Luterilaisuudessa Jumala on armollinen, mutta häntä epäillään samalla syvästi ja jumalaan pidetään tiettyä välimatkaa.
Jumalaa rakastetaan ja samalla pelätään.
Tälläinen jumalanpelko on tyypillistä vain luterilaisessa ajattelussa. Sitä ei ole katolilaisuudessa, juutalaisuudessa eikä islamin uskossa.Edellämainituissa Jumalan armoa ei epäillä, se on itsestäänselvyys.
Luterilaisuudessa jumala on armollinen mutta jumalan hyvyyteen suhtaudutaan skeptisesti, koska maailmassa on niin paljon pahaa.On siis aihetakkin epäillä.
Ristin teologiassa salattu jumala puhuu vastakohtiin kätkeytyneenä, kärsimyksessä ja vastoinkäymisissä.(tämä on luteriasuuden erityispiirre)Hyvyyteen ja elämän myönteisyyteen suhtaudutaan epäillen.
Koska Jumalaan suhtaudutaan epäillen häntä myös voidaan syyttää kaikesta. (Piispa Eero Huovinen puhui jumalan nukkumisesta, poissaolosta, tsunamikatastofin yhteydessa.Hän syytti jumalaa avoimesti.)
Suomalaista ilmapiiriä leimaa pitkälle samanlainen ajattelu.Rakastetaan ja epäillään, pelätään ja syytetään.
Valtiovalta saa kansalaisten täyden tuen, luottamuksen mutta sitä myös pidetään syypäänä kaikken kärsimykseen.
Ihmisiin luotetaan ja ´kaveria ei jätetä´ mutta samalla ihmisiin pidetään tiettyä välimatkaa ja heitä myös pelätään tai epäillään.Ihmiset ovat varuillaan.
Myönteisyyttä pidetään epäluotettavana.Liika iloisuudesta saa taatusti maksaa.
Tämä ajattelu leimaa mielestäni koko luterialaista kulttuuria. Sitä ei ole muualla maailmassa.
Samantekevää kuuluuko kirkkoon tai ei luterilaisuus istuu tiukassa. Se näkyy näillä palstoilla käydyissä keskusteluissa ja kaikessa suhtautumisessa muihin ihmisiin, elämänaseenteena.
Tästä aiheesta on oikein hyvä kirjoitus Filosofinen aikakauslehti niin&näin´ssä nro 3/05
Risto Saarinen:Otsa hiessä, luterilaisuuden vaikutus suomalaiseen ajatteluun. Josta tässä oli melkosuoria lainauksia .
Jumalaa rakastetaan ja samalla pelätään.
Tälläinen jumalanpelko on tyypillistä vain luterilaisessa ajattelussa. Sitä ei ole katolilaisuudessa, juutalaisuudessa eikä islamin uskossa.Edellämainituissa Jumalan armoa ei epäillä, se on itsestäänselvyys.
Luterilaisuudessa jumala on armollinen mutta jumalan hyvyyteen suhtaudutaan skeptisesti, koska maailmassa on niin paljon pahaa.On siis aihetakkin epäillä.
Ristin teologiassa salattu jumala puhuu vastakohtiin kätkeytyneenä, kärsimyksessä ja vastoinkäymisissä.(tämä on luteriasuuden erityispiirre)Hyvyyteen ja elämän myönteisyyteen suhtaudutaan epäillen.
Koska Jumalaan suhtaudutaan epäillen häntä myös voidaan syyttää kaikesta. (Piispa Eero Huovinen puhui jumalan nukkumisesta, poissaolosta, tsunamikatastofin yhteydessa.Hän syytti jumalaa avoimesti.)
Suomalaista ilmapiiriä leimaa pitkälle samanlainen ajattelu.Rakastetaan ja epäillään, pelätään ja syytetään.
Valtiovalta saa kansalaisten täyden tuen, luottamuksen mutta sitä myös pidetään syypäänä kaikken kärsimykseen.
Ihmisiin luotetaan ja ´kaveria ei jätetä´ mutta samalla ihmisiin pidetään tiettyä välimatkaa ja heitä myös pelätään tai epäillään.Ihmiset ovat varuillaan.
Myönteisyyttä pidetään epäluotettavana.Liika iloisuudesta saa taatusti maksaa.
