Huh-huh... jokasyksyinen kammokausi on täällä taas! Tänään on työpaikan pikkujoulu, jota vastaan äänestän perinteisellä poissaolollani (vaikka eihän se ketään kiinnosta). Kuinka suhtautua ortodoksina pikkujouluihin? Kuinka te toimitte vastaavassa tilanteessa? Onko väärin olla "ilonpilaaja" ja vastustaa moista kummajaista? Pitäisikö mennä sekaan vaan?
Pikkujoulu taitaa olla ihan vain suomalainen keksintö, iloa protestanttisen ahdistuksen keskelle ankeaan syksyn. Ehkä se pitää sallia, niille joille se iloa tuokin. Ihmetyttää vaan tämä työpaikan valitsema päivä. Eikö pyhäinpäivä olekaan luterilaisille pyhä?
Pikkujoulu taitaa olla ihan vain suomalainen keksintö, iloa protestanttisen ahdistuksen keskelle ankeaan syksyn. Ehkä se pitää sallia, niille joille se iloa tuokin. Ihmetyttää vaan tämä työpaikan valitsema päivä. Eikö pyhäinpäivä olekaan luterilaisille pyhä?
Vastaukset 52
Vanhimmat
Minä kirjoittelin edellisen työpaikkani lehteen karmivia artikkeleita aina kun joulu alkoi mielestäni lähestyä väärältä suunnalta :)
Itselläni on ollut se tapa monet vuodet, että firmani henkilökunnalle olen tarjonnut joululounaan
viimeisenä työpäivänä ja joululahjaksi kahden viikon
palkan. Firmani on kiinni yhtäpitkän ajan, kuin lapsilla on täällä Virossa joululoma koulusta.
Joululounas on pitkän kaavan mukaan, mutta päättyy samaan aikaan, kuin normaali työpäivä ja ehdoton edellytys on, että perheenjäsenet ovat aina tervetulleet firmamme joululounaalle.
Minä tarkoitin pikkujouluilla sitä lähinnä tonttulakit päässä tapahtuvaa ryypiskelyiloittelua, joka alkaa Suomessa nykyään jo lokakuussa.
Tuo joululounaskin on vähän kaksipiippuinen juttu... paaston keskellä, meinaan, ja muutenkin.
Tuntuisi muuten todella oudolta viettää pikkupääsiäisiä ja nauttia juhla-ateria työtovereiden kanssa jo vähän ennen pääsiäistä - tai pieniä pasha- ja lammasmaistiaisia silloin tällöin pitkin paastoa.
See the point?
hieman taakse jäänyttä elämää, ainakin täällä Virossa, sillä paikalliset ortodoksit väittävät, että paasto on enemmänkin hengen, kuin ruumiin taistoa.
Joulupaasto varsinkin. Eivätkä kreikkalaiset ystäväni noudata edes Suurta paastoa. Korkeintaan Suuren viikon paastoavat. Entä kuka (perusmaallikko) enää noudattaa ke- ja pe-paastoja?
Alkuperäinen kysymys taitaa laajentua paastokysymykseksi. Ei paha.
Suomen ortodoksiseen kirkkon kuuluvista 98,1 % ei noudata joulupaastoa.
Aijaa. Meitä ortodokseja on niin vähän että johan meidän perheen joulupaasto alkaisi riittää tuohon määrään. Taisi mennä vähän viihteen puolelle tuo arvio.
oli mukana noin tuhat ortodoksia eripuolilta suomea. Heistä suurin osa ( n. 990 ) oli nimimerkin sululaisia tai tuttuja, loput (10) tiedossa olleita toisin ajattelijoita, joihin sinä ja sinun perhekuntasikin näytätte kuuluvan.
Suuriman osan pikkujoulukautta ortodoksinen kirkko viettää joulupaastoa valmistautuessaan joulujuhlaan. Jos pitää kaikki paastot, niin osallistuminen pikkujouluihin ei oikein käy.
Se on lähinnä luterilainen tapa, että joulun juhlinta alkaa adventtina ja päättyy joulukirkkoon. Meidän joolujuhlan taas pitäisi vasta alkaa joulukirkossa.
jouluun VALMISTAUTUMINEN alkaa adventtina, ei sen juhliminen. Sitä suuremmalla syyllä outoa tämä pikkujoulujuhlinta.
Niin, tuosta pikkujouluihin osallistumisesta. Täytyy valita onko työtovereiden silmissä tiukkapipo-ilonpilaaja-hurmahenki (muka) vai lähteekö joskus mukaan muodon vuoksi. Ainahan kieltäytyminen firman juhlista ei ole edes mahdollista.
