-
Lähde: Kuntalehti online:
http://www.kuntalehti.fi/uploaded/template/asp/kl_perustyyli.asp?version=51953&category=17
Jyrki Katainen: Keskusta perääntyi vanhaan poteroon
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ihmettelee kunta- ja palvelurakennehankkeen saamaa uutta suuntaa. Kataisen mukaan keskusta on alkanut peruuttaa takaisin vanhaan poteroon: vahvan peruskunnan malli on kiistetty pääministerin toimesta jo ennen kuin kunnat ovat ehtineet ottaa kantaa rakennemalleihin.
- Elo-syyskuussa käynnistynyt keskustelu oli hengeltään jo rakentavaa. Kuvittelin, että vanha hedelmätön väittely kuntarakenteesta on takana päin ja päästään uudenlaiseen terveeseen keskusteluun. Näin ei sitten ollutkaan. Pääministerin lausunnot Kuntalehdessä viestivät siitä, että tämä hallitus ei tule saamaan aikaiseksi määrätietoista linjaa rakenteiden uudistamiseksi.
Katainen ei säästele sanojaan aluevaihetta pohtiessaan.
- Aluekierros on parhaillaan käynnissä ja paikalliset päättäjät odottavat, että heidän näkemyksiään kuunnellaan. Kautta linjan aluekierroksella on välittynyt se viesti, että vahvemmat peruskunnat näyttävät sopivan kuntapäättäjille. Jos näillä kuntakentän viesteillä ei ole mitään väliä, koko aluekierros menee täysin hukkaan.
Katainen arvioi, että Vanhasen hallitus ei ilmeisesti pysty vetämään johtopäätöksiä aluevaiheen jälkeenkään.
- Pahoin pelkään, että koko hanke kuitataan jollakin väljällä toteamuksella ja puitelailla ja siirretään seuraaville vuosille seuraavan hallituksen valmisteltavaksi. Jos viivyttely on osa keskustan presidenttivaalikampanjaa, niin vastuutonta se on. Tai jos keskusta haluaa tehdä tästä eduskuntavaalikysymyksen ja ammentaa kannatusta esiintymällä pienten kuntien pelastajana, epäilen, että ääni kellossa muuttuu kuitenkin vaalien jälkeen. Kuntarakenneongelma ei poistu mihinkään. Hankkeella voi harjoittaa populistista politikkaa, mutta se ei kanna pitkälle.
Aluekuntamalli suurin pakkoliitosmalli
Kokoomus on avoimesti liputtanut suurempien ja vahvempien peruskuntien puolesta. Jyrki Kataisen mukaan kuntarakenne ei ole kuitenkaan itseisarvo vaan väline hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi.
Kokoomuksen esitys kuntarakenneprosessista on selkeä.
- Olemme esittäneet harkittavaksi samaa metodia kuin Tanskassa oli käytössä: valtioneuvosto ilmoittaa selkeästi oman poliittisen tahtotilansa kunnille ja määrittelee aikataulun, mihin mennessä Suomessa tulee olla nykyistä selvästi elinvoimaisempi ja palveluiden tuottamisen kannalta turvallisempi kuntarakenne.
- Kunnat pääsisivät itse työstämään uutta kuntarakennetta vapaaehtoispohjalta. Olemme esittäneet tälle työlle kolmen vuoden määraikaa. Uskomme, että jos poliittinen signaali kunnille on riittävän vahva, uusi kuntarakenne syntyy kuntien omana työnä. Tämä olisi ylivoimaisesti paras vaihtoehto.
- Jos päministeri Vanhasella on sellainen käsitys, että kokoomus lakkauttaa 350 kuntaa pakolla, se ei tosiaankaan pidä paikkaansa, Katainen kuittaa.
Jyrki Kataisen mukaan keskustan johdon kannattama aluekuntamalli on suurin mahdollinen pakkoliitosmalli.
- Aluekuntamallin kannattajat lopettaisivat pakolla 410 kuntaa, koska ei itsehallinnolliseksi yksiköksi voida kutsua kuntaa, jolla ei ole enää verotusoikeuttakaan. Vai onko lopullisena tavoitteena sittenkin kolminkertaisen verotuksen luominen maakuntahallintomallin kautta?