Tämä ajattelu leimaa mielestäni koko luterialaista kulttuuria. Sitä ei ole muualla maailmassa.
Samantekevää kuuluuko kirkkoon tai ei luterilaisuus istuu tiukassa. Se näkyy näillä palstoilla käydyissä keskusteluissa ja kaikessa suhtautumisessa muihin ihmisiin, elämänaseenteena.
Tästä aiheesta on oikein hyvä kirjoitus Filosofinen aikakauslehti niin&näin´ssä nro 3/05
Risto Saarinen:Otsa hiessä, luterilaisuuden vaikutus suomalaiseen ajatteluun. Josta tässä oli melkosuoria lainauksia .
Vastaukset 45
Vanhimmat
tarkoitat nyt ilmeisesti itseäsi
Oletko mahdollisesti unohtanut yhden merkittävän asia kokonaisuuden kun arvioit henkistä tilannetta
täällä suomessa? Sillä suomessa mielipide-ilmastoa johtavat poliittiset puolueet, jotka ovat erittäin aatteellisia taustoiltaan ja myös vaikuttumiltaan, taloudellisen ja poliittisen vallanhimon lisäksi.
Ja on täällä suomessa kristinuskoisikin ihmisiä.
Ensin epäilet "Noinkohan on laisinkaan?" ja sitten syytät valtiovaltaa kaikesta kurjuudesta.
Se menee yksiyhteen luterilaisen ajattelun kanssa.
Kristillinen luterilainen ajattelu näkyy suhteessa valtiovaltaan ja kanssaihmisiin.
Istuva presidentti saa tulee saamaan yli 50% äänistä ja kannatus on jotain 70%. Eli valtio saa täyden tuen, mutta sitä myös syytetään kaikesta.Eihän Suomessa ole edes kunnon mielenosoituksia, kun kaikki ovat samaa mieltä asioista.
Ja sitten toteat, että Suomessa on myös hyviä ihmisiä . Eli jumalan rakkaus näkyy kuitenkin jossain risukasan pohjalla.
Rakkaus, pelko ja epäily , on se kaava minkä luterilainen usko on suomalaisuuteen istuttanut.Se ei ole itsestäänselvyys vaan uskonnon vaikutusta.
Ilman luterilaisuutta, olisimme ehkä erilaisia ihmisiä.
Heh, ei ole tarkoitus syyttää Lutheria vaan tuoda esille miten luterilainen jumlakäsitys leimaa koko kulttuuria.
Ja kun luin tuon artikkelin niin siinä oli tiivistetysti oma näkemykseni.
En syyttänyt ketään, joten otappa easysti. Mainitsin vain asiasta ja ilmoitin yhden osan mielipiteistäni. Enkä ajattele luterilaisesti, koska olen minä. Istuvista presidenteistä viis.
Suomessa on tietysti tietyssä mielessä "hyviä" ihmisiä, mutta eivät he kaikki käy täällä kehumassa sinun viestejä, niin kuin ei minunkaan.
En minäkään syytä Lutheria, enkä tuo hänestä
esiin muuta kuin hänen arvokkaat tekonsa ihmisten hyväksi, muutamia satoja vuosia sitten.
En usko luterilaisten jumalaan ollenkaan tälläkään hetkellä. Emme kuitenkaan olisi yhtään sen erilaisimpia kuin jo nyt olemme, vaikka Luther
olisikin jättänyt työnsä tekmättä, koska tätä maata on muovannut aivan toisenlaiset ihmiset, esim. kuninkaat ja tsaarit ja heidän uskolliset lakeijansa, katolisten ja ortodoksisten voimien avustamana, plus monet monet muut pelkästään aatteelliset vaikuttajat.
hyvinkin erilaisia ilman Lutheria.Samoin olisimme erilaisia jos Suomessa olisi pitkä buddhalaisuuden perinne.
Miksi uskovaiset eivät muuten rakasta jumalaansa koko sydämestään vaan epäilevät hänen armoaan?
Luterilaisuus on kiero usko. Se perustuu pitkälle epäuskoon kaikkea kohtaan.Epäillään jumalan rakkauttakin. Itketään ja vaikerellaan.
