BOTNIA 6

Moikka

ota yhteys jos olet sivuja tekemässä.
itselläni on botnia6 vene ja lisätietoa /piirrustuksia olisi mukava löytää jostain

Jukka

jukka s kirjoitti:

Moikka

ota yhteys jos olet sivuja tekemässä.
itselläni on botnia6 vene ja lisätietoa /piirrustuksia olisi mukava löytää jostain

Jukka

Moi,

Minulla on vanha Botnia6 ja uskon että löydän alkuperäiset piirustuksetkin. Olisi mukava jos vene saisi omat sivut. Lähtetän mielelläni materiaalia kun olen kaivanut ne esille.

Carcco

Botnia fan kirjoitti:

Moi,

Minulla on vanha Botnia6 ja uskon että löydän alkuperäiset piirustuksetkin. Olisi mukava jos vene saisi omat sivut. Lähtetän mielelläni materiaalia kun olen kaivanut ne esille.

Carcco

Lue lisää

Joo, Saimaalla Botnioita riittää. Käsittääkseni vene perustuu jollaintapaa Kuutosveneen (klassikkopursi) linjoihin.
Itselläni on kummallinen muisto lapsuudestani, että eräällä Botnialla yritettiin joskus 70-luvun lopulla, 80-luvun vaihteessa suomesta käsin jotain Atlantin ylitystä tms.,yritys kuitenkin kaatui maston alastuloon jossain Puolan rannikolla. Muistaako kukaan, vai olenko nähnyt unta? Juttu oli mielestäni Vene-lehdessä aikoinaan.

botukka kirjoitti:

Joo, Saimaalla Botnioita riittää. Käsittääkseni vene perustuu jollaintapaa Kuutosveneen (klassikkopursi) linjoihin.
Itselläni on kummallinen muisto lapsuudestani, että eräällä Botnialla yritettiin joskus 70-luvun lopulla, 80-luvun vaihteessa suomesta käsin jotain Atlantin ylitystä tms.,yritys kuitenkin kaatui maston alastuloon jossain Puolan rannikolla. Muistaako kukaan, vai olenko nähnyt unta? Juttu oli mielestäni Vene-lehdessä aikoinaan.

Lue lisää

Botnia 6 perustuu (tai oikeammin on identtinen) SveaKryssare 36 -veneeseen. Merikelpoinen ja nopea kryssillä, mutta auttamattoman vananaikainen sisätiloiltaan. Takakannen alla on suuret säilytystilat, jotka monessa yksilössä on muutettu nukkumiseen juuri ja juuri kelpaavaksi takakajuutaksi.

Yhtä sellaista olin ostamassa, mutta sandwich -rakenteeseen oli päässyt vettä ja useassa kohtaa kansi notkui delaminoitumisen johdosta.
Kaunis ja linjakas se kyllä on, ja lasikuituosiltaan ehjän sellaisen saatan joskus vielä ostaakin...

-Mika- kirjoitti:

Botnia 6 perustuu (tai oikeammin on identtinen) SveaKryssare 36 -veneeseen. Merikelpoinen ja nopea kryssillä, mutta auttamattoman vananaikainen sisätiloiltaan. Takakannen alla on suuret säilytystilat, jotka monessa yksilössä on muutettu nukkumiseen juuri ja juuri kelpaavaksi takakajuutaksi.

Yhtä sellaista olin ostamassa, mutta sandwich -rakenteeseen oli päässyt vettä ja useassa kohtaa kansi notkui delaminoitumisen johdosta.
Kaunis ja linjakas se kyllä on, ja lasikuituosiltaan ehjän sellaisen saatan joskus vielä ostaakin...

Lue lisää

Botnia 6 on yhden nopeaksi todetun amerikan kuutosen linjoille tehty. Ei suoranaista sukua millekään 6mR-veneelle kuitenkaan. Onko sama vene jotenkin kopioitunut myös Svea Kryssareen, en tiedä.

tarkennusta kirjoitti:

Botnia 6 on yhden nopeaksi todetun amerikan kuutosen linjoille tehty. Ei suoranaista sukua millekään 6mR-veneelle kuitenkaan. Onko sama vene jotenkin kopioitunut myös Svea Kryssareen, en tiedä.

