eli selkäydinkanavan suuntaan. Tämän vuoksi nostamisen tulisi aina tapahtua jaloilla, ei selällä.
Akuuttia välilevyn pullistumaa EI saa koskaan mennä käsittelemään eli esim. kiropraktikolle tai kansanparantajalle.
Ja niitä tulee lähes kaikille, vaikka olisi ihan normaali selkäkin. Eli ei tarvitse olla kiero selkä, kuten itselläni on.
Tunnen 2 ihmistä jotka jo nuorena saivat välilevyn pullistuman ja se parantui itsestään ajan kanssa. Molemmilla on ihan normaali selkä, ovat hoikkia ja liikunnallisia.
"Välilevyn pullistuma voi olla tapaturmankin aiheuttama, "
Toki voi olla, mutta silloin pitää olla aika raju isku. Lähinnä autokolari...
"mutta useammin taustalta kuitenkin löytyy välilevyn rakenteellinen heikkous. "
Jep. Ja se johtuu siitä, kun lantio on vinossa, niin rakenne on heikko.
"Täytyy kuitenkin muistaa, että useimmiten välilevyn pullistuma ilmaantuu jonkin fyysisen liikkeen johdosta. Ehkä tyypillisin on jalat suorana tehty raskaan esineen nosto."
Täsmälleen näin. Kun nostaa väärin vinolla selkärangalla, niin välilevypullistuma on tulos. Usealla ihmisellä on vino ranka, jopa ihan nuorilla. Tästäkin on paljon tutkimustuloksia sivuillani... jopa suomalaisia. Ja lisää tulee koko ajan kunhan niitä löydän.
"Ja niitä tulee lähes kaikille, vaikka olisi ihan normaali selkäkin. "
Terve "normaali" selkä kestää 1000kg:n rasituksen! Jos lantio on vinossa, niin eipä silloin enää kestä.
"Tunnen 2 ihmistä jotka jo nuorena saivat välilevyn pullistuman ja se parantui itsestään ajan kanssa. Molemmilla on ihan normaali selkä, ovat hoikkia ja liikunnallisia. "
Mitä tarkoittaa normaali selkä? Epäilen suuresti diagnoosia. Itsellekin on 10-15 lääketieteen edustajaa tehnyt virhediagnoosin! Mun kokemuksen mukaan pullistumia ei tule terveeseen selkään... ja joidenkin tutkimusten mukaan lantio on vinossa 80%:lla ihmisistä...
ja paranihan munkin pullistuma itsekseen. Ei siinä ole mitään uutta! Voisin heittää hatusta, että 60% pullistumista paranee "itsekseen", kun jumppaa oikein. Mutta pullistuma on siis oire viasta, ei itse vika!
Välilevyn pullistuma joka leikattiin toukokuussa, ensin odotettiin vuosi josko se vetäytyisi takaisin, no ei vetätynyt vaan päädyttiin leikkaukseen, pullistuma oli kalkkeutunut eikä sitä saatu poistettua, eli minulle jäi selkäydinkanavan ahtautuma.
Siitä minulle jäi hermovauriokipu johon syön Lyricaa päivittäin, en ole huomannut siitä sivuvaikutuksia.
Minulla on myös Triptyl iltaisin 25mg kertaa kaksi että saan nukuttua koska hermovauriovikaan kuuluu unettomuus.
Syön myös sen nimistä tulehduskipu lääkettä kun Nimed, otan yhden iltaisin.Ja 200mg Tramalin aina tarvittaessa.
siitä huolimatta minut on jouduttu puuduttamaan kipupolilla, jalat kuitenkin oirehtii vaikka on puudutus ja lääkkeet käytössä.
Uusissa mangneettikuvissa näkyy että vasemmalla puolella on hermot jumissa ja katsotaan tilanne uudestaan ensi kesänä päädytäänkö leikkaukseen.
Mitään niksauttelijoita en edes harkitse
..matkaan. Kyllä leikkaamallakin voi parantua. Todennäköisyys vaan on aika pieni verrattuna vaihtoehtoon.
Ja korostan sitä, että Suomessa on kansanparantajia ja nikamanniksauttajia varmaan sata, mutta vain noin kolme heistä osaa tehdä tuon oikein...
ovat??? ketä ja missä?????
http://personal.inet.fi/koti/faro/Selkasivut/Parannu.html
JA ONKO HEILLÄÄÄN POTILASVAKUUTUSTA? OTTAAKO POTILAS SIIS RISKIN, JOTA EI ITSE OSAA ARVIOIDA...
