Aggressiivinen julistus

ovat lähestulkoon kaikki luterilaisia.
heidänkin raamatuissaan on oppi uudestisyntymisestä (joh. 3:3)ja parannuksen teosta (matt. 3:2, mark. 1:5, luuk. 13:3 ...).

miten helluntaiuskoon tunnustautuminen eroaa luterilaiseen uskoon tunnustautumisesta?
erottaako niitä vain kiihko?

Pyhä Hengen vaikutus näkyy uudestisyntyneen julistuksessa. Opetuslapsetkaan eivät saaneet lähteä Jerusalemista ennen kuin saivat Pyhän Hengen kasteen. Julistajan luonteesta voi johtua sitten se tuntu kuulijoilla, että julistus menee jo yli-innokkaaksi.
Se ero mikä on luterilaisessa ja helluntailaisessa julistuksessa on myös se, että perushelluntailainen julistus pohjautuu täysin Jumalan Sanaan. Sen ohi ei julisteta. Mitään muita "käsikirjoja tai oppaita" ei ole kuin Raamatun Sana.

>>Onko helluntailaisuus muita uskontoja suositumpi väkivaltarikollisten keskuudessa? >>

Vaikuttaa siltä, ja lisäksi se, että hyvin vähän sivistynyttä väestöä kuuluu helluntaihin.
Sivistyneella väestöllä tarkoitan sitä sydämen sivistyneisyyttä.
Kyllähän se tälläkin palstalla on ilmennyt.

Kova sydän kantaa kivisiä hedelmiä. Mutta kyllä helluntaiseurakuntakin on oikealla paikallaan oikeille ihmisille. Paljon rikolliselta polulta palaavia, huumeista, alkoholista jne.

He kaipaavat todellista herätystä pysyäkseen pystyssä ja osin kaatuillakin. Siksi helluntaissa on paljon mielestämme "tyhmää" porukkaa. Tyhmyys on kuitenkin aika olematonta jos ihminen pääsee nousemaan itsensä herraksi.
Tyhmyys alkaa vasta väärässä julistuksessa, itsensä korottamisena, ja sitä tapaa paljon.

Helluntaiseurakunta on minusta hyvä seurakunta. Sehän on raamatullisella pohjalla sanaan pitäytyvä uskovien yhteisö. Ei kai seurakuntaan voi muita kuuluakkaan kuin vain uskovaisia. Helluntaiseurakunnan uskonyhteys on vapaamuotoisempaa ja ihmisläheisempää kuin monet laitoskristilliset kirkot tapaavat olla. On mukavaa kun kokoontumisissa kaikki saavat osallistua halunsa mukaan ylistykseen ja kiitokseen sekä jopa rukoilla ääneen. Vieläpä voi profetoidakin lohdutusta ja rohkaisua jollekin läsnäolevalle Jumalan lapselle.

Sekin on hyvä, että usko Kristukseen on saanut yhdistää ihmisiä eri sosiaalisista luokista, entinen työtön rappioalkoholisti ja tohtorismies voi olla rakkaita veljiä Herrassa ja romaanitkin viihtyvät mielellään helluntailaisten tilaisuuksissa. Minullakin on mahdollisuus vierailla romaaniveljeni kodissa, kun hän toisinaan haluaa pitää kokouksen kotonansa.

Taustastamme ja kokemastamme elämänmuutoksesta johtuen tiedämme, että Hän joka kaiken sai aikaan on Jeesus Kristus ja Hän on keskellämme tänäkin päivänä Helluntaiseurakunnassa.

Toisaalta tämä kotiseurakuntani kehuminen ei sulje pois sitä ettenkö arvostaisi veljiäni vaikkapa luterilaisessa kirkossa. Minulla onkin tilaisuus käydä mm Kansan Raamattuseuran tilaisuuksissa aina silloin tällöin ja paljon siunausta olen saanut raamattutunneilta siellä, joten kiitos Jumalalle siitä!