Katainen ei usko, että kautta maan voitaisiin soveltaa yhtä kategorista mallia kuntarakennetta uudistettaessa.
- Mutta verotusoikeuden ja palveluiden järjestämisvastuun tulee olla selkeästi peruskunnilla. Arvelen, että jopa liitoksien jälkeen jää elämään joitakin kuntayhtymiä, mutta huomattavasti nykyistä vähemmän.
Keskeistä uudistuksessa on se, kuinka terveydenhuolto ja koulutus järjestetään.
- Vähemmän vaativa erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto pitäisi olla samoissa käsissä. Ne tulee olla vahvoilla peruskunnilla. Vaativamman erikoissairaanhoidon tulee olla sairaanhoitopiireissä ja "erikoiserikoissairaanhoidon" miljoonapiireissä, elleivät nämä piirit ole sitten samoja. Olennaista on, että piirejä luotsaavat vahvat kuntapäättäjät.
Mikä on vahvan peruskunnan vaihtoehto?
Jyrki Katainen ihmettelee pääministeri Matti Vanhasen kannanottoa vahvempia peruskuntia vastaan.
- Vanhanen väittää, että peruskuntamalli on menestyvien ja hyväosaisten kuntien malli. Mutta millä se yksittäinen jo syvissä talousvaikeuksissa oleva kunta kasvaa entistä vahvemmaksi itsenäiseksi päätöksentekijäksi, jos ei rakenneuudistuksen kautta? Luin Vanhasen kommenttia siten, että syrjäisemmät kunnat pärjäisivät ilmeisesti paremmin nykymallin mukaan jatkettaessa. Ei kai sentään?
Kataisen mukaan keskusta pitää tällaisilla puheilla pienten kuntien kohdalla
myös sellaista illuusiota yllä, että valtio rahoittaisi jatkossa entistä enemmän kaikkia kuntia.
- Jos näin on, pitää kysyä, miksei kuntien pakkolainaa makseta jo pikimmiten takaisin? Ja mitkä ne keskustan esittämät muut vaihtoehdot ovat kuntapalveluiden pelastamiseksi? Millä muulla tavalla kunnat vahvistuisivat kuin kuntarakennetta muuttamalla? Aluekuntamallihan lopettaisi itsenäiset peruskunnat.
Katainen muistuttaa, että nykymallilla jatkettaessa kunnat ovat vakavassa kriisissä vuosikymmenen vaihteessa.
- Nykyisinkään monessa kunnassa ei päätetä mistään muusta kuin velanotosta ja negatiivisen tilinpäätöksen hyväksymisestä. Jos kunta ei voi päättää mistään muusta, onko se enää itsehallinnollinen yksikkökään, Katainen kysyy.
Katainen arvelee, että keskustajohdon asenteet saattavat lyödä korville koko kuntakenttää ja palvelujärjestelmää.
- Ainoa vaihtoehto on, että katsotaan tarvittavat uudistukset ja pidetään kehittämisvastuu omissa käsissä paikallisella tasolla. Suomen työllisyys, talouskasvu ja hyvinvointi on maksimissaan, jos meillä on riittävä määrä vahvoja itsehallinnollisia kuntia, joilla on vahva motiivi oman alueensa kehittämiseen.
- Eikä kuntalaisen identiteetti katoa kuntaliitoksissa mihinkään. Olen aina vuorelalainen, vaikka asun Siilinjärvellä, ja siilinjärveläinen, jos Siilinjärvi on joskus osa suurempaa kuntaa, Katainen toteaa.
Kuinka sitten päästään tästä pattitilanteesta eteenpäin?
- Mikäli hallitus ei ole käynyt keskuudessaan vakavaa keskustelua siitä, onko meillä oikea tahto lopettaa tämä kuntien kurjistuminen, se keskustelu pitäisi käydä kiireesti. Jos Vanhasen hallituksen suurin projekti menee mönkään, se on häpeätahra, joka hallituksen pitääkin kantaa, Katainen sanoo.
