Tässä aikaisemmin oli kirjoitus siitä, miten riraiksi nousi ja väitettiin ettei se ollut mahdollista alemmille säädyille, nousu rälssiin oli mahdollista aina vuoteen 1626 asti vaikkei todennäköistä taloudellisten vaatimusten vuoksi ...
Vuonna 1279 kuningas Maunu Ladonlukko antoi Alsnön säännöllä verovapauden kaikille niille ritareille ja asemiehille, jotka ratsumiehinä palvelivat kuningasta tai ylimyksiä.
Vuonna 1569 kuningas Juhana III määräsi, että jos aatelismies ei kyennyt köyhyytensä vuoksi ratsupalvelusta suorittamaan, ei tämä silti menettänyt aatelisarvoaan ja siitä seuraavia erioikeuksia. Näin tunnustettiin virallisesti aateluuden perinnöllisyys,
Kun Kustaa II Adolf perusti Ruotsin Ritarihuoneen 1626, aatelissuvut rekisteröitiin sen kirjoihin ja pääsy säätyyn muuttui riippuvaiseksi kuninkaan armosta ja tämän antamista rälssikirjeistä
Voidaan sanoa että vasta 1626 ritarihuone sulkeutui, niin ettei sinne enää voinut yletä alemmista säädyistä.
Ritarit
40
1565
Vastaukset
- jäi pois
alku jäi pois ...
Jo ammoisista ajoista lähtien oli Ruotsissa talonpoikaisylimystö, jonka jäsenet omistivat monia tiloja ja jonka keskuudesta kihlakuntien ja maakuntien johtomiehet valittiiin. Kun valtakunta yhdistyi yhden kuninkaan alaisuuteen, olivat nämä ylimykset alusta asti vapaat kuninkaalle maksettavasta verorasituksesta. Tästä sai alkunsa rälssi (ruots. frälse = vapaa) eli vapaasääty. Muutamat Suomenkin keskiaikaisista ylimyssuvuista polveutuneet pakanuuden aikaisista mahtitalonpojista eivätkä liene koskaan maksaneet kruunulle veroa. He olivat ns. "vanhaa aatelia".- vaakuna II
nyt sitten menee jos on vaakuna ennen 1300 lukua (ruotsi ja suomi) niin onko se merkki maanviljelijästä vai eurooppalaiseen vanhaan aateliin kuulumisesta (ristiretket).
kruunuhan ei voi periä mitään jos on kova kovaa vastaan.
- Erik V
Pohjoismaissa ja Englannissa ei koskaan suljettu aatelia samalla tavalla kuin Saksassa ja Ranskassa. 1600-luvulla oli aikansa kun se oli suljettu, mutta 1700-luvulla taas auki.
Viimeisenä Suomessa nousi aateliin Soisalo-Soininen 1904 - Igor
aikaisempaan väittelyyn kalparitareista, niin väitin että suomalaisia kalparitareita ei melkoisella varmuudella ollut olemassa. Vastaväite oli että suomi olisi ollut kalparitareiden hallinnassa 1200-luvun alussa.
Sitä en usko, eikä siitä tullut todisteita.
Ruotsalaisten vallan aikana tilanne oli toki toinen.- suomeen tulvi
ritareita maailmalta esim. viron/saksan kautta ja ruotsista.
- Viittasin
Jooo, viittaus oli juuri tähän keskusteluun.
Myös todisteita löytyi, et vain uskonut niitä ...
Esim. Birger jarl tunnusti Matti Kurjen kuuluneen vanhaan Folkkungen säätyyn, eli "ritarisäätyyn", Folkkungen säädystä valittiin Ruotsin kuninkaat. - Igor
suomeen tulvi kirjoitti:
ritareita maailmalta esim. viron/saksan kautta ja ruotsista.
Ruotsin ritarit uskon. Mutta että saksalaiset kalparitarit olisivat hallinneet suomea 1200-luvun alussa on epäuskottavaa...
- Igor
Viittasin kirjoitti:
Jooo, viittaus oli juuri tähän keskusteluun.
Myös todisteita löytyi, et vain uskonut niitä ...
Esim. Birger jarl tunnusti Matti Kurjen kuuluneen vanhaan Folkkungen säätyyn, eli "ritarisäätyyn", Folkkungen säädystä valittiin Ruotsin kuninkaat.teoriaasi kalparitareista suomen hallitsijoina.