Lue lisää

löytyy Joemarin 36 nimellä.

-Mika- kirjoitti:

Botnia 6 perustuu (tai oikeammin on identtinen) SveaKryssare 36 -veneeseen. Merikelpoinen ja nopea kryssillä, mutta auttamattoman vananaikainen sisätiloiltaan. Takakannen alla on suuret säilytystilat, jotka monessa yksilössä on muutettu nukkumiseen juuri ja juuri kelpaavaksi takakajuutaksi.

Yhtä sellaista olin ostamassa, mutta sandwich -rakenteeseen oli päässyt vettä ja useassa kohtaa kansi notkui delaminoitumisen johdosta.
Kaunis ja linjakas se kyllä on, ja lasikuituosiltaan ehjän sellaisen saatan joskus vielä ostaakin...

Lue lisää

Anteeksi vaan tyly vastaus, mutta tuo viesti on kyllä täysin väärässä.

"Botnia 6 perustuu (tai oikeammin on identtinen) SveaKryssare 36 -veneeseen."
Ei todellakaan ole näin. Tunnen molemmat veneet: minulla itselläni on Botnia 6 ja samalla talvisäilytysalueella on Sveakryssaren 36. Veneet ovat täysin erilaiset etenkin vedenalaisilta osiltaan. Jos näkisit molemmat talvella ylhäällä et hetkeäkään kuvittelisi niitä identtisiksi tai edes sukulaisiksi.

Botnia 6 perustuu, niin kuin toisessa viestissä sanottiin, vanhaan Amerikan kuutonen-tyyppiseen puuveneeseen. Tietojeni mukaan Raumalla oli tällainen amerikan kutonen-puuvene, josta tehtiin muotit Botnia 6:sta varten. Muottien tekemisen yhteydessä on ilmeisesti varalaitaa korotettu ja mahdollisesti lyhennetty peräylitystä. Samoin takila on laitettu uusiksi, useimmissa Botnioissa on 70-luvun muodin mukainen toppiriki suhteellisen pienellä isopurjeella, joskin osatakiloitujakin löytyy.

Amerikan kuutonen oli joskus 1910-1920-luvuilla vallalla ollut konstruktioluokkasääntö, joka ajallisesti oli ennen 6mR luokkaa. Muutoin Amerikan kuutosella ei tietääkseni ole suoraa yhteyttä 6mR-luokkaan.

"Merikelpoinen ja nopea kryssillä, mutta auttamattoman vananaikainen sisätiloiltaan. "
Tässä on epäselvää puhutaanko Botniasta vai Sveakryssaresta. Merikelpoinen Botnia toki on, perinteisen runkomuotonsa ansiosta. Sisutustus on vanhanaikainen, koska veneen design on alunperin 1920-luvulta, eikö kapeeseen veneeseen juuri sen parempaa sisutusta saa rakennettua. Kannattaa kyllä muistaa että vaikka Botnialla on pituutta 10,50, on siinä sisätilaa paljon vähemmän kuin vastaavan pituisissa uusissa veneissä. Botnia on suunniteltu aikana, jolloin purjehtiminen oli etusijalla, eivät suuret asuintilat.

"Takakannen alla on suuret säilytystilat, jotka monessa yksilössä on muutettu nukkumiseen juuri ja juuri kelpaavaksi takakajuutaksi."
Tämä viittaa selvästi Sveakryssareen. Botniassa ei ole isoja tiloja takakannen alla, takakansi ei ole puolta metriä pidempi, eikä sinne saa takakajuutta edes lapsille, hädintuskin laivakissallekaan

"Yhtä sellaista olin ostamassa, mutta sandwich -rakenteeseen oli päässyt vettä ja useassa kohtaa kansi notkui delaminoitumisen johdosta."
Ainakaan meikäläisen Botniassa ei ole sandwich -kantta vaan koko vene on umpilaminaattia.