Olen aika myönteinen luonne huom. mikä johtuu siitä etten ole saanut luterilaista kasvatusta. Olen onneksi vapaa luterilaisesta potaskasta ja siitä olen erittäin kiitollinen.
Kuinka paljon oikeasti uskoisit että suomen edustajat olisivat valmiita leikkaamaan tuloistansa, että vaikka vanhuksille ja työttömille tulisi paremmat tulot?
Onko se niin varmaa ettei Suomi olisi nyt sen kummempi? Jospa Jumala on siunannut Suomea siinä asuvien uskovaisten takia, ja Venäjä on antanut suomen sen takia olla rauhassa?
Halusin sanoa sinulle, että vaikka minä en ole saanut uskonnollista kasvatusta, olen nykyisin uskovainen ja olen siitä kiitollinen Jumalalle!
Kyllä se on aivan varma, jotta tämä suomi on tälläinen suomi juuri nyt, jollaiseksi se on aikojen saatossa muovautunut ja muotoutunut sisäisten sekä ulkoisten vaikuttimien avulla sekä täällä asuineiden ihmisten toimesta. Ja
jokainen maanpäälle syntyvä ihminen ja eläin
on siunattu jo äitinsä/emonsa kohdussa, joten ei sitäkään tarvitse erikseen enää jälkikäteen tehdä, ei ainaskaan taivaallisen Isän. Mutta riitteihin ja moniin muotomenoihin mielistyneet ihmiset saattavat kyllä sitäkin tehdä.
Ja aina täytyy muistaa, Kaikkivaltias maan ja taivaan Herra, tämän luomakunnan Luoja ei milloinkaan riitaudu itsensä kanssa. Ei siis ala sotimaan itseään vastaan, joten ei Hän asetu yhdenkään kansan tai kansakunnan tai uskontokunnan puolelle omia luotujaan vastaan, sillä Hän tuomitsee ihan jokaisen ihmisen, vain yksilöllisten tekojen vuoksi ja puolustaa ihmistä
sellaisenaan, edellyttäen jotta kukin ihminen käyttäytyy niin kuin ihmiselle on sopivaa.
Siis.
Suomen sisäisen ja ulkoinen rauha riippuu vain meidän ihmisten omista teoistamme, sekä omasta rauhantahtoisuudestamme, ja tuo tuosta.
Eli.
Olemme rauhassa jos annamme muiden olla rauhassa.
Ja ei kannata aivan jokaiseen paikkaan ja asiaan taivaallista Isää sekoittaa, sillä kyllä Hän tietää kuinka luodut käyttätyvät noin ylimalkaan ja millaisilla motiiveilla itsekukin toimii toteuttaakseen omaa ihmisyyttään. Koska tuosta juuri on koko ajan pohjimmilttaan kyse, meinaan tuosta ihmisen inhimillisyydestä ja ihmisyydestä.
Ja pieneksi lisäksi vain.
Monilla kansoilla on aikojen saatossa ollut
omia jumalia ja se näkyy vieläkin "verivanoina" monin paikoin maapallon pintaa, joten kyllä tuonkin pitäisi riittää yhdeksi todisteeksi vain yhdestä oikeasta Korkeimmasta, luomakunnan sekä ihmiskunnan suunnittelijasta ja Luojasta. Hänestä, jota ihmisen Poika, Kristuskin Isäkseen kutsui niin kuin minäkin, joka ei ala sotimaan ihmistä vastaan, sillä sehän olisi järjetöntä se
, vaan kyllä ihminen sittenkin sotii vain kovin itsekkäistä syistä ja omaa tyhmyyttään. ;)
Ei kai M.Luther sinun isäsi ole? Vai oletko sinä angli-saksilainen kummajainen? Mikä budhalainen suomi-saksan perinne?
En tiedä, kysy heiltä suoraan, itsekultakin.
Niin, maailma on täynnä surua ja murhetta, mutta kivisydämiset eivät sure eivätkä murehdi.
Et ole saanut kasvatusta ollenkaan! Korjasin tuota viimeistä kohtaasi aivan vapaaehtoisesti. Jäät nyt kiitollisuuden velkaan. Olen pahoillani.
se, että osaa kyseenalaistaa huonon kasvatuksen tulos?
Sinä annat kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta tasonäytteitä tuon tuosta.
