Sapatti on viikon parhain päivä. Kokonaiset 24 tuntia aikaa, jonka Jumala on erottanut ihmistä varten. Jumala on siunannut ja pyhittänyt tämän päivän luodessaan ihmisen. Ensimmäinen päivä luomisen tultua päätökseen oli juuri sapatti. Ihminen voi nauttia esimakua taivaan autuudesta tänä suloisena päivänä. Raamattu kehottaa meitä muistamaan tuota päivää luomisen muistona. Me voimme osoittaa kiitollisuutemme Luojaamme kohtaan kunnioittamalla hänen asettamansa päivän ja luopumalla kaikista omista teoistamme. Sapattikäsky on evankelisin käsky. Siinä ei ole mitään omaa ansiotamme, ei mitään suoritusta; ainoastaan luopumista kaikista teoista jättäytyen täysin Jumalan pelastavan armon varaan.
Ilmestyskirjan 14.luku kertoo kolmen enkelin sanomasta. Ensimmäinen enkeli kehottaa juuri lopunaikana Jeesuksen seuraajia antamaan kunnian Jumalalle juuri luomisen takia. Olemme nähneet mihin ihmisviisaus on maailman vienyt. Kehitysoppi on valtauskonto yhteiskunnassamme. Mutta Jumala tahtoo meidän kunnioittavan häntä juuri luomisen takia ja me voimme tehdä sen parhaiten hänen antamansa sapatin kautta. Se saa meidät olemaan hänelle kiitolliset siitä että hän kaiken luoja.
Sapatti on myös lunastuksen muistomerkki. Jeesus lepäsi sapatin haudassa. Lunastaessaan ihmiset hän lepäsi. Sapatti on näin ollen kaksinkertainen merkki: luomisen ja lunastuksen vuoksi. Sapattina saamme kiittää häntä lunastuksestamme. Kun pidämme nuo 24 tuntia pyhänä, viettäen aikamme Jeesuksen seurassa, saamme kokea ihmeellistä taivaan ilmapiiriä.
Sapatin merkitys siis vahvistui ristinkuolemassa. Jeesus täytti lain täydellisesti. Hänen ansionsa luetaan katuvien syntisten hyväksi. Me emme voi omin voimin pitää lakia, olemme siis kuoleman alaisia. Mutta hänen ansionsa luetaan hyväksemme. Laki ei ole koskaan ollut pelastustie. Aina pelastuksen ehtona on ollut usko. Usko kuitenkin synnyttää kuuliasuutta. Synti on lain rikkomista. Eihän kukaan uskova halua tappaa, mutta joka vihastuu veljeensaä on murhaaja. Pitäisikö tämän takia, ettei voi olla rikkomatta tätä käskyä, se poistaa? Ei tietenkään.
Sapattikäsky on se käskyistä joka synnyttää lihallisessa sydämessä eniten vastustusta koska paholainen vihaa eniten juuri tätä käskyä. Kun hän saa ihmiset puolelleen väheksymään sapattia, hän saa voiton. Joka rikkoo yhdessä kohden on syyllinen kaikissa. Sapattikäsky on kaikkein helpoin noudattaa, mutta myös helpoin (ja mukavin) rikkoa. Koko kristikunta rikkoo tahalliseti yhtä käskyä, vain yhta, mutta silloin se on syypää kaikissa kohdin.
Jumalan kehoitus kuuluu:"Ilm.14:6. Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille.
7. Ja hän sanoi suurella äänellä: "Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet".
Seuraava enkeli ilmoittaa että kristikunta on Babylon joka on juopunut vääristä opeista. Kolmas enkeli kehottaa kaikkia Jumalan lapsia lähtemään ulos sieltä, etteivät he saisi kärsiä Babylonin synneistä. Jae 12. "Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon." Jumalan käskyillä on merkittävä rooli viimeisessä suuressa taistelussa. Katso ja mieti kummalla puolella juuri sinä tahdot seisoa.