Botnian omistaja kirjoitti:

Anteeksi vaan tyly vastaus, mutta tuo viesti on kyllä täysin väärässä.

"Botnia 6 perustuu (tai oikeammin on identtinen) SveaKryssare 36 -veneeseen."
Ei todellakaan ole näin. Tunnen molemmat veneet: minulla itselläni on Botnia 6 ja samalla talvisäilytysalueella on Sveakryssaren 36. Veneet ovat täysin erilaiset etenkin vedenalaisilta osiltaan. Jos näkisit molemmat talvella ylhäällä et hetkeäkään kuvittelisi niitä identtisiksi tai edes sukulaisiksi.

Botnia 6 perustuu, niin kuin toisessa viestissä sanottiin, vanhaan Amerikan kuutonen-tyyppiseen puuveneeseen. Tietojeni mukaan Raumalla oli tällainen amerikan kutonen-puuvene, josta tehtiin muotit Botnia 6:sta varten. Muottien tekemisen yhteydessä on ilmeisesti varalaitaa korotettu ja mahdollisesti lyhennetty peräylitystä. Samoin takila on laitettu uusiksi, useimmissa Botnioissa on 70-luvun muodin mukainen toppiriki suhteellisen pienellä isopurjeella, joskin osatakiloitujakin löytyy.

Amerikan kuutonen oli joskus 1910-1920-luvuilla vallalla ollut konstruktioluokkasääntö, joka ajallisesti oli ennen 6mR luokkaa. Muutoin Amerikan kuutosella ei tietääkseni ole suoraa yhteyttä 6mR-luokkaan.

"Merikelpoinen ja nopea kryssillä, mutta auttamattoman vananaikainen sisätiloiltaan. "
Tässä on epäselvää puhutaanko Botniasta vai Sveakryssaresta. Merikelpoinen Botnia toki on, perinteisen runkomuotonsa ansiosta. Sisutustus on vanhanaikainen, koska veneen design on alunperin 1920-luvulta, eikö kapeeseen veneeseen juuri sen parempaa sisutusta saa rakennettua. Kannattaa kyllä muistaa että vaikka Botnialla on pituutta 10,50, on siinä sisätilaa paljon vähemmän kuin vastaavan pituisissa uusissa veneissä. Botnia on suunniteltu aikana, jolloin purjehtiminen oli etusijalla, eivät suuret asuintilat.

"Takakannen alla on suuret säilytystilat, jotka monessa yksilössä on muutettu nukkumiseen juuri ja juuri kelpaavaksi takakajuutaksi."
Tämä viittaa selvästi Sveakryssareen. Botniassa ei ole isoja tiloja takakannen alla, takakansi ei ole puolta metriä pidempi, eikä sinne saa takakajuutta edes lapsille, hädintuskin laivakissallekaan

"Yhtä sellaista olin ostamassa, mutta sandwich -rakenteeseen oli päässyt vettä ja useassa kohtaa kansi notkui delaminoitumisen johdosta."
Ainakaan meikäläisen Botniassa ei ole sandwich -kantta vaan koko vene on umpilaminaattia.

Lue lisää

Olen siis saanut väärää informaatiota. Sveakryssarea olen katsellut muutamaakin, ja ne ovat sandwitchia ja kuvaus muutenkin on oikea. Useimmissa on myös osatakila, toppirikiä en ole nänyt. Näiden kahden tuntemani Sveakryssaren omistajat vaan kumpikin kertoivat samaa venettä tehdyn myös Botnia 6 -nimellä. Olin siis täysin kuulopuheiden varassa ja uskossa.

Amerikankutosen tunnen kyllä hyvin, kahta sellaista vastaan kisasinkin alkuviikosta...
Taitaa vaan se amerikankutonen olla mitoiltaan pienempi...