Piispa Tuomas toimi ruotsalaisten kanssa yhteistyössä mm. hämeen kapinan kukistamisessa ja nevajoen retkellä 1240. Onhan tälle retkelle saattanut osallistua joitain kalparitareitakin, mutta väitteesi ritarikunnan suomen hallinnasta on epäuskottava. - eikä ole
Igor kirjoitti:
teoriaasi kalparitareista suomen hallitsijoina.
Piispa Tuomas toimi ruotsalaisten kanssa yhteistyössä mm. hämeen kapinan kukistamisessa ja nevajoen retkellä 1240. Onhan tälle retkelle saattanut osallistua joitain kalparitareitakin, mutta väitteesi ritarikunnan suomen hallinnasta on epäuskottava.Ei ole epäuskottava, eikä ole edes minun väitteeni ...
Todisteita on paljon, Piispa Tuomaan koko toiminta oli ritarikunnan aseman vahvistamista, Ruotsalaiset käyttivät tilaisuuta hyväksi vasta kun Ritarikunta kärsi tappion Liettuassa 1236.
Kun Ruotsalaiset valloittivat alueen, niin Suomi liitettiin Ruotsiin 1249, eli vasta kun ritarikunta oli lyöty ...
Toisaalta en ole väittänytkään Suomen kuuluneen ritarikuntaan, vaan että Suomessa hallitsivat kalparitarit, se oliko kyseessä jokin oma yksikkö on sitten ihan toinen juttu, vai oltiinko jonkinlaisessa alistussuhteessa tai liittosuhteessa Gotlannin suuntaan.
Joka tapauksessa piispa Tuomas oli aikanaan melkoinen kirkkoruhtinas, oli sitten ritarikunta tai jokin muu sotilasyksikkö. - ja Suomesta
Igor kirjoitti:
Ruotsin ritarit uskon. Mutta että saksalaiset kalparitarit olisivat hallinneet suomea 1200-luvun alussa on epäuskottavaa...
Joo, samoin suomesta tulvi ritareita maailmalle ...
Miekat sen todistavat. - Igor
eikä ole kirjoitti:
Ei ole epäuskottava, eikä ole edes minun väitteeni ...
Todisteita on paljon, Piispa Tuomaan koko toiminta oli ritarikunnan aseman vahvistamista, Ruotsalaiset käyttivät tilaisuuta hyväksi vasta kun Ritarikunta kärsi tappion Liettuassa 1236.
Kun Ruotsalaiset valloittivat alueen, niin Suomi liitettiin Ruotsiin 1249, eli vasta kun ritarikunta oli lyöty ...
Toisaalta en ole väittänytkään Suomen kuuluneen ritarikuntaan, vaan että Suomessa hallitsivat kalparitarit, se oliko kyseessä jokin oma yksikkö on sitten ihan toinen juttu, vai oltiinko jonkinlaisessa alistussuhteessa tai liittosuhteessa Gotlannin suuntaan.
Joka tapauksessa piispa Tuomas oli aikanaan melkoinen kirkkoruhtinas, oli sitten ritarikunta tai jokin muu sotilasyksikkö.Oli gotlannista eikö totta ? Silloin hän ei kuulunut kalparitareihin vaan oli tanskalaisten hallitsemalta saarelta. Mauno Jokipiin toimittamassa kirjassa kerrottiin tanskalaisten ja kalparitareiden taisteluista viron hallinnassa.
Eli tanskalaiset ja kalparitarit tuskin tekivät yhteistyötä ja koska tanska hallitsi viron pohjoisosia, se esti kalparitareita toimimasta suomen suuntaan.
Jokipiin kirjassa kerrottiin myös ruotsalaisten tehneen sotaretken hämeeseen jo 1230-luvulla ja kukistaneen hämeen kapinan ja tehneen nevan retken yhdessä piispa Tuomaan kanssa.
Sinun väitteesi on ristiriidassa tämän kanssa, arvaa kumpaa uskon ? - Igor
ja Suomesta kirjoitti:
Joo, samoin suomesta tulvi ritareita maailmalle ...
Miekat sen todistavat.Tuolle ei voi kuin nauraa... Ei niitä miekkoja kovin montaa suomesta ole löytynyt. Muutama kymmenen ja tuskin olivat ritareita vaan heimopäälliköitä jne.
- katsonut
Igor kirjoitti:
Tuolle ei voi kuin nauraa... Ei niitä miekkoja kovin montaa suomesta ole löytynyt. Muutama kymmenen ja tuskin olivat ritareita vaan heimopäälliköitä jne.
Et siis katsonut sitä lähettämääni linkkiä Norjalaisen Pedersonin miekka luokituksesta ...