Meidän perheessä joulu alkaa aattoiltana klo 18, on jo lapsuudenkodissa alkanut. Joulukirkossa käynti ei ole kuulunut perinteisiin.
Ns. ilonpilaajaksi. Vaikka olen juhlinnalle perso henkilö, pyrin kirkollisten paastojen noudattamiseen ainakin esim. pikkujoulujen boikotoinnilla. Koko juhlasta menee ihan maku, kun joulukoristeet ripustetaan marraskuussa ja otetaan pois huhtikuussa. Paitsi entisen työpaikkani lehteen, tästä asiasta taisi tulla rustattua muutama artikkeli myös entisen kotikyläni kylälehteen...
(Hmmm...miksihän niistä tuli entiset...)
joten nyt sopii vielä juhlia. En vain ymmärrä miksi työpaikkojen myöhäissyksyisiä juhlia pitää kutsua pikkujouluiksi ja miksi niissä tarjotaan jouluruokia ja leikitään tonttuleikkejä. Jotain vähän fiksumpaa toivoisin keksittävän.
Pikkujoulujen takia varsinainen joulujuhla lässähtää kesken eikä sitä sitten enää vietetä joulunjälkeisellä viikolla -joulun varsinaisella juhlakaudella. Ennen esim seurakuntien, yhdistysten ja kerhojen joulujuhlat vietettiin vasta joulun jälkeen ja joulun juhlakausi jatkui loppiaiseen tai ortodoksisessa kirkossa Uuteen Vuoteen asti.
Alkuperäinen kysymys olikin, miten ylipäätänsä suhtaudutte pikkujouluihin (paastoaspekti tuli jälkeenpäin mukaan), ja eikö pyhäinpäivä ole luterilaisille enää pyhä, kun sille päivälle järjestetään pikkujoulut.
eikä arkipäivinä tai paastonaikana? Eri asia on sitten, että pitää juhlia siivosti eikä sikailla.
Mutta ehkä tarkoitit sitä, että pyhäinpäivä on luterilaisille enempi sellainen vakava pyhä, jolloin muistellaan vainajia ja käydään omaisten haudoilla? Meillä ortodokseilla syksyinen vainajien muistelupäivä on Dimitrin lauantai lokakuussa, tänä vuonna 22.10.
En vastusta firmojen myöhäissyksyisiä juhlia, jos ne vietetään siivosti juhlien, ihmettelen vain muksi niitä pitää kutsua pikkujouluiksi, ja miksi niissä syödään jouluruokia etukäteen yms. Tietysti olisi hyvä, jos ne pidettäisiin jo ennen joulupaaston alkua eli ennen marraskuun puoliväliä.
Samaa kummastelen minäkin ja sitä, että pikkujoulu"juhla" (joka kai mielletään lähinnä sikailu"juhlaksi") pidetään pyhäinpäivänä. Aiemminhan ravintolat eivät edes olleet pyhäinpäivänä auki vaan se oli vakavahenkinen juhla kuten luterilaisten kirkolliset juhlat yleensäkin (tämä oli kai vähän provo...).
Alunperin pikkujoulu oli kai sama kuin 1. adventti. Korjatkaa, jos olen väärässä.
muistan lapsuudestani 50-60-luvuilta, että jotkut ihmiset tosiaan nimittivät I adventtisunnuntaita "pikkujouluksi" ja juhlivat sitä minikokoisella kuusella ja pikkulahjoja jaellen yms. Jo silloin ajattelin, että joulu jouluna ja adventti adventtina.
Meillä ortodokseilla joulun odotus alkaa jo 15.11, jolloin alkaa joulupaasto. Joulukanonia "Kristus syntyy, kiittäkää! Kristus taivahasta vastaanottakaa!" aletaan kirkossa laulaa 21. marraskuuta vietettävästä Neitsyt Marian temppeliinkäynninjuhlasta alkaen, mutta jouluruokia sopii syödä vasta Kristuksen syntymäpäivänä 25.12. jouluaamun liturgiasta palattua, ja joululahjatkin pitäisi oikeastaan jakaa vasta tällöin.
Miten itse olette ratkaisseet tuon lahjojenjakoasian? Kuten sanoin, jo lapsuudenkodissani joulu alkoi kello kuusi aattoiltana ja niin se alkaa meilläkin. Suomessa olisi todella vaikea saada lapsia ymmärtämään sitä, että lahjat saadaankin vasta joulupäivän aamuna. Tässä asiassa amerikkalainen kulttuuri ei olekaan lyönyt itseään läpi!
