Lueskelin tässä aikani kuluksi raamattua ja vastaan tuli tämä paikka:
San 18:24 "On tovereita, jotka ovat valmiita murskaamaan toisensa, mutta on ystävä joka on parempi kuin veli."
Tuon voisi kirjoitustesi perusteella verrata suoraan seurakuntaasi. Mielenkiinnosta kuitenkin kysyn: Ajatteletko jakeessa mainitun ystävän Jehovana, vai jonakuna tavallisena ihmisenä joka todella välittää sinusta?
San 18:24 "On tovereita, jotka ovat valmiita murskaamaan toisensa, mutta on ystävä joka on parempi kuin veli."
Tuon voisi kirjoitustesi perusteella verrata suoraan seurakuntaasi. Mielenkiinnosta kuitenkin kysyn: Ajatteletko jakeessa mainitun ystävän Jehovana, vai jonakuna tavallisena ihmisenä joka todella välittää sinusta?
Vastaukset 22
Vanhimmat
>>Ajatteletko jakeessa mainitun ystävän Jehovana, vai jonakuna tavallisena ihmisenä joka todella välittää sinusta?
Sekä että.
Tuo uusi käännös tuntuu sopivan kieliasultaan täydellisesti uskonnolliseen vainoon.
Olen lueskellut tuota kohtaa monesti masennuksen päivinä ja ajatellut sitten niitä harvoja todellisia ystäviä, joita minulla on. Onko sinun ystäväsi myös merkitty seurakunnassa vai voivatko he olla putain mainein kanssasi?
En kysele pilkatekseni ketään, jos siltä tuntuu. Asia kiinnostaa.
UT:n tapausta, mutta seurakunnassa voidaan ryhtyä karttamaan joitakin henkilöitä ja heille ei puhuta ja tervehditäänkin nenänvartta pitkin. Sillä tavalla on menetetty jäseniä. Joukosta ulosjättäminen on rankka rangaistus. Henkilö jää yksin. Onko se rakkaudellista huolenpitoa. Kivityskin olisi lyhytkestisempi rangaistus.
>>Onko sinun ystäväsi myös merkitty seurakunnassa vai voivatko he olla putain mainein kanssasi?
Hyvin kuvaavaa tilanteelle on se, että kun viime kesän konventissa kävelin erään hyvän ystäväni kanssa jäähallin lattiatason läpi väliajalla, niin eräs tämän ystäväni seurakunnan vanhin antoi "ojennusta" tai "neuvontaa" (vähän tulkinnan mukaan) siitä tosiasiasta hänelle, että ystäväni oli nähty "huonossa seurassa". Ystäväni oli todennut tälle vanhimmalle, että hän valitsee kyllä ystävänsä tästäkin lähtien itse, niin kuin on ennenkin tehnyt.
Surullista on tuollainen suhtautumistapa. Ja minä koen sen loukkaavana, mutta enhän voi tehdä asialle mitään, kun maineeni on mustattu. Ja sen ovat mustanneet muutaman VANHIMMAT, jotka ovat juorunneet minusta valheita monille ihmisille.
12:4 Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.
"Ystäväni oli todennut tälle vanhimmalle, että hän valitsee kyllä ystävänsä tästäkin lähtien itse, niin kuin on ennenkin tehnyt."
Sinulla on ainakin yksi todellinen ystävä. Jos olet katsonut profiilini niin mielestäni yksikin riittää. Ei tarvitse olla maailman suurinta veljesseuraa jos on edes yksi oikea ystävä. Kiitos taas vastauksista ja anteeksi vaivaaminen. Mielenkiintoiset ihmiset vaan kiinnostavat minua.
20:10 Sillä monen minä kuulen parjaavan. Kauhistus yltympäri! "Ilmiantakaa! Ilmiantakaamme hänet!" Kaikki minun ystäväni vaanivat, milloin minä kompastuisin: "Ehkäpä hän antaa viekoitella itsensä, niin että voitamme hänet ja saamme hänelle kostaa."
>>Sinulla on ainakin yksi todellinen ystävä.
No on minulla kyllä muutama muukin ystävä seurakunnassa, johon voin luottaa. Ja todettakoon, että on minulla ystäviä myös seurakunnan ulkopuolella. Olen siis lähes rikas. :)
Mitä ihmettä. Oletko lukenut päiväkirjaani? ;)
Vaikket kysymystäsi minulle seittänytkään, niin kannanpa korteni tähänkin kekoon.
sananlaskujen 17:17 valaiskoon puolestaan asiaa:
”Tosi toveri rakastaa kaiken aikaa ja on veli, joka on syntynyt ahdingon varalle.”