Ristiretkiajan miekoista on ihan oma sivu siellä.
Mutta sama on viesti ... - olla mutta
Igor kirjoitti:
Oli gotlannista eikö totta ? Silloin hän ei kuulunut kalparitareihin vaan oli tanskalaisten hallitsemalta saarelta. Mauno Jokipiin toimittamassa kirjassa kerrottiin tanskalaisten ja kalparitareiden taisteluista viron hallinnassa.
Eli tanskalaiset ja kalparitarit tuskin tekivät yhteistyötä ja koska tanska hallitsi viron pohjoisosia, se esti kalparitareita toimimasta suomen suuntaan.
Jokipiin kirjassa kerrottiin myös ruotsalaisten tehneen sotaretken hämeeseen jo 1230-luvulla ja kukistaneen hämeen kapinan ja tehneen nevan retken yhdessä piispa Tuomaan kanssa.
Sinun väitteesi on ristiriidassa tämän kanssa, arvaa kumpaa uskon ?Voi olla mutta Birger jaarlin ansioluettelossa lukee aivan selvästi, että hän oli se mies joka liitti Suomen Ruotsiin.
Vuosi oli 1248-49. - Igor
katsonut kirjoitti:
Et siis katsonut sitä lähettämääni linkkiä Norjalaisen Pedersonin miekka luokituksesta ...
Ristiretkiajan miekoista on ihan oma sivu siellä.
Mutta sama on viesti ...eikä miekkojen määrä ollut suuri. Paria tyyppiä ihan yksi kappale ja paria muutamia kymmeniä...
Ei mitään väitettä että olisivat ihan ritareilla olleet suomessa. Kyllähän noita ovat heimo-ja kyläpäälliköt voineet ostella... - mutta, mutta
Igor kirjoitti:
eikä miekkojen määrä ollut suuri. Paria tyyppiä ihan yksi kappale ja paria muutamia kymmeniä...
Ei mitään väitettä että olisivat ihan ritareilla olleet suomessa. Kyllähän noita ovat heimo-ja kyläpäälliköt voineet ostella...Ei niin ole, mutta kun muistetaan että miekka on nimenomaan ratsumiehen ase ...
Sitten vielä se, että ritariksi pääsi kun varusti kuninkaalle Ratsun ja aseet, sekä suoritti sotapalvelusta.
Eli mikä on se tekijä, ettei ns. "ritareita" olisi ollut myös Suomessa.
Mihin muuhun tämä väite perustuu, kuin sinikeltaisiin silmälaseihin ... - laukoo siniviivalta pleksiin
mutta, mutta kirjoitti:
Ei niin ole, mutta kun muistetaan että miekka on nimenomaan ratsumiehen ase ...
Sitten vielä se, että ritariksi pääsi kun varusti kuninkaalle Ratsun ja aseet, sekä suoritti sotapalvelusta.
Eli mikä on se tekijä, ettei ns. "ritareita" olisi ollut myös Suomessa.
Mihin muuhun tämä väite perustuu, kuin sinikeltaisiin silmälaseihin ...eli taikalasit pois.
Kuningas oli siis missä maassa ja luotti kehen ja minkä kielisiin?
"suomalaisia" ritareita oli hyvinkin, mutta imported kamana alkujaan. - sen linkin
katsonut kirjoitti:
Et siis katsonut sitä lähettämääni linkkiä Norjalaisen Pedersonin miekka luokituksesta ...
Ristiretkiajan miekoista on ihan oma sivu siellä.
Mutta sama on viesti ...ja tämän miekkajutun todistuspointin saada uudelleen?
- Igor
olla mutta kirjoitti:
Voi olla mutta Birger jaarlin ansioluettelossa lukee aivan selvästi, että hän oli se mies joka liitti Suomen Ruotsiin.
Vuosi oli 1248-49.Mutta länsi-suomi oli jo 1200-luvun alusta ruotsalaisten vaikutuspiiriä. Ja 1240 jälkeen myös häme ja uusimaa.
- Igor
mutta, mutta kirjoitti:
Ei niin ole, mutta kun muistetaan että miekka on nimenomaan ratsumiehen ase ...
Sitten vielä se, että ritariksi pääsi kun varusti kuninkaalle Ratsun ja aseet, sekä suoritti sotapalvelusta.
Eli mikä on se tekijä, ettei ns. "ritareita" olisi ollut myös Suomessa.