Ja vielä alkuperäisestä viestistäni sen verran, etten millään ymmärrä sitä, että joulua vietetään etukäteen missään muodossa. Kyllä se kielii malttamattomuudesta ja on omiaan hämärtämään sen, mistä joulussa on kysymys.
joululahjat jo aattoiltana maan tavan mukaan. Itse olemme tehneet niin, että annamme osan lahjoista jo aattoiltana ja osan vasta joulupäivänä ja lisäksi he ovat saaneet vielä II:na joulupäivänä mummolassa lisää lahjoja. Lapsistani kolme on jo aikuisia ja kaksi vielä kotona. Aikuiset lapseni ovat muistelleet, että erityisen ihanaa oli kun sekä aattona että molempina joulupäivinä sai lahjoja.
Suomen ortodoksista perheistä 99,8 % antaa joululahjansa jo jouluaattona.
Pikkuinen kiihkointoilija alkaa nostaa päätään sisuksissani, kun päästään tähän jouluaiheeseen.
Lapset saavat lahjat silloin, kun perheessä sovitaan. Jos se on joulupäivä, niin mitäs ihmeen selittelyä siinä kellään on. Tuskin ketkään lapset toisilleen soittelevat aattoiltana ja kyselevät toistensa lahjoista???!!! Ainakaan meillä kotona ei saanut soitta minnekään ennen ns. toista joulupäivää.
Vaikka me ehkä oltiinkin lapsia silloin kun taatto lampun osti (ja puhelinkuri oli tiukempi), niin nykyään muksuilla on kännykät sun muut tsätit, joilla juttu ja vertailu luistaa. Uskallan väittää, että nykymaailmassa on paljon vaikeampi olla kaikin tavoin ortodoksi kuin meidän lapsuudessa.
yli 90% maallikko-ortodokseista elää seka-avioliitossa luterilaisten kanssa ja joulu on luterilaisen kirkon suurin juhla, niin kyllä siinä luterilaiset tavat helposti pääsevät voitolle. Monissa perheissä onkin luterilainen joulu, mutta ortodoksinen pääsiäinen.
ajattelin taas yksioikoisesti omalta kannalta, eli täysortodoksiperheenä. Koska Kirkko tuo mukanaan monta muutakin asiaa, joissa eivät lapset mene ihan valtavirran mukaan - kuten uskontotunnit - meillä he ovat hyväksyneet sen, että aina ei tehdä samalla lailla kuin muut. Ei virvota noitapuvuissa yms. vaikka "kaikki muut" niin tekevätkin. Jos äidin ja isän auktoriteetti joskus pannaan kyseenalaiseksi, toistaiseksi Kirkkoon liittyvissä asioissa kirkollinen mielipide on lapsille ollut tarpeeksi painava peruste poikkeavuuksille yleisestä.
jälkeisillä jatkoilla tehdään aamuntunteina, kuin se tuliko otettua punaviiniä kinkun kera.
Ei punaviinilasillisesta tai kinkkuviipaleesta nauttiminen liene synti paastonkaan keskellä. Enkä edes välitä vahtia muita, synnit ovat kahdenvälisiä asioita. Yhä kuitenkin kummastelen tätä pikkujoulukäytäntöä. Kysyn siis uudelleen, viettäisittekö pikkupääsiäisiä? Jos ette, miten pikkujoulunvietto poikkeaa pikkupääsiäisenvietosta?
On se synti. Jos on paasto ja peuhaa herkkujen kanssa, kyllä se on. Alkääkä ymmärtäkö väärin; minä olen erityisen syntinen.
"On se synti. Jos on paasto ja peuhaa herkkujen kanssa, kyllä se on."
Sitähän minäkin yritin edellä jo sanoa nimimerkille "Xenologos", erityisesti jos se tapahtuu aamuntunteina, varsinaisen pikkujoulun jälkeen, muualla kuin kotona.
Olen käsittänyt, että paasto on ennen kaikkea hengellistä valmistautumista ja että se on myös vapaaehtoista - siis nykyaikana. Mutta eikö kirkolla nyt kuitenkin ole paastosäännöt, joita maallikonkin tulisi mielellään noudattaa? Eli miksi tässä voi tehdä poikkeuksia oman makunsa mukaan tyyliin "juon vain halpaa viiniä", mutta monissa muissa asioissa kanoneja luetaan kun Jumalan Sanaa? Onhan paasto kai yksi keskeisimmistä (ulkonaisista) asioista kristittynä elämisessä? En ymmärrä.
