juutalaisten joukkotuhot ? Mikä oli sen tarkoitus ?
Itselleni Jumalan tarkoitus ja syy tuossa asiassa on jäänyt hämärän peittoon.
Ja itse ihmettelen, että miten ihmeessä Hitler on saanut muut suostumaan tuollaisiin hirveyksiin..
Itselleni Jumalan tarkoitus ja syy tuossa asiassa on jäänyt hämärän peittoon.
Ja itse ihmettelen, että miten ihmeessä Hitler on saanut muut suostumaan tuollaisiin hirveyksiin..
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jes. 3:24
Silloin tulee tuoksun sijaan löyhkä, vyön sijaan nuora, käherretyn tukan sijaan kaljuus, korupuvun sijaan säkkiverho, kauneuden sijaan polttomerkki.
Ei näitä aina tiedä. On Saksa kyllä saanut kokea ei siunaavia hetkiä sen jälkeen, niinkuin on kaikki muutkin jotka Jumalan silmäterään ovat kajonneet.
Onko tässä nyt takana ajatus, että Jumala kostaa natsien pahat teot sellaisillekin saksalaisille, jotka keties eivät olleet kaikki syntyneetkään hirmutekojen aikaan? Tämän haluaisin tarkennuksena mielipiteeseesi tietää.
Natsithan sitten kyytiä saivat. Ja kyllähän Sebaot kostaa myös kolmanteen polveen joissain tapauksissa.
2.moos 20
5 Ei sinun pidä kumartaman niitä, eikä myös palveleman niitä: Sillä minä, Herra sinun Jumalas, olen kiivas Jumala, joka etsiskelen isäin pahat teot lasten päälle, kolmanteen ja neljänteen polveen, jotka minua vihaavat;
Taas tuli huomattua tämä uskonnon karmeus. Eikä varmaan tunnu edes pahalta julistaa tämmöistä hirveyttä. Eikö se teidän seepaottinne olisi voinut natsien hirmutekoja estää silloin kun se oli ajankohtaista eikä vihaansa kohdistaa syyttömiin ihmisiin? Jos uskoisin paholaiseen väittäisin noita käsityksiänne sen palvelemiseksi. En usko, väitän niitä vain tyhmyyden ilmauksiksi.
Minunkaan ymmärrykseni ei riitä antamaan kaikkia vastauksia, mutta asiathan voi nähdä siinä valossa missä ne haluaa nähdä. Tarkoitus pyhittää keinot joten turha on kanssasi väitellä koska haluat vain väitellä ja aukoa päätäsi. Ja minun mieltäni ei pahoita yhtään sinun kiukuttelusi mitä harrastat jokaisessa viestissä. Mielelläni kerron asioita jotka askarruttaa jos siihen pystyn vastauksia antamaan, mutta väittely ei nyt jaksa napata koska elämässäni on paljon parempiakin asioita.
huomioon, että raamattu onkin vain ihmisten omia toivekuvia, eikä todellista jumalaa olisikaan olemassa?
mitään erityistä salli tai kiellä?
Kun raamatun mukaan kaikki oli luotu alkoi jumala huilailemaan kuin kunnon työbtekijä raskaasta työstä ja antoi asioiden mennä omalla painollaan.
Siinä sitten tapahtui yhtä sun toista luonnollista ja ihmisenkin aiheuttamaa kuten tuo juutalaisten massahävitys.
Tuskin jumala viitsi edes katsellakaan kun huomasi mitä käsistään tuli päästettyä. Ei hän mitään ihmeitä tehnyt vaan antoi luonnonvoimien jyllätä niiden lakien mukaan. Kyllä niihin voimiin joutuessaan ihminenkin on kuin lastu laineilla..
Muistetaan nyt vain että itse me täällä elelemme ja kuolemme kukin ajallaan.
kirjoitit:
"Ei hän mitään ihmeitä tehnyt vaan antoi luonnonvoimien jyllätä niiden lakien mukaan. Kyllä niihin voimiin joutuessaan ihminenkin on kuin lastu laineilla.."
*********************
Kukas se sääti niitä luonnonlakeja ja perintötekijöitä?
Jumala on sallinut ja tulee sallimaan suurempiakin ihmisten joukkotuhoja kuin juutalaisia kohdanneet.