Ahaa, jotta oikein tasonäytteitä pitäisi vielä ehtiä antaa kaikenkarvaisille luikurilasseille?
Itse kyllä kyseenalaisten sinun kykysi rakastaa toisia ihmisiä, lähimmäisiä sellaisena kuin he ovat kasvaneet ja muotoutuneet joidenkin ulkoisten vaikuttimien saattelemana, heidän uskonnollisesta taustastaan välittämättä.
Epäilen myös tässä ohessa, ettet oikein taija tietää aidosta ja todellisesta rakkaudesta juurikaan yhtään mitään. Toki voit sinäkin oppia
siitä jotakin, ennen kuin aika sinut jättää.
ko artikkelissa juuri puhuttiin. Uskovien melkein sairaalloisesta epäilemisestä.
Ole vapaasti sellainen kuin olet. Olen joskus sanonutkin että sinun pelatuksesi on isin rukoilu(hokeminen).
Kaikkea hyvää uskonnollisella polullasi. Ehkä et ole saanut isäpapan rakkutta osaksesi, kun tarvitset taivaallisen miehenmallin elämääsi.
>
Entäs ne kodeissaan asuvat yksinäiset ja hylätyt vanhukset. Ei heitä siis täysin hylätty ole, mutta kodinhoitajilla ei ole aikaa pitää heille seuraa työaikaansa enempää, eikä viedä heitä uloskaan luontoa katselemaan. Kyllähän ne hyvien tulojen ihmiset varmistelevat itsellensä asiat kuntoon vanhuuden varaksi, mutta entäs ne suomessa tällähetkellä työttömänä olevat ja pienituloiset ihmiset?
Tuo "epäilys" nousee esiin juuri sinun esittämien asioiden ja kovin ylimalkaisesti erittelemien uskovaisten ominaisuuksien kautta. Sinun täytyy jatkossa myös paneutua ironiaan ja parodiaan vähän paremmin, sillä jätät lukijan kylmäksi.
Toin eille ekumeniikan professorin Risto Saarisen kirjoituksen näkemyksiä.
Sinä kun toit esiin nuita toisen ihmisen (ehkä hän on vähän yksinkertainen omalla tavallaan) mielipiteitä ja näkemyksiä joistakin uskovista ihmisistä, niin tavallaan silloin allekirjoitit myös ne itse ja näin ollen yhdyt tuohon hieman halventavaan tapaan käsitellä julkisesti eläviä ihmisiä, alentamalla heidän ominta ihmisarvoaan
. Eli tuo hänen yksioikoinen tekeleensä oli tyypillistä akateemista soopaa ja kansakunnan yhteisten varojen tuhlaamista kaikkinensa. Mutta sitähän se heidän touhunsa alkaakin olla jo melkein pääpiirteittäin ja vähän niin kuin jopa
säännönmukaista. Myönteistä tuossa on vain se, että niillekkin saa nauraa iloiten samalla, jotta kaikki eivät ole samanlaisia kuivakkaita
ja eleettömiä tyhjän selittäjiä.
>Kyllähän ne hyvien tulojen ihmiset varmistelevat itsellensä asiat kuntoon vanhuuden varaksi, mutta entäs ne suomessa tällähetkellä työttömänä olevat ja pienituloiset ihmiset?
olla sitten mahdottoman viisas mies, kun tiedät kristillisyydestäkin enemmän kuin Systemaattisen teologian laitoksen proffa.
Kerro mitä Teologisen tiedekunnan proffat eivät ymmärrä? Jos kerran naurat heille ja pidät heitä kuivakkaina tyhjän selittäjinä niin voisit edes kertoa mitä oika kristillisyys on? Se olisi palvelus koko tiedekunnalle.Olethan uskovainen ja varmasti vilpitön sellainen?
Sinusta on kovaa vauhtia tulossa "hyvä" ja aito luterilaisuuden puolustaja, jatka vaan samaan malliin. Eiköhän tuo ole kohtuuton pyyntö, meinaan tuo Proffien ymärryksen testaaminen käytännössä. Mutta toki luotan siihen tietoon jota he ovat itse kirjoittaneet omasta näkökulmastaan käsin, samalla ilmentäen heidän omaa ymmärrystään.
