Hometta kylpyhuoneessa

Terveys viranomaisille.

Pakkohan sinun siitä varmuus saada. Älä jätä kesken.

Tulosta oirelista, joka on nimetty tämän keskustelupalstan sivulla 3 otsikolla

Homeoireet - melkein kaikki
Kirjoittanut: inhere 23.9.2005 klo 10.15


Ruksaa siihen kaikki oireesi ja vie yksi terveystarkastajallle ja vaadi asunnon homeiden tutkimista. Jos asiassa ei ala heti tapahtumaan jotain asiaan kuuluvaa, niin vaadi kirjallinen pikainen vastaus, mitä terveystarkastaja aikoo tehdä ja milloin. Katsotaan myöhemmin, miten sitten jatketaan.

Ja toinen juttu: ota kopio listasta, johon olet ruksannut omat oireesi, ja vie se asuntoasiaintoimistoon ja vaadi pikaisesti korvaavaa asuntoa, jotta pääset homeita pakoon.

Ja kolmas juttu: ota yksi kopio mukaan terveyskeskukseen. Vaadi tehtäväksi kosteuspaneelien 6 ja 7 mukaiset hometestit. Jos terveystarkastaja ei ala vetkuttelemaan vaan alkaa heti toimiin, niin odota ensin hometutkimusten tuloksia, mutta kuukautta-kahta kauempaa niitä ei kannata odottaa, vaan terveystutkimukset on saatava käyntiin siinä ajassa. Vaadi, että oirelista talletetaan sinun asiakastietokansioosi terveyskeskuksen arkistoon.

Pahasti siltä näyttää, että sinulla on oikein kunnolla homeinen asunto. Ja se on täyttä höpinää, että musta home on vaaratonta. Tosin jopa terveystarkastaja on täällä pohjoisen periferiassa väittänyt samaa, mutta kun talot lopulta tutkittiin kunnolla, niin heti alkuun kaikki neljä rivitaloa meni purkuun ja muita joutui kunnon homeremonttiin. JA JOKAINEN NIIDEN TALOJEN ASUKAS, MONET KYMMENENT IHMISET, POTIVAT LUKUISIA OIRELISTAN HOMESAIRAUKSISTA

Printtaa tämä teksti ja VAADI PIAN homeetonta asuntoa. Itse olin lievän astmani kanssa homeisessa työpaikassani. Keuhkoni tulehtuivat erittäin pahasti ja olin vähällä kuolla. Minua ei tutkittu kunnolla työpaikallani ja jouduin aina palaamaan sairausloman jälkeen homeiselle työpaikalleni. Lopulta menetin kokonaan työkykyni ja en kestä homepaikkoja enkä hometalon hajuisia ihmisiä yhtään. Lisäksi reagoin hajusteille, hajuvesille ja eläimille, vaikkei allergiaa niille ole todettu tutkimuksilla. Allergioilla on taipumus lisääntyä jos on altisteita ja jokin allergia puhkeaa.

Printtaa Esko Leipälän kirjoittamat homeoireet ja tämä minun opinnäytetyöstäni ottama "Homesairauksia" lista. Vie ne asuntotoimistoon ja kerro asuntosi vaarantavan terveytesi ja perheesi terveyden. Homeet ovat terveysuhka. Musta home ON VAARALLINEN. Se on luultavasti Streptomycestä ("sädesientä" eli aktinobakteereia), joka voi aiheuttaa sinulle ja / tai perheellesi alveoliitin.

Kas tässäpä lista:

"Yleisimpiä homealtistuksen aiheuttamia sairauksia:

Salkinoja - Salosen mukaan monet tutkimusryhmät (Maroni & Lundgren 1998, Anders-son 1996, Reijula 1998, Rylander 1995, Johanning, Hodgson 1995) ovat havainneet, että sisätilojen mikrobikasvustot liittyvät niille altistuvan ihmisen sairastumiseen, mutta ei ole olemassa mitään tiettyä ”hometalotautia” tai ”sisäilmasyndroomaa”, vaan terveyshaitat ovat eri ihmisillä ja eri taloissa erilaisia (Salkinoja - Salonen 1999, 51).

