Mannerheim oli ylipäällikkönä 1918 hän siis oli myös vastuussa teloituksista joita suomessa tehtiin.Jos tapahtumaa olisi kutsuttu kansanmurhaksi kuten nykyään. Mannerheim pitäisi ykkös sijaa euroopassa jos murhat laskettaisiin suhteutettuna väkilukuun. Tuomitsivathan Stalin ja Hitlerkin omien lakien mukaan. Niitä nimitetään ihan oikein "kansanmurhaksi"!
Marski ykkösenä
miettijä
18787
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
ei myöskään ilmeisesti ollut itse terrorin kannalla vaan pyrki sitä mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan. Viestin lopussa on varsin hyvä lyhyt kuvaus aiheesta Mannrheimia käsitteleviltä sivuilta www.mannerheim.fi. Käskyt olivat tilanteen huomioon ottaen perusteltuja eivätkä edes nykyisten kansainvälisten sotaa koskevien normien vastaisia. Niiden toteutus kuitenkin karkasi käskyn antajan kontrollista hyvin nopeasti eikä Mannerheim ylipäällikkönä ole vapaa vastuusta -olkoonkin, että hänen asemansa ylipäällikkönä vuonna 1918 oli huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi vuonna 1941. Terrorin riippumattomuutta Mannerheimista kuvastaa kuitenkin hyvin se, että surmista suuri osa tapahtui vasta sen jälkeen, kun Mannerheim oli työnnetty syrjään. Hän ei myöskään ollut enää vastuussa vankileirien kurjuudesta, joilla kuoli kai n. 12.000 ihmistä.
"Mannerheim määräsi Ylipäällikön neuvottelukunnan valmistelemassa kuulutuksessa 25.2. "ammuttavaksi paikalla" henkilöt, jotka armeijan selän takana tavattaisiin hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, lennätin- ja puhelinlankoja, jotka vastustaisivat laillista sotavoima ja joilta tavattaisiin luvattomia aseita sekä sala-ampujat ja murhapolttajat. Samalla hän kielsi kenttäoikeuksien asettamisen. Mannerheim pyrki valvomaan ohjeiden noudattamista koko sodan ajan, mutta "ammutaan paikalla"-säännösten avara tulkitseminen oli yksi tie tuomiotta tapahtuneisiin teloituksiin eli ns. valkoiseen terroriin.
Valkoinen terrori muodostaa määrällisesti jatkuvasti nousevan käyrän. Maaliskuun puoliväliin asti se oli yleisesti ottaen varsin vähäistä. Suurin osa (2/3) sodan ensimmäisen kuukauden valkoisesta terrorista keskittyi yhteen ainoaan paikkaan, Varkauteen. Vankien teloittaminen lisääntyi hyökkäysoperaatioiden alettua, ja Mannerheim katsoi aiheelliseksi puuttua asiaan monta kertaa maalis-toukokuussa. Mannerheimin tahto ei kuitenkaan oikopäätä toteutunut. Valkoinen terrori ei tyrehtynyt sotatoimien päättyessä. Vielä taistelujen tauottua surmattiin (5.5. alkaen) neljän viikon aikana ainakin 3 100 punaista eli 37 % koko terrorin laajuudesta. Suuri osa näistä surmaamisista tapahtui kiinniottamisen yhteydessä tai kenttäoikeuden tuomiosta."
"Kapinallinen joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi,vangittakoon harkinnan mukaan".
Käsky :Mannerheim
Kyllä aika laajat valtuudet on annettu.Pääseekö vastuusta eroamalla?
"Niiden toteutus kuitenkin karkasi käskyn antajan kontrollista hyvin nopeasti eikä Mannerheim ylipäällikkönä ole vapaa vastuusta "
Mannerheimilta löytyy myös useita käskyjä, joissa korostetaan sitä, ettei mielivaltaisiin tekoihin saa ryhtyä. Parhaiten tunnettu lienee ennen Tampereen valtausta annettu käsky. Käskyllä ei kuitenkaan tunnu olleen juuri mitään vaikutusta kentällä, jossa summittaisia teloituksia pantiin toimeen heti kun taistelut olivat ohi. Jää luultavasti ikuiseksi arvoitukseksi mikä oli Mannerheimin todellinen kanta asiaan sodan kestäessä. Siitä taas ei liene suurta epäilystä, että sodan päätyttyä Mannerheimin ajattelu kulki rataa "johtajat ammuttakoon tai pantakoon vankilaan, muille potku takalistoon ja takaisin töihin".