Juu, mulla selkäsärkyyn yritetty kaksi kertaa ko. lääkettä! Kipua lieventää, mutta mulla aiheuttaa erittäin voimakasta heittohuimausta ja siitä johtuvaa etovaa tunnetta. Ja olo on muuenkin vähän hassu tuolla lääkkeellä! Minulla saattaa tosin nuo muut lääkkeet lisätä "sivuvaikutuksia"!
Mulle vaan on lääkäri pahoitellut, että vanhoille ihmisille ei Lyricaa mielellään määrätä, koska tuo heitto/kiertohuimaus on niin tavallinen haitta. Muuten olisi vatsa ystävällinen ja todella kipuun vaikuttava lääke, mikäli se vaan jollekkin sopii;suosittelen!
Minulle on tehty luudutusleikkaus sekä hermojen vapautuksia v. 2002...jonka jälkeen kivut vaan jatkuvat . on tutkittu ja tuumailtu että on kipua!..apua ei ole löytynyt lääkkeistä...ja nyt olen syönyt lyriicaa kohta kolme kk.
Ei vaan ole vienyt kipuja...lekuri uskottelee että sitä pitää syödä pitkään ennen ku auttaa...onko kellään kokemuksia pidempiaikaisesta syömisestä.onko oikeasti apua..kun ei viitsis turhaan popsia...ja noi sivuvaikutukset!
minulla on myös ollut kyseistä lääkettä käytössäni,joka sopi minulle erittäin huonosti.Minulle on myös tehty nyt kuukausi sitten luudutusleikkaus alimpiin nikamaväliin eli yhden nikaman luudutus ja vapautettu hermoja samassa leikkauksessa.kivut ovat edelleen kameet(vasen puoli)oikea
puoli on hyvä.minulla on´vasemassa jalassa ja pakarassa samanlaiset oireet kuin ennenkin jopa pahemmat(toki leikkauksesta on kulunut vasta kuukausi).Olen ollut yhteydessä minua hoitavaan ortopediin joka laittoi kiirellisenä ajan mangeettikuvaukseen.ainakaan tällä hetkellä vielä ei leikkauksesta ole ollut mitään apua,tilanne on jopa pahempi,jatkuvat(todella kovat)säryt,sängystä ei tahdo päästä pois kuin hiissautumalla istua ei voi kauaa eikä aina oikein kävelemäänkään.mutta lyrica on kaamee lääke ja siitä on tälläkin palstalla moneen otteeseen keskusteltu.osaisko joku kertoo miten kauan menee että alkaa pikkuhiljaa paraneen siis tuo vasenkin puoli se on ollut ongelmallisempi alusta saakka ja ei oikein mieltä lämmitä kun ei minkäälaisia paranemisen merkkejä näy.
oletettavasti olen menossa samanmoiseen
operaatioon kuin sinä ja toivoisin, että
jossain vaiheessa kivuiltasi jaksaisit
kirjoittaa leikkauksestasi hieman enemmän.
Minua pelottaa aika tavalla...
Toivon sinulle jaksamista ja
kipujesi lieventymistä mahdollisimman
nopsaan.
en varmaan jaksa kaikkea kirjoittaa leikkauksesta nyt tähän kirjoitukseen.No minulla avattiin hermoratoja tai poistettiin hermopinteitä jotain sinne päin.
Myös yhdenvälin luudutus tehtiin,leikkauksessa itsessään meni n5,5h.En halua pelotella(niinkuin aikaisemminkin tällä palstalla on puhuttu)mutta minulla oli aivan helvetinmoiset tuskat.Söin ennen leikkaukseen menoa jo kovia särkylääkkeitä oxycontista-kaikkeen mahdolliseen.No onnistuin jättämään oxycontin tabletit pois 3 viikkoa ennen leikkausta.Leikannut ortopedi laittoi panacod resepti kainalossa kotiin??????!!!!!!!!!no jokainen joka on tämän käynyt läpi ja joutunut syömään kovaksi luokiteltuja kipuja tietää että alkuvaiheessa ainakaan turha minun kohdalla oli kuvitella että selviän sellaisella lääkkeellä.Otin itse yhteyttä kipupolille ja sain sieltä kunnon kipulääkkeitä.Niillä pärjäsin hyvin,toki aina parempi ku pystyis oleen vähemmällä,mutta minun on ainakin pakko ottaa taas kipupolille yhteyttä että kirjoittavat lisää koska ne oli ainoat jotka auttoivat.Nyt olen otanut trmalia 150mg 3x vrk,eikä mitään apua.Eilisen eli Perjantain itkin pimeässä huoneessa kun oli niin kovat kivut.Ainakin minulla on leikkauksen jälkeinen aika tähän mennessä(nyt 5 viikkoa)ollut aika kamala.Istuminen ja sängystä ylös nousu ovat kaikkein pahimpia.no toivottavasti tämä jossain vaiheessa alkaa helpottamaan.Kipupolille on aika varattu 22.11 ja mangeettikuviin 28.11.siitäpä sitten selviää mitä jatkossa tehdään.Juttele ortopedisi kanssa asiasta ennen leikkaukseen menoa mutta minulle kyllä sanoivat että leikkaus on potilaalle iso ja vaativa,ja nyt kyllä sen tosissaan huomaa,että näin on.mutta tsemppiä sinulle joka tapauksessa.