Nykyisen käsityksen mukaan home voi olla eräiden sairauksien aiheuttaja, näitä ovat allerginen nuha, astma, homepölykeuhko eli allerginen alveoliitti, ODTS ja eräät yli-herkkyyssairaudet, jotka liittyvät homeiden aiheuttamaan kolonisaatioon (mikrobin asettuminen limakalvolle aiheuttamatta kudosta tuhoavaa tautia) alemmissa ilmateissä – esim. allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi, jonka kaltaista allergista bronkopulmonaarista mykoosia (liite 1) voivat myös eräät muut homeet aiheuttaa.(Seuri 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Joissakin kohteissa kosteusvauriomikrobeille altistuneet saattavat sairastua suurena joukkona, joka kuitenkin on melko harvinaista. Esimerkkinä Luonetjärven varuskuntasairaala, jossa oli ollut vuosia runsaasti erilaisia kosteusvaurioita ja niihin liittyviä mik-robikasvustoja. (Seuri, Husman, Kinnunen, Reiman, Kreus, Kuronen, Lehtomäki, Paananen 2000, Indoor Air 2000; 10:138-145.)

Jantusen (2001, 117) mukaan homeet ja hiivat voivat aiheuttaa immuunivasteeltaan heikentyneelle henkilölle (esim. pahanlaatuisia veritauteja potevat, elinsiirtopotilaat, sytos-taatteja saavat henkilöt) suoran tulehduksen, esim. Aspergillus-homeiden aiheuttama aspergilloosi (Jantunen 2001, Duodecim 2001;117 (17): 1715-9.) Ramsayn ja Tapiovaaran (2004) mukaan ne voivat aiheuttaa tulehduksia myös välikorviin (Aspergillus, Penicillium, Candida) ja poskionteloihin (Mucor: mucormycosis liite 1/5). Tulehdukset voivat olla septisiä (verenmyrkytystä synnyttävä) ja kuolleisuus niihin on suuri. (http://personal.fimnet.fi/laakari/hannu.tapiovaara/allerginen_sinuiitti.htm tulostettu 3.5.2004.)

Allerginen nuha voi puhjeta kosteusvaurioaltistuksen seurauksena, IgE-välitteinen herkistyminen kosteusvauriomikrobeille on mahdollinen, mutta tavallisempaa on niiden katalysoima herkistyminen yleisesti allergista nuhaa aiheuttaville pölyille: pölypunkeille, siitepölyille ja eläinpölyille. Kosteusvauriokohteissa esiintyy yleisesti pöly- ja varastopunkkeja, joka mahdollistaa tavallista helpomman herkistymisen niillekin. Kosteusvauriotilojen sisäilman epäpuhtaudet raivaavat tietä IgE-välitteiselle herkistymiselle aiheuttamalla ilmateiden limakalvolle vaurioita, jolloin immunologisesti aktiivisia allergeeneja pääsee tunkeutumaan limakalvoon. (Malmberg, Rinne 1999, 214-219.)

Allergisessa nuhassa oireet johtuvat nenän limakalvon tulehduksesta, joka aiheuttaa turvotusta (nenäntukkoisuus), vesinuhaa ja liman erittymistä, aivastelua, nenän kutinaa, usein silmien sidekalvot reagoivat samanaikaisesti (punoitus, kutina, roskan tunne…). Tavallisimpia komplikaatioita ovat poskiontelotulehdukset ja hajuaistin huononeminen sekä joskus nenäpolyypit. (Ruoppi, YKT 9.6.2003.) Allerginen nuha usein edeltää astmaan sairastumista. (Nordman 2002, 171).


Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus. Astmassa esiintyy tyypillisesti yleistä keuhkoputkien ahtautumista, joka vaihtelee lyhyessä ajassa joko itsestään, ulkoisten tekijöiden tai lääkkeen vaikutuksesta. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.) Homeastma on vaikea astma. Se on todettu kansainvälisessä tutkimuksessa: BMJ 2002;Volume 325 24 August:411 Sensitisation to airborne moulds and severity of asthma: cross sectional study from European community respiratory health survey (http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/abstract/325/736 1/411?view=abstractfp=411&vol=325&lookupType=volpage.)

Pentzinin mukaan yli 350 000 suomalaista kärsii astman oireista ja heistä yli 250000 saa Kelan erityiskorvattavaa lääkehoitoa (Penzin 2004, 4.) Keuhkoputkien limakalvoilla esiintyy tulehdusmuutoksia (inflammaatio) jo aivan astman alkuvaiheessa. Tyypillistä astmalle on monien tulehdussolujen, kuten syöttösolujen, eosinofiilien, jopa neutrofiilien lisääntyminen keuhkojen limakalvoilla. (Kinnula ym. 2000, 256.) Kosteusvauriorakennuksissa astmaan sairastumisen riski on kaksinkertainen. On laskettu, että joka kolmas astma jäisi puhkeamatta, jos kosteusvauriorakennusongelmaa ei olisi. (Seuri 8.1.2004, luento.)

Paanasen (2004) mukaan astmassa ilmatieahtauma on seurausta tulehduksen aiheuttamasta limakalvon turvotuksesta, sitkeän liman erittymisestä ja ilmateiden ympärillä olevan sileän lihaksen supistustilasta ja myöhemmässä vaiheessa myös limakalvon ja lihaskerroksen paksuuntumisesta. Astman oireet ovat seurausta limakalvotulehduksesta: yskä, limannousu, hengityksen vinkuminen ja rohina, herkkä hengästyminen ja hengenahdistus. Tyypillinen piirre astmassa on ilmateiden hyperreaktiviteetti, ylireaktiivisuus, jolla tarkoitetaan astmaattisten ilmateiden lisääntynyttä supistusherkkyyttä tavallisiin ärsykkeisiin, kuten kylmä ilma, savut, käryt, hajut jne. jotka terveille eivät aiheuta minkäänlaisia keuhkoreaktioita tai oireita. (Paananen 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Astmatulehduksen astetta voidaan arvioida mm. uloshengitysilman typpioksidimäärityksin, veren eosinofiilisen kationisen proteiinin (s-ECP) määrityksin ja ysköksen eosinofiilisolujen määrityksin, joiden avulla saadaan melko karkeaa tietoa itse tulehduksesta. Astmaattista ilmatieahtaumaa ja sen muutoksia voidaan mitata PEF-mittareilla (mittaa maksimaalisesti suoritetun uloshengityksen aikaansaamaa virtausnopeutta), ja spirometrilla (jolla voidaan määrittää keuhkoihin maksimaalisesti saatava ja sieltä ulospuhallettava ilmamäärä litroina, spirometrin piirtämästä käyrästä voidaan myös määrittää se suhteellinen helppous, jolla ilma kulkee keuhkoputkistossa). Muutokset näissä suureissa kuvastavat ilmatieahtaumaa – ja tietyllä tavalla myös astmatulehduksen astetta. Ilmateiden poikkeavaa supistusherkkyyttä voidaan määrittää esim. histamiini- tai metakoliini-inhalaatiokokeilla, ja kylmän ilman hengittämiskokeella. (Paananen 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Ammattiastmalla tarkoitetaan sairautta, joka syntyy altistumisesta ja herkistymisestä työympäristön biologisille tai kemiallisille aiheuttajille. Tämä määritelmä on johdettu Suomen ammattitautilaista ottamalla huomioon, että ammattiastmalla on monta mekanismia. Kaikki mekanismit eivät perustu allergiaan. (Haahtela ym.1985, 122-125.) Työssä voi altistua herkistävien pölyjen lisäksi myös kaasuille tai huuruille, jolloin ammattiastmakirjoon kuuluvat myös byssinoosi (puuvillan tai hampun pitkäaikaisesta hengittämisestä aiheutuva keuhkosairaus) ja RADS, Reactive Airways Dysfunction Syndrome (liite 1) (Kinnula ym. 2000,604).