Ilmestyskirjan 14.luku kertoo kolmen enkelin sanomasta. Ensimmäinen enkeli kehottaa juuri lopunaikana Jeesuksen seuraajia antamaan kunnian Jumalalle juuri luomisen takia. Olemme nähneet mihin ihmisviisaus on maailman vienyt. Kehitysoppi on valtauskonto yhteiskunnassamme. Mutta Jumala tahtoo meidän kunnioittavan häntä juuri luomisen takia ja me voimme tehdä sen parhaiten hänen antamansa sapatin kautta. Se saa meidät olemaan hänelle kiitolliset siitä että hän kaiken luoja.
Sapatti on myös lunastuksen muistomerkki. Jeesus lepäsi sapatin haudassa. Lunastaessaan ihmiset hän lepäsi. Sapatti on näin ollen kaksinkertainen merkki: luomisen ja lunastuksen vuoksi. Sapattina saamme kiittää häntä lunastuksestamme. Kun pidämme nuo 24 tuntia pyhänä, viettäen aikamme Jeesuksen seurassa, saamme kokea ihmeellistä taivaan ilmapiiriä.
Sapatin merkitys siis vahvistui ristinkuolemassa. Jeesus täytti lain täydellisesti. Hänen ansionsa luetaan katuvien syntisten hyväksi. Me emme voi omin voimin pitää lakia, olemme siis kuoleman alaisia. Mutta hänen ansionsa luetaan hyväksemme. Laki ei ole koskaan ollut pelastustie. Aina pelastuksen ehtona on ollut usko. Usko kuitenkin synnyttää kuuliasuutta. Synti on lain rikkomista. Eihän kukaan uskova halua tappaa, mutta joka vihastuu veljeensaä on murhaaja. Pitäisikö tämän takia, ettei voi olla rikkomatta tätä käskyä, se poistaa? Ei tietenkään.
Sapattikäsky on se käskyistä joka synnyttää lihallisessa sydämessä eniten vastustusta koska paholainen vihaa eniten juuri tätä käskyä. Kun hän saa ihmiset puolelleen väheksymään sapattia, hän saa voiton. Joka rikkoo yhdessä kohden on syyllinen kaikissa. Sapattikäsky on kaikkein helpoin noudattaa, mutta myös helpoin (ja mukavin) rikkoa. Koko kristikunta rikkoo tahalliseti yhtä käskyä, vain yhta, mutta silloin se on syypää kaikissa kohdin.
Jumalan kehoitus kuuluu:"Ilm.14:6. Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille.
7. Ja hän sanoi suurella äänellä: "Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet".
Seuraava enkeli ilmoittaa että kristikunta on Babylon joka on juopunut vääristä opeista. Kolmas enkeli kehottaa kaikkia Jumalan lapsia lähtemään ulos sieltä, etteivät he saisi kärsiä Babylonin synneistä. Jae 12. "Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon." Jumalan käskyillä on merkittävä rooli viimeisessä suuressa taistelussa. Katso ja mieti kummalla puolella juuri sinä tahdot seisoa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
1. Ja Mooses kokosi kaiken Israelin kansan ja sanoi heille: "Näin on
Herra käskenyt teidän tehdä:
2. Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäs päivä olkoon teille pyhä sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. Kuka ikinä silloin työtä tekee, se surmattakoon.
3. Älkää sytyttäkö tulta sapatin päivänä, missä asuttekin."
4. Ja Mooses sanoi koko Israelin kansalle näin: "Näin on Herra käskenyt ja sanonut:
5. Ottakaa siitä, mitä teillä on, anti Herralle; jokainen, jonka sydän on siihen altis, tuokoon anniksi Herralle kultaa, hopeata ja vaskea,
6. punasinisiä, purppuranpunaisia ja helakanpunaisia lankoja ja valkoisia pellavalankoja sekä vuohenkarvoja,
7. punaisia oinaannahkoja, sireeninnahkoja, akasiapuuta,
8. öljyä seitsenhaaraista lamppua varten, hajuaineita voiteluöljyä ja hyvänhajuista suitsutusta varten,
9. onyks-kiviä ja muita jalokiviä kasukkaa ja rintakilpeä varten.