Mutta kiitos tietoiskusta botnia 6 -veneiden osalta, ei mennyt hukkaan tämäkään päivä ;-)

-Mika- kirjoitti:

Olen siis saanut väärää informaatiota. Sveakryssarea olen katsellut muutamaakin, ja ne ovat sandwitchia ja kuvaus muutenkin on oikea. Useimmissa on myös osatakila, toppirikiä en ole nänyt. Näiden kahden tuntemani Sveakryssaren omistajat vaan kumpikin kertoivat samaa venettä tehdyn myös Botnia 6 -nimellä. Olin siis täysin kuulopuheiden varassa ja uskossa.

Amerikankutosen tunnen kyllä hyvin, kahta sellaista vastaan kisasinkin alkuviikosta...
Taitaa vaan se amerikankutonen olla mitoiltaan pienempi...

Mutta kiitos tietoiskusta botnia 6 -veneiden osalta, ei mennyt hukkaan tämäkään päivä ;-)

Lue lisää

Olisiko sekaannus tullut siitä, että Sveakryssarea rakennettiin muutama kappale Joemarinin toimesta:
http://www.kjellbertil.se/Svea/Stabil och stark Svea.htm

Ehkä netistä löydät kuvia Botnia 6:sta ja voit itse todeta kuinka se ulkonäöstäänkin eroaa Sveakryssaresta. Myös mitat ovat poikkeavat. Nekin löytyvät netistä.

-Mika- kirjoitti:

Olen siis saanut väärää informaatiota. Sveakryssarea olen katsellut muutamaakin, ja ne ovat sandwitchia ja kuvaus muutenkin on oikea. Useimmissa on myös osatakila, toppirikiä en ole nänyt. Näiden kahden tuntemani Sveakryssaren omistajat vaan kumpikin kertoivat samaa venettä tehdyn myös Botnia 6 -nimellä. Olin siis täysin kuulopuheiden varassa ja uskossa.

Amerikankutosen tunnen kyllä hyvin, kahta sellaista vastaan kisasinkin alkuviikosta...
Taitaa vaan se amerikankutonen olla mitoiltaan pienempi...

Mutta kiitos tietoiskusta botnia 6 -veneiden osalta, ei mennyt hukkaan tämäkään päivä ;-)

Lue lisää

Botnia6:n suunnittelijaksi mainitaan Matti Pulli, jonka piirtämistä veneistä useimmat kantavat tyyppinimeä MP ja jalkaluku perässä.

Olet varmaan sotkenut Botnian ja Joen, Sveakryssare ja Joemarin 36 ovat sama vene.

Botnia on eväkölinen, Sveakryssare pitkäkölinen ja muutoinkin ihan eri veneitä. Tosin Botnian evä on pitkulainen, sillä varmaan voi kolistella kivikoita huolettomammin kuin nykyveneiden viikatekölillä.

-Mika- kirjoitti:

Olen siis saanut väärää informaatiota. Sveakryssarea olen katsellut muutamaakin, ja ne ovat sandwitchia ja kuvaus muutenkin on oikea. Useimmissa on myös osatakila, toppirikiä en ole nänyt. Näiden kahden tuntemani Sveakryssaren omistajat vaan kumpikin kertoivat samaa venettä tehdyn myös Botnia 6 -nimellä. Olin siis täysin kuulopuheiden varassa ja uskossa.

Amerikankutosen tunnen kyllä hyvin, kahta sellaista vastaan kisasinkin alkuviikosta...
Taitaa vaan se amerikankutonen olla mitoiltaan pienempi...

Mutta kiitos tietoiskusta botnia 6 -veneiden osalta, ei mennyt hukkaan tämäkään päivä ;-)

Lue lisää

Amerikan kutonen on konstruktioluokka, joka tarkoittaa että veneet voivat olla eri kokoisia, kunhan kaikki täyttävät tietyn laskentasäännön vaatimukset. Tällöin tyypillisesti esim. kovantuulen veneet ovat pitkiä ja niissä on vähemmän purjepinta-alaa kuin kevyeen tuuleen suunnitellut veneet, jotka ovat lyhyempiä, mutta niissä on enemmän purjepinta-alaa.