Ammattiastman oireet voivat vaivata vuosia altistumisen loputtuakin, sillä alun perin vain altistuksen yhteydessä ilmaantuva astmatulehdus voi kroonistua vaikeaksi ja krooniseksi astmaksi. Taudin varhainen toteaminen onkin tärkeää ennusteen kannalta: mitä pikemmin sairastunut saadaan altistuksesta pois ja astmatulehdus hoidetaan kunnolla, sen parempi on sairauden ennuste; alkuvaiheessa hyvin hoidettu työperäinen astma saattaa jopa parantua. (Nordman, Hytönen, Keskinen 1999, 373.)

Allerginen alveoliitti on keuhkokudoksen granulomatoottinen (lukuisia granuloomia eli tulehdussolukertymiä käsittävä) tulehdusreaktio eloperäisiin pölyihin ja kemikaaleihin. (Kava ym. Duodecim 1994;110 (17):1593.) Alveoliitissa allergiset reaktiot tapahtuvat keuhkorakkuloissa (keuhkoalveoleissa) sekä respiratorisissa bronkioleissa, jotka ovat keuhkokudoksen pienempiä ilmakanavia ennen alveoleja. Sairauden voivat aiheuttaa monet homeet (Aspergillus fumigatus, Sporobolomyces, Rhodotorula ja Penicillium) ja homeita muistuttavat bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet. (Nordman 1996, 76, Pohjola 1999, 11.) Seurin (2004) mukaan alveoliitissa muodostuu keuhkokudokseen immunologinen reaktio, joka johtaa keuhkokudoksen solun ulkoisen nestemäärän lisääntymiseen, kaasujen vaihdon heikkenemiseen ja jatkuessaan keuhkokudoksen sidekudoksen lisääntymiseen ja altistuksen jatkuessa jopa kuolemaan. (Seuri 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Tulehdusreaktion seurauksena alveolien seinämät paksuuntuvat (tulehdussolukertymät, granuloomat). Seurauksena on hapen siirtymisen vaikeutuminen alveoleista niitä ympäröivään kapillaarisuonistoon. Kroonisessa vaiheessa granuloomat (tulehduskertymät) häviävät ja tilalle ilmaantuu sidekudosta, fibroosia, alveolien välitilaan. Seurauksena on keuhkokudoksen jäykistyminen, joka huonontaa keuhkojen ilmapumppaustoimintaa entisestään. Tulehdus ja fibroosi aiheuttavat valtimoveren hapen pitoisuuden vähenemisen, erityisesti ponnistellessa, kun ilmapumpun kyky toimittaa lisääntyvän lihastyön vaatimaa lisähappea kudoksiin heikkenee. Näitä ilmiöitä voidaan mitata valtimoveren happipitoisuusmäärityksin ja keuhkojen diffuusiokapasiteettitutkimuksin. Keuhkokudoksen jäykistyminen keuhkorakkulatulehduksen ja fibroosin vuoksi pienentää hengitystilavuuksia, joka huonontaa keuhkojen ilmapumpputoimintaa. Näitä ilmiöitä voidaan mitata mm. spirometrian avulla. (Haahtela, Mönkäre, Torvela, Vilkka: Duodecim 1992; 108 (17):1487.)