Mannerheimin käskyissä näkyy myös sodan propagandapuoli jolla oli myös oma vaikutuksensa tapahtumiin. Sodan alussa käskyissä kauhistellaan punaisten suorittamia veritöitä ja vaaditaan kostoa. Näin ilmeisesti pyrittiin kohottamaan siinä vaiheessa harvalukuisten rintamajoukkojen taistelumoraalia, jossa sodan alussa oli paljon toivomisen varaa. Niissä heijastunee myös valkoisen puolen yleinen kiihtymys veritöiden vuokis, joista Mannerheimilla ei kuitenkaan Suomesta ollut omakohtaista kokemusta. Kun omat voimat vahvistuivat ja voitto alkoi varmistua, käskyissä aletaan viitata armeijan kunnian pitämiseen puhtaana jne. Suunnan muutos on kuitenkin niin suuri, että sillä tuskin oli mitään mahdollisuuksia mennä läpi erityisesti kun lehdistö valkoisella puolella jatkoi hirmutöiden kuvauksia ja julisti punaiset ehkä juuri ja juuri eläintä korkeammalla sivistystasolla oleviksi.
Kysyisin ,perustuuko tietosi Jaakko Paavolaisen teokseen Punainen ja valkoinen terrori suomessa 1918 ja Heikki Ylikankaan Tampereentiehen. Omani Pitkälti perustuu
Aika pitkälti samoihin teoksiin. Olen tosin lukenut aikanaan myös Jägersköldin Mannerheimelämänkerran, J.E.O Screenin Mannerheim elämänkerran ja valittuja paloja Marvin Rintalan teoksesta. Sisällisodan terrorin luonteesta löytyy kuvauksia myös mm. Ylikankaan tuoreehkosta Tampere teoksesta jne. Vertailutietoa voi hakea vaikkapa Espanjan sisällissodasta, josta olen joskus lukenut pari kirjaa. Nimiä en enää muista. Sisällissodilla on oma logiikkansa, jossa terrori on yleensä näkyvällä sijalla. Se myös karkaa lähes aina käsistä.
Vangiksi ottamisesta "harkinnan mukaan".
1918 taistelut eivät olleet aivan talvi- ja jatkosodan kaltaisia, jossa syntyi selviä rintamalinjoja.
Samoin kuin viimesodissa Lapissa käytiin 1918 taisteluja partiokahakkoina ja sulutuksina. Raskaamat joukkojen siirrot tapahtuivat teiden ja rautateiden suunnassa. Ei syntynyt sellaisia rintamalinjoja, joissa vangiksi otettu olisi voitu viedä "taakse". Eivät etenevät partiot voineet paljokaan vankeja ottaa, kun oli edettävä eteenpäin eikä takaa tullut joukkoja, joille vankeja luovuttaa. Vangeista tuli siten jumalaton riesa, ja kun aseita oli kätköissä, heikosti vartioidut vangit olivat melkoinen uhkä sotiville joukoille samoin kuin siviiliväestölle. Siviilithän olivat jo lopen loppuunryöstettyjä, kun rintamat olivat kulkeneet läpi, mahdollisesti useammankin kerran.
Setämies kahakoi jatkosodassa ylälapissa venäläisten kanssa. Kertoi sinne heitetyn melko tuoreita venäläisjoukkoja, oli kuulemma kalsarit paljon puhtaampia kuin omat. Kertoi venäläisiä suurin joukoin antautuneen, mutta vangiksi ei voitu ottaa tiettömillä kairoilla. Aseet pois, tulentekovälineet ja parin päivän muonat mukaan ja suunta itään!!! Eivät kuulemma oikein tahtoneet lähteä, piti ihan perään ampua. Setämies kertoi että "naapuripartion miehet" taisivat joutua jopa kohtikin ampumaan ennenkuin lähtivät.
Sota ei ole gentlemannien työtä.
Punakaartin sota on aika hyvä tietokirja. 1918 sodasta on aika paljon muistelmia ja pitäjähistorioita. 1918 sodasta on aikaisemminkin tehty melko perusteellinen tutkimus. Tampereen taistelusta olen niin paljon kuullut juttuja (puolelta jos toiselta), ettei Ylikankaan teos Tampereesta tuonut juurikaan uutta. Mielenkiintoista oli, mitä siinä oli ja mitä ei ollut.
"Se oli vähä yksinkertainen tamperelaismies, HönöKustaa, joka hiippas Tampereen valtausaikaan yöllisellä kadulla, kun kuului tiukka kysymys "punasia vai valkoisia". Samalla tunsi kiväärinpiipun painuvan lapaluidensa väliin.