Kristus kyllä kertoo raamatussa, uudentestamentin puolella muutamassa kohdin sen oleellisimman, joka on osa kristillisyyden ydintä. Muunmuassa loistavan tarinan laupiaasta samarialaisesta, ynnä muita hienoja vertauksia ja ohjeita, kuten esim. miten saa yhteyden taivaalliseen Isään, jos on sen menettänyt jossakin vaiheessa elämäänsä, josta puolestaan on hyvänä esimerkkinä tuhlaaja pojan tarina, jonka Kristus kertoo vertauskuvallisessa mielessä. Eli, tuossa sitä ydintä. En viitsi nyt toistella tässä enää enenpää näitä upeita ja opettavia sanoja, joita ihmisen Poika, Kristus lausui elämänsä aikana useammin kuin yhden kerran.
Ilmapiirin tuottajina toimii meistä itse kukin.
Jokainen meistä on osallisena ilmapiirin luomisessa perheyhteisöstä aina paiväkoteja, kouluja ja työyhteisöjä myöten.
Kansallisilta arvoiltamme olemme omalta osaltamme yhtenä jäsenvaltiona luomassa myös EU-ilmapiiriä suhteessa globaaliseen ilmapiiriin.
Valtiovaltamme tuottaa myös kansalaisten suhteen arvoja/tavoitteita, joita kansalaisten tulee noudattaa ja tavoitella pärjätäksemme kansakuntana globaalikilpailussa ja synkältä näyttää.
Mitä ihmissuhteisiin tulee kautta aikojen, ihminen on pari-, vanhemmuus-, ystävyssyhteessaan luotettava tai sitten ei.
Loukatuksi tulemisen kohteeksi joutuminen on aiheuttanut kostonkierrettä aina ja aiheuttaa yhä.
Uskontofilosofissessa opetuksessahan kehoitetaan antamaan anteeksi ilman anteeksipyyntöä.
Ja mitä Huovisen Jumala suhteeseen tulee; sehän on hänen asiansa.
Tämän päivän suomalaisuus on markkina-arvojen tuottama kulttuuri jossa päärjää tai sitten ei.
että, kirkkoon kuulumattomat joutuvat näiden Lutherin näkemysten kanssa elämään ja se on totisesti aika paljon ´poies´.
Nyt olisi aika oikaista Lutherin typerähköt näkemykset kirkon viralliselta taholta, sekä anteeksipyynnön paikka.
Jos kansalaisille pakkosyötetään kielteistä ihmiskäsitystä virallisena uskontona, niin sadismin piikkiin se menee ei muuta.
Minusta se on henkistä väkivaltaa.
Luterilaisuus on sadomasokismia aivan puhtaassa muodossa.
Olen uskoni ansiosta päässyt eroon paniikkihäiriöstä, huomannut miten Jumala on pitänyt minusta huolta vaikka sillä hetkellä en aina sitä tajunnutkaan. Minä elin ennen toisenlaista elämää, mutta kun sain uskon lahjaksi en ole halunnut samanlaisia asioita enää koska nyt huomaan, mihin ne olisivat johtaneet jatkuessaan. Minulla on pelastusvarmuus, ja jaksan tänäkin päivänä vain ihmetellä Jumalan rakkautta. Jeesuksen uhrin uskovaisten edestä sinä varmaankin tiedät, ja kaikki ihmiset ovat syntisiä ja Jumalan kirkkautta vailla. Uskon lahja on mahdollista saada itselleen kun rukoilee sitä, eikä kannata heti luovuttaa koska kysymyksessä on pelastuminen helvetistä ja iankaikkinen elämä.
saattaisi ola helpompaa jos luopuisit pelostasi.
Paniikkihäiriö johtuu pitkälle siitä että ei voi itse tarpeeksi vaikuttaa omaan elämäänsä. Jos on tunne siitä että voi itse vaikuttaa riitävästi siihen miten asiat ovat niin pelko yleensä vähenee.
Mutta jos elämäsi on ok. uskon kautta mikäs siinä. Minua ei kiinnosta ihmisten henkilökohtaiset uskonasiat. Kiinnostus koskee lähinnä kirkon vaikutusta sen oppeja ja sitä miten ne vaikuttavat koko yhteiskunnassa.
Luterilainen ilmapiiri on suomalaisille itsestäänselvyys mutta se lakkaa heti kun lähtee tämän maan rajojen ulkopuolelle.Onneksi.