Juutalaiset ovat erikoinen kansa muiden kansakuntien joukossa siitä syystä, että Jumala valitsi sen "kansakseen ennen kaikkia muita kansoja" ja on valmistanut maailmalle pelastuksen juutalaisten kautta sekä antanut meille pakanoille Sanansa juutalaisten välityksellä.
Juutalaisten osaksi tulleet ja vielä tulevat kärsimykset on ilmoitetut jo ennen niiden alkamista. Tässä otan vain yhden esille, koska se kertoo paitsi juutalaisia kohtaavista koettelemuksista niin myöskin heidän armoihinsa ottamisesta aikojen lopulla. Lukekaapa ystävät 5 Mooseksen kirjan luvusta 4 jakeet 23-31 ja sitten, mitä täällä maailmassa tapahtuukin, niin jae 39.
Hups, minun täytyy lopettaa. Tuli vieras.
voi kukaan tuhota, vain ja ainoastaan heidän ruumiinsa!
Rm.11:26. "ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: "Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.
27. Ja tämä on oleva minun liittoni heidän kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä."
Tappaminenko ei sinun mielestäsi ole ihmisen tuhoamista? Mitä se on, Jumalan käskyn toteuttamistako? Voi jumalan pyssyt ja puukuulat...on teillä näkemyksenne!
poikansakin.
Te ette nyt ihan taida käsittää, millaisen hirviöjumaluuden kanssa olette tekemisissä.
Raamattu kertoo, että kun Jeesusta tuomittiin, niin juutalaiset sanoivat: tulkoon Hänen verensä meidän päällemme ja lastemme päälle.
Kyllä juutalaiset ovat saaneetkin tästä valinnastaan kärsiä.
Kuinka paljon toteutat raamatullista oppiasi käytännössä? Oletko ollut koskaan vankilassa?
Tuohon Jumala- asiaan en ota kantaa. Siihen miten on mahdollista että toisen maailmansodan aikaiset saksalaiset hyväksyivät juutalaisten, romanien, homojen ja vammaisten joukkotuhon, ja olivat siinä mukana, on tietty monta eri selitystä. Mutta mielestäni yksi selitys on aika uskottava. (Alice Miller)
Nimittäin sen ajan saksalaisten kasvatus.
Saksalaiset (kuten suomalaisetkin) oli kasvatettu hyvin autoritäärisesti. Heidät oli jo lapsesta asti kasvatettu "kunnioittamaan vanhempiaan" eli siis auktoriteettiuskovaisksi. Auktoriteetinpelko, joka on piinnytetty ihmiseen jo lapsena, pysyy yleensä ihmisessä aikuisenakin. Siksi sellainen ihminen etsii yleensä aikuisenakin itselleen vain uusia auktoriteetteja (siis "vanhempia") joita hän voi kunnioittaa, totella ja jolta hän voi hakea hyväksyntää. Koska se on ainoa jonka hän osaa.
Autoritäärinen kasvatus vie ihmiseltä kyvyn kyseenalaistaa auktoriteetteja, suuria johtajia, ja mahdollistaa selkeästi väärien asioiden hyväksymisen jos vain JOHTAJA niin haluaa. Johtaja-on-aina-oikeassa vaikka tekisi kuinka vääriä asioita tahansa.
Tottelevaiseksi ja kiltiksi kasvatettu ihminen on näin ollen tavallista helpompi saada näkemään musta valkoisena, koska hän laittaa johtajansa arvostelukyvyn omansa edelle.
Ja kun yhteen laitetaan tarpeeksi suuri joukko näitä autoritäärisesti kasvatettuja, he taas ruokkivat toinen toistensa tottelevaisuutta koska he alkavat kilpailla toistensa kanssa johtajansa hyväksynnästä. Aivan kuten lapset kilpailevat vanhempiensa hyväksynnästä, jos hyväksyntä ja rakkaus ehdollistetaan.
---
Ja aika pelottavaa on, että tämä logiikka on omituisen tuttu esim. raamatusta. (myös muista uskonnoista.)
Raamattu edellyttää kunnon uskovaiselta sokeaa uskoa. Se edellyttää "kieltämään itsensä" ja laittamaan johtajan (siis Jumalan) ehdottomaksi auktoriteetiksi. Lisäksi raamattu halveksii epäilemistä.