"Jaa'a" kysyi HönöKustaa "kumpa sais tietää, kumpi kysyy". Oikeinpa tais Hönö arvata, kun vielä vuosi Tampereen katuja talsi.
Opettele vähän matematiikkaa. Montako prosenttia on kuusi miljoonaa juutalaista silloisesta Saksan väkiluvusta.
Pölö mikä pölö. Juutalaisia tapettiin arviolta 4-6miljoonaa. Kaikki Hitlerin toimesta.Juutalaiset vaan eivät kaikki olleet saksalaisia, niinkuin varmaan tiedät.Eli puhumme eri asiasta.
Tapettiin juutalaisia myös Stalininkin toimesta, valehtelija.
Juutalaisia tapettiin kuusi miljoonaa. Pari miljoonaa siis ei ole mielestäsi mitään.Punaisten teloitusmäärät olivat sentään kymmenissätuhansissa.
Itse otit tapettujen määrän puheeksi, etkä puhunut mitään kansalaisuudesta.Et taida olla aivan tolkuissasi.
Sun kanssa mä luovutan,sillä tyhmyyden edessä itse jumalaykin ovat voimattomia.
Miettijä ei ole tainnut kovin paljon osata miettiä mitä tapahtui. Ja PÖH.
Matikan opettelun lisäksi voisi opetella miettimimään ennenkuin laskettelee typeryyksiä.
Minkäs lain mukaan Hitler ja Stalin tuomitsivat? Punaiset sentään syyllistyvät maanpetokseen laillista esivaltaa vastaan.
kysymys. Laillisesti valittu eduskunta hajottiin, vähintääkin eriskummallisesti... 3.ministeriä matkusti vaasaan ja "perusti" valtioneuvoston sinne, sitten säädettiin poikkeuslaki ja niin koko "homma" oli laillinen; valkokaartista, joka oli perustettu turvaamaan lakko-rikkureiden toimintaa tuli laillinen armeija. Laillisuutta ja laillisuutta.
Punakaarti katsoi turvaavansa lailistajärjestystä ja uusia eduskunta vaaleja...
Näköjään asioita voi väännellä miten sattuu.
Punakaarti otti vallan Sosiaalidemokrattisessa puolueessa ja aloitti vallankumouksen. Tämä ei ole epäselvää. Tarkoitus oli aloittaa vasta keväällä, mutta homma karkasi käsistä.
Eduskunnan hajottaminen ei ole sen kummallisempaa kuin aikaisempien eduskuntien hajoittaminen. Se tuntui olevan pysyvä tapa. Vaalit olivat oikein järjestetty ja siis lailliset.
Olihan niiden ministereiden lähdettävä Helsingistä, koska muutoin heidät olisi pidätetty.Osa ( m.m Svinhuvud )pääsi Tallinnan kautta Vaasaan.
Lailliseksi armeijaksi nimitettiin Suojeluskunnat.
Mikä on tuo "poikkeuslaki" ??
Asia ei ole noin, lain mukaan teloituksista joita tehdään taistelujen aikana vastaa aina sotatoimia johtava upseeri, eli rintaman komentaja.
Mitä taas tulee muuten telotettuihin, niin niistä vastaa se oikeus joka tuomion langetti, oli se sitten kenttäoikeus tai sotaoikeus myöhemmin.
Jos tuomiot on annettu laillisesti niin ne on myös laillisia tuomioita ja yhäkin voimassa.
Mannerheimin nimitti hallitus, myöhemmin eduskunta, jos Mannerheim on toiminut toimivaltansa rajoissa niin se ei ole vastuussa teoistaan.
Ne on hallituksen ja eduskunnan päätöksiä ...
Mannerheim kielsi teloitukset, mutta suuren kaksipuolisen vihan tähden omatkaan eivät totelleet.
Hitler ja varsinkin Stalin teettivät niitä omalla vallallaan ja omasta tahdostaan, eivätkä kieltäneet niitä toisin kuin Mannerhein.
mutta mutta, vapaustaistelijaa ei voi verrata kahteen diktaattoriin.
Minä noudatin vaan käskyjä, mutta se mistä käskyt tulevat, (suomen kohdalla ei ainakaan sodan johdolta)jos täällä kirjoituksiin on uskominen.Tämä on yleisin vastaus oikeuden edessä.Eikä yksin suomessa Missä on päätöksen tekijät ja vastuunkantajat silloin,missä on se upseeri joka sanoo :"vastuu on minun".Niitä löytyy paljon jotka piiloutuvat lakien , asetusten ja sen hetkisen tilanteen taakse.
PS.Kiitos kaikille mukana olleille.Hyvää tulevaa itsenäisyyspäivää kaikille.