Alveoliitin oireita ovat yskä ja hengenahdistus, jotka vaikeutuvat liikkuessa, ja kuumeilu. Alkuvaihe muistuttaa flunssaa. Yleisiä ovat myös päänsärky ja nivel- ja lihaskivut. Oireet tyypillisesti vaikeutuvat 4 – 8 tunnin kuluttua allergeenialtistuksen jälkeen. Valtimoveren happipitoisuus voi laskea niin matalalle, että potilas on syanoottinen (”sininen”). Keuhkokuvassa voi olla maitolasimaisia samentumia. (Terho 1997, 388-390.) Tauti useimmiten paranee, mutta erityisesti toistuvasti uusiutuessaan (altistusten jatku-essa tai toistuessa) voi johtaa korjautumattomaan keuhkofibroosiin (sidekudoksen muo-dostumiseen muun kudoksen tilalle ja joukkoon), joka johtaa keuhkojen toiminnan pysyvään huononemiseen. (Haahtela, Mönkäre, Torvela, Vilkka: Duodecim 1992; 108 (17):1487.)

Allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi (ABPA) tarkoittaa Aspergillus-sienen aiheuttamaa harvinaista keuhkotulehdusta, jossa Aspergillus kasvaa keuhkoputkien seinämissä. Aspergillus toimii keuhkoissa sekä tulehdusta aiheuttavana mikrobina että allergeenina (liite 1), ja sitä vastaan kehittyy myös IgE-vasta-aineita, jotka osaltaan ovat aiheuttamassa vaikeaa astmaa muistuttavaa tilaa. Aspergilluksen aiheuttamasta tulehduksesta on seurauksena huomattavaa limanmuodostusta, josta voi aiheuttaa pieniä ilmateitä tukkivia limatulppia seuraamuksellisine atelektaaseineen ja bronkiektasioineen. Huonosti hoidettuna tauti voi johtaa pysyviin keuhkovaurioihin, jopa kuolemaan. (Haahtela ym. 1999, 400-402.)

Vaikka ei olekaan lopullista näyttöä siitä, että kosteusvauriomikrobit aiheuttavat reu-masairauksia monesti homealtistuneilla on todettu nivelreumaa, selkärankareumaa, erilaisia niveltulehduksia, esim. reaktiivista artriittia (reaktiivinen niveltulehdus), psoriasis artriitteja (psoriaasiin liittyvä niveltulehdus), spondylartroosia (nikamarappeutuma), vaskuliittia (= verisuonten seinämän tulehdus) ja fibromyalgiaa. Oireita ja löydöksiä on ollut selkärangassa, ranteissa, käsien pikkunivelissä, lonkissa, polvissa ja varpaissa. Kosteusvauriomikrobien etiologinen osuus näissä tapauksissa on epäselvää. Asiaa tutkitaan parhaillaan. Lisäksi homealtistuneilla on esiintynyt kroonista bronkiittia, bron-kietaksioita, sydänsairauksia, verenpainetautia, selkäsairauksia, diabetesta, munuaissai-rauksia, Raynaudin oireyhtymä , vatsakipua, virtsavaivoja ja ripulia. (Husman ym. 2003, 22, 23, 27, 39.)

ODTS (organic dust toxic syndrome eli orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä) tarkoittaa äkillisten, voimakkaiden orgaanisen pölyn altistumisten yhteydessä ilmaantuvaa oireyhtymää, johon ei välttämättä liity keuhkorakkuloiden reaktioita. Tilaan liittyy allergista alveoliittia muistuttavia oireita kuitenkin ilman radiologisia (röntgenkuvassa havaittavia) muutoksia keuhkokuvissa: kuumeilua, vilunväristyksiä, lihas- ja nivelkipuja, pahoinvointia, hengenahdistusta ja yskää. Tilan aiheuttajaksi on epäilty bakteeriperäisiä endotoksiineita. Sairauden mekanismia ei kunnolla tunneta. Ennuste vaikuttaa hyvältä. Toistuvat episodit voivat johtaa krooniseen keuhkokatarriin, tai ne voivat edeltää allergista alveoliittia. (Terho 1997, 391.)