Minulle pikkujoulu ei ole ongelma, mutta itsenäisyyspäivä on. Nimittäin silloin osallistun säännöllisesti kekkereihin, joissa paaston noudattaminen on hankalaa. Voinko nyt siis huoletta syödä lihaa ja nostella maljoja itsenäisyydelle ja silti paastota? En oikein usko, mutta luterilaisena kaikki kompromissit ovat minulle tuttuja ja tervetulleita. Olisi kiva kun ei tarvitsisi selitellä.
Taidan olla läntisen individualismin hapattamia ortodokseja mutta uskallan väittää, että itsenäisyyden juhliminen kyllä ohittaa paaston. Onhan 6.12. varsin oiva päivä jouluteemankin kannalta...
Itsenäisyyspäivänä meillä on tietenkin Nikolaoksen juhlapäivä, jota ennen kaikkea vietämme. Tällöinhän on siis muutenkin lievennetty paastopäivä.
Mutta sen verran isänmaallinen (-maallistunut?) olen, että juhlin 6.12. ENSIN itsenäisyyttä ja vasta toiseksi muistelen pyhää Nikolaosta.
Ja nyt sen meille tunnustit. Jalo teko ja esimerkkinä meille muille piilorilluttelijoille.
>>>Eli miksi tässä voi tehdä poikkeuksia oman makunsa mukaan tyyliin "juon vain halpaa viiniä", mutta monissa muissa asioissa kanoneja luetaan kun Jumalan Sanaa?>Minulle pikkujoulu ei ole ongelma, mutta itsenäisyyspäivä on. Nimittäin silloin osallistun säännöllisesti kekkereihin, joissa paaston noudattaminen on hankalaa.
"Mikä ongelma tässä sinulle on? Eiväthän ortodoksisen kirkon paastosäännöt koske kuin ortodokseja"
Nykyaikana mikään muu kuin Suomen laki ei koske edes ortodokseja. Jos et paastoa, et tule erotetuksi kirkosta tai edes julkisesti paheksutuksi tms.
Näen että paasto ja kirkkokalenteri yleensäkin on krisittyjen yhteistä omaisuutta. Elän siinä (harha)luulossa, että ortodoksiset paastokäytännöt ovat lähimpänä jakamattoman kirkon käytäntöjä. En jaksa innostua luterilaisesta "hekisestä" paastosta, missä jätetään "itselle tärkeä mutta turha" asia pois, esim. ei katsota urheiluruutua. Minusta tuo on kaikki individualististä höpötystä, jonka voi kyllä lisätä "oikeaan" paastoon jos niin haluaa.
Äläs nyt kiemurtele, vaan sano saisinko juoda viinaa itsenäisyyspäivänä, jos olisin ortodoksi.
Jos joku haluaa muistuttaa paaston henkisestä puolesta, niin ei tarvitse vaivautua.
Ote Johannes Seppälän teoksesta Puupalasta Jumalan kuvaksi:
Suuret juhlat eivät ole paastopäiviä lukuun ottamatta Ristin päivää. Juhlapäiviä ovat, paitsi pääsiäinen ja 12 suurta juhlaa, myös monet muut päivät: paikallisten pyhien päivät (Suomessa esim. Sergei ja Herman Valamolaiset), kirkon "nimipävä", jopa omakin nimipäivä, ja mitä nyt haluaa erikoisesti juhlia.
Kirjasta löytyy paljon muutakin kansantajuista ortodoksisesta perinteestä. Suosittelen.
Juhlia voinee ilman viinanjuontiakin, mutta toki voinet myös kohottaa muutaman maljan Suomellemme. Enkä malta kehotuksestasi huolimatta olla muistuttamatta, että kilvoitus on paastoa JA rukousta. Pelkkä paasto on kuollut kirjain.
Kiitos. Tiedän hyvin, että paaston henkinen puoli on tärkein, mutta siihen vinkkien kysyminen täällä on hankalaa. Eli eiköhän keskitytä vain pinnallisiin asioihin ;)
Täytyypä hankkia ko. kirja.
Se vain kummastuttaa, että näin selkeään kysymykseen ei ole vastausta. Sen sijaan vaikeisiin eettisiin kysymyskiin (esim. onko abortti synti, onko homoseksuaalisuus sallittu) pläjähtää täällä vastaus kuin apteekin hyllyltä. Yksikertaiset asiat ovat monimutkaisia ja monimutkaiset yksinkertaisia.
