Aamulukemista provinsseista
22.7.02 Itä-Savo/Savonlinna
Jaana Hänninen
Kirjailija Tommy Tabermannilla on yksi toive. Hän haluaisi herättää Eino Leinon viideksi minuutiksi henkiin. Hän pyytäisi Leinoa pyyhkimään pois kirjoittamansa säkeet "kell' onni on, se onnen kätkeköön". Niillä säkeillä suomalaiset ovat Tabermannin mielestä pyhittäneet kaikkein pimeimmät ajatuksensa.
Tabermannin salainen toive tuli ilmi viikonvaihteessa Savonlinnasalissa, kun Aino Ackté -instituutin yleisökeskustelussa nostettiin Eino Leinon sana Tabermannin sanaa vastaan.
Tabermann oli juuri alustuksessaan sanonut, että onni syntyy vain jakamalla. Hyvä ruoka maistuu paremmalta ja kaunis maisema näyttää kauniimmalta, kun kokemuksen voi jakaa jonkun kanssa.
- Yksin suuteleminenkin on aika tylsää, Tabermann huomautti.
- Vain jakamalla syntyy pyhää.
Ilman pyhyyttä
mikään ei maistu
Pyhyys on Tabermannille hyvin arkipäiväinen asia, kaiken toiminnan perusta. Ilman pyhyyden kokemusta nautinnollisuus katoaa eikä elämä maistu.
- On vain pyhää vettä, pyhää leipää, pyhiä suudelmia ja pyhiä hyväilyjä. Moni tavoittelee nautinnollisia kokemuksia vaikkapa alkoholin, huumeiden tai vallan avulla. Tavoittelu on kuitenkin turhaa, jos kyky pyhyyden kokemiseen puuttuu.
Tabermann kertoi pyhyyden ajatuksen muuttuneen aavistuksesta oivallukseksi taannoin, kun hän luki edesmenneen elokuvaohjaaja Andrei Tarkovskin haastattelua.
Laillisesti Neuvostoliitosta lännen vaurauteen ja vapauteen Ranskaan päästetty Tarkovski oli pettynyt. Hän oli pettynyt läntiseen ihmiseen, jolta puuttui arkipäiväinen pyhyyden kokemus.
Kaipuu pyhään
ihon kosketukseen
- 20 prosenttia suomalaista ei kykene tuntemaan rakkauden tunnetta. Puolet aikuisista ei pysty läheisiin ihmissuhteisiin, Tabermann ilmoitti. Välihuomautuksena hän paljasti lukevansa yleisönsä mielenliikkeitä suista.
- Suomessa on monia suutelemattomia suita. Tahtoisin tehdä asialle jotain.
Tabermann on vahvasti sitä mieltä, että ihminen ei voi nauttia elämästään, jos hänellä ei ole rakkautta.
Tabermann uskoo, että jokaisessa ihmisessä on kaipuu pyhään ihon kosketukseen. Se koetaan ensimmäisen kerran, kun vastasyntynyt lasketaan äidin iholle.
- Sitä kosketusta ihminen etsii halki elämänsä. Jos sitä ei saada, ollaan puolikkaita, Tabermann sanoi. Hän kysyi, miksi suomalaiset ovat väkilukuun nähden maailman hierotuin kansa.
Sanat kuljettavat
poispäin pyhästä
Tietenkään Tabermann ei langettanut syyllisyyttä länsimaisen ihmisen onnellisuuskadosta Eino Leinon päälle. Itse asiassa hän arveli, ettei Leino edes tarkoittanut sanojaan pimeitten ajatusten sinetiksi.
Tabermannin mielestä meidän kulttuurissamme käytetään monia sanoja tavalla, joka johdattaa meitä poispäin onnesta, nautinnosta ja rakkaudesta.
- Meitä kuljetetaan kuin karjaa poispäin kaikesta siitä, mistä elämä muotoutuu. Näin menetämme kyvyn pyhyyden kokemiseen.
Esimerkiksi onni on tehty mahdollisimman naurettavaksi.
- Sana "onnellinen" tarkoittaa usein samaa kuin kajahtanut. Kuitenkin onnellinen on meistä ainoa, joka on järjissään.
Miksi "totuus"
on aina paha?
Tabermann osoitti, että pyhyyden kokemusta ja onnellisuutta vähätteleviä vaarallisia sanoja ovat myös "totuus" ja "todellisuus".
- "Mun on sanottava sulle totuus. Lupaa ettet pane pahaksesi." Onkohan kukaan tuon avausrepliikin jälkeen koskaan sanonut mitään miellyttävää kenellekään? Onko esimerkiksi kertonut, kuinka paljon todellisuudessa toista rakastaa?