Mihin muuhun tämä väite perustuu, kuin sinikeltaisiin silmälaseihin ...ritarilaitosta ennen kuin ruotsalaiset sen tänne toivat. Suomalaisilla on voinut olla heimopäällikköjä ja kuninkaita, mutta mitään todisteita ei omasta ritarilaitoksesta 1200-luvulla ole. Pelkät vähäiset miekkalöydöt eivät siitä todista. Miekkojen yhteneväisyys muiden euroopasta löydettyjen mallien kanssa voi johtua kaupankäynnistä ruotsalaisten, tanskalaisten ja saksalaisten kanssa.
Eikä sen paremmin ritarikuntien kuten kalparitareiden vaikutuksesta suomessa. Koska piispa Tuomas ei ollut saksasta tai virosta on hyvin todennäköistä, että hän työskenteli yhdessä ruotsalaisten kanssa yrittäessään pitää suomalaisia kristinuskon helmoissa. Ja levittääkseen sitä. - jalkaan
Igor kirjoitti:
Mutta länsi-suomi oli jo 1200-luvun alusta ruotsalaisten vaikutuspiiriä. Ja 1240 jälkeen myös häme ja uusimaa.
Pieni tarkennus, kun puhutaan Suomesta niin silloin tarkoitetaan "Varsinais-suomea" keskiajalla ja paljon sen jälkeen, eli kun Ruotsin kuningas liitti Suomen Ruotsiin, niin se nimenomaan liitti Varsinais-suomen Ruotsiin ...
Häme jne... liitettiin lopullisesti vasta Pähkinäsaaren rauhassa 1300 luvun alussa, Hämeenlinnan valtauksen jälkeen.
Tämmöiset "vaikutuspiirit" on vain sanoja millä halutaan hämärtää tosiasiat, todennäköisesti joko Varsinais-suomalaiset on oleet suhteellisen itsenäisiä tuota ennen tai jonkun muun "vallan" alaisuudessa. - ei todista
Igor kirjoitti:
ritarilaitosta ennen kuin ruotsalaiset sen tänne toivat. Suomalaisilla on voinut olla heimopäällikköjä ja kuninkaita, mutta mitään todisteita ei omasta ritarilaitoksesta 1200-luvulla ole. Pelkät vähäiset miekkalöydöt eivät siitä todista. Miekkojen yhteneväisyys muiden euroopasta löydettyjen mallien kanssa voi johtua kaupankäynnistä ruotsalaisten, tanskalaisten ja saksalaisten kanssa.
Eikä sen paremmin ritarikuntien kuten kalparitareiden vaikutuksesta suomessa. Koska piispa Tuomas ei ollut saksasta tai virosta on hyvin todennäköistä, että hän työskenteli yhdessä ruotsalaisten kanssa yrittäessään pitää suomalaisia kristinuskon helmoissa. Ja levittääkseen sitä.mikään ei kylläkään todista, etteikö Suomessa olisi ollut samanlaiset yhteiskunnalliset instanssit kuin oli muuallakin Itämeren alueella.
Oli piipsat, länsimaiset kirkot, varallisuutta ( turkikset ) kaupankäyntiin ja kauppapaikat ...
Sekä hyvä sijainti kaupankäynnin kannalta Nevajoen kautta Bysantin markkinoille, ajatus että näin strategisesti tärkeä paikka kauppaväylien hallitsemiseen olisi ollut ilman sotilaallista varmistusta on oikeastaan aika absurdi ... - Calvinismi
ei todista kirjoitti:
mikään ei kylläkään todista, etteikö Suomessa olisi ollut samanlaiset yhteiskunnalliset instanssit kuin oli muuallakin Itämeren alueella.
Oli piipsat, länsimaiset kirkot, varallisuutta ( turkikset ) kaupankäyntiin ja kauppapaikat ...
Sekä hyvä sijainti kaupankäynnin kannalta Nevajoen kautta Bysantin markkinoille, ajatus että näin strategisesti tärkeä paikka kauppaväylien hallitsemiseen olisi ollut ilman sotilaallista varmistusta on oikeastaan aika absurdi ...ne Piipsat.
Varmistusta harjoittivat ainakin Viikingit aikoinaan.
Siihen riittää myös pelkkä merimahti.
Sittemmin on varmisteltu pietaria ja tukholmaa ym.
Nyt EU ja NATO kuviot. - Igor
jalkaan kirjoitti:
Pieni tarkennus, kun puhutaan Suomesta niin silloin tarkoitetaan "Varsinais-suomea" keskiajalla ja paljon sen jälkeen, eli kun Ruotsin kuningas liitti Suomen Ruotsiin, niin se nimenomaan liitti Varsinais-suomen Ruotsiin ...