>>>En jaksa innostua luterilaisesta "hekisestä" paastosta, missä jätetään "itselle tärkeä mutta turha" asia pois, esim. ei katsota urheiluruutua.>Äläs nyt kiemurtele, vaan sano saisinko juoda viinaa itsenäisyyspäivänä, jos olisin ortodoksi.
paaston ajan pikku hiprakassa.
"(Typikonissa viinistä esitetään lisähuomautus, jonka mukaan siellä, missä ei ole viiniä, voidaan nauttia olutta. Jos typikon olisi kirjoitettu tislaustaidon keksimisen jälkeen, epäilemättä huomautus jatkuisi: "tai paloviinaa".)"
No niin, taas se nähtiin. Xyz:lta saa suoria vastauksia kieroihin kysymyksiin. Kiitos vaan, tosin olisi olltu terveellistä laittaa maksa paastolle. Ei ortodoksisuus taidakaan sopia terveydelleni niin hyvin, kun ajattelin.
"Minulle urheiluruudun katsominen alkaisi olla lähellä askeesin äärimmäisiä muotoja"
Minulla kun ei ole edes TV:tä, niin en pysty osallistumaan tähän keskusteluun. Jos noin kohdallasi on, niin ehkä sitten pakottaudut katsomaan sitä.
Kai sitä paastoa voi halutessaan tiukentaa? Itse pidin viime suuren paaston aikana kahvi- ja sokeripaastoa. Oikeastaan se kyllä liittyy kahvin osalta siihen, etten mielellään juo kahvia ilman maitoa, joka taas ei kuulu paastoruokiin, mutta tulipahan vieroituttua samalla myös alkamaan päässeestä kahviriippuvuudesta. Pitäisiköhän kokeilla samaa taas joulupaastossa? :)
on näillä leveysasteilla se, että se pohjautuu täysin toisenlaiseen ruokavalioon ja ilmasto-olosuhteisiin kuin meikäläisten.
mutta eläinkunnan tuotteiden ja alkoholin välttäminen paastoaikoina on pelkästään terveellistä. Niitä saadaan muina aikoina ihan tarpeeksi.
Yhden tutkimuksen mukaan kreikkalaisten korkea elinikä nimenomaan johtuisi paastosta, mitä en nyt oikein usko. Muissa ortodoksisissa maissa elinikä on todella alhainen. Eiköhän se johdu kreikkalaisten muutenkin jo terveellisestä elämäntavasta, jota uskonto tukee. Eniten minua ihastuttaa Kreikassa vieraillessani (työmatkoillakin!) stressittömyys, mitä Suomessa laiskuudeksi kutsutaan.
Sanokaas ortodoksit, onko ortodoksisuudella TEIDÄN elämäntapaanne myönteistä vaikutusta vai stressaatteko samalla tavalla kuin me ev-lutit? Veikkaisin että Suomessa olemme kaikki niin samaan muotiin pakotettuja, että uskonto ei paljon paina. Maahanmuuttajilla tilanne voi olla toinen.
meikäläinen noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, joten paastoa on ihan pakko rukkailla "mieleiseksi", vaikka se kai synti onkin...
tuohon elämäntapakysymykseesi sen verran vastaukseksi, että meikäpoika on opiskellut stressitöntä elämänmuotoa ja positiivista elämänasenneta juuri mainitsemassasi kreikassa. pari böörnauttia toki tarvittiin, ennen kuin kolahti!
tässä vielä mielenkiintoinen linkki:
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?artid=156653
jolloin saa syödä kalaa. Suuri paasto on paljon vaikeampi, koska silloin periaatteessa ei saa syödä mitään eläinkunnan tuotteita. paastosäännöt eivät kuitenkaan koskaan ole ehdottomia, vaan niitä voi soveltaa omaan elämän tilanteeseensa ja sairaat ja raskaana olevat ovat ruokapaastosta vapautettuja.
Sepäas olikin mielenkiintoinen linkki, kiitos kovasti. Tutkimuksesta tosin sen verran nopean lukemisen jälkeen, että kontrollin olisi voinut tehdä paastoajan ulkopuolella kontrollikoehenkilöiden lisäksi. Mutta yllättävää, että noinkin lyhyet ajat vaikuttavat kolesteroliin. Nyt pitäisi vielä saada selville, että syynä paastot vai elämäntapa kokokaisuudessaan. Muusta elämäntavasta tutkimusta on tehnyt mm. Joannes El. Chliaoutakis (jos haluat etsiä - artikkeli mulla on, mutta ei sitä tässä voi lähetellä - lähetän jos kiinnostaa).