- Kyllä "totuus" yleensä on sitä, että te olette täysiä paskoja ja nollia. Ja te vaan nyökyttelette, kun teille on luvattu kertoa totuus ja kun olette luvanneet olla panematta pahaksenne.
Entäpä millaisesta ihmisestä puhutaan, kun sanotaan, että "se ei tiedä todellisuudesta mitään".
- Silloin ehkä puhutaan ihmisestä, joka on kohdannut sen, mitä kaikki mielessään odottavat: hitusen onnea ja rakkautta. Siksi hän ei tiedä todellisuudesta mitään ja sitä pitää hänelle opettaa.
- Entä jos puhutaan ihmisestä, joka "tietää mitä elämä on"? Silloin puhutaan ihmisestä, jolla kaikki on mennyt päin helvettiä.
Tabermannin mielestä tällaisen sanankäytön keskellä eläville on syytä muistuttaa, että sittenkään ei ole rangaistus syntyä tähän elämään.
Kaikki luovat
- tai tuhoavat
Tabermannin mielestä suuri harha on se, että vain taiteilijat luovat.
- Tosiasiassa jokainen ihminen luo joka päivä. Jos hän ei luo, hän tuhoaa. Mahdollisuuksia on vain nämä kaksi ja valinta on tehtävä joka päivä.
- Jokaisen ihmisen kämmenelle laitetaan joka aamu painava rosoinen kivi. Ihmisen tehtävänä on hyväillä sitä kiveä koko päivä. Sitä hyväillään kaikilla teoilla, katseilla ja kosketuksilla. Hyväiltäessä kivi käy kevyemmäksi. Illalla se saa siivet ja lentää pois.
- Silloin voimme olla hetken onnellisia. Mutta saavutettuja etuja ei ole. Seuraavana aamuna kivi on taas kämmenellä. Sen hyväileminen on taas aloitettava. Ja siitä on nautittava. Se on luomista.
Ihmissuhde kestää
vuodenkierron
Tabermann uskoo, että ihmissuhde kestää vain yhden vuodenkierron. Kun tulee viides vuodenaika, ihmisten pitää syntyä yhdessä uudestaan siinä suhteessa. Pyhä suudelma ja pyhä hyväily ovat uudelleensyntymisessä välttämättömiä.
- Kaikki ihmeet syntyvät ihmisten kesken, joka päivä.
22.7.02 Itä-Savo/Savonlinna
Jaana Hänninen
Kirjailija Tommy Tabermannilla on yksi toive. Hän haluaisi herättää Eino Leinon viideksi minuutiksi henkiin. Hän pyytäisi Leinoa pyyhkimään pois kirjoittamansa säkeet "kell' onni on, se onnen kätkeköön". Niillä säkeillä suomalaiset ovat Tabermannin mielestä pyhittäneet kaikkein pimeimmät ajatuksensa.
Tabermannin salainen toive tuli ilmi viikonvaihteessa Savonlinnasalissa, kun Aino Ackté -instituutin yleisökeskustelussa nostettiin Eino Leinon sana Tabermannin sanaa vastaan.
Tabermann oli juuri alustuksessaan sanonut, että onni syntyy vain jakamalla. Hyvä ruoka maistuu paremmalta ja kaunis maisema näyttää kauniimmalta, kun kokemuksen voi jakaa jonkun kanssa.
- Yksin suuteleminenkin on aika tylsää, Tabermann huomautti.
- Vain jakamalla syntyy pyhää.
Ilman pyhyyttä
mikään ei maistu
Pyhyys on Tabermannille hyvin arkipäiväinen asia, kaiken toiminnan perusta. Ilman pyhyyden kokemusta nautinnollisuus katoaa eikä elämä maistu.
- On vain pyhää vettä, pyhää leipää, pyhiä suudelmia ja pyhiä hyväilyjä. Moni tavoittelee nautinnollisia kokemuksia vaikkapa alkoholin, huumeiden tai vallan avulla. Tavoittelu on kuitenkin turhaa, jos kyky pyhyyden kokemiseen puuttuu.
Tabermann kertoi pyhyyden ajatuksen muuttuneen aavistuksesta oivallukseksi taannoin, kun hän luki edesmenneen elokuvaohjaaja Andrei Tarkovskin haastattelua.
Laillisesti Neuvostoliitosta lännen vaurauteen ja vapauteen Ranskaan päästetty Tarkovski oli pettynyt. Hän oli pettynyt läntiseen ihmiseen, jolta puuttui arkipäiväinen pyhyyden kokemus.