Häme jne... liitettiin lopullisesti vasta Pähkinäsaaren rauhassa 1300 luvun alussa, Hämeenlinnan valtauksen jälkeen.
Tämmöiset "vaikutuspiirit" on vain sanoja millä halutaan hämärtää tosiasiat, todennäköisesti joko Varsinais-suomalaiset on oleet suhteellisen itsenäisiä tuota ennen tai jonkun muun "vallan" alaisuudessa.>>Pieni tarkennus, kun puhutaan Suomesta niin silloin tarkoitetaan "Varsinais-suomea" keskiajalla ja paljon sen jälkeen, eli kun Ruotsin kuningas liitti Suomen Ruotsiin, niin se nimenomaan liitti Varsinais-suomen Ruotsiin ...>Tämmöiset "vaikutuspiirit" on vain sanoja millä halutaan hämärtää tosiasiat, todennäköisesti joko Varsinais-suomalaiset on oleet suhteellisen itsenäisiä tuota ennen tai jonkun muun "vallan" alaisuudessa.
- Igor
ei todista kirjoitti:
mikään ei kylläkään todista, etteikö Suomessa olisi ollut samanlaiset yhteiskunnalliset instanssit kuin oli muuallakin Itämeren alueella.
Oli piipsat, länsimaiset kirkot, varallisuutta ( turkikset ) kaupankäyntiin ja kauppapaikat ...
Sekä hyvä sijainti kaupankäynnin kannalta Nevajoen kautta Bysantin markkinoille, ajatus että näin strategisesti tärkeä paikka kauppaväylien hallitsemiseen olisi ollut ilman sotilaallista varmistusta on oikeastaan aika absurdi ...>>Sekä hyvä sijainti kaupankäynnin kannalta Nevajoen kautta Bysantin markkinoille, ajatus että näin strategisesti tärkeä paikka kauppaväylien hallitsemiseen olisi ollut ilman sotilaallista varmistusta on oikeastaan aika absurdi ...
- tässä tullaankin
Igor kirjoitti:
>>Pieni tarkennus, kun puhutaan Suomesta niin silloin tarkoitetaan "Varsinais-suomea" keskiajalla ja paljon sen jälkeen, eli kun Ruotsin kuningas liitti Suomen Ruotsiin, niin se nimenomaan liitti Varsinais-suomen Ruotsiin ...>Tämmöiset "vaikutuspiirit" on vain sanoja millä halutaan hämärtää tosiasiat, todennäköisesti joko Varsinais-suomalaiset on oleet suhteellisen itsenäisiä tuota ennen tai jonkun muun "vallan" alaisuudessa.
Aivan ja tässä tullaankin tähän sinun "hämärtämiseesi", sillä 1249 piispa Tuomaan jälkeen tuli Suomen piispaksi Bero, eli Birger Jaarlin mukana hämeen valloitusretkellä ...
Piispa Bero oli ensimmäinen piispa joka tilitti verot Ruotsiin, eli Tuomas joko piti ne itse tai tilitti jonnekin muualle.
Ensimmäinen vaihtoehto tarkoittaa sitä, että Tuomaan aikana oltiin ilmeisesti itsenäisiä, toinen taas sitä että oltiin muodollisesti jonkun muun kuin Ruotsalaisten alaisia ...
Tämä ihme käännös millä yritit tehdä Tuomaasta Ruotsalaisten "käskynhaltijan" ja "hämärtää" sen hetken milloin Suomesta tuli osa Ruotsia.
Joka tapauksessa Suomen hiippakunta lueteltiin Ruotsin valtakunnan hiippakuntien luettelossa piispa Beron aikana ensimmäisen kerran. - Igor
tässä tullaankin kirjoitti:
Aivan ja tässä tullaankin tähän sinun "hämärtämiseesi", sillä 1249 piispa Tuomaan jälkeen tuli Suomen piispaksi Bero, eli Birger Jaarlin mukana hämeen valloitusretkellä ...
Piispa Bero oli ensimmäinen piispa joka tilitti verot Ruotsiin, eli Tuomas joko piti ne itse tai tilitti jonnekin muualle.
Ensimmäinen vaihtoehto tarkoittaa sitä, että Tuomaan aikana oltiin ilmeisesti itsenäisiä, toinen taas sitä että oltiin muodollisesti jonkun muun kuin Ruotsalaisten alaisia ...