10. Ja kaikki taidolliset teidän keskuudessanne tulkoot ja tehkööt kaikki, mitä Herra on käskenyt:
11. asumuksen telttoineen ja peitteineen, hakasineen, lautoineen, poikkitankoineen, pylväineen ja jalustoineen,
12. arkin korentoineen, armoistuimen ja sitä verhoavan esiripun,
13. pöydän korentoineen ja kaikkine kaluineen sekä näkyleivät,
14. seitsenhaaraisen lampun kaluineen ja lamppuineen, öljyä seitsenhaaraista lamppua varten,
15. suitsutusalttarin korentoineen, voiteluöljyn ja hyvänhajuisen suitsukkeen, oviuutimen asumuksen ovelle,
16. polttouhrialttarin vaskiristikkoineen, korentoineen ja kaikkine kaluineen, altaan jalustoineen,
17. esipihan ympärysverhot pylväineen ja jalustoineen sekä esipihan porttiin uutimen,
18. asumuksen vaarnat ja esipihan vaarnat köysineen,
19. virkapuvut pyhäkköpalvelusta varten ja pappi Aaronin muut pyhät vaatteet sekä hänen poikiensa pappispuvut."
20. Ja kaikki israelilaisten seurakunta meni pois Mooseksen luota.
21. Sitten he tulivat takaisin, jokainen, jonka sydän häntä siihen vaati, ja jokainen, jonka henki oli siihen altis, ja toivat antinsa Herralle ilmestysmajan valmistamista varten ja kaikkea siinä vietettävää jumalanpalvelusta varten ja pyhiä vaatteita varten.
22. He tulivat, sekä miehet että naiset, jokainen, jonka sydän oli siihen altis, ja toivat solkia, korvarenkaita, sormuksia ja kaulakoristeita, kaikkinaisia kultakaluja - jokainen, joka toi Herralle kultaa heilutusuhriksi.
23. Ja jokainen, jolla oli punasinisiä, purppuranpunaisia ja helakanpunaisia lankoja, valkoisia pellavalankoja, vuohen karvoja, punaisia oinaannahkoja tai sireeninnahkoja, toi niitä.
24. Ja jokainen, joka voi antaa anniksi hopeata ja vaskea, toi annin Herralle. Ja jokainen, jolla oli akasiapuuta, toi sitä kaikkinaisten töiden valmistamista varten.
25. Ja kaikki taitavat naiset kehräsivät omin käsin ja toivat kehräämänsä punasiniset, purppuranpunaiset ja helakanpunaiset langat ja valkoiset pellavalangat;
26. ja kaikki naiset, joiden taidollinen sydän heitä siihen vaati, kehräsivät vuohenkarvoja.
27. Mutta päämiehet toivat onyks-kiviä ja muita jalokiviä kasukkaa ja rintakilpeä varten,
28. ja hajuaineita ja öljyä seitsenhaaraista lamppua varten sekä voiteluöljyksi ja hyvänhajuiseksi suitsutukseksi.
29. Kaikki israelilaiset, miehet ja naiset, joiden sydän oli altis ja vaati heitä tuomaan jotakin niitä töitä varten, joita Herra Mooseksen kautta oli käskenyt tehdä, toivat vapaaehtoisen lahjan Herralle.
30. Ja Mooses sanoi israelilaisille: "Katsokaa, Herra on nimeltään kutsunut Besalelin, Uurin pojan, Huurin pojanpojan, Juudan sukukunnasta,
31. ja on täyttänyt hänet Jumalan hengellä, taidollisuudella, ymmärryksellä, tiedolla ja kaikkinaisella kätevyydellä
32. sommittelemaan taidokkaita teoksia ja valmistamaan niitä kullasta, hopeasta ja vaskesta,
33. hiomaan ja kiinnittämään kiviä ja veistämään puuta, tekemään kaikkinaisia taidokkaita töitä.