kun kivuiltasi ja tuskissasi jaksoit noin
pitkään kirjoitella - kiitos!!!
Etsinkin nimim. olevia kirjoituksiasi historiastasi ja
löysinhän niitä. Olet kyllä käynyt aikamoisen
mankelin läpi selkäsi kipuilun kanssa - tuskin
pystyn ymmärtämään puoliakaan, vaikkakin olen
nyt itse ollut jo puoli vuotta sairaslomalla
tuskaisen selkäkivun kera, mutta olen vielä
toistaiseksi ainakin omasta mielestäni selvinnyt
minimaalisella lääkityksellä.
Nyt on käytössäni ollut TENS sähköhoitolaite ja
siitä olen mielestäni saanutkin jonkinasteista
lievitystä kivun terävyyteen, eihän se kipua poista,
mutta jo muutaman tunnin parempikin olo antaa
taas kummasti energiaa kuunnella pahempia hetkiä.
Toivon sinulle äärettömästi voimia
toipumisesi tiellä!!!
Kiitos kun vastasit,oli kiva lukea siis ei kiva että olet kipeä,mutta kohtalotovereita.
Eilen läksin itkun kanssa päivystykseen sieltä siirettiin osastohoitoon,sama vastaus ja tulos kuin aikaisemminkin.kipua sulla varmaan on(niin sen lääkärit myöntää-ORTOPEDIT-mutta voi voi ei meillä nyt kyllä enää ole keinoja auttaa sinua.Laitetaan mangeettikuvaan kuvaus on loppukuusta.No sehän mulle passaa,enemmin vetelen pillereitä kotona huiviini kuin siellä ja kaikki lääkkeet on kerjuussa,sitten tulee aamulla harjoittelija ja huutaa yli-innostuneena että HEPS KUKKUU HYVÄÄ HUOMENTA NOUSKAAPA NYT ROUVAT VUOTEESTA,kun sanon etten jaksa olen valvonut yö 03.00 saakka kipujen kanssa että voisitko tuoda tarvittavan lääkkeen(siis tämän niinkutusutun huumepillerin)Hokee harjoittelija että EIHÄN SE NYT ROUVA TARTTE MUUTA KUIN YLÖS SÄNGYSTÄ VAAN...mulla kyllä paloi tänäaamuna aika iloisesti käämit,siinä tulikin sitten tyttöraukalle varmaan vuoden edestä.KIPUPOLI on ainoo mistä olen apua saanut.Näin näkyy menevän nytkin.Kohta 6 viikkoa leikkauksesta ja alaspäin mennään kun lehmänhäntä.No eihän sille mitään voi,voi.Kyllä meillä ainakin kärsii jo kaikki perheenjäsenet tästä,äiti itkee vaan nykyään ku se on niin kipee,sanoo tyttöni kavereille,sitten se tulee pukeen mulle vaatteet päälle ja sanoo että Äiti menisit sinne lääkäriin kun oot niin kipeä,no mie menin taas,mutta sen ainakin tiedän että ENÄÄ EN MENE MUUALLE VAPAAETOISESTI KUIN KIPUPOLILLE.Me ollaan vaan numeroita ja huone se ja se ja paikka se ja se.No ONNEKSI minun kohdalla ainakin toimii tuo kipupoli edes,onhan tästäkin ollut juuttua monenlaista.Voi hyvä helvetti,mihinkähän tässä vielää joutuu,minusta tuntuu nyt että hullujenhuoneelle,paikalle se ja se.Ei tää mitään elämää ole,kyllä se eutanasia vois täälläkin joskus toimia.Niin Ja päättäjät höristellä korviaan.
Mielenkiinnolla lisään että kirjoitusvirheitäkin jo noin paljon kun ei pysty kivulta oikein istumaan ja lennossa ei tää kirjoittaminen onnistu.voi,voi
voi Inkku, olen todella pahoillani saamastasi
kohtelusta osastolla!!! Niin se vaan on, että
vain toinen kipuilija pystynee ymmärtämään
kivun kanssa elämistä - sitä kun on niin vaikeaa
sanoin kuvailla.