Tämä ihme käännös millä yritit tehdä Tuomaasta Ruotsalaisten "käskynhaltijan" ja "hämärtää" sen hetken milloin Suomesta tuli osa Ruotsia.
Joka tapauksessa Suomen hiippakunta lueteltiin Ruotsin valtakunnan hiippakuntien luettelossa piispa Beron aikana ensimmäisen kerran.että Jaarli Birger ei voinut olla suomessa 1248-49, koska samaan aikaan jaarlia työllistivät poliittiset ongelmat norjan kanssa.
>>Ruotsalaiset vaativat korvauksia norjalaisten värmlandiin tekemistä hävitysretkistä. Jaarli kohtasi norjalaiset 1248 ja 1249 koko sotajoukollaan götajoen partaalla, joskin molemmilla kerroilla päästiin neuvotteluratkaisuun.
Missään tapauksessa ruotsilla ei olisi ollut riittävästi voimavaroja, jotta samaan aikaan olisi voitu lähteä ristiretkelle itään. Sitä paitsi vuoden 1237 paavin bulla on ainoa tunnettu ristiretkibulla tältä ajalta ja on lähes varmaa, että sotaretki hämäläisiä vastaan tehtiin tämän jälkeen 1238/39.
Piispa Tuomaalle paavi myönsi eron 1245 sillä perusteella, että hän oli antanut silpoa ihmisen ja oli väärentänyt paavin kirjeitä. Piispalla oli läheiset suhteet dominikaanimunkkeihin ja eronsa jälkeen hän asettuikin heidän luokseen visbyhyn missä kuoli 1248.
Vuoden 1240 jälkeen turun piispan toimintavapaus loppui. Birger pystyi nimittämään piispa Tuomaalle seuraajan ja uusi piispa pakotettiin luovuttamaan suomalaisten vero ruotsalaisille. Sillä keinoin jaarli Birger vei päätökseen sen poliittisen tavoitteen jonka Erik Pyhä oli asettanut ruotsin kuningasvallalle: suomalaisten talonpoikien sulauttamisen ruotsin syntyvään valtakuntaan. - Rannikon Tie
Igor kirjoitti:
että Jaarli Birger ei voinut olla suomessa 1248-49, koska samaan aikaan jaarlia työllistivät poliittiset ongelmat norjan kanssa.
>>Ruotsalaiset vaativat korvauksia norjalaisten värmlandiin tekemistä hävitysretkistä. Jaarli kohtasi norjalaiset 1248 ja 1249 koko sotajoukollaan götajoen partaalla, joskin molemmilla kerroilla päästiin neuvotteluratkaisuun.
Missään tapauksessa ruotsilla ei olisi ollut riittävästi voimavaroja, jotta samaan aikaan olisi voitu lähteä ristiretkelle itään. Sitä paitsi vuoden 1237 paavin bulla on ainoa tunnettu ristiretkibulla tältä ajalta ja on lähes varmaa, että sotaretki hämäläisiä vastaan tehtiin tämän jälkeen 1238/39.
Piispa Tuomaalle paavi myönsi eron 1245 sillä perusteella, että hän oli antanut silpoa ihmisen ja oli väärentänyt paavin kirjeitä. Piispalla oli läheiset suhteet dominikaanimunkkeihin ja eronsa jälkeen hän asettuikin heidän luokseen visbyhyn missä kuoli 1248.
Vuoden 1240 jälkeen turun piispan toimintavapaus loppui. Birger pystyi nimittämään piispa Tuomaalle seuraajan ja uusi piispa pakotettiin luovuttamaan suomalaisten vero ruotsalaisille. Sillä keinoin jaarli Birger vei päätökseen sen poliittisen tavoitteen jonka Erik Pyhä oli asettanut ruotsin kuningasvallalle: suomalaisten talonpoikien sulauttamisen ruotsin syntyvään valtakuntaan.menee, onko kuninkaan tie perua ristiretken jälkeiseltä ajalta ja kuinka pitkä historia sillä on?
Kuningas läänitti tien varrelle ruotsalaisia verovapaita turvaamaan kulkua viipuriin? - Herold pässi
Igor kirjoitti:
>>Sekä hyvä sijainti kaupankäynnin kannalta Nevajoen kautta Bysantin markkinoille, ajatus että näin strategisesti tärkeä paikka kauppaväylien hallitsemiseen olisi ollut ilman sotilaallista varmistusta on oikeastaan aika absurdi ...
voitti?
Kauppa lahden yli käytiin vilkkaasti varmaan. - Igor
Herold pässi kirjoitti:
voitti?