Siellä säälitään sitä epäilevää tuomasta ja ihonnoidaan niitä Jeesuksen seuraajia jotka uskoivat mitään kyselemättä. Raamattu kannustaa uskomaan sokeasti.
Raamatussa markkinoidaan "pelastusta" nimenomaan sokean uskon tuloksena: "Sinun USKOSI on sinut pelastanut" Täydelinen luottamus => siis sokea usko, on se mihin jokaisen kunnon uskovan tulee tähdätä. Täydellinen luottamus siihen, että "johtaja-on-aina-oikeassa" vaikka JÄRKI sanoisikin toisin.
JÄRKEÄ halveksitaan. (Hmmm.. näiltäkin palstoilta tuttua...)
---
Lapsi tekee mitä tahansa saadakseen aikuisen hyväksynnän, koska lapsi on täydellisen riippuvianen aikuisista. Lapsen elämä ja henki riippuu aikuisesta, ja sen lapsi myös tietää. Vauva ja pieni lapsi kuolee ilman aikuista joka pitää hänestä huolen, ja tämä tieto on lapsessa jo syntyessään.
Kun tämä huolenpito ehdollistetaan sillä ajatusmallilla että "rakastan sinua kunhan olet kiltti, ja tottelet minua mitään kyselemättä", siihen liittyy hylkäämisen uhka. "Jos en ole kiltti ja tottele, minut hylätään".
Ja hylkäminen taas merkitsee lapselle samaa kuin kuolema.
Asian voi nähdä siis niin, että toisen maailmansodan aikaiset saksalaiset jotka osaltaan toteuttivat holocaustia, olivatkin vain aikusen saappaissa olevia kiltiksi kasvatettuja lapsia, jotka henkensä kaupalla hakivat "vanhempiensa", suurten johtajien, hyväksyntää. Henkensä kaupalla, koska tottelemattomuus auktoriteettia kohtaan merkitsi näille ihmisille edelleenkin samaa kuin lapsena tottelemattomuus vanhempia kohtaan: kuolemaa.
Ja koska se, että lapselta evätään jo pienenä hänen itsestäänselvä oikeutensa rakkauteen ja huolenpitoon ilman ehtoja, aiheuttaa aina lapsessa myös tukahdutettua vihaa, holocaust tarjosi näille "lapsille" hyvän ja SALLITUN vihanpurkuväylän. Kun suuri johtaja osoitti näille "lapsille" kohteen, jota sai vihata luvallisesti, nämä käyttivät tilaisuutta hyväkseen. Näillä avuttomilla lapsilla, joilla oli kokemuksia vallasta vain vähän tai ei yhtään, oli nyt mahdollisuus kokea vallantunteen nautinto, ja myös vihanpurkukanava. Se voisi selittää sen miksi sen ajan ihmiset pystyivät niihin tekoihin joita tekivät.
http://www.petatv.com/tvpopup/video.asp?video=fur_farm&Player=wm&speed=_med
http://www.petatv.com/tvpopup/video.asp?video=covance_main&Player=wm&speed=_med
http://www.petatv.com/tvpopup/video.asp?video=agri_short&Player=wm&speed=_med
http://www.petatv.com/tvpopup/video.asp?video=meet_your_meat&Player=wm&speed=_med
Siinä on vähän nykyajan holocausteja.
Pistää miettimään että kyllä nykyajan ihminen (minä mukaan luettuna) osaa ihan yhtä kätevästi laittaa silmät kiinni juuri "oikeissa" paikoissa kuin toisen maailmansodan aikaiset ihmisetkin.
Siinä missä sen ajan saksalainen ei ehkä ajatellut ostaessaan kangasta tai kultakorua, että sen alkuperä saattaa olla peräisin murhattujen ihmisten hiuksista tai kultahampaista, nykyajan ihminen ajattelee yleensä ihan yhtä vähän sitä kuinka paljon kärsimystä siihen on tarvittu että se broileri, kananmuna tai pihvi on päätynyt sinne pöytään asti tai lääke apteekin hyllylle. Kuinka moni kieltäytyy sairastessaan hoitomuodosta jonka keksimiseen on tarvittu hirvittävä määrä kärsimystä, piinaa, tuskaa ja kauhua?