Mun historiani kipuselän kanssa alkoi noin
kolme vuotta sitten, ensin vain selän väsymisenä, jota
en todellakaan osannut yhdistää muuhun kuin istumatyön
tuomaan rasitukseen. Vasta viime syksynä aloin
kipuilla kovemmin, mutta tällä luonteenlaadullani
koetin porskuttaa eteenpäin. Keväällä -05 jouduin
katselemaan totuutta silmiin ja siitä se sitten
lähti vyörymään. Rtgkuvat, magneettikuvat,
taivutuskuvat, hermoratatutkimus,
tukiliivikokeilu, fysioterapeutin käynnit, akupuktio,
kortisonipiikit, Lyrica, Gapapentin, Panacod, Ibuxin,
omatoiminen jumppa ja mitäköhän vielä, ai niin,
toukoukuusta saakka sairaslomalla!!!
Kesällä oli vielä ihan kokonaisiakin kivuttomia
päiviä, mutta on se vaan kumma tämä ihmisen päänuppi,
sillä nyt kun on yleensä aamupäivästä parempi olla, niin
sitä on aidosti kiitollinen siitäkin. Olenkin
ystävilleni sanonut, että siinä vaiheessa kun
alan viestittää olevani "minuuttikivuton" niin
sit voi olla järjen lähtö lähellä!!!! :-))
Oletko sä mahdollisesti tutustunut
TENS sähköhoitolaitteeseen?? Kyllä musta vaan
tuntuu, että se tuo mulle edes vähän helpotusta.
Mulla on myös perhettä, 3 lasta (vanhin toki
jo melkein poismuuttanut) ja mies täällä
kotosalla. Heistä on kyllä ollut valtavasti jo
tähän mennessä apua ja
voin vain toivoa, että jaksavat edelleenkin
kanssani... sillä huomaan itsessäni selkeästi
melkoisia mielialavaihteluja. Kyllä tämä kotona
oleminen välillä tuntuu ihan älyttömän tylsältä!!
ja erityisesti, kun tuntuu, ettei ole muutakuin
aikaa kuunnella tätä h..tin tykytystä!!!
Niin mielelläni kun jo töihin palaisi, mutta lienee
vain itsensä kidutusta moinen ajattelu.
Olen yrittänyt löytää kaikenmoisia hyviä juttuja
tästä "sapatti"ajasta, ja välillä olen ihan oikeesti
siinä onnistunutkin, mut sit kun tulee se masispäivä, niin
hoh hoh hoijaa, ei siinä mitkään ajatukset tunnu
auttavan.
Toivon sulle taas paljon, paljon voimia
jaksamiseen ja olisi vielä kiva kuulla susta ja
voinnistasi.
Tänään luin sängystä käsin tuosta kipupalstalta tuota ketjua kipupotilas jää yksin,oli pakko laittaa pikku kommentti sekaan.On mukava käydä vuorovaikutusta jonkun kanssa esim:näin vaikka kipupalstan kautta.Tää päivä on ollut taas erillainen,12.30ylös sängystä,hereillä makoilin parikin tuntia ja kuuntelin kroppaani,en viitsinyt nousta tyhjää kävelemään tähän,kun ei oikein mitään voi tehdä.Tyttö tuli sit koulusta ja sen kans saatiin ruoka laitettua yhdessä(ihana tyttö)ottaa tilanteen tosissaan(vaikka ei välttämättä kuulu lapsen maailmaan)mutta mielestäni hyvä että ymmärtää ja näkee muutakin kuin euron kuvia ja kiireistä elämää treeneistä töihin,vaikka toki kilpatanssia harrastaakin.On ymmärtänyt tilanteen,olen myös koululle informoinut että,jos tytössäni näkyy masennuksen merkkejä tms..heti yhteys minuun,olen kertonut tilanteemme avoimesti ja mielestäni on toiminut hyvin.En nyt ole varma,että oletko kertonut mikä sinun tulevaisuutesi on?eli siis,oletko menossa leikkaukseen vai mikä sinua odottaa?Muisti meinaa pätkiä,eikä tuo ajatuskaan aina kulje niinkuin pitäis.Tähän päivään oli ilouutinen kun kuulin entisiltä työtovereiltani paljon terveisiä ja minua kuulemma tarvitaan kentällä,se tuntui hyvältä kuulla tämän kaaoksen keskellä.Kipujakin on kokoajan,mutta nyt on helpompi päivä kuin esim eilen ja viikonloppuna.en ole kokeillut tuota tens-laitetta.Mistä sellaisen saa?Olen valmis kokeilemaan mitä vaan,koska minulla ei ole mitään menetettävää.Kerro asiasta enemmän.Jos haluat keskustella yksityisemmin,laita mailia [email protected]ä taas seuraaviin minuutteihin.