Netistä löytyy tietoa yhdestä Amerikan kutosesta, Neptun, jonka mitoiksi mainitaan pituus 10,50 ja leveys 2,15. Pituus passaa hyvin Botniaa, mutta Botnian leveydeksi ilmoiitetaan yleensä 2,3. Netistä löytyvän Neptunin kuvan mukaan sen keulaprofiili on myös erilainen kuin Botnia 6:n, joten vesilinjapituus saattaa olla eri.

Oletko Mika ihan varma, että kisasit Amerikan kutosta vastaan etkä 6mR venettä (jota yleensä kutsutaan lyhyesti "kutoseksi" tai "kuutoseksi")? 6mr on nimittäin paljo yleisempi ja monet veneet kilpailevat aktiivisesti.

Botnian omistaja kirjoitti:

Amerikan kutonen on konstruktioluokka, joka tarkoittaa että veneet voivat olla eri kokoisia, kunhan kaikki täyttävät tietyn laskentasäännön vaatimukset. Tällöin tyypillisesti esim. kovantuulen veneet ovat pitkiä ja niissä on vähemmän purjepinta-alaa kuin kevyeen tuuleen suunnitellut veneet, jotka ovat lyhyempiä, mutta niissä on enemmän purjepinta-alaa.

Netistä löytyy tietoa yhdestä Amerikan kutosesta, Neptun, jonka mitoiksi mainitaan pituus 10,50 ja leveys 2,15. Pituus passaa hyvin Botniaa, mutta Botnian leveydeksi ilmoiitetaan yleensä 2,3. Netistä löytyvän Neptunin kuvan mukaan sen keulaprofiili on myös erilainen kuin Botnia 6:n, joten vesilinjapituus saattaa olla eri.

Oletko Mika ihan varma, että kisasit Amerikan kutosta vastaan etkä 6mR venettä (jota yleensä kutsutaan lyhyesti "kutoseksi" tai "kuutoseksi")? 6mr on nimittäin paljo yleisempi ja monet veneet kilpailevat aktiivisesti.

Lue lisää

Mikäli amerikan kutosen purjetunnus on numero 6 alleviivattuna, niin siilloin olen aika varma asiasta...
Konstrukstioluokka on käsitteenä tuttu, ja ymmärrän sen, että veneet ovat yksilöitä. Kuitenkaan ne eivät kovin paljoa poikkea toisistaan... Kisasin pitkään omalla Hai-veneelläni, ja sama suunnittelija on piirtänyt aika monta mr6 venettä myös.

botukka kirjoitti:

Joo, Saimaalla Botnioita riittää. Käsittääkseni vene perustuu jollaintapaa Kuutosveneen (klassikkopursi) linjoihin.
Itselläni on kummallinen muisto lapsuudestani, että eräällä Botnialla yritettiin joskus 70-luvun lopulla, 80-luvun vaihteessa suomesta käsin jotain Atlantin ylitystä tms.,yritys kuitenkin kaatui maston alastuloon jossain Puolan rannikolla. Muistaako kukaan, vai olenko nähnyt unta? Juttu oli mielestäni Vene-lehdessä aikoinaan.

Lue lisää

Olen kuullut tästä Atlantin ylitys yrityksestä. Asialla oli oululaiunen porukka ja nimi Ruonala on ainakin mainittu. Vene alkoi kai hajota jo alkumatkasta ja vakuutusyhtiö sanoutui hankkeesta irti. Atlantin ylitys jäi Itämeren keikkaan.
Botnia 6 on tehty aikoinaan aika monia kpl Oulussa. Mastot tilattiin Sveitsistä! Sattui jonkinlainen virhelaskelma ja mastoista tuli kamalan paksuja pölkkyjä.
Veneet ovat lujia koska lasikuitua uhrattiin tuhottomasti, kai kyse oli siinäkin virhelaskelmasta. Sisätilat ovat onnettoman pienet.
Yksi Botnia siirrettiin jokunen vuosi sitten oulusta etelään ja oli upota Kaskisten kohdalla. Vuoto oli kova ja kuulemma vesi tuli potkurinakselin tiivisteistä. Meripelastusyhdistys pelasti veneen.