Kauppa lahden yli käytiin vilkkaasti varmaan.ruotsalaisilla oli jo 1240 jälkeen hallussaan varsinais-suomi ja häme. Karjalaiset taas olivat enemmän tai vähemmän novgorodin alusmaana ja heillä oli todennäköisesti jonkinlainen itsehallinto vuoteen 1260 saakka.
Ennen vuotta 1269 karjalaisista puhutaan venäläisissä kronikoissa novgorodin liittolaisina. - Igor
Rannikon Tie kirjoitti:
menee, onko kuninkaan tie perua ristiretken jälkeiseltä ajalta ja kuinka pitkä historia sillä on?
Kuningas läänitti tien varrelle ruotsalaisia verovapaita turvaamaan kulkua viipuriin? - tulkinta
Igor kirjoitti:
ruotsalaisilla oli jo 1240 jälkeen hallussaan varsinais-suomi ja häme. Karjalaiset taas olivat enemmän tai vähemmän novgorodin alusmaana ja heillä oli todennäköisesti jonkinlainen itsehallinto vuoteen 1260 saakka.
Ennen vuotta 1269 karjalaisista puhutaan venäläisissä kronikoissa novgorodin liittolaisina.Väärä tulkinta, Suomen hiippakunta mainitaan Ruotsin hiippakuntien luettelossa vasta 1249, myös tällöin alkoi verojen tilittäminen Ruotsiin.
Ilmeisesti piispa Tuomas ei ollut missään vaiheessa ruotsalaisten alamainen ja piispan vaihtaminen kielii pikemminkin siitä että Birger Jaarli tällä tavoin varmisti valtansa täällä ... - tulkinta tässäkin
Igor kirjoitti:
että Jaarli Birger ei voinut olla suomessa 1248-49, koska samaan aikaan jaarlia työllistivät poliittiset ongelmat norjan kanssa.
>>Ruotsalaiset vaativat korvauksia norjalaisten värmlandiin tekemistä hävitysretkistä. Jaarli kohtasi norjalaiset 1248 ja 1249 koko sotajoukollaan götajoen partaalla, joskin molemmilla kerroilla päästiin neuvotteluratkaisuun.
Missään tapauksessa ruotsilla ei olisi ollut riittävästi voimavaroja, jotta samaan aikaan olisi voitu lähteä ristiretkelle itään. Sitä paitsi vuoden 1237 paavin bulla on ainoa tunnettu ristiretkibulla tältä ajalta ja on lähes varmaa, että sotaretki hämäläisiä vastaan tehtiin tämän jälkeen 1238/39.
Piispa Tuomaalle paavi myönsi eron 1245 sillä perusteella, että hän oli antanut silpoa ihmisen ja oli väärentänyt paavin kirjeitä. Piispalla oli läheiset suhteet dominikaanimunkkeihin ja eronsa jälkeen hän asettuikin heidän luokseen visbyhyn missä kuoli 1248.
Vuoden 1240 jälkeen turun piispan toimintavapaus loppui. Birger pystyi nimittämään piispa Tuomaalle seuraajan ja uusi piispa pakotettiin luovuttamaan suomalaisten vero ruotsalaisille. Sillä keinoin jaarli Birger vei päätökseen sen poliittisen tavoitteen jonka Erik Pyhä oli asettanut ruotsin kuningasvallalle: suomalaisten talonpoikien sulauttamisen ruotsin syntyvään valtakuntaan.Väärä tulkinta, koska Suomen hiippakunta mainitaan Ruotsin hiippakuntaluettelossa vasta 1249, silloin alkoi myös verojen tilittäminen Ruotsiin piispa Beron toimesta, Tuomas ei tilittänyt veroja Ruotsiin.
- Igor
tulkinta tässäkin kirjoitti:
Väärä tulkinta, koska Suomen hiippakunta mainitaan Ruotsin hiippakuntaluettelossa vasta 1249, silloin alkoi myös verojen tilittäminen Ruotsiin piispa Beron toimesta, Tuomas ei tilittänyt veroja Ruotsiin.
jollain lähteellä väitteesi.
Minä esitin lähdetiedot tekstilleni. Lähde on tuore vuodelta 2004, ja varmasti uskottavampi kuin sinun omat tulkintasi. - Igor
tulkinta kirjoitti:
Väärä tulkinta, Suomen hiippakunta mainitaan Ruotsin hiippakuntien luettelossa vasta 1249, myös tällöin alkoi verojen tilittäminen Ruotsiin.