Lähde: Kuntalehti online:
http://www.kuntalehti.fi/uploaded/template/asp/kl_perustyyli.asp?version=51953&category=17
Jyrki Katainen: Keskusta perääntyi vanhaan poteroon
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ihmettelee kunta- ja palvelurakennehankkeen saamaa uutta suuntaa. Kataisen mukaan keskusta on alkanut peruuttaa takaisin vanhaan poteroon: vahvan peruskunnan malli on kiistetty pääministerin toimesta jo ennen kuin kunnat ovat ehtineet ottaa kantaa rakennemalleihin.
- Elo-syyskuussa käynnistynyt keskustelu oli hengeltään jo rakentavaa. Kuvittelin, että vanha hedelmätön väittely kuntarakenteesta on takana päin ja päästään uudenlaiseen terveeseen keskusteluun. Näin ei sitten ollutkaan. Pääministerin lausunnot Kuntalehdessä viestivät siitä, että tämä hallitus ei tule saamaan aikaiseksi määrätietoista linjaa rakenteiden uudistamiseksi.
Katainen ei säästele sanojaan aluevaihetta pohtiessaan.
- Aluekierros on parhaillaan käynnissä ja paikalliset päättäjät odottavat, että heidän näkemyksiään kuunnellaan. Kautta linjan aluekierroksella on välittynyt se viesti, että vahvemmat peruskunnat näyttävät sopivan kuntapäättäjille. Jos näillä kuntakentän viesteillä ei ole mitään väliä, koko aluekierros menee täysin hukkaan.
Katainen arvioi, että Vanhasen hallitus ei ilmeisesti pysty vetämään johtopäätöksiä aluevaiheen jälkeenkään.
- Pahoin pelkään, että koko hanke kuitataan jollakin väljällä toteamuksella ja puitelailla ja siirretään seuraaville vuosille seuraavan hallituksen valmisteltavaksi. Jos viivyttely on osa keskustan presidenttivaalikampanjaa, niin vastuutonta se on. Tai jos keskusta haluaa tehdä tästä eduskuntavaalikysymyksen ja ammentaa kannatusta esiintymällä pienten kuntien pelastajana, epäilen, että ääni kellossa muuttuu kuitenkin vaalien jälkeen. Kuntarakenneongelma ei poistu mihinkään. Hankkeella voi harjoittaa populistista politikkaa, mutta se ei kanna pitkälle.
Aluekuntamalli suurin pakkoliitosmalli
Kokoomus on avoimesti liputtanut suurempien ja vahvempien peruskuntien puolesta. Jyrki Kataisen mukaan kuntarakenne ei ole kuitenkaan itseisarvo vaan väline hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi.
Kokoomuksen esitys kuntarakenneprosessista on selkeä.
- Olemme esittäneet harkittavaksi samaa metodia kuin Tanskassa oli käytössä: valtioneuvosto ilmoittaa selkeästi oman poliittisen tahtotilansa kunnille ja määrittelee aikataulun, mihin mennessä Suomessa tulee olla nykyistä selvästi elinvoimaisempi ja palveluiden tuottamisen kannalta turvallisempi kuntarakenne.
- Kunnat pääsisivät itse työstämään uutta kuntarakennetta vapaaehtoispohjalta. Olemme esittäneet tälle työlle kolmen vuoden määraikaa. Uskomme, että jos poliittinen signaali kunnille on riittävän vahva, uusi kuntarakenne syntyy kuntien omana työnä. Tämä olisi ylivoimaisesti paras vaihtoehto.
- Jos päministeri Vanhasella on sellainen käsitys, että kokoomus lakkauttaa 350 kuntaa pakolla, se ei tosiaankaan pidä paikkaansa, Katainen kuittaa.
Jyrki Kataisen mukaan keskustan johdon kannattama aluekuntamalli on suurin mahdollinen pakkoliitosmalli.
- Aluekuntamallin kannattajat lopettaisivat pakolla 410 kuntaa, koska ei itsehallinnolliseksi yksiköksi voida kutsua kuntaa, jolla ei ole enää verotusoikeuttakaan. Vai onko lopullisena tavoitteena sittenkin kolminkertaisen verotuksen luominen maakuntahallintomallin kautta?
Katainen ei usko, että kautta maan voitaisiin soveltaa yhtä kategorista mallia kuntarakennetta uudistettaessa.