-Mika- kirjoitti:

Mikäli amerikan kutosen purjetunnus on numero 6 alleviivattuna, niin siilloin olen aika varma asiasta...
Konstrukstioluokka on käsitteenä tuttu, ja ymmärrän sen, että veneet ovat yksilöitä. Kuitenkaan ne eivät kovin paljoa poikkea toisistaan... Kisasin pitkään omalla Hai-veneelläni, ja sama suunnittelija on piirtänyt aika monta mr6 venettä myös.

Lue lisää

Alleviivattu numero 6 purjeessa = 6mr-luokka, ei siis amerikan kutonen. Katso vaikka www.6mr.fi ja sieltä 'gallery'-kohdasta.

Botnian omistaja kirjoitti:

Alleviivattu numero 6 purjeessa = 6mr-luokka, ei siis amerikan kutonen. Katso vaikka www.6mr.fi ja sieltä 'gallery'-kohdasta.

...pieleen meni siis sekin.... no, oppiihan sitä näinkin... jos ei muuta, niin nöyryyttä...
On ihan hyvä välillä pudota taas maanpinnalle, kun välillä sitä esittää niin suurta purjehdustietäjää puutteellisilla ja toisen käden tiedoilla... ;-)

meni ihan pieleen kirjoitti:

Olen kuullut tästä Atlantin ylitys yrityksestä. Asialla oli oululaiunen porukka ja nimi Ruonala on ainakin mainittu. Vene alkoi kai hajota jo alkumatkasta ja vakuutusyhtiö sanoutui hankkeesta irti. Atlantin ylitys jäi Itämeren keikkaan.
Botnia 6 on tehty aikoinaan aika monia kpl Oulussa. Mastot tilattiin Sveitsistä! Sattui jonkinlainen virhelaskelma ja mastoista tuli kamalan paksuja pölkkyjä.
Veneet ovat lujia koska lasikuitua uhrattiin tuhottomasti, kai kyse oli siinäkin virhelaskelmasta. Sisätilat ovat onnettoman pienet.
Yksi Botnia siirrettiin jokunen vuosi sitten oulusta etelään ja oli upota Kaskisten kohdalla. Vuoto oli kova ja kuulemma vesi tuli potkurinakselin tiivisteistä. Meripelastusyhdistys pelasti veneen.

Lue lisää

Muistin siis asiat kuitenkin melkolailla oikein, vaikka olen ollut tuolloin,'Botnioiden kulta-aikana' ihan lapsonen vielä.
Vielä tähän lisäys, käsittääkseni tuo Atlantin ylitys-yritys vene on nykyisin Saimaalla ja on tunnistettavissa erityisen massiivisesta rikausjärjestelystä joka on tehty tuon ns. 'haaksirikon' jälkeen.

meni ihan pieleen kirjoitti:

Olen kuullut tästä Atlantin ylitys yrityksestä. Asialla oli oululaiunen porukka ja nimi Ruonala on ainakin mainittu. Vene alkoi kai hajota jo alkumatkasta ja vakuutusyhtiö sanoutui hankkeesta irti. Atlantin ylitys jäi Itämeren keikkaan.
Botnia 6 on tehty aikoinaan aika monia kpl Oulussa. Mastot tilattiin Sveitsistä! Sattui jonkinlainen virhelaskelma ja mastoista tuli kamalan paksuja pölkkyjä.
Veneet ovat lujia koska lasikuitua uhrattiin tuhottomasti, kai kyse oli siinäkin virhelaskelmasta. Sisätilat ovat onnettoman pienet.
Yksi Botnia siirrettiin jokunen vuosi sitten oulusta etelään ja oli upota Kaskisten kohdalla. Vuoto oli kova ja kuulemma vesi tuli potkurinakselin tiivisteistä. Meripelastusyhdistys pelasti veneen.

