Hei.
Kirjotinkin itseasiassa äsken paljon mitä ajattelen,nimimerkille 1v8kk vastaukseksi.
Kun olen menettänyt juuri pikkuveljeni.
Äsken olin aivan hulluna itkusta.
nyt taas helpottaa.
miten paljon lohtua antaakaan EIno Leinon runo:
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden,olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
--
Menkää kaikki surulliset ihmiset hakemaan myös apua,terveyskeskuksen psykologit on hyvä keksintö.Sinne pääsee ilmaiseksi,ja yleensä aika äkkiä,jopa heti.Toinen on kirkon perhetyö/kriisityö. Se apu mitä saa,kun juttelee ulkopuoliselle,on aivan kästittämätöntä...Puhun omasta kokemuksesta.
Itku ei lopu itkemällä...mutta, kun antaa mennä luonnollisesti, itku ja ilo vaihtelee,ei estele kumpaakaan, niin elämä menee eteenpäin. Tähän luotan.
En selviäisi ilman: ystäviä, runoja/kirjoja, ja omaa 'henkistä' työstöä. Eli teen omia rukouksia, istun kynttilänvalossa.Kuvittelen veljeni valoon.Sanon hänelle hyvästi,hyvää matkaa.Teen tätä joka päivä.
Ja puran hänelle ääneen puhuen mielenliikkeitä:kiitän häntä että sain olla hänen siskonsa,että hän oli veljeni! välillä tulen tosi iloiseksi. Sitten itken sitä kun en voinut olla enemmän avuksi, en ymmärtänyt,kaikki syyllisyys.Pyydän anteeksi.annan anteeksi.
On pakko tehdä tätä,muuten pälli hajoaa.Sitten vuoraan itseni ja veljeni valoon.rakkauteen. Suunnatonta lohtua.
Tehkää asioita niinkuin teidän sisimmässä tuntuu hyvältä.
On sanottu ,että luonto auttaa. se on totta!istukaa järven rannalla nojaten puuhun!katsokaa puita,katsokaa lintuja. Välitöntä lohtua ja rauhaa. Itkekää vesiputouksen äärellä.Vesi ja tunteet.vapautus.
etsikää tietoa(hengellistä kirjallisuutta tai henkistä kirjallisuutta joka tukee teitä),etsikää lohtua.apua on!lohtua on!
tässä kirjottaa yksi välillä lohduton,mutta kaikkea tätä olen tehnyt,sisäinen pakko vie eteenpäin.
Tulin lukemaan lohduttomana tänne,keskustelemaan surusta,luin teidän tekstejänne ja samalla halusin jakaa tämän mitä juuri kirjotin. Ajatuksia surun läpielämiseen.
Kirjotinkin itseasiassa äsken paljon mitä ajattelen,nimimerkille 1v8kk vastaukseksi.
Kun olen menettänyt juuri pikkuveljeni.
Äsken olin aivan hulluna itkusta.
nyt taas helpottaa.
miten paljon lohtua antaakaan EIno Leinon runo:
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden,olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
--
Menkää kaikki surulliset ihmiset hakemaan myös apua,terveyskeskuksen psykologit on hyvä keksintö.Sinne pääsee ilmaiseksi,ja yleensä aika äkkiä,jopa heti.Toinen on kirkon perhetyö/kriisityö. Se apu mitä saa,kun juttelee ulkopuoliselle,on aivan kästittämätöntä...Puhun omasta kokemuksesta.
Itku ei lopu itkemällä...mutta, kun antaa mennä luonnollisesti, itku ja ilo vaihtelee,ei estele kumpaakaan, niin elämä menee eteenpäin. Tähän luotan.
En selviäisi ilman: ystäviä, runoja/kirjoja, ja omaa 'henkistä' työstöä. Eli teen omia rukouksia, istun kynttilänvalossa.Kuvittelen veljeni valoon.Sanon hänelle hyvästi,hyvää matkaa.Teen tätä joka päivä.
Ja puran hänelle ääneen puhuen mielenliikkeitä:kiitän häntä että sain olla hänen siskonsa,että hän oli veljeni! välillä tulen tosi iloiseksi. Sitten itken sitä kun en voinut olla enemmän avuksi, en ymmärtänyt,kaikki syyllisyys.Pyydän anteeksi.annan anteeksi.
On pakko tehdä tätä,muuten pälli hajoaa.Sitten vuoraan itseni ja veljeni valoon.rakkauteen. Suunnatonta lohtua.
Tehkää asioita niinkuin teidän sisimmässä tuntuu hyvältä.
On sanottu ,että luonto auttaa. se on totta!istukaa järven rannalla nojaten puuhun!katsokaa puita,katsokaa lintuja. Välitöntä lohtua ja rauhaa. Itkekää vesiputouksen äärellä.Vesi ja tunteet.vapautus.
etsikää tietoa(hengellistä kirjallisuutta tai henkistä kirjallisuutta joka tukee teitä),etsikää lohtua.apua on!lohtua on!
tässä kirjottaa yksi välillä lohduton,mutta kaikkea tätä olen tehnyt,sisäinen pakko vie eteenpäin.
Tulin lukemaan lohduttomana tänne,keskustelemaan surusta,luin teidän tekstejänne ja samalla halusin jakaa tämän mitä juuri kirjotin. Ajatuksia surun läpielämiseen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.