ODTS oireyhtymästä ei yleensä aiheudu pysyviä muutoksia keuhkojen toimintaan, mutta tutkimuksia pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tehty (www.ktl.fi Tietoa terveydestä 22.1.2004). Arvellaan, että keuhkojen toiminta huononee, jos sairautta ei hoideta, voi olla pysyvä keuhkotoiminnan heikkeneminen. (Pohjola 1998, 11; Haahtela ym. 1993, 44.)

ODTS:ään ei liity allergisen alveoliitin tapaan keuhkokudoksen solujen ulkoisen nestemäärän lisääntymistä eikä sidekudoksen kertymistä. Tyypillinen ODTS ilmentymä on ns. puimurikuume, jossa viljelijä saa puimakauden ensimmäisinä päivinä joko puinnin jälkeen illalla tai yöllä kuumeisen reaktion, joka muutaman päivän työskentelyn jälkeen loppuu eli toinen puimaviikko menee jo ongelmitta, mutta seuraavana vuonna sama on edessä. Nykyisin ODTS termin käyttö sairaustiloja kuvaavana diagnoosina on laajentunut koskemaan myös kosteusvauriorakennuksissa ilmaantuvia tiloja, joissa altistuksiin liittyy lämpöilyä, väsymystä, ja erilaisia keuhko-oireita, mutta lievempänä kuin ODTS:ssa. (Seuri 2004, henkilökohtainen tiedonanto.)

Homeallergia potilaan tyypillisiä oireita voivat olla silmien kutina, vetistys, kangerrus, luomiturvotus; aivastelu, nenän tukkoisuus, vesinuha; huulien kutina, huulten ja kurkun turvotus; atooppisen ihottuman paheneminen, urtikariakohtaukset; hengenahdistus, herkkä hengästyminen ja alentunut ponnistelun sieto, hengityksen vinkuna, yskä yöllä ja päivällä, lämpöily altistusten yhteydessä, jolloin lamaavaa väsymystä. Oireet lievittyvät altistuksen loputtua, mutta uusiutuvat herkästi luonnonhomeidenkin altistustilanteissa (esim. keväällä lumien sulaessa, sateen jälkeen, marjametsässä, vatukossa, kasvihuoneissa, maakellareissa…). Näillä potilailla on usein samanaikaisesti homeallergiaa ja varastopölypunkkiallergiaa. Homeallergia-potilaalle voi kehittyä ruokaintoleranssi esi-merkiksi homejuustoihin, viineihin ja sieniin. IgE-vasta-aineita on todettu myös aktinomykeeteille (sädesienille). (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

Homealtistuspotilaan toksisen oireyhtymän syynä on voimakas altistuminen homemyrkyille. Husmanin (1988) mukaan oireille on tunnusomaista työkykyä uhkaavat voimakkaat yleisoireet, kuten kuumeilu, laihtuminen ja niveloireisto, joihin voi liittyä immunologisia poikkeavuuksia. Näillä potilailla tavalliset kipu- ja allergialääkkeet auttavat huonosti. Kortisoni sammuttaa oireita. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

Viime aikoina on esitetty arveluita, että jotkut kosteusvauriomikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet voivat aiheuttaa syöpää. (Salkinoja – Salonen 1999, 67; Hintikka, Reijula, Nikulin 1998, 2171)."

Asuntoa tutkineet "asiantuntijat" eivät todellakaan ole olleet asiantuntijoita, vaan valehtelijoita ja huiputtajia. Jo kuivaneetkin kosteusvauriomikrobit (homeet, hiivat, bakteerit) voivat aiheuttaa kuvaamiasi oireita. Toimi pian, ennenkuin menetät lopullisesti terveytesi ja työkykysi, niinkuin minä.