Lue lisää

Ne oli jonkun sortin muusikkoja tai vastaavia jotka lähti 70-luvulla kiertämään maapalloa Botnia 6:lla Oulusta. Yksi oli Kalle Felt kajaanista ja muiden nimiä en muista. Muistaakseni ensimmäinen haveri sattui jo Hailuodon edustalla (purje repesi tjsp.) jonka jälkeen matka jatkui aina pääkäupunkiseudulle saakka (huhupuheiden mukaan), jossa vene kuulopuheiden mukaan myytin kaikessa hiljaisuudessa.
Aikanaan tästä "retkestä" kerrottiin aika laajasti mm. aikakausilehdissä. Ketään Ruonala nimistä en tosin muista olleen mukana.
Olisi kiva kuulla mitenkä se reissu oikeasti meni.

Tiedähäntä kirjoitti:

Ne oli jonkun sortin muusikkoja tai vastaavia jotka lähti 70-luvulla kiertämään maapalloa Botnia 6:lla Oulusta. Yksi oli Kalle Felt kajaanista ja muiden nimiä en muista. Muistaakseni ensimmäinen haveri sattui jo Hailuodon edustalla (purje repesi tjsp.) jonka jälkeen matka jatkui aina pääkäupunkiseudulle saakka (huhupuheiden mukaan), jossa vene kuulopuheiden mukaan myytin kaikessa hiljaisuudessa.
Aikanaan tästä "retkestä" kerrottiin aika laajasti mm. aikakausilehdissä. Ketään Ruonala nimistä en tosin muista olleen mukana.
Olisi kiva kuulla mitenkä se reissu oikeasti meni.

Lue lisää

Tuo aika laajasti kerrottu Atlantin ylitys oli varmaan sen Atlantic Recordsin sponssaama.

Satun lukemaan vasta nyt tätä sivustoa.
Tietojeni mukaan Botnian muotin valmisti Raumalla Matti Pulli kaverinsa kanssa. Muotti tehtiin
Amerkikan kuutosen päälle ja varalaitaa nostettiin 40 cm.
Raumalta muotti kulkeutui Ouluun jossa muistaakseni Kari Lukkarila oli puuhamiehenä. Ainakin
osa veneistä tunnettiin nimellä "Utopia". Vielä Oulussa peräsin oli heti kölin jatkeena kuten
vanhoissa puuveneissä oli tapana. Muotti siirtyi sittemmin Kokkolaan, jossa puuhamiehenä oli
Imma Björndahl. Kokkolassa peräsin siiryi erilliseksi. Kokkolasta muotti siirtyi vuonna 1974 Maalahteen, jossa Jarla Plast valmisti tilaustyönä kuusi runkoa. Kölit valettiin Kokkolassa, lyijyköli paino 1700 kg.
Jokainen tilaaja kokosi sitten veneen valmiiksi. Mastoina käytettiin Jon-meri - veneen profiilia.

Ilmo Kilpi kirjoitti:

Satun lukemaan vasta nyt tätä sivustoa.
Tietojeni mukaan Botnian muotin valmisti Raumalla Matti Pulli kaverinsa kanssa. Muotti tehtiin
Amerkikan kuutosen päälle ja varalaitaa nostettiin 40 cm.
Raumalta muotti kulkeutui Ouluun jossa muistaakseni Kari Lukkarila oli puuhamiehenä. Ainakin
osa veneistä tunnettiin nimellä "Utopia". Vielä Oulussa peräsin oli heti kölin jatkeena kuten
vanhoissa puuveneissä oli tapana. Muotti siirtyi sittemmin Kokkolaan, jossa puuhamiehenä oli
Imma Björndahl. Kokkolassa peräsin siiryi erilliseksi. Kokkolasta muotti siirtyi vuonna 1974 Maalahteen, jossa Jarla Plast valmisti tilaustyönä kuusi runkoa. Kölit valettiin Kokkolassa, lyijyköli paino 1700 kg.
Jokainen tilaaja kokosi sitten veneen valmiiksi. Mastoina käytettiin Jon-meri - veneen profiilia.

