Täällä näkee välillä keskusteluja joiden aiheena on "voiko ihminen olla synnitön"? Tämä asia herättää minussa kysymyksiä siitä, että miten nämä "synnittömät" ihmiset menettelevät tunteidensa kanssa vai ovatko he tukahduttaneet tunteensa? Tietävätkö he miksi heistä milloinkin tuntuu siltä miltä tuntuu vai ovatko tunteet syväjäädytetty ja työnnetty piiloon?
Moni ihminen saattaa olla epätietoinen omista tunteistaan. Joku tunne, esim viha voi olla niin torjuttava tunne, että se naamioituukin vaikkapa masennukseksi. Kun ihminen oikein päättäväisesti päättää että en ole katkera enkä vihainen, niin nämä tunteet voivat jäädä häneen huomaamatta kasvamaan ja elämään omaa elämäänsä niin että ihminen muuttuu läpikotaisin katkeraksi mutta ei sitä itse tiedosta, koska hän on päättänyt että katkeruus ja viha on kiellettyä ja syntiä.
Ehkä jonkun elämäntilanne sallii sellaisen päivärytmin että ainoa tehtävä on oman mielen hallinta ja hallelujaa-kiitos Herralle-mielen nostattaminen. Siinä tapauksessa ymmärrän "melkein-synnittömyyden" mutta en ihan.
Sitten tulee mieleen sekin, että kumpaahan Jumala tahtoo; että olemme kuin pyhimykset kaiken synnin yläpuolella vai että olemme kuin ihmiset; pyrkien tekemään parhaamme mutta ilman suurempaa sädekehän kiillottelemista? Kummanlaiselta ihmiseltä mieluummin evankeliumi otetaan vastaan: synnittömältä pyhimykseltä vai ihmiseltä joka asettuu samalle tasolle evankelioitavan kanssa?
Moni ihminen saattaa olla epätietoinen omista tunteistaan. Joku tunne, esim viha voi olla niin torjuttava tunne, että se naamioituukin vaikkapa masennukseksi. Kun ihminen oikein päättäväisesti päättää että en ole katkera enkä vihainen, niin nämä tunteet voivat jäädä häneen huomaamatta kasvamaan ja elämään omaa elämäänsä niin että ihminen muuttuu läpikotaisin katkeraksi mutta ei sitä itse tiedosta, koska hän on päättänyt että katkeruus ja viha on kiellettyä ja syntiä.
Ehkä jonkun elämäntilanne sallii sellaisen päivärytmin että ainoa tehtävä on oman mielen hallinta ja hallelujaa-kiitos Herralle-mielen nostattaminen. Siinä tapauksessa ymmärrän "melkein-synnittömyyden" mutta en ihan.
Sitten tulee mieleen sekin, että kumpaahan Jumala tahtoo; että olemme kuin pyhimykset kaiken synnin yläpuolella vai että olemme kuin ihmiset; pyrkien tekemään parhaamme mutta ilman suurempaa sädekehän kiillottelemista? Kummanlaiselta ihmiseltä mieluummin evankeliumi otetaan vastaan: synnittömältä pyhimykseltä vai ihmiseltä joka asettuu samalle tasolle evankelioitavan kanssa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
harrastaa seksiä?
Naiset eivät kiinnosta, kiitos vain.
Taustaoletukset ovat ihan ikiomiasi ;D .
*lähettää märän kielisuudelman*
että tunteet ovat mielestäsi syntiä?
Ei kai nyt toki!!
En todellakaan tarkoittanut että tunteet olisivat syntiä! Huh! Saako tuosta avaustekstistä sen käsityksen?
Ihminenhän on täynnä tunteita. Nykyään paljon puhutaan siitä että pitäisi oppia tunnistamaan tunteitaan. Jos ei yhtään paneudu tunteisiinsa, työntää aina kielteiset tunteet syrjään niin voivatpa nuo alkaa oirehtia psykosomaattisina oireinakin; alkaa tulla kolotusta ja jomotusta ja pahaa oloa yms.
Ongelma on sitten se, että miten niitä kielteisiä tunteita purkaa. Eihän ole soveliasta alkaa purkaa tunteitaan missä hyvänsä. Joku varmaan saa liikunnallisista harrastuksista tähän apua, ehkä joku hakkaa nyrkkeilysäkkiä ja joku voi mennä vaikka ulos luontoon ja huutaa täysillä kaiken ulos.
Hyvät tunteet ovat mukavia ja ihmiset pitävät sellaisesta ihmisestä joka tulvii hyviä tunteita. Tunteilla on tapana tarttua; jos olet lähellä pahantuulista ja kireää ihmistä niin sinunkin voi olla kohta vaikea säilyttää hyväntuulisuuttasi. Tunteet ovat usein hyvin pienistä asioista lähtöisin. Jos näitä huonoja tunteita voisi olla muuttamassa parempaan suuntaan niin eikö se olisi hyvä asia? Jos voisi pienillä sanoilla tai jollakin teolla olla parantamassa lähimmäisen päivää niin eikö siinä olisi itsellekin hyvää mieltä aiheuttava asia?
Olet kaivanut verta nenästä ja ihmiset ei tykkää sinun tyylistä. Saat kynsille ja se on oma vika.
Vanha tuttu? Ettet vaan itse olisi täällä huutelemassa "nimettömänä" trollipeikkona
ja levittämässä perättömiä puheita. Yritäpä
pitäytyä vain siinä alkuperäisessä nicissäsi niin
kuin olet lupaillut.