18:24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.
Kun minut erotettiin niin kaikki hengelliset veljet hylkäsivät minut. Ruumiilliset veljeni olivat ja ovat kuitenkin valmiita tukemaan minua.
Meneekö se toisinkin päin. Eli jos fyysiset veljet hylkää niin hengelliset kantaa?
Taitaa mennä. Minulla on tuttuja ja kokemuksia molempiin suuntiin.
Kumpi on mielestäsi pysyvämpää? Tai periaattellisempaa. Oletan että sinullakin on ruumiillisia veljiä.
minä kiittää ja kumartaa ... ja takana olevat luulee, että pyllistää :)
Asiat lienevät tapauskohtaisia, eikä kannata siksi ruveta esittämään suureellisia yleistyksiä.
Ja tarkoitan tapauskohtaisuudella muutakin kuin erottamisen syytä. Kohtelu voi vaihdella ihan paikkakuntakohtaisesti ja riippuen muutamista sisäisistä asioista, joita en nyt halua ruveta tässä yksilöimään. Toivon että tyydyt vastaukseeni.
Minulla on samanlainen tilanne vaikka eripuolilla aitaa kirmailemme.
Kaikkia asioita ei voi eikä tahdo raamatulla selittää. Jotkut tykkää ja jotkut ei. Mutta on veljen kaltaisia ystäviä jotka eivät koskaan hylkää.
erottamisen perusteekin paikkakuntakohtaisia. Jos nyt ei ihan perusteet, mutta riippuuko erottaminen paljolti vanhimpien mielenlaadusta, seurakunnan kutistumisesta, eihän vähäisempi määrä aktiivijulistajissa edelliseen vuoteen verrattuna näytä tilastossa hyvältä ja vanhimmat voivat saada nuhteita asiata. ei ole tarmokkaasti julistettu totuutta ovelta ovelle. Käsittääkseni armollisuus on lisääntynyt. Voi olla pelkkää uskontopolitiikkaa, että jostakin syystä hyvinkin hairahtuneita siedetään joukossa.
Kyllä erottamisen perusteet ovat yleismaailmallisia. Mutta asioita käsittelevät ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä tunteineen ja henkisine kapasiteetteineen.
Koskaan erottamisen perusteisiin tietääkseni ole vaikuttaneet raporttien nousu- tai laskusuhdanteet.
suunnilleen sama asia toisin sanoin. Oletko aivan rehellinen tässä srk:n koon suhteen? Et voi tietää tilannetta kaikissa seurakunnissa. JT:t tuijottavat tilastoja ja tunnettuahan on, että tilastot valehtelevat, niin varmaan nämäkin , hiukan lisätään kenttätunteja sinne ja tänne. Kokouksissa aina lasketaan osallistujamäärä. No, ehkä siltä osin pitää parhaiten paikkansa, mutta on paljon muuta. lehdetkin vissiin lasketaan, paljonko kukin ottaa jakaakseen.
kyseenalaistat rehellisyyteni. Luuletko, että siinäkään tapauksessa, etten todella rehellinen olisi ollut, vastaisin?
Haloo?
rehellisyyteesi, mutta tietoa ei voi kaikkien seurakuntien käytännöstä olla. Vanhinten kirja on sama koko maailmassa, mutta sekin on kirja, jota voi tulkita. Joitakin seurakuntalaisia on helpompi rakastaa kuin toisia persoonasta johtuen.
>Käsittääkseni armollisuus on lisääntynyt. Voi olla pelkkää uskontopolitiikkaa, että jostakin syystä hyvinkin hairahtuneita siedetään joukossa. <
Armon lisääntymistä en oikein pysty uskomaan syyksi. 'Merkitseminen' on käytännössä yhtä tehokas keino päästä eroon ei-toivotuista henkilöistä.
Olettaisin että pienentyneissä erotusluvuissa on kysymys ennemminkin politiikasta, ja vieläpä ihan proosallisesta talouspolitiikasta. Jos siinä on vähänkään perää, että valtio tulisi antamaan todistajillekin pääluvun mukaan avustuksia, niin eikö tämä pääluku olisi syytä pitää mahdollisimman suurena?
enää mitään lisättävää????