Pistää miettimään tosiaan.
http://www.petatv.com/
Tiedonlevitys kohtaa tällä palstalla yleensä vastustusta. Selitys löytyy tekstistäsi. Kuitenkin pitäisin tärkeänä, että tuon tasoista kirjoittelua täälläkin pidettäisiin yllä ja vastustukseen suhtauduttaisiin pikemminkin innoittavana tekijänä.
Asioita ja ilmiöitä, elämää yleensäkin, voi oppia ymmärtämään tietoa hankkimalla ja sitä itsenäisesti analysoimalla. Totuuksien vastaanottaminen valmiiksi pureskeltuina autoritääristen johtajien taholta ei yleensä johda hyvään lopputulokseen.
Ihminen tietenkin kehittyy henkiseltä tasoltaan kasvaessaan aikuiseksi. Kuitenkin samoja, lapsenomaisia piirteitä löytyy myös vanhemmista ihmisistä, esimerkkinä juuri tuo kuvailemasi auktoriteettihakuisuus. Siihen tietysti kasvatuksella ja lapsena omaksuttavalla arvomaailmalla on keskeinen osuus. Opitaan joko luottamaan sokeasti vanhempiin, myöhemmin opillisiin johtajiin tai sitten suhtautumaan asioihin epäillen ja luontaisella uteliaisuudella. Jälkimmäinen tilanne muodostaa terveen pohjan oman maailmankuvan rakentamiselle ja myös oman itsensä ymmärtämiselle.
Lapsena opittuja käyttäytymis- ja ajattelumalleja voi olla aikuisena vaikea muuttaa. Elämänkokemuksen karttuessa toisille kuitenkin saattaa avautua siihenkin mahdollisuus: voi tapahtua eräänlainen herääminen, jolloin oma tahto ja päättelykyky ikään kuin otetaan käyttöön.
"Totuuksien vastaanottaminen valmiiksi pureskeltuina autoritääristen johtajien taholta ei yleensä johda hyvään lopputulokseen."
...
Joo ja tohon lisäisin vielä että sen auktoriteetin ei tarvitse olla edes elävä ihminen, vaan se voi olla myös esim. ideologia, (vaikkapa uskonnollinen teos, eikä uskonnollinen johtaja). Auktoriteetin hyväksyntää kaipaava ihminen voi asettaa elämänsä auktoriteetiksi myös jonkun -ismin tai ihan vaikka jonkun tuhat vuotta sitten kuolleen ihmisen kirjoittaman teoksen tms. ilman että siihen liittyy edes minkäänlaista yhteisöä tai elävää ihmistä johtajana.
Olennaisinta on, että tällainen ihminen odottaa ULKOAPÄIN saneltuja sääntöjä itselleen, joita hän voisi noudattaa. Ne säännöt voi tulla elävältä ihmiseltä, tai sit ne voi tulla myös jostakin kirjasta, kuten vaikkapa raamatusta.
Ilman auktoriteetia tällainen ihminen on kuin eksynyt pieni lapsi joka ei tiedä mihin mennä ja mitä tehdä.
Jos sellaiselta ihmiseltä otetaan hänen auktoriteettinsa pois, hänen maailmansa romahtaa totaalisesti. Elämältä menee pohja pois kokonaan.
Lisäksi auktoriteettiuskovaisella ihmisellä on ehkä tavallista suurempi vaara alkaa kuvittelemaan itsestään liikoja, ja alkaa käyttämään valtaa mielivaltaisesti jos hän pääsee johtavaan asemaan. Koska sellaisen ihmisen maailmassa on vain hierarkia, alaisia ja johtajia, ja siitä puuttuu kokonaan mahdollisuus johtajan kyseenalaistamiseen, hän saattaa kokea johtajana ollessaan olevansa niin voittamaton, että hän voi sairastua "jumalasyndroomaan". Koska hänen maailmansa auktoriteetit ovat aina olleet jumalan tasoisia olentoja, hän kuvittelee myös itse olevansa sellainen jos pääsee johtavaan asemaan.