>>Ilmapiirin tuottajina toimii meistä itse kukin.
Jokainen meistä on osallisena ilmapiirin luomisessa perheyhteisöstä aina paiväkoteja, kouluja ja työyhteisöjä myöten.
Valitettavasti ilmapiiriäni ei ole millään tavoin muokaannut ev. lut. kirkko.
Kaikenasteisen kärsimyksen havaitseminen on sitä muovannut niin, että kaikella sillä ymmärryksellä mitä minulle on elämäni aikana kertynyt, en lisää kärsimystä oman toimintani kautta.
Näinhän vaatii jo YK:n perus- ja ihmisoikeudetkin.
Elämä leikkii hymyhuulilla lämpimän silmätuikkeen kera tavoista ja uskonnosta riippumatta.
>>Valitettavasti ilmapiiriäni ei ole millään tavoin muokaannut ev. lut. kirkko.>Elämä leikkii hymyhuulilla lämpimän silmätuikkeen kera tavoista ja uskonnosta riippumatta.
"Luterilaisuudessa Jumala on armollinen, mutta häntä epäillään samalla syvästi.
Jumalaa rakastetaan ja samalla pelätään.
Tälläinen jumalanpelko on tyypillistä vain luterilaisessa ajattelussa. Sitä ei ole katolilaisuudessa, juutalaisuudessa eikä islamin uskossa. Edellämainituissa Jumalan armoa ei epäillä, se on itsestäänselvyys."
Tarkoititko että luterilaisuudessa käsittääksesi epäillään Jumalan olemassaoloa vai Jumalan armoa? Ei epäillä Jumalaa, mutta epäillään Jumalan armoa?
Raamatun mukaan Jumalaa tuleekin peljätä, joten katolilaisuudessa ja juutalaisuudessa pitäisi olla sama juttu. Jos Jumala on itsestäänselvyys, myös Jumalan armo on itsestäänselvyys. Ja vice versa.
"Myönteisyyttä pidetään epäluotettavana.Liika iloisuudesta saa taatusti maksaa.
Tämä ajattelu leimaa mielestäni koko luterialaista kulttuuria. Sitä ei ole muualla maailmassa."
Luin jokin aika sitten ekumenia-jutun jostain lehdestä, täytyy mainita se tässä nyt omin sanoin. Muistaakseni tosi tapahtumia. Luterilaiset ja muslimit keskustelivat uskostaan. Ryhmässä luterilaiset toivat esiin yhdistäviä tekijöitä ja tapaaminen sujui positiivisessä hengessä. Tapaamisen päätyttyä luterilaiset olivat tyytyväisiä että hyvin meni ja muslimit totesivat että epäluotettavia ihmisiä. Siis epäonnistumisen jälkeen päätettiin toinen tapaaminen eri ihmisillä ja tällä kertaa puhuttiin reilusti eroavaisuuksista riitaisaankin sävyyn. Naamat mutrulla lähdettiin kotiin, mutta tapaamisen jälkeen muslimit toteisivat: luotettavia ihmisiä. Kertomus jäi mieleeni, koska "hymyn pitäisi olla lyhyin välimatka kahden ihmisen välillä" ja "yhteiset asiat yhdistää", mutta tässä muslimien musta-tuntuu veti päinvastaiseen.
ihminen uskoo, niin eikös hänen tulisi uskoa ilman pelkoa?
Itse en usko, mutta en myöskään pelkää. Jos uskoisin suhteeni, johonkin jumalaan, olisi täysin mutkaton. Jos ihminen on viaton ja synnitön, ei hänellä ole mitään pelättävää, eikä salattavaa. Sitä voi olla oma itsensä ei tarvitse kiemurrella.
Koska en ole saanut uskonnollista kasvatusta,on jumalan pelko minulle vieras asia. Siihen törmää vain yleisenä suomalaisena asenteena.
Artikkeli valaisi ainakin minua, hyvin uskonnon suomalaisuuteen istuttamista asenteista.
Elämänmyönteisyys ei kuulu luterilaisuuteen, ikävä kyllä.
Luterilainen jumalakäsitys on ankea.Siinä jumala on tuomitseva ja rankaiseva isähahmo jonka edessä pitää vapista.Jumala on isänrakkauden korvike.