Hei,
oma selkäni luudutettiin viime huhtikuussa. Leikkaus onnistui erinomaisen hyvin. Ennen tätä ehdin kärsiä viisi vuotta yhä pahenevista kivuista. Viimeinen vuosi oli kamala. Edes kipulääkityksellä en kyennyt olemaan jalkeilla puolta tuntia pidempään.
Haava oli luonnollisesti kipeä tovin aikaan, mutta siitäkin huolimatta tunsin jo leikkuksen jälkeisenä päivänä kivun olevan erilaista kuin aiemmin. Toki niitä säteilyoireita ja muita tuntemuksia oli parin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, mutta ei mitään siihen aiempaan verrattuna.
Kuusi viikkoa leikkuksesta jätin kipulääkkeet kokonaan pois ja pystyin tekemään vaivatta 30 minuutin kävelylenkkejä. Vesijuoksun ja uinnin aloitin kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen.
Takaisin rakkaan jumppaharrastuksen pariin pääsin palaamaan viisi kuukautta leikkauksen jälkeen. Samaan aikoihin aloitin myös pyöräilyn ja elämä muutenkin normalisoitui. Sain kaiken sen takaisin, josta olin joutunut luopumaan viimeisten vuosien aikana. Se tuntuu ihmeeltä.
Sinulle toivon onnea leikkaukseen! Luota siihen, että lääkärit tekevät parhaansa ja kaikki menee hyvin.
eipä huonompia lääkkeitä enää ole olemassa. jumalaton koiska,hiipivä ja pirullinen pahan olon tunne noista tulee. roskis noille on oikea paikka. kipu lähtee kipulääkkeillä,ei siihen epilepsialääkkeitä tarvita.
niin tämä sukulaiseni leikattiin syyskuun lopulla. Leikkaus oli tosi pitkä ja vaativa, koska entiset "raudoitukset" jouduttiin poistamaan ja luuta siirtämään. Sairaalassa joutui olemaan parisen viikkoa ja sitten rollaattorin kanssa kotihoitoon.
Tämä selkävaiva on ollut hänellä jo aivan teini-iästä lähtien ja vaivat alko todella kolmannen lapsen jälkeen, leikkaus tehtiin reilusti alle kolmikymppisenä. Sanoivat että selkäydin kanavan ahtaus on synnynnäinen. Eli alkusyy ei johdu mistään liikunnanpuutteesta yms. Niksauttajia ei voisi edes kuvitellakkaan.
Vaivojen syyksi sanottiin seljäydinkanavan ahtaus ja välilevyjen etenevä rappeuma, useita nikamavälejä on operoitu ja tämä viimeinen leikkaus oli toinen luudutusleikkaus.
Hän joutui syömään todella vahvoja kipulääkkeitä isoin annoksin ja käymään johdinpuudutuksessa parin viikon välein.
Ensimmäinen viikko leikkauksen jälkeen oli hitveä, koska entinen lääkearsenaali oli jätetty pois ja annettiin vain yhtä lääkettä. Se ei tehonnut lainkaan ja tuli kipukramppeja, joihin annettin lievitystä pistoksilla. Eli ne entisten lääkkeiden vaikutuksetkin katoavat elimistöstä hitaasti.
Kaikki entinen lääke jätettiin pois ja nyt käytetään pelkkää Lyricaa, pahanolon tunteet jatkuvat edelleen ja varsinkin öisin tulee usein vielä tosi kovia kipuja. Eikä kipuja saada edes kokonaan pois koska vauriot ovat vakavat. Mutta tilanne on kuitenkin parempi kuin ennen leikkausta, pystyy kulkemaan rollaattorilla lyhyitä matkoja, istumaan n. 20 minuuttia kerrallaan, tosin pehmeä paksu tyyny alustanaan. Kumartua voi vain täysin suorin jaloin jne.
Toivon onnea kaikille leikkaukseen menijöille ja tuntemukset ovat aina yksilökohtaisia ja riippuvat hermovaurion vakavuudesta ja siitä saadaanko kaikkea arpikudosta pois.
hoitovirhe, eli on leikkauksessa vaurioittanut hermoja.
Jos näin on käynyt, yrittää yleensä sairaala ja lääkärit liueta vastuistaan, tässä apuna käytetään potilasvahinkolautakuntaa ja heidän ns. "asiantuntijalääkäreitään".