Moni on näyttänyt vaihtaneen Jehovan hengellisen ateriapöydän luopumuksen antimiin.
Todelliset exät ovat mielestäni niitä, jotka eivät ole enää millään tavalla kiinnostuneita JT uskonnosta, eivätkä siihen liittyvästä.
Se on todellista järjestön jättämistä.
Aktiiviluopioille JT järjestö on edelleen tärkeä. Tästä muodostuu heille uusi "uskonto" ja elämäntapa. He kirjoittelevat jatkuvasti kaikille keskustelupalstoille,tutkivat innokkaasti kirjoja ja lehtiä, ottavat osaa luopiotoimintaan ja järjestöihin jos sellaista on. Tällöin järjestöllä on tavallan erittäin suuri osa edelleen ihmisen elämässä. Tämä harrastus korvaa uskonnon.
JT ja luopio hakevat hengenravintoa samasta lähteestä: Vt seurasta ja sen opetuksista. Vaikkakin näkökulma on toinen, molemmat ovat kiinnostuneita asioista.
Luopumuskin voi olla hyvin mielenkiintoista ja antaa sisältöä elämään, samoin kuin uskova JT saa sisältöä elämäänsä olemalla liikkeessä mukana.
Todelliset exät ovat mielestäni niitä, jotka eivät ole enää millään tavalla kiinnostuneita JT uskonnosta, eivätkä siihen liittyvästä.
Se on todellista järjestön jättämistä.
Aktiiviluopioille JT järjestö on edelleen tärkeä. Tästä muodostuu heille uusi "uskonto" ja elämäntapa. He kirjoittelevat jatkuvasti kaikille keskustelupalstoille,tutkivat innokkaasti kirjoja ja lehtiä, ottavat osaa luopiotoimintaan ja järjestöihin jos sellaista on. Tällöin järjestöllä on tavallan erittäin suuri osa edelleen ihmisen elämässä. Tämä harrastus korvaa uskonnon.
JT ja luopio hakevat hengenravintoa samasta lähteestä: Vt seurasta ja sen opetuksista. Vaikkakin näkökulma on toinen, molemmat ovat kiinnostuneita asioista.
Luopumuskin voi olla hyvin mielenkiintoista ja antaa sisältöä elämään, samoin kuin uskova JT saa sisältöä elämäänsä olemalla liikkeessä mukana.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En sanoisi sitä hengenravinnoksi sen enempää kuin vapaaehtoistyöllä huumeita tai jotakin muuta yhteiskunnallista epäkohtaa vastaan taistelevat saavat kyseisestä epäkohdasta "hengenravintoa".
Osallistun siinä määrin kuin jaksan, kukaan ei kysy kuukausittaista raporttia.
>>Tämä harrastus korvaa uskonnon.
Ainakin minulle korvaa mennen tullen paremmin. Olen erittäin tyytyväinen vaihtokauppaan, täydellinen vapaaehtoisuus sekä mielekäs tuloksellisuus antavat tyydytystä. Näkemykseni ydin kiteytyy hyvin tässä lainauksessa:
"When persons are in great danger from a source they do not suspect or are being misled by those they consider their friends, is it an unkindness to warn them? They may prefer not to believe the warning. They may even resent it. Does that free one from the moral responsibility to give that warning?" {w74 Jan 15 p. 35}
Vaihtokaupastasi on varmasti ollut paljon iloa palstaa seuraaville. Luulen että viestejäsi luetaan paljon.
Taisi olla Dr Pepperslimun mainoksessa.
En koe tätä suosituimmuuskilpailuksi, kukin lukee haluamaansa. Muuta kautta saamani palaute on epäämättömin näyttö minulle.
Jehovantodistajana ollessani en muista vaikuttaneeni yhdenkään uskonnonvalintapäätökseen. Useampi nykyisten kirjoitusteni lukija on ilmaissut kirjoitusteni vaikuttaneen päätökseensä.
Pidän jt-opetusta enimmäkseen eksytyksenä. Joistakin opeista olen samaa mieltä. Toivon että useammat jehovantodistajat uskaltautuisivat tarkastelemaan Vartiotorniseuran väitteiden perusteita ja uskottavuutta pintaa syvemmältä.
Minun puolesta jehovantodistajat voivat uskoa Vartiotorniseuran oppeihin, mutta toivon että tekisivät sen tietoisena siitä etteivät ne oikein kestä lähempää tarkastelua.
Minä jaksoin jonkin aikaa mukana vaikka olinkin "nähnyt valon". Sitten tuli lähtö.
Olen ollut 20 vuotta pois jt-yhteisöstä. Suurimman osan ajasta vie normaali elämäni, työni, perheeni, opiskeluni.
Kun olin sairaslomalla oli aikaa katsella tätä palstaa. Rupesin lueskelemaan kiinnostavia aloituksia ja keskusteluja, ja joskus innostun näpyttelemään jotakin. Luulen että kun joulukiireet alkaa palsta unohtuu taas
Minua kiinnostaa pohtia jt-kulttuuria maalaisjärjen valossa - tätä silloin tällöin - ihan vain mielenvirkistykseksi. Eroamisen haavat on parantuneet, siksi on mukava seurata keskustelua, kun ei enää ahdista ja tietää, että ihan oikeasti maailmassa on tuhat totuutta. Ja jää vielä muutama ylikin.