Olen tehnyt seuraavan havainnon. Mitä uskonnollisempi yhteisön kulttuuri on, sitä kunnioittavampi ja läheisempi suhde luontoon.
Toisaalta, mitä vähemmän yhteisön kulttuuri on uskonnollinen, sitä vieraantuneempi luonnosta se on. Alkuikantaisissa heimoissa, joissa ei ole tieteellistä tietämystä luonnosta, on hyvin läheinen ja kunnioittava suhde luontoon. Toisaalta kehittyneissä maissa, joissa on tieteellistä tietämystä luonnosta -hyvinkin paljon, suhde luontoon on etäinen, epäkunnioittava, ja jopa riistävä. Näyttäisi siltä että tiede ei sisällä moraalia, sen sijaan se sisältää tehokkaampia "työkaluja" joilla riistää ja käyttää hyväksi luontoa..ja ihmistä.
Toisaalta, mitä vieraantuneempi kulttuuri on luonnosta, sitä vieraantuneempi se on yhdestä luonnon osasta; ihmisestä itsestään.
Tiede teknistää ja mekanisoi käsitystä luonnosta, sekä ihmisestä itsestään. Tiede vaikuttaa siten että ihminen, osana luontoa, sekä luonto itse nähdään vain koneena, tai koneen osana. Toisin sanoen tiede itsessään vieraannuttaa ihmisen itsestään..ja luonnosta. Tiede johtaa ajatteluun joka kieltää jokaiselle ihmiselle itseisarvoisesti kuuluvan ihmisen perusarvon. Tämä taas puolestaan johtaa elämää vähättelevään ajattelutapaan ja asenteeseen.
Tiede ja pelkkä tieto johtaa siihen että ihminen on kuin tietokone; paljon tietoa, mutta ei lainkaan ihmisyyttä. Emme tarvitse tietoa, itse asiassa sitä on liikakin, jopa siinä määrin että sitä ei kukaan pysty enää hallitsemaan. Tiedon sijaan tarvitsemme ihmisyyttä, humaanisuutta, sydämen viisautta, välittämistä, moraalia, aitoutta, rehellisyyttä, etiikkaa, välittämistä, empatiaa, tunneälyä, vastuullisuutta, kunnioittamista, rakkautta.
Toisaalta, mitä vähemmän yhteisön kulttuuri on uskonnollinen, sitä vieraantuneempi luonnosta se on. Alkuikantaisissa heimoissa, joissa ei ole tieteellistä tietämystä luonnosta, on hyvin läheinen ja kunnioittava suhde luontoon. Toisaalta kehittyneissä maissa, joissa on tieteellistä tietämystä luonnosta -hyvinkin paljon, suhde luontoon on etäinen, epäkunnioittava, ja jopa riistävä. Näyttäisi siltä että tiede ei sisällä moraalia, sen sijaan se sisältää tehokkaampia "työkaluja" joilla riistää ja käyttää hyväksi luontoa..ja ihmistä.
Toisaalta, mitä vieraantuneempi kulttuuri on luonnosta, sitä vieraantuneempi se on yhdestä luonnon osasta; ihmisestä itsestään.
Tiede teknistää ja mekanisoi käsitystä luonnosta, sekä ihmisestä itsestään. Tiede vaikuttaa siten että ihminen, osana luontoa, sekä luonto itse nähdään vain koneena, tai koneen osana. Toisin sanoen tiede itsessään vieraannuttaa ihmisen itsestään..ja luonnosta. Tiede johtaa ajatteluun joka kieltää jokaiselle ihmiselle itseisarvoisesti kuuluvan ihmisen perusarvon. Tämä taas puolestaan johtaa elämää vähättelevään ajattelutapaan ja asenteeseen.