Minä olen tie, totuus ja elämä, eikä yksikään pääse minun Isäni tykö muutoin kuin minun kauttani!
(Lavea on se tie joka vie kadotukseen, ja helppouden takia sinne yleensä ihmiset menevät.)
uskovat että usko vie perille, ei jonkun Jessen peräluukun nuohoaminen jota erityisesti hell-und-die lahko vastustaa.
"jos ihminen uskoo, niin eikös hänen tulisi uskoa ilman pelkoa?"
En usko että ihminen tietää milloin hän pelkää ja milloin ei. Uskon että elämä ilman pelkoa on luonnotonta. Plus vielä mitä pelolla tarkoittaa ja miten sen kokee.
"Jos ihminen on viaton ja synnitön, ei hänellä ole mitään pelättävää, eikä salattavaa. Sitä voi olla oma itsensä ei tarvitse kiemurrella."
Eihän tuo makrotasolla käytännössä toimi. Viattomat saa turpiin joka päivä. Raamatussa lukee ettei tarvitse pelätä kun uskoo Jumalaan. Synnittömyydestä lukee myös jotain minkä varmaan tiesit.
"Luterilainen jumalakäsitys on ankea.Siinä jumala on tuomitseva ja rankaiseva isähahmo jonka edessä pitää vapista.Jumala on isänrakkauden korvike. "
On tuossa artikkelissa jotain tunnistettavaa. Suomen luterilaisuudesta puuttuu Jeesuksen äiti Maria. Miksi Suomessa tarvitaan isänrakkauden korviketta? Kiva kysymys näin isänpäivän edellä.
"En usko että ihminen tietää milloin hän pelkää ja milloin ei."
Tyypillinen uskisselitys. Ollaan todella pulassa jos ihminen ei tiedä milloin hän pelkää milloin ei.
Autoritäärinen isäjumala on kummallinen asia. Pikkulapset saattavat tarvita isää mutta aikuisten ihmisten luulisi tarvitsevan jotain muuta kuin isää ja isänrakkautta. Se vain kertoo siitä miten epäkypsiä ihmiset ovat.
Syntinäkemykseni varmaan muistat.Syntikäsite on mauton ja saa paljon pahaa aikaan. Ihmisten aika kuluu jonninjoutavan ongelman miettimiseen.
"Suomen luterilaisuudesta puuttuu Jeesuksen äiti Maria."
Luterilaiset vannovat isänrakkauden nimiin. Katolilaisissa maissa Maria on äidinrakkuden symbooli. Kaiken anteeksiantavan ja aina yhtä rakastavana.
Ihmisten korkein käsitettävissä oleva arvo on äidin-ja isänrakkaus. Edelleen sanon että sen ymmärtäisi jos uskovat olisivat pikkulapsia mutta, että aikuiset ihmiset eivät halua kasvaa tunnetasolla aikuisiksi on surkuhupaisa juttu.
Mielestäni selityksessäni eli ollut mitään uskista. Silkkaa psykologiaa - Freudin id.
"Ihmisten korkein käsitettävissä oleva arvo on äidin-ja isänrakkaus."
Luulisi sinun sitten ymmärtävän, kun Jumalaa kuvataan näillä sanoilla, vaikka Jumala ei ole ihminen.
"Syntikäsite on mauton ja saa paljon pahaa aikaan. Ihmisten aika kuluu jonninjoutavan ongelman miettimiseen."
En ymmärrä, mistä ongelmasta puhut.
"Pikkulapset saattavat tarvita isää mutta aikuisten ihmisten luulisi tarvitsevan jotain muuta kuin isää ja isänrakkautta."
Olet kehittänyt teorian ja sen perusteella toteat, että uskovaiset aikuiset eivät halua kasvaa tunnetasolla aikuisiksi. Teoriasi ei aukea minulle. Ehkä meillä on hiukka eri käsitys siitä, miten toimii tunnetasoltaan aikuinen ihminen.
Tyhmät pilkkaavat sellaista mitä eivät ymmärrä, mutta onhan helvetistä kuitenkin ihmisiä varoitettu!
projisoitu isän ja äidin rakkaus voi olla uskovaisille korkein arvo.