- Mutta verotusoikeuden ja palveluiden järjestämisvastuun tulee olla selkeästi peruskunnilla. Arvelen, että jopa liitoksien jälkeen jää elämään joitakin kuntayhtymiä, mutta huomattavasti nykyistä vähemmän.
Keskeistä uudistuksessa on se, kuinka terveydenhuolto ja koulutus järjestetään.
- Vähemmän vaativa erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto pitäisi olla samoissa käsissä. Ne tulee olla vahvoilla peruskunnilla. Vaativamman erikoissairaanhoidon tulee olla sairaanhoitopiireissä ja "erikoiserikoissairaanhoidon" miljoonapiireissä, elleivät nämä piirit ole sitten samoja. Olennaista on, että piirejä luotsaavat vahvat kuntapäättäjät.
Mikä on vahvan peruskunnan vaihtoehto?
Jyrki Katainen ihmettelee pääministeri Matti Vanhasen kannanottoa vahvempia peruskuntia vastaan.
- Vanhanen väittää, että peruskuntamalli on menestyvien ja hyväosaisten kuntien malli. Mutta millä se yksittäinen jo syvissä talousvaikeuksissa oleva kunta kasvaa entistä vahvemmaksi itsenäiseksi päätöksentekijäksi, jos ei rakenneuudistuksen kautta? Luin Vanhasen kommenttia siten, että syrjäisemmät kunnat pärjäisivät ilmeisesti paremmin nykymallin mukaan jatkettaessa. Ei kai sentään?
Kataisen mukaan keskusta pitää tällaisilla puheilla pienten kuntien kohdalla
myös sellaista illuusiota yllä, että valtio rahoittaisi jatkossa entistä enemmän kaikkia kuntia.
- Jos näin on, pitää kysyä, miksei kuntien pakkolainaa makseta jo pikimmiten takaisin? Ja mitkä ne keskustan esittämät muut vaihtoehdot ovat kuntapalveluiden pelastamiseksi? Millä muulla tavalla kunnat vahvistuisivat kuin kuntarakennetta muuttamalla? Aluekuntamallihan lopettaisi itsenäiset peruskunnat.
Katainen muistuttaa, että nykymallilla jatkettaessa kunnat ovat vakavassa kriisissä vuosikymmenen vaihteessa.
- Nykyisinkään monessa kunnassa ei päätetä mistään muusta kuin velanotosta ja negatiivisen tilinpäätöksen hyväksymisestä. Jos kunta ei voi päättää mistään muusta, onko se enää itsehallinnollinen yksikkökään, Katainen kysyy.
Katainen arvelee, että keskustajohdon asenteet saattavat lyödä korville koko kuntakenttää ja palvelujärjestelmää.
- Ainoa vaihtoehto on, että katsotaan tarvittavat uudistukset ja pidetään kehittämisvastuu omissa käsissä paikallisella tasolla. Suomen työllisyys, talouskasvu ja hyvinvointi on maksimissaan, jos meillä on riittävä määrä vahvoja itsehallinnollisia kuntia, joilla on vahva motiivi oman alueensa kehittämiseen.
- Eikä kuntalaisen identiteetti katoa kuntaliitoksissa mihinkään. Olen aina vuorelalainen, vaikka asun Siilinjärvellä, ja siilinjärveläinen, jos Siilinjärvi on joskus osa suurempaa kuntaa, Katainen toteaa.
Kuinka sitten päästään tästä pattitilanteesta eteenpäin?
- Mikäli hallitus ei ole käynyt keskuudessaan vakavaa keskustelua siitä, onko meillä oikea tahto lopettaa tämä kuntien kurjistuminen, se keskustelu pitäisi käydä kiireesti. Jos Vanhasen hallituksen suurin projekti menee mönkään, se on häpeätahra, joka hallituksen pitääkin kantaa, Katainen sanoo.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Katainen on valtiomiestason poliitikko tuon kirjoituksen perusteella: hän näkee selvästi ongelman ja antaa siihen parhaan mahdollisen ratkaisun.
Kepulle asia on pelkkää jarrumiehen populistista politikointia oman kannatuksen jatkuvan alamäen estämiseksi.