Tiede ja pelkkä tieto johtaa siihen että ihminen on kuin tietokone; paljon tietoa, mutta ei lainkaan ihmisyyttä. Emme tarvitse tietoa, itse asiassa sitä on liikakin, jopa siinä määrin että sitä ei kukaan pysty enää hallitsemaan. Tiedon sijaan tarvitsemme ihmisyyttä, humaanisuutta, sydämen viisautta, välittämistä, moraalia, aitoutta, rehellisyyttä, etiikkaa, välittämistä, empatiaa, tunneälyä, vastuullisuutta, kunnioittamista, rakkautta.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Saudi-Arabiaa uskonnollisempaa maata on vaikea löytää.
Mutta kun ajattelee Saudi-Arabiaa, niin ei ihan ensimmäisenä tule mieleen luonnonsuojelu. Paremminkin tolkuton kerskakulutus ja luxusöykkäröinti.
Vai onko tässä kyse siitä, että saudien uskonnollisuus on jotenkin väärää lajia? Menepä sanomaan se saudille... Hän voi suuttua...
poikkeus vahvistaa säännön..
Puhut asiaa.Paitsi että pelkkä uskonnollisuus ei mun mielestä synnytä aitoa kunnioitusta.Usko kylläkin.
Amerikka? Erittäin uskovainen kulttuuri, mutta äärimmäisen vähän välittävät luonnosta.
Vaikuttaisi pikemminkin siltä että sivistys tuo mukanaan luonnosta välittämistä/arvostamista ja toisaalta vähentää luonnon kunnioittamista. Niinpä esim. Suomessa, joka on varsin sivistynyt maa, luonnosta välitetään, mutta sitä ei sinänsä kunnioiteta (siinä ei ole mitään mystistä) paitsi ehkä yksilötasolla.
Amerikassa ja vastaavissa (Mexiko, Intia, Kiina, ...) luontoa ei enää kunnioiteta, mutta toisaalta sitä ei osata vielä arvostaakaan. Siitä seuraa sitten lievää törkeämpää hyväksikäyttöä ja saastuttamista.
En lukisi Amerikkaa uskonnollisten maiden ryhmään, vaan kehittyneiden maiden(korkea teknolgia, tiede yms) ryhmään. Kysymyshän oli siitä, että maissa jossa teide ja teknolgia on korkealla tasolla, kulttuurin suhde luontoon, ja ihmisyyteen on etäinen, epäkuonnioittava ja riistävä.
Toisaalta, maissa joiden kulttuuri ei ole kovinkaan teknillistynyttä, vaan uskonnollisempaa,tiede ole korkealla tasolla, suhde luontoon, ihmisyyteen ja elämään yleensä on kunnioittavampi ja arvostavampi.
"maissa joiden kulttuuri ei ole kovinkaan teknillistynyttä, vaan uskonnollisempaa,tiede ole korkealla tasolla, suhde luontoon, ihmisyyteen ja elämään yleensä on kunnioittavampi ja arvostavampi."
...kuten vaikkapa Kongossa tai Somaliassa, kansanmurhien ja sisällissotien keskellä?
Voi niitä hyviä keskiaikaisia aikoja. Se oli silloin kun euroopassa vielä oltiin kaikki kristittyjä ja elettiin hyvää kristittyä elämää. Silloin löytyi kaikkea tätä: oli "ihmisyyttä, humaanisuutta, sydämen viisautta, välittämistä, moraalia, aitoutta, rehellisyyttä, etiikkaa, välittämistä, empatiaa, tunneälyä, vastuullisuutta, kunnioittamista, rakkautta." Ristiretket ja noitavainot ne oli sitä oikeaa empatiaa, välittämistä, kunnioittamista ja ennenkaikkea rakkautta. Vähän kun vielä kidutettiin harhaoppisia ja myytiin parit aneet, että saatiin papit lihavaan kuntoon, niin saatiin kaikki nämä hienot asiat ("ihmisyyttä, humaanisuutta, sydämen viisautta, välittämistä, moraalia, aitoutta, rehellisyyttä, etiikkaa, välittämistä, empatiaa, tunneälyä, vastuullisuutta, kunnioittamista, rakkautta.") toteutumaan yhteiskunnassa.