Se voisi osaltaan selittää myös Hitlerin toiminnan. Hitler oli myös kasvanut "hirmuhallitsijan" (olikkohan se nyt hänen isänsä vai isäpuoli, en muista) alaisuudessa, jos siihen on uskominen mitä hänestä "tiedetään".
...
"Elämänkokemuksen karttuessa toisille kuitenkin saattaa avautua siihenkin mahdollisuus: voi tapahtua eräänlainen herääminen, jolloin oma tahto ja päättelykyky ikään kuin otetaan käyttöön."
...
Joo, mutta jos tausta on kovin autoritäärinen, sellaiseen heräämiseen tarvitaan jumalattomasti rohkeutta. Lisäksi siihen tarvitaan kokemuksia ihmisistä, jotka EIVÄT elä autoritääristen sääntöjen mukaan. Sanotaan, että rakkaudettomassa ympäristössä elävälle lapselle riittää (riittää ja "riittää":-/) jos on edes YKSI ihminen joka kohtelee häntä hyvin ja osoittaa hyväksyntää, eikä hylkää, koska sellaiselle lapselle jää TIETO siitä, että toisenlaisia ihmisiäkin on olemassa. Hyväksyntää ON olemassa jossakin, ja että myös ehdollistamatonta rakkautta on olemassa.
Mutta jos lapselta puuttuu kokonaan kokemus IHMISESTÄ joka hyväksyy ja rakastaa ehdoitta, ilman hylkäämisen uhkaa, hänellä on todella huonot lähtökohdat kyseenalaistaa vallitsevia "totuuksia" jotka ladellaan ylhäältäpäin. Hänen "takaraivoonsa" jää ikuinen pelko hylkäämisestä, ikuinen jano hyväksyntään, ja ikuinen epävarmuus siitä, "pelastuuko" hän kuolemalta (hylkäämiseltä -> "helvetistä") vai ei. Hän on pohjaton kaivo joka ei koskaan saa tarvpeeksi hyväksyntää, koska ei koskaan voi LUOTTAA siihen, että vesi kantaa, jos uskaltaa vain lähteä uimaan itse.
Hän ei voi luottaa ARMOON jos uskaltaa epäillä ja kyseenalaistaa, luopua uskostaan (oli se usko sitten uskonto, ideologia, tai "suuri johtaja").
Koska luopuminen merkitsee aina hänelle hylkäämistä, kadotusta, "helvettiin joutumista".
Sellaisen ihmisen maailma on myäs täynnä ristiriitoja, joita hän ei kylkene näkemään, tai ainakaan myöntämään. Hyvä esimerkki näistä ristiriidoista on esim. se että jos nyt puhutaan uskovaisista, niin sellainen ihminen voi kirkkain silmin ihan tosissaan, autuas hymy naamalla julistaa kuinka "Jeesus hyväksyy sellaisenaan", "tule sellaisena kuin olet", "saat olla juuri sellainen kuin olet". Ja kuitenkin hänen KÄYTÄNNÖN elämänsä on täynnä sääntöjä ja ohjeta siitä miten tulee elää "pelastuakseen". Samaan aikaan kun hän kehotttaa muitan "etsimään" koska "etsivä löytää", hänellä ei itsellään ole minkäänlaista kokemusta todellisesta etsimisestä. Eikä näin ollen todellisesta löytämisestäkään. Hän on jumiittunut paikalleen, ei kehity millään tasolla, mutta kuvittelee kuitenkin tietävänsä enemmän kuin "ne muut" vain siksi, koska uskoo vakaasti auktoriteettinsa totuuksiin koska ei uskalla olla uskomatta.
Kun esim. autoritääriseen uskoon kasvatettu lapsi on saatu uskomaan, että epäileminen on "paholaisen korvaan kuiskuttelua", kun se yrittää saada ihmistä lankeamaan ja luopumaan uskostaan, niin todelliselle epäilykselle, kyseenalaistamiselle -> siis REHELLISYYDELLE, antautuminen yleensä edellyttää jonkinlaista todella isoa kriisiä, jolloin ihminen joutuu totaalisesti seinää vasten.
Mutta onneksi ihmisen elämä on yleensä tarjoaa paljon kriisejä. Ja jokainen kriisi on mahdollisuus "heräämiseen".