Mikä on "nimenomaan helluntailaisille ominaista kiihkomielisyyttä" ja mistä olet tuollaisen käsityksen saanut? Käymällä heidän kokouksissa? Tutustumalla asiaan?
Olet tällä palstalla vähintäänkin usean viikon ajan esittänyt kritiikkiä (yleensä yksipuolista ja usein hyvinkin kiihkomieliseen sävyyn) helluntailaisia kohtaan. Jos olet kiinnostunut asiasta jota kritisoit toki olet pyrkinyt tasapuolisesti ottamaan siitä selvää, vai oletko?

> Voidaanko täydellä varmuudella ajatella, että väkivalta ja muut rikolliset luopuvat taipumuksistaan pelkästään tunnustautumalla helluntaiuskoon? Onko helluntailaisuus muita uskontoja suositumpi väkivaltarikollisten keskuudessa? <

Ei ole olemassa helluntaiuskontoa.
Rikollisten elämä muuttuu kun he tulevat uskoon eli tunnustautuvat Jeesukseen.
Kävisit muutaman kerran helluntailaisten kokouksissa ja ottaisit selvää kuinka he oikeasti opettaa ja ajattelee. Voisit ihan totta yllättyä.
Helluntaiseurakunnissa ei opeteta helluntailaisuuteen tunnustautumista vaan Jeesukseen tunnustautumista.

Kyse on kristinuskosta. Helluntailaisuus on yksi kristillinen kirkkokunta monien joukossa ja helluntaiseurakuntiakin on keskenään erilaisia ja niissä vielä keskenään erilaisia yksilökristittyjä.
Helluntailaisilla on joitain korostuksia tai painotuksia kuten jokaisessa kristillisessä kirkkokunnassa mutta ne ei ole pääasia.
Helluntaiseurakunnissa opetetaan että Jeesus pelastaa ja kaikki jotka Jeesukseen uskovat ovat pelastettuja kristittyjä vaikka kuuluisivat muihin seurakuntiin.

Helluntailaisuuteen ei kuulu sellainen oppi että vain helluntailaiset on kristittyjä ja pelastuu.

Ei helluntailaisuus ole sen suositumpi väkivaltarikollisten keskuudessa mutta helluntailaiset julistavat monesti evankeliumia jolloin myös väkivalta rikollisia tulee uskoon.

"vastaukset puuttuu" kommenttiisi:
Tarkoitukseni ei ollut syytellä vaan käydä keskustelua. Keskustelua käydään aina jostain käsin ja jonkin tähden. Ei ole kysymys ainoastaan tästä nyt aloitetusta keskustelusta vaan laajemminkin, olethan yksi aktiivisimpia helluntailaisuus-palstan kirjoittajia. Mielestäni on ihan asiallista toivoa että ottaisit oikeasti selvää asioista joista niin ahkerasti kirjoitat. Helluntailaisuudesta et saa selvyyttä tämän palstan kautta pelkästään, koska täällä kirjoittavat ihmiset edustaa hyvin suppeaa osaa helluntailaisista.

Ensimmäinen kysymyksesi on provosoiva.
Kuinka voin vastata kysymykseen perustuuko helluntailaisille ominainen kiihkomielisyys etc. jos et täsmennä mitä tarkoitat helluntailaisille ominaisella kiihkomielisyydellä?

Toiseen kysymykseen vastasin.
Rikollinen luopuu rikollisista taipumuksistaan ja alkaa muuttua tullessaan uskoon eli tunnustautuessaan Jeesukseen.
Rikollinen ei muutu tunnustautuessaan helluntaiuskoon.
Ja tuskin kukaan helluntailainen on sellaista väittänytkään.
Helluntaiseurakunnissa ei opeteta ihmisten muuttumista helluntailaisuuteen tunnustautumisen kautta vaan ihmisten muuttumista Jeesuksen vastaanottamisen ja Häneen sitoutumisen kautta.

Ok. Koska jokaisella uskonnollisella yhdyskunnalla ja herätysliikkeellä on omia korostuksia ja painotuksia evankeliumin julistuksessa, vaikka evankeliumi jota julistavat onkin sama, voimme ehkä kysyä kuinka nimenomaan helluntailaiset käsittävät Jeesuksen vastaanottamisen ja Häneen sitoutumisen?
Siihen ei varmaan voi ihan lyhyesti vastata ja kun haluan vastata rehellisesti täytyy vähän miettiä että tulisi mielestäni totuudenmukainen vastaus niinkuin minä tuon asian koen.
Ehkä palaan asiaan.