Ilmeisesti piispa Tuomas ei ollut missään vaiheessa ruotsalaisten alamainen ja piispan vaihtaminen kielii pikemminkin siitä että Birger Jaarli tällä tavoin varmisti valtansa täällä ...erosi/erotettiin vuonna 1245. Ruotsalaiset käytännössä nostivat oman miehen eli piispa Beron (Björn) kirkon hallintaan taatakseen verotuksen itselleen. 1249 ei tapahtunut mitään ruotsalaisten ristiretkeä vaan se tapahtui jo kymmenen vuotta aikaisemmin.
Piispa Tuomas teki yhteistyötä ruotsalaisten kanssa sotilaallisesti(eli ruotsalaiset sotivat hänen puolestaan), mutta nevan tappion jälkeen hänen asemansa heikkeni ja hänen jälkeensä tuli ruotsalaisten mieleinen piispa. Tuomas oli muuten syntyjään englantilainen. - mainitseminen oli
Igor kirjoitti:
erosi/erotettiin vuonna 1245. Ruotsalaiset käytännössä nostivat oman miehen eli piispa Beron (Björn) kirkon hallintaan taatakseen verotuksen itselleen. 1249 ei tapahtunut mitään ruotsalaisten ristiretkeä vaan se tapahtui jo kymmenen vuotta aikaisemmin.
Piispa Tuomas teki yhteistyötä ruotsalaisten kanssa sotilaallisesti(eli ruotsalaiset sotivat hänen puolestaan), mutta nevan tappion jälkeen hänen asemansa heikkeni ja hänen jälkeensä tuli ruotsalaisten mieleinen piispa. Tuomas oli muuten syntyjään englantilainen.hyvä pointti, koska siitähän täällä on kysymys, että suomi suomalaisille ja historia sitä tukemaan.
Miten on muuten ruotsin kuningashuoneen ja aatelisten (ritarihuone) alkuperän kannsa?
Meneekö ranskaan ja englantiin (normandiaan) juuria paljon? - Igor
mainitseminen oli kirjoitti:
hyvä pointti, koska siitähän täällä on kysymys, että suomi suomalaisille ja historia sitä tukemaan.
Miten on muuten ruotsin kuningashuoneen ja aatelisten (ritarihuone) alkuperän kannsa?
Meneekö ranskaan ja englantiin (normandiaan) juuria paljon?nämä wikipedian linkit :
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_historia
http://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_nobility
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Swedish_noble_families
En itse ole tutustunut paljoakaan ruotsin aateliston tai kuningashuoneen alkuperään. Nykyisen kuninkaan sukujuuret taisivat olla osittain ranskasta (Bernadotte).
http://en.wikipedia.org/wiki/Bernadotte
- ritari jolle
verovapaus myönnettiin, maajussiko? (siis 1200-l. lopulla).
- meikämie
Aivan oikein. Papukaijamerkki ja kymemn pistettä.
Eikä muuten 1600-luvullakaan sääty ollut suljettu, päinvastoin. Kaikki riittävän kyvykkäät virkamiehet ja sotilaat ylennettiin käytännössä aatelisiksi, koska korkeiden virkojen pääsyvaatimus oli aatelisuus. Moni nousi rahvaasta aateliin 1600-luvun suurvaltasotien melskeissä.
Aatelissääty suljettiin muistaakseni joskus 1700-luvulla! Eli kun aatelin aika alkoi jo lähestyä loppuaan, iski vanhoihin sukuihin paniikki. - pääsi
meikämie kirjoitti:
Aivan oikein. Papukaijamerkki ja kymemn pistettä.
Eikä muuten 1600-luvullakaan sääty ollut suljettu, päinvastoin. Kaikki riittävän kyvykkäät virkamiehet ja sotilaat ylennettiin käytännössä aatelisiksi, koska korkeiden virkojen pääsyvaatimus oli aatelisuus. Moni nousi rahvaasta aateliin 1600-luvun suurvaltasotien melskeissä.
Aatelissääty suljettiin muistaakseni joskus 1700-luvulla! Eli kun aatelin aika alkoi jo lähestyä loppuaan, iski vanhoihin sukuihin paniikki.kuten jossakin aikaisemmassa viestissä todettiin Soisalon-Soininen aateloitiin 1904 ja 1800-luvulla aateloitiin ainakin Snellman, joten aatelissäätyä ei todellakaan suljettu 1700-luvulla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1302255
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu261968Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti121509Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett121347Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis701231- 951066
- 17987
- 88913
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon17800Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks115752