Joo. Todella mielenkiintoista ja rohkaisevaa. Tämä uskonto & terveys aihe on mulle intohimo eli kiitos kovasti vielä kerran.
En malta olla kysymättä, että muuttuiko elämänasenne, lopullisesti?
Kreeta on kyllä rentoudessa luku sinänsä verrattuna vaikka Ateenaan. Missään en koskaan ole nähnyt samanlaista rentoa meininkiä. Keskellä arkipäivää istuskeltiin pari kolme tuntia kahvilla muiden kollegojen kanssa eikä kiirettä ollut.
Nyt kyllä tuntuu, että ajautuu aiheen ulkopuolelle. Ja aihehan siis oli ortodoksisuus elämäntapana. Väitän vieläkin, että suomalaiset ovat suomalaisia ja uskonnosta viis. Sama stressi kaikilla.
lopullisesti, mutta syynä olivat enempi ne mainitsemani pari loppuunpalamista (ensimmäisestä en ottanut vielä opiksi) kuin ortodoksinen usko.
suomalainen suorittaa kaikkea, oli sitten ortodoksi tai ei-ortodoksi. Olet varmaan huomannut tältä palstalta, että uskoakin kuuluu suorittaa.
niinpä, se uskokin oli kreetalla rennompaa, osa luonnollista elämää.
>>>paaston hankaluus on näillä leveysasteilla se, että se pohjautuu täysin toisenlaiseen ruokavalioon ja ilmasto-olosuhteisiin kuin meikäläisten.
varmasti ymmärrät mitä tarkoitin. sanoin että paasto pohjautuu täysin toisenlaiseen ruokavalioon kuin meikäläisten. vai voitko väittää toisin? suomi oli ja on maitotalousmaa ja ruokavaliomme perustuu eläinrasvoihin. voi ja maito ovat meillä PERUSelintarvikkeita. en puhunut siitä, mitä kreikkalainen tai suomalainen voi kaupastaan ostaa tänään. kyllä kummallekin kansalle kävisi nykytarjonnan puolesta vaikka aasialainen ruokavalio.
Nykyään on kaikki mahdollista kaikkialla maailmassa koko ajan. Ja helppoa.
Pointti olikin se, että paasto ei perinteisesti sovi suomalaiseen elämäntapaan (miten lie venäläiseen, onkin mielenkiintoinen kysymys), koska ruokavalio on ollut pelkkää eläinrasvaa. Vilkaisepa perinneruokakeittokirjaa - kaikessa on eläinrasvaa tai kalaa. Terveyden kannalta tämä on vieläkin iso ongelma. Esim. omina armeija-aikoinani paastoava varusmies olisi yksinkertaisesti nälkiintynyt, koska vaihtoehtoa ei ollut (nyt ei kannata vedota siihen sääntöön, että sotilas ei paastoa - se ei ollut syynä).
Eikös kreikkalainen ja venäläinen paasto eroa esim. kalansyönnin suhteen?
Mikä on perinteinen suomalainen elämäntapa? Sekö, että kaikkea ruokaa syötiin silloin, kun sitä oli, ja muuten nähtiin nälkää? Vai 50-60-lukujen voi-, maito-, läskisoosiruokavalion käyttäminen?
Samoilla leveysasteilla meidän kanssamme eläneiden Venäjän karjalaisten ja rajakarjalaisten elämäntapaan on kuitenkin paasto sopinut. Talvisiin paastonaikoihin varauduttiin varastoimalla juureksia, kaalia, marjoja ja sieniä. Rasvana käytettiin siemenvoita eli pellavansiemenöljyä.
Venäläiskarjalainen paasto eroaa kreikkalaisten paastosta siten, että Venäjällä on kalaruokaa saanut syödä suuressa paastossakin. Tämä johtuu tietysti siitä, että keväällä tuli kalaa ja aina ei ollut muuta ruokaa saatavilla. Ortodoksiset rajakarjalaiset söivät muutenkin paljon enemmän kalaa kuin muut suomalaiset."Kala kaunisna pitävi, veen vilja virkeänä", sanotaan Kalevalassakin.
>>>suomi oli ja on maitotalousmaa ja ruokavaliomme perustuu eläinrasvoihin. voi ja maito ovat meillä PERUSelintarvikkeita.
no voihan narsisti