Kolmas kysymys.
En usko että helluntailaisuus on kovin suosittua väkivaltarikollisten keskuudessa. Tarkoitat varmaan ex-väkivaltarikollisia? Tämä vaan täsmennyksenä. Kyllä helluntaiseurakunnissa on paljon entisiä kriminaaleja ja osaltaan tämä varmaan on helluntaiseurakuntien "aggressiivisen" julistustyön seurausta.

Sivistyssanakirjan mukaan sanalla "aggressiivinen" on kaksi merkitystä: 1) hyökkäävyys, vihamielisyys, ja 2) tehokas.
Toimiva rakkaus on aina tietyssä mielessä aggressiivista eli tehokkuuteen pyrkivää, päämäärätietoista, koska se haluaa kohteelleen hyvää. Vastakohtana on rakkaus jossa silitellään ihmisiä mukavasti välittämättä heidän todellisesta suhteesta Jumalaan. UT nimittää sellaista ihmisten korvasyyhyyn saarnaamiseksi.
Korvasyyhyyn saarnaava uskovainen voi kyllä olla suosittu ja on kivaa kun sanotaan: "Se on uskovainen mutta silti mukava mies, niin suvaitsevainen ja fiksu". Eri asia on edustaako tällainen asenne kristillistä rakkautta?

Helluntaiseurakunnan näkemys kuten yleensä muidenkin ns. vapaiden suuntien ja herätysliikkeiden on että kristilliseen julistukseen kuuluu henkilökohtaisen ratkaisun korostaminen eli julistus Jeesuksen vastaanottamisesta. Se kuitenkaan tarkoita paatoksellisuutta. Myös luterilaisessa kirkossa julistetaan samaa "herätyskristillistä" sanomaa joskaan ei välttämättä kovin usein sunnuntain jumalanpalveluksissa mutta esimerkiksi sanan ja rukouksen illoissa ym.
Väkivaltarikolliset ei kovin usein lähde kirkkojen tilaisuuksiin vaikka sellaistakin onneksi tapahtuu. Helluntaiseurakunnan korostus henkilökohtaisesta ratkaisusta ja "toimivasta rakkaudesta" joka velvoittaa menemään ihmisten pariin on varmaan osaltaan ollut vaikuttamassa sitä evankeliumin mukaista asiaa että helluntaiseurakunnan keskeltä on lähtenyt aktioryhmiä ja yksittäisiä kristittyjä sinne missä ihmiset liikkuu. Myös alkoholistien kämpille jne. Vankilatyö on yksi kanava jota helluntaiseurakunnat käyttää julistustyössä.

En tiedä onko helluntaiseurakunnissa enemmän entisiä rikollisia kuin muissa seurakunnissa, mutta ratkaisua korostava julistus varmaan vaikuttaa siihen että ne ihmiset jotka ymmärtää ettei omin voimin eikä millään uskonnollisilla muotomenoilla pysty itseään muuttamaan, kokeilee tätä mahdollisuutta ja kääntyy Jeesuksen puoleen. Kun sitten kokevat uskoontulon ja Jumalan rakkauden muuttavan voiman on luonnollista että moni heistä menee mukaan siihen seurakuntaan jonka julistuksen kautta ovat uskoontulleet.

Helluntaiseurakunnilla on aktiivinen KAN-koti työ (Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanikoti) jonka kautta moni entinen kriminaali ja päihteistä vapauteen toipuva on kuntoutunut.

Tietysti entinen väkivaltarikollinen niinkuin kuka tahansa rikkinäinen ihminen vaatii aikaa eheytyäkseen. Siksi on tärkeää johtaa ihmistä Jumalan varaan eikä ainoastaan seurakunnan varaan. Jos opetetaan pelkästään joitain "helluntailaisia" käyttäytymismalleja ja varsinainen pääasia eli Jumalan armotyön korostaminen jää vähemmälle seurauksena voi olla että entinen venkula oppii kyllä ulkonaisen tapakulttuurin mutta sisimpään jää paljon hoitamatonta rikkinäisyyttä joka kätketään ja joka uskonnollisen naamarin takana sitten