Ei uskoville korkein arvo voi olla jokin muu esim. vapaus, veljeys ja tasa-arvo.
Uskovien isä-äiti rakkaus rajoittuu mutamaan ihmiseen. Ei uskovan arvot käsittävät usein kaikkki ihmiset ja koko maailman.
Luterilainen jumala on persoonallinen jumala.
Se on usein liian ahdas viitekehys ei uskoville.
Ensimmäinen askel pois persoonallisesta jumalkäsityksestä on edes käsittää jumala abstraktioksi.
Siinä on suuri ero.
Kertoisitko vielä sen jonninjoutavan ongelman?
"jumalaan projisoitu isän ja äidin rakkaus voi olla uskovaisille korkein arvo."
Raamatun tärkein lause mielestäni on "Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi". Jos haluat välttämättä psykologisoida sen niin ole hyvä.
"Uskovien isä-äiti rakkaus rajoittuu mutamaan ihmiseen. Ei uskovan arvot käsittävät usein kaikkki ihmiset ja koko maailman."
Jostakin olet käsityksesi muodostanut, mutta Raamatun käsitys lähimmäisestä on silti ristiriidassa sinun käsityksesi kanssa kristinuskovan käsityksestä.
Fyysisesti ihmisellä on yksi isä ja yksi äiti. En ymmärtänyt mitä tarkoitat isä-äiti rakkaus-lauseella.Jonkinlaista vaatimusta jumalalliseen rakkauteen kaikkia ihmisiä kohtaan?
miksi kristinuskossa jatkuvasti puhutaan Isästä ellei se millään tavalla tarkoita ko asiaa eli isää?
En minä ole keksinyt, että luterilaisessa jumalkäsityksessä jumala mielletään ankaraksi ja tuomitsevaksi isäksi jonka hyväksymistä anotaan ja rukoillaan.
Enkä ole itse keksinyt sitä, että äidin armahtava rakkaus mielletään katolilaisuuteen.
Miksi pullikoit imiselviä yleisiä käsityksiä vastaan?
Jonninjoutava ongelma on keinotekoinen perisynti.
Tällaista problematiikkaa ei ole ollenkaan esim.buddhalaisuudessa.
En ollenkaan ymmärrä miksi aikuisen ihmisen pitää saada osakseen jumalan rakkautta. Miksi ihmisen pitäisi olla avuton lällykkä?
"Kertoisitko miksi kristinuskossa jatkuvasti puhutaan Isästä ellei se millään tavalla tarkoita ko asiaa eli isää?"
Mistäs minä sen tietäisin? Ehkä siksi, että sen paremmin Jumalaa ei voi kuvailla.
"Miksi pullikoit imiselviä yleisiä käsityksiä vastaan?"
Koska en ymmärrä, miten joku voi noin ajatella.
"Jonninjoutava ongelma on keinotekoinen perisynti."
Siis minä kyselen sitä ongelmaa. Pelkkä sana ei kerro, miksi se on ongelma.
"En ollenkaan ymmärrä miksi aikuisen ihmisen pitää saada osakseen jumalan rakkautta. Miksi ihmisen pitäisi olla avuton lällykkä?"
Paistatella rakkaudessa tekemättä mitään? Ei Raamatussa noin lue.
Raamatussa sanottuna: Jumalan pelko on viisauden alku!
sanokoon Huovinen mitä hyvänsä.
Eikös ne ufot ole nyt muokkaamassa maapalloa uuteen uskoon ja meille on tulossa uusi ulottuvuus? Mitenkäs tämä otetaan huomioon uskon näkökulmassa? Näin puhuvat ulottuvuus asiantuntijat.
uskoville tuo jumalan nukkuminen, sehän se selittää sen, ettei kaikkivaltias ehdi järjestellä asioita.
Jumalan suunnitelmiin kuuluu, että ennenkuin suuri ahdistus tulee, ihmisten rakentama "ufo" menee Israeliin, ja sitten kun se on siellä Jumala toteuttaa seuraavan vaiheen mikä maailmaa tulee kohtaamaan.
Uskovaiset eivät väitä että Jumala tarvitsee unta vaan ihminen. Jumala on kaikkivaltias, jolla on tarkka suunnitelma siitä mitä tulee tapahtumaan hänen luomallensa maailmalle.