Musta home kylpyhuoneessa on usein Stachybotrys atra -laji, joka voi erittää hyvinkin voimakkaita myrkkyjä aineenvaihduntatuotteinaan. Tuore Stachybotrys -kasvusto on yleensä tahmeaa eikä siitä irtoa paljoa itiöitä ilmaan muuta kuin sitä kosketeltaessa. Kun kasvusto kuivaa, myrkyntuotanto kiihtyy ja itiöitä leviää helpommin hengitysilmaan.

Kosteusmittauksilla ei homevaurioita voi selvittää. Kosteus ja home ovat eri asioista. Kosteus on syy ja home on seuraus. Täysin kuivakin materiaali voi olla umpihomeessa vanhan jo kuivuneen kosteuden jäljiltä. Täysin märkä materiaali voi puolestaan olla homeeton, jos kosteus ei vielä ole ehtinyt aiheuttaa homevaurioita.

Pöyristyttävää, että ongelmaa on yritetty hoitaa peittämällä se maalilla. Myös se, että huoltomiehet ottavat ylipäätään kantaa homevaurioihin on käsittämätöntä.

Siitä, että isännöitsijä on todennut, että "musta home ei ole vaarallista", hänen pitäisi joutua vastuuseen. Aina, kun mustaa hometta löytyy, on selvitettävä, ettei se ole Stachybotrys atraa, jota yleisesti pidetään kaikkein vaarallisimpana lajina.

Täällä sama juttu. Asun kaupungin vuokra-asunnossa. Asunut samassa asunnossa viimeiset kahdeksan vuotta. Ensimmäiset kuusi vuotta sujuivat ihan OK. Mutta kolme vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen musta homeläiskä kylpyhuoneen kattoon ja siitä se alkoi pikkuhiljaa leviämään ympäriinsä. Mitkään pesut eivät ole auttaneet asiaa. Kosteusmittaajat tulivat mutta eivät löytäneet mitään?? Ainoa jännä asia on se että talonmies tiesi kertoa että kolme vuotta sitten kun homeongelmat alkoivat niin yläkerran asuntoon oli tehty kylpyhuoneremontti!!

hei miä asun mieheni kanssa vavin asunossa vantaalla ja melkein heti muutettuamme huomasin kylppärin katossa jälkiä jotka eivät pyyhkimälläkään lähteneet pois ja oireitakin tuli aina kun menin kylppäriin. esim. päänsärkyä, väsymystä ja huimausta. soitin huoltoon ja keroin tarvitsevani kosteusmittaajaan mutta kukaan ei ole tullut. nyt sitten alakerran naapurini sai selville että ei huolto asioille mitään tee vaan pitää soittaa suoraan terveystarkastajalle koska home talossa on terveysriski asua. ja ne osaavat kirjoittaa sellasen lausunnon millä voi saada uuden asunnon nopeasti. koska home asunnossa ei saisi asua. olen myös myöhemmin huomannut meidän makuuhuoneen kaapin takana kamalan ison mustan homeläiskän jan joudumme vieä yömme nukkumaan sielläå koska muutakaan paikkaa ei ole.

Pese kylppärisi kunnolla! Ja luultavasti huoltomiehet pesivät sen vaan, niin kun usein kun ihmiset valittavat tummista täplistä. Milloin olet pessyt kylppärisi katon viimeksi? Huomaat sen olevan ajallaan kun vesipisarat katossa kuivuttuaan jättävät tumman kohdan. Tunkkainen haju tyhjässä asunnosaa voi jo olla kuivunut hajulukko, joka on yleinen kesäaikaan lämpimällä. Se sinun kutina
vaikuttaisi pölypunkkiongelmalta, myös puhtausongelma joka helppo ratkaista. Se halkeama on sellainen josta sinun kannatta ilmoittaa isännöitsijälle, se voi aiheuttaa vahingon. Sinun kannattaa kokeilla ilmankostutinta jos asut keskuslämmitystalossa, siellä aika kuiva ilma joka aiheuttaa tukkoisuutta ja joka voi aiheuttaa kuivan ihon joka kutisee.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/1926304