Ei tästä nykymaailmasta kyllä tule mitään. Se on niin kauheaa kun on toimeentulotuet ja ilmainen terveydenhoito. Tiede on vielä mennyt tuhoamaan kaikki todella vaaralliset kulkutaudit antibiooteilla ja rokotuksilla. Ei siis päästä edes nauttimaan mustan surman mukavasta kuummehoureesta.
nyky-yhteiskunta on vieraantunut luonnosta, sekä ihmisestä. Ihminen on vieraantunut myös itsestään.
Tämä on tieteen vaikutusta. Tiede nimittäin näkee ihmsen pelkkänä makaanisena leluna, tai kemiallisena solukimppuna. Sen sijaan tiede ei tunnusta ihmisen syvimpiä henkisiä ja emotionaalisia tarpeita. Tarpeita rakkauteen, läheisyyteen, yhteyteen, rakkauteen.
Esim tästä johtuu aineellisen, materialistisen ja aineellisen hyvinvoinnin lisääntymisen rinnalla lisääntyvä henkinen pahoinvointi. Suurin osa ihmisistä on vain kuoria, tai kuin koneita, vailla minkäänlaista ihmisyyttä, tunteita, humaanisuutta ja lämpöä..Psyykkiset ja emotinaaliset ongelmat ovat rajusti lisääntymässä. Aineellisen hyvinvoinnin keskellä ihmiset voivat hirvittävän huonosti.
Ihmissuhteita ei voi korvata rahalla tai tavaroilla.
Ihmiset eivät kaipaa uutta mersua, tai uutta purjevenettä, vaan jotain mitä ei voi millään rahalla korvata; kestävää suhdetta, ja pysyvää rakkautta. Elämää jossa voi olla ihminen ihmiselle. Raha on vain pelkkkä vättämätön hyödyke. Omaisuus on vain pelkkää puuttuvien ihmissuhteiden korviketta.
All u need is LOVE
Heh Heh. Eihän mitään keskiaikaa koskaan ollutkaan. Vitsiän se vaan oli.
Ei kyllä musta jotenkin kuitenkin tuntuu, että toi keskiaika kuitenkin on ihan totta. Siitä nähdään ihan hyvin mitä tapahtuu kun annetaan uskonnolle liikaa valtaa. Tiede mielestäni toi meidät pois keskiajalta ja nykyään on asiat näinkin hyvin.
Tiede ei kuitenkaan ole mielestäni syypää nyky-yhteiskunnan tilaan. Tiede vain pyrkii helpottamaan elämää ja etsii järkeviä vastauksia niihin kysymyksiin joihin raamattu on aikaisemmin vastannut saduilla.
Syy on yritysmaailman kylmyydessä; ei välitetä muista kuin voitoista. Tämä tietenkin johtaa ihmisten vieraantumiseen toisistaan. Siis perimmäinen syy on ahneus. Ahneutta ei mielestäni ole tiede kuitenkaan lisännyt. Sitä on aina ollut ja tulee aina olemaan. "Mieluummin itken mersussa kuin bussissa."
En sanoisi, että uskonto-tiede -akseli on tässä hyvä. Hyvä esimerkki on juuri erään keskustelijan jo mainitsema Yhdysvallat, (joka on sekä hyvin kehittynyt, että uskonnollinen maa) jossa ympäristöasioita laiminlyödään. Verrataan vaikka Suomeen, missä ihmiset ovat paljon vähemmän uskonnollisia mutta ympäristönsuojelu on paremmalla tolalla.
Sinulla on silti pointtisi. Aluperäiskansat tajuavat sen, että ovat yhtä muun luonnon kanssa ja luontoa myös kunnioitetaan.
Valitettavasti palstoilla liikuskelevista kritityistä ei voi sanoa samaa. Hyvin usein näkee kommentteja, joissa ihmisen väitetään olevan jotenkin ylempänä olentona muihin verrattuna. Mokomat eivät halua tunnustaa, että ihminenkin on eläin.