34. Hänelle ja Oholiabille, Ahisamakin pojalle, Daanin sukukunnasta, hän on myös antanut kyvyn opettaa muita.
35. Nämä hän on täyttänyt taidollisuudella tekemään kaikkinaisia töitä, jommoisia tekevät seppä, kuvakudosten tekijä, kirjokankaiden kutoja, joka valmistaa punasinisiä, purppuranpunaisia ja helakanpunaisia kankaita ja valkoisia pellavakankaita, sekä muu kankuri, ne, jotka valmistavat kaikkinaisia töitä ja sommittelevat taidokkaita teoksia."
1. "Ja Besalel ja Oholiab ynnä kaikki taidolliset, joille Herra on
antanut taidollisuuden ja ymmärryksen tietää, miten mikin pyhäkössä tehtävä työ on suoritettava, tehkööt kaikissa kohdin, niinkuin Herra on käskenyt."
2. Niin Mooses kutsui luoksensa Besalelin ja Oholiabin ja kaikki taidolliset, joiden sydämeen Herra oli antanut taidollisuuden, kaikki, joiden sydän vaati heitä ryhtymään työhön suorittaaksensa sen.
3. Ja he ottivat Moosekselta kaikki annit, jotka israelilaiset olivat tuoneet pyhäkössä tehtävien töiden suorittamista varten. Mutta he toivat hänelle vielä joka aamu vapaaehtoisia lahjoja.
4. Niin tulivat kaikki taidolliset, jotka tekivät kaikkinaista työtä pyhäkössä, mies toisensa jälkeen, siitä työstä, jota kukin oli tekemässä,
5. ja sanoivat Moosekselle näin: "Kansa tuo enemmän, kuin mitä tarvitaan sen työn valmistamiseksi, jonka Herra on käskenyt tehdä".
6. Niin Mooses käski kuuluttaa leirissä ja sanoa: "Älköön kukaan, mies tai nainen, enää valmistako mitään anniksi pyhäkköä varten". Ja niin kansa lakkasi tuomasta lahjoja.
7. Sillä kaikkea työtä varten, mikä oli tehtävä, oli jo koottu riittävästi, jopa liiaksikin.
8. Ja niin kaikki taidolliset, jotka siinä työssä olivat, tekivät asumuksen kymmenestä telttakankaan kaistasta, jotka olivat valmistetut kerratuista valkoisista pellavalangoista ja punasinisistä, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista; ja niihin tehtiin taidokkaasti kudottuja kerubeja.
9. Kunkin kaistan pituus oli kaksikymmentä kahdeksan kyynärää ja leveys neljä kyynärää; kaikilla kaistoilla oli sama mitta.
10. Ja viisi kaistaa yhdistettiin toisiinsa, ja samoin toiset viisi kaistaa yhdistettiin toisiinsa.
11. Sitten tehtiin silmukat punasinisestä langasta ensimmäisen kaistan reunaan, yhdistetyn kappaleen laitaan, ja samoin toisen yhdistetyn kappaleen viimeisen kaistan reunaan.
12. Viisikymmentä silmukkaa tehtiin ensimmäiseen kaistaan ja viisikymmentä silmukkaa vastaavan kaistan laitaan, toiseen yhdistettyyn kappaleeseen, niin että silmukat olivat kohdakkain.
13. Ja sitten tehtiin viisikymmentä kultahakasta, ja kaistat yhdistettiin toisiinsa näillä hakasilla, niin että siitä tuli yhtenäinen asumus.
14. Vielä tehtiin vuohen karvoista telttakankaan kaistoja asumusta suojaavaksi teltaksi; niitä kaistoja tehtiin yksitoista.
15. Kunkin kaistan pituus oli kolmekymmentä kyynärää ja leveys neljä kyynärää; niillä yhdellätoista kaistalla oli sama mitta.
16. Kaistat liitettiin yhteen, viisi kaistaa erikseen ja kuusi kaistaa erikseen.
17. Ja viisikymmentä silmukkaa tehtiin toisen yhdistetyn kappaleen viimeisen kaistan reunaan ja viisikymmentä silmukkaa toisen yhdistetyn kappaleen vastaavan kaistan reunaan.