Kaipuu pyhään
ihon kosketukseen
- 20 prosenttia suomalaista ei kykene tuntemaan rakkauden tunnetta. Puolet aikuisista ei pysty läheisiin ihmissuhteisiin, Tabermann ilmoitti. Välihuomautuksena hän paljasti lukevansa yleisönsä mielenliikkeitä suista.
- Suomessa on monia suutelemattomia suita. Tahtoisin tehdä asialle jotain.
Tabermann on vahvasti sitä mieltä, että ihminen ei voi nauttia elämästään, jos hänellä ei ole rakkautta.
Tabermann uskoo, että jokaisessa ihmisessä on kaipuu pyhään ihon kosketukseen. Se koetaan ensimmäisen kerran, kun vastasyntynyt lasketaan äidin iholle.
- Sitä kosketusta ihminen etsii halki elämänsä. Jos sitä ei saada, ollaan puolikkaita, Tabermann sanoi. Hän kysyi, miksi suomalaiset ovat väkilukuun nähden maailman hierotuin kansa.
Sanat kuljettavat
poispäin pyhästä
Tietenkään Tabermann ei langettanut syyllisyyttä länsimaisen ihmisen onnellisuuskadosta Eino Leinon päälle. Itse asiassa hän arveli, ettei Leino edes tarkoittanut sanojaan pimeitten ajatusten sinetiksi.
Tabermannin mielestä meidän kulttuurissamme käytetään monia sanoja tavalla, joka johdattaa meitä poispäin onnesta, nautinnosta ja rakkaudesta.
- Meitä kuljetetaan kuin karjaa poispäin kaikesta siitä, mistä elämä muotoutuu. Näin menetämme kyvyn pyhyyden kokemiseen.
Esimerkiksi onni on tehty mahdollisimman naurettavaksi.
- Sana "onnellinen" tarkoittaa usein samaa kuin kajahtanut. Kuitenkin onnellinen on meistä ainoa, joka on järjissään.
Miksi "totuus"
on aina paha?
Tabermann osoitti, että pyhyyden kokemusta ja onnellisuutta vähätteleviä vaarallisia sanoja ovat myös "totuus" ja "todellisuus".
- "Mun on sanottava sulle totuus. Lupaa ettet pane pahaksesi." Onkohan kukaan tuon avausrepliikin jälkeen koskaan sanonut mitään miellyttävää kenellekään? Onko esimerkiksi kertonut, kuinka paljon todellisuudessa toista rakastaa?
- Kyllä "totuus" yleensä on sitä, että te olette täysiä paskoja ja nollia. Ja te vaan nyökyttelette, kun teille on luvattu kertoa totuus ja kun olette luvanneet olla panematta pahaksenne.
Entäpä millaisesta ihmisestä puhutaan, kun sanotaan, että "se ei tiedä todellisuudesta mitään".
- Silloin ehkä puhutaan ihmisestä, joka on kohdannut sen, mitä kaikki mielessään odottavat: hitusen onnea ja rakkautta. Siksi hän ei tiedä todellisuudesta mitään ja sitä pitää hänelle opettaa.
- Entä jos puhutaan ihmisestä, joka "tietää mitä elämä on"? Silloin puhutaan ihmisestä, jolla kaikki on mennyt päin helvettiä.
Tabermannin mielestä tällaisen sanankäytön keskellä eläville on syytä muistuttaa, että sittenkään ei ole rangaistus syntyä tähän elämään.
Kaikki luovat
- tai tuhoavat
Tabermannin mielestä suuri harha on se, että vain taiteilijat luovat.
- Tosiasiassa jokainen ihminen luo joka päivä. Jos hän ei luo, hän tuhoaa. Mahdollisuuksia on vain nämä kaksi ja valinta on tehtävä joka päivä.
- Jokaisen ihmisen kämmenelle laitetaan joka aamu painava rosoinen kivi. Ihmisen tehtävänä on hyväillä sitä kiveä koko päivä. Sitä hyväillään kaikilla teoilla, katseilla ja kosketuksilla. Hyväiltäessä kivi käy kevyemmäksi. Illalla se saa siivet ja lentää pois.
- Silloin voimme olla hetken onnellisia. Mutta saavutettuja etuja ei ole. Seuraavana aamuna kivi on taas kämmenellä. Sen hyväileminen on taas aloitettava. Ja siitä on nautittava. Se on luomista.
Ihmissuhde kestää
vuodenkierron
Tabermann uskoo, että ihmissuhde kestää vain yhden vuodenkierron. Kun tulee viides vuodenaika, ihmisten pitää syntyä yhdessä uudestaan siinä suhteessa. Pyhä suudelma ja pyhä hyväily ovat uudelleensyntymisessä välttämättömiä.
- Kaikki ihmeet syntyvät ihmisten kesken, joka päivä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.