Lue lisää

Hei Ilmo Kilpi.

Olen sama henkilö kuin nimimerkki "Botnian omistaja" vuoden 2009 viesteissä ja minulla on siis botnia 6 itselläni. Olisi kiva kuulla enemmänkin Botnia-tietoutta, erityisesti noita historian vaiheita. Haluaisitko ottaa yhteyttä sähköpostiini [email protected] ?

Ilmo Kilpi kirjoitti:

Satun lukemaan vasta nyt tätä sivustoa.
Tietojeni mukaan Botnian muotin valmisti Raumalla Matti Pulli kaverinsa kanssa. Muotti tehtiin
Amerkikan kuutosen päälle ja varalaitaa nostettiin 40 cm.
Raumalta muotti kulkeutui Ouluun jossa muistaakseni Kari Lukkarila oli puuhamiehenä. Ainakin
osa veneistä tunnettiin nimellä "Utopia". Vielä Oulussa peräsin oli heti kölin jatkeena kuten
vanhoissa puuveneissä oli tapana. Muotti siirtyi sittemmin Kokkolaan, jossa puuhamiehenä oli
Imma Björndahl. Kokkolassa peräsin siiryi erilliseksi. Kokkolasta muotti siirtyi vuonna 1974 Maalahteen, jossa Jarla Plast valmisti tilaustyönä kuusi runkoa. Kölit valettiin Kokkolassa, lyijyköli paino 1700 kg.
Jokainen tilaaja kokosi sitten veneen valmiiksi. Mastoina käytettiin Jon-meri - veneen profiilia.

Lue lisää

Aika paljon se eroaa sitten Amerikan kuutosesta jos varalaitaa nostettiin peräti 40 cm ja sitten köli-peräsinrakennekin on muutettu erilaiseksi. Eri vene.

Nostetaas jälkeen. Botniasta ei löydy tällä hetkellä mitään kunnollista sivua. Jaksaisiko joku osaava omistaja ryhtyä veneestä sivua tekemään? Itse sain aikaiseksi omasta veneestä sellaisen.

Looks Like This Domain Isn't
Connected To A Website Yet!

Anonyymi kirjoitti:

Looks Like This Domain Isn't
Connected To A Website Yet!

Hankit sen itselle ja sitten lisäilet kuvia ja keskusteluja. Ei se ole niin vaikeaa.

No, sen tauttahan tämä B6 juttu ponnahti pintaan!

Huomasin saman.
Voihan joku avata FB tilille sivun viereen, botnia6 ja alkaa pyydellä muita samanmielisiä liittymään mukaan. Siinä se.

Mielenkiintoinen ketju Botnia kuutosesta. Paljon tuolla edellä on mutua ja muuta höpöhöpöä. Vai Svea tai Joemarin ! Toisaalta on siellä tottakin. Vanhasta Ameriikan kuutosesta (kuulemma vm. 1912) otettiin siis 1960 luvulla Raumalla (III Petäjäksessä )muotti ja sitä muokkaamalla tehtiin muotti. Muotista sitten tietysti leivottiin vene Ja hyvä vene se silloin oli. Matti Pulli ja Matti Kaitila mm. oli mukana tuossa hankkeessa. Muotti kulkeutui aikanaan pohjoiseen. Ameriikan kuutonen oli sellainen matala saaristoristeilijä. Korkea riki, painava köli, mutta oli mahtava, tosin märkä, kryssillä.