Kuitenkin sen tunnustaminen on luonnon kunnioittamisessa olennaista. Näin tajutaan, ettei ihminen ole mikään "luomakunnan kruunu", jolla on oikeus riistää luonnonvaroja mielin määrin.
Kristityt, ei "kritityt". Ikävä virhe muutenkin sekavaan tekstiinin.
"Toisaalta, mitä vieraantuneempi kulttuuri on luonnosta, sitä vieraantuneempi se on yhdestä luonnon osasta; ihmisestä itsestään.
Tiede teknistää ja mekanisoi käsitystä luonnosta, sekä ihmisestä itsestään. Tiede vaikuttaa siten että ihminen, osana luontoa, sekä luonto itse nähdään vain koneena, tai koneen osana."
Kovasti tämä sinun pohdiskelusi muistuttaa Karl Marxin vieraantumisteorioita. Tuota uskisten itsensä ylentämistä Marxin teorioista ei kyllä sattuneista syistä löydy. ;)
Uskonnon fundamentalistista laitaa edustava George Bush (ja samalla monet muut miljoonat amerikkalaiset) ei oikein sovi tuohon hienoon malliisi.
Bushin klaanihan pyrkii urakalla kaatamaan kaikenlaisia ympäristö säädöksiä, esimerkkinä vaikkapa Alaskan öljynporausaikeet. Ja entäs se amerikkalainen elämäntapa ihan ruohonjuuritasolla, on citymaastureita, olematon julkinen liikenne, massakulutusta, lisää asfalttia..
Viestissäsi on hyvä sanoma mutta monia asioita en ymmärtänyt lainkaan kuten: "ihminen on vieraantunut itsestään". No, ei siitä sen tarkemmin.
Tärkein pointti kuitenkin on, että jos käännämme selkämme tieteelle voimme heittää hyvästit paremmalle tulevaisuudelle. Sivuvaikutuksistaan huolimatta kehitys tuo tulleessaan paljon positiivisia asioita. Se on ainoa keino poistaa turha kärsimys, joka taasen on nähdäkseni ihmiskunnan yksi tärkeimmistä päämääristä.
tiede ja teknologia aiheuttaa lisää kärsimystä -> Aseteknologia, Biologinen sodankäynti, Huumeet ja päihteet, luonnon saastuminen(Atomivoimala-, öljyjalostus-, puuteollisuus- jne) aiheuttama luonnon saastuminen, Myrkyt,jne.
Olen aika pitkälle samaa mieltä P.Linkolan kanssa. Suurin uhka maapallolle on ihminen itse.
"tiede ja teknologia aiheuttaa lisää kärsimystä"
Totta, mutta ilman niitä emme ikinä kykene poistamaan sairauksia ja ihmisen fyysistä tai henkistä kivun tunnetta.
Hetkelliset, kehityksen kannalta välttämättömät lieveilmiöt on vain nieltävä odotellessamme parempaa tulevaisuutta. Tulevaisuutta jossa kenenkään ei tarvitse kärsiä.
Toinen mahdollisuus on unohtaa kehitys ja jäädä paikoilleen, tautien, onnettomuuksien, sotien ja väkivallan pariin.
Yhdenkin ihmisen tuskat ovat liikaa, siitä varmaan olemme kaikki (olettaisin oletetun luojammekin olevan) samaa mieltä. Niistä eroonpääsemiseen on vain, ekstinktion ohella, yksi keino.
"Olen aika pitkälle samaa mieltä P.Linkolan kanssa. Suurin uhka maapallolle on ihminen itse."
Kuten myös. Mutta lisäisin kuitenkin, että ihminen itse on myös maapallon suurin toivo. Ja ellemme tee asialle mitään, jäämme paikoilleen ikuiseen kärsimyksen/ekstaasin kärrynpyörään.