18. Sitten tehtiin viisikymmentä vaskihakasta, joilla teltta liitettiin yhteen, niin että siitä tuli yhtenäinen.
19. Vielä tehtiin teltalle peite punaisista oinaannahoista ja sen päälle vielä toinen peite sireeninnahoista.
20. Asumuksen laudat tehtiin akasiapuusta, pystyyn asetettaviksi.
21. Jokainen lauta oli kymmentä kyynärää pitkä ja puoltatoista kyynärää leveä.
22. Jokaisessa laudassa oli kaksi tappia, jotka olivat poikkilistalla yhdistetyt keskenään; näin tehtiin kaikki asumuksen laudat.
23. Ja asumuksen lautoja tehtiin kaksikymmentä lautaa eteläpuolta varten.
24. Ja tehtiin neljäkymmentä hopeajalustaa kahdenkymmenen laudan alle, aina kaksi jalustaa kunkin laudan alle, sen kahta tappia varten.
25. Samoin asumuksen toista sivua, pohjoispuolta, varten tehtiin kaksikymmentä lautaa,
26. ja neljäkymmentä hopeajalustaa, aina kaksi jalustaa kunkin laudan alle.
27. Mutta asumuksen takasivua, länsipuolta, varten tehtiin kuusi lautaa.
28. Ja kaksi lautaa tehtiin asumuksen peränurkkia varten,
29. ja ne olivat yhteenliitettyjä kaksoislautoja ja alhaalta alkaen kiinni toisissaan ylös saakka, ensimmäiseen renkaaseen asti; näin ne molemmat tehtiin kumpaakin nurkkaa varten.
30. Näin tuli olemaan yhteensä kahdeksan lautaa ja niihin kuusitoista hopeajalustaa, aina kaksi jalustaa kunkin laudan alla.
31. Sitten tehtiin myös viisi poikkitankoa akasiapuusta asumuksen toisen sivun lautoja varten
32. ja viisi poikkitankoa asumuksen toisen sivun lautoja varten ja viisi poikkitankoa asumuksen takasivun, länsipuolen, lautoja varten.
33. Ja keskimmäinen poikkitanko tehtiin kulkemaan lautojen keskikohdalta, reunasta reunaan.
34. Ja laudat päällystettiin kullalla, ja niiden renkaat tehtiin kullasta poikkitankojen pitimiksi, ja poikkitangotkin päällystettiin kullalla.
35. Vielä tehtiin esirippu punasinisistä, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista ja kerratuista valkoisista pellavalangoista; ja siihen tehtiin taidokkaasti kudottuja kerubeja.
36. Ja siihen tehtiin neljä pylvästä akasiapuusta, ja ne päällystettiin kullalla, ja niiden koukut olivat kultaa; ja niitä varten valettiin neljä hopeajalustaa.
37. Sitten tehtiin myös teltan oveen uudin, kirjaellen kudottu punasinisistä, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista ja kerratuista valkoisista pellavalangoista,
38. ja siihen viisi pylvästä koukkuineen; ja niiden päät ja niiden koristepienat päällystettiin kullalla, ja niiden viisi jalustaa tehtiin vaskesta.
1. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
2. "Ota Aaron ja hänen poikansa ynnä heidän vaatteensa ja voiteluöljy sekä syntiuhrimullikka ja ne kaksi oinasta ja kori, jossa happamattomat leivät ovat,
3. ja kokoa kaikki seurakunta ilmestysmajan oven eteen".
4. Ja Mooses teki, niinkuin Herra oli häntä käskenyt, ja seurakunta kokoontui ilmestysmajan oven eteen.
5. Ja Mooses sanoi seurakunnalle: "Näin on Herra käskenyt tehdä".
6. Ja Mooses toi Aaronin ja hänen poikansa esille ja pesi heidät vedellä.
7. Sitten hän pani hänen yllensä ihokkaan ja vyötti hänet vyöllä ja puki hänet viittaan ja pani kasukan hänen päälleen ja vyötti hänet kasukan vyöllä ja sitoi sen hänen ympärilleen
8. ja asetti hänen rintaansa rintakilven ja pani kilpeen uurimin ja tummimin
9. ja pani käärelakin hänen päähänsä ja pani käärelakkiin, sen etupuolelle, kultaisen otsakoristeen, pyhän otsalehden, niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.
10. Ja Mooses otti voiteluöljyn ja voiteli asumuksen ja kaikki, mitä siinä oli, ja pyhitti ne;
11. ja hän pirskoitti sitä seitsemän kertaa alttarille ja voiteli alttarin kaikkine kaluineen ynnä altaan jalustoineen pyhittääkseen ne.
12. Ja hän vuodatti voiteluöljyä Aaronin päähän ja voiteli hänet pyhittääkseen hänet.
13. Ja Mooses toi esille Aaronin pojat ja puki heidän yllensä ihokkaat ja vyötti heidät vyöllä ja sitoi päähineet heidän päähänsä, niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.
14. Ja hän toi esille syntiuhrimullikan, ja Aaron ja hänen poikansa laskivat kätensä syntiuhrimullikan pään päälle.
15. Sitten Mooses teurasti sen ja otti sen verta ja siveli sitä sormellansa alttarin sarviin yltympäri ja puhdisti alttarin; ja muun veren hän vuodatti alttarin juurelle ja pyhitti sen toimittamalla sen sovituksen.
16. Ja Mooses otti kaiken sisälmysten päällä olevan rasvan ja maksanlisäkkeen ja molemmat munuaiset rasvoineen ja poltti ne alttarilla.
17. Mutta mullikan nahkoinensa, lihoinensa ja rapoinensa hän poltti tulessa leirin ulkopuolella, niinkuin Herra oli Moosesta käskenyt.
18. Ja hän toi esille polttouhrioinaan, ja Aaron ja hänen poikansa laskivat kätensä oinaan pään päälle.
19. Ja Mooses teurasti sen ja vihmoi veren alttarille ympärinsä
20. ja leikkeli oinaan määräkappaleiksi; sitten Mooses poltti pään ynnä kappaleet ja rasvan.
21. Mutta sisälmykset ja jalat hän pesi vedessä; ja niin Mooses poltti koko oinaan alttarilla. Se oli polttouhri suloiseksi tuoksuksi, uhri Herralle, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
22. Ja hän toi esille toisen oinaan, vihkiäisoinaan, ja Aaron ja hänen poikansa laskivat kätensä oinaan pään päälle.
23. Ja Mooses teurasti sen ja otti sen verta ja siveli sitä Aaronin oikean korvan lehteen ja oikean käden peukaloon ja oikean jalan isoonvarpaaseen.
24. Ja Mooses toi Aaronin pojat esille ja siveli verta heidän oikean korvansa lehteen ja oikean kätensä peukaloon ja heidän oikean jalkansa isoonvarpaaseen, mutta vihmoi muun veren alttarille ympärinsä.
25. Ja hän otti rasvan ja rasvahännän ja kaiken sisälmysten päällä olevan rasvan ja maksanlisäkkeen ja molemmat munuaiset rasvoineen ja oikean reiden.
26. Sitten hän otti happamattomien leipien korista, joka oli Herran edessä, yhden happamattoman kakun ja yhden öljyyn leivotun kakun ja yhden ohukaisen ja pani ne rasvojen ja oikean reiden päälle
27. ja pani kaikki nämä Aaronin käsiin ja hänen poikiensa käsiin, ja toimitutti niiden heilutuksen Herran edessä.
28. Sitten Mooses otti ne heidän käsistänsä ja poltti ne alttarilla polttouhrin päällä; tämä oli vihkiäisuhri suloiseksi tuoksuksi, uhri Herralle.
29. Ja Mooses otti rintalihan ja toimitti sen heilutuksen Herran edessä; vihkiäisoinaasta tuli tämä Mooseksen osaksi, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
30. Ja Mooses otti voiteluöljyä ja verta, jota oli alttarilla, ja pirskoitti sitä Aaronin ja hänen vaatteidensa päälle ja samoin hänen poikiensa ja heidän vaatteidensa päälle ja pyhitti niin Aaronin ja hänen vaatteensa ynnä hänen poikansa ja heidän vaatteensa.
31. Ja Mooses sanoi Aaronille ja hänen pojillensa: "Keittäkää liha ilmestysmajan ovella ja syökää se siinä ynnä leipä, joka on vihkiäisuhriin kuuluvassa korissa, niinkuin minä olen käskenyt ja sanonut: Aaron poikinensa syököön sen.
32. Mutta mitä jää tähteeksi lihasta ja leivästä, se polttakaa tulessa.
33. Seitsemään päivään älkää lähtekö ilmestysmajan ovelta, älkää ennenkuin teidän vihkimispäivänne ovat kuluneet umpeen, sillä seitsemän päivää kestää teidän vihkimisenne.
34. Niinkuin on tehty tänä päivänä, niin on Herra käskenyt vastakin tehdä toimittaakseen teille sovituksen.
35. Ja olkaa seitsemän päivää ilmestysmajan ovella, päivät ja yöt, ja toimittakaa Herran palvelustehtävät, ettette kuolisi; sillä niin on minulle käsky annettu."
36. Ja Aaron ja hänen poikansa tekivät kaiken, mitä Herra oli Mooseksen kautta käskenyt.
1. Ja Aaronin pojat Naadab ja Abihu ottivat kumpikin hiilipannunsa ja
virittivät niihin tulen ja panivat suitsuketta sen päälle ja toivat vierasta tulta Herran eteen, vastoin hänen käskyänsä.
2. Silloin lähti tuli Herran tyköä ja kulutti heidät, niin että he kuolivat Herran edessä.
3. Niin Mooses sanoi Aaronille: "Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan: Niissä, jotka ovat minua lähellä, minä osoitan pyhyyteni ja kaiken kansan edessä kirkkauteni". - Mutta Aaron oli ääneti.
4. Ja Mooses kutsui Miisaelin ja Elsafanin, Aaronin sedän Ussielin pojat, ja sanoi heille: "Astukaa esiin ja kantakaa sukulaisenne pyhäkön läheisyydestä leirin ulkopuolelle".
5. Ja he astuivat esiin ja kantoivat heidät ihokkaineen leirin ulkopuolelle, niinkuin Mooses oli sanonut.
6. Sitten Mooses sanoi Aaronille ja hänen pojillensa Eleasarille ja Iitamarille: "Älkää päästäkö tukkaanne hajalle älkääkä repikö vaatteitanne, ettette kuolisi ja ettei hänen vihansa kohtaisi koko seurakuntaa; mutta teidän veljenne, koko Israelin heimo, itkekööt tätä paloa, jonka Herra on sytyttänyt.
7. Älkääkä poistuko ilmestysmajan ovelta, ettette kuolisi, sillä Herran voiteluöljy on teissä." Ja he tekivät, niinkuin Mooses oli sanonut.
8. Ja Herra puhui Aaronille sanoen:
9. "Viiniä ja väkijuomaa älkää juoko, älä sinä älköötkä sinun poikasi sinun kanssasi, kun menette ilmestysmajaan, ettette kuolisi. Tämä olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen,
10. tehdäksenne erotuksen pyhän ja epäpyhän, saastaisen ja puhtaan välillä,
11. ja opettaaksenne israelilaisille kaikki ne käskyt, jotka Herra on heille Mooseksen kautta puhunut."
12. Ja Mooses puhui Aaronille ja hänen eloon jääneille pojillensa Eleasarille ja Iitamarille: "Ottakaa se ruokauhri, joka on jäänyt tähteeksi Herran uhreista, ja syökää se happamattomana alttarin ääressä; sillä se on korkeasti-pyhä.
13. Ja syökää se pyhässä paikassa, sillä se on sinun osuutesi ja sinun poikiesi osuus Herran uhreista; niin on minulle käsky annettu.
14. Mutta heilutus-rintaliha ja anniksi annettu reisi syökää puhtaassa paikassa, sinä ja sinun poikasi ja tyttäresi sinun kanssasi; sillä ne ovat sinun osuudeksesi ja sinun poikiesi osuudeksi annetut israelilaisten yhteysuhriteuraista.
15. Anniksi annettu reisi ja heilutus-rintaliha tuotakoon uhrirasvojen kanssa ja toimitettakoon niiden heilutus Herran edessä; ne olkoot sinun ja sinun poikiesi ikuinen osuus, niinkuin Herra on käskenyt."
16. Ja Mooses tiedusteli syntiuhrikaurista, ja katso, se oli poltettu. Silloin hän vihastui Eleasariin ja Iitamariin, Aaronin eloon jääneihin poikiin, ja sanoi:
17. "Miksi ette ole syöneet syntiuhria pyhässä paikassa? Sehän on korkeasti-pyhä, ja hän on antanut sen teille, että poistaisitte kansan syntivelan ja toimittaisitte heille sovituksen Herran edessä.
18. Katso, ei ole sen verta tuotu pyhäkköön sisälle; teidän olisi tullut syödä se pyhäkössä, niinkuin minä olen käskenyt."
19. Mutta Aaron sanoi Moosekselle: "Katso, he ovat tänä päivänä tuoneet syntiuhrinsa ja polttouhrinsa Herran eteen, ja kuitenkin on tämä minua kohdannut; jos minä tänä päivänä söisin syntiuhria, olisikohan se Herralle otollista?"
20. Kun Mooses sen kuuli, tyytyi hän siihen.
Vanhaa testamenttia on ymmärrettävä Uuden testamentin valossa (2.Kor 3:14). Uusi testamentti on ymmärrettävä kokonaisuutena ja armon evankeliumin hengessä. Koska Raamattu monissa kohdin vaatii lukijalta jopa täydellisyyttä, on hyvä ymmärtää, että onnistuminen sen kehotuksien noudattamisessa ei ole pelastuksen perusta. Jos tätä asiaa ei käsitetä, langetaan helposti samaan kuin fariseukset ja sidotaan omatunnot kirjaimeen; unohdetaan evankeliumin luonne. Sen tähden on varottava ajautumasta lain orjuuteen, suorituskristillisyyteen, pelastuksen ostamiseen omilla ansioilla (Room 7:6, 2.Kor 3:5-6). Hyvin tärkeää on myös ymmärtää, että uuden liiton seurakunnan oppi perustuu nimenomaan Uuteen testamenttiin. Tämä seikka on ehdottomasti muistettava, kun pohditaan suhtautumista esimerkiksi ympärileikkaus- sapatti- ja kymmenyssäädöksiin.
Vanhasta testamentista voi helposti seurata vaihe vaiheelta, mitä Jumala on missäkin tilanteessa sanonut ja kenelle ne on tarkoitettu, alkaen Paratiisin tapahtumista päätyen lain antamiseen nimenomaan yhtä kansaa varten.
Lähtötilanne oli tämä Jeesuksen tultua meidän Vapahtajaksemme.
Koska monet perustavat julistuksensa lähtötietojen
tuntemattomuuteen, pystyvät he huijaamaan ihmiset mitä erilaisimpien oppien syövereihin.
Näinhän se sekaannus on tullut näissä uskonasioissa viimeisen sadan vuoden aikana todistaen Raamatun väkevästä eksytyksestä.
Eksytyksessä mukanaoloa yritetään pehmentää suotavaksi suvaitsevaisuuden nimissä.
Suvaitsemattomuus on kuitenkin juuri näistä lahkoista lähtöisin, jotka sitä suvaitsevaisuutta itseään kohtaan anovat.Mitäps siihen sanot?
http://gamma.nic.fi/~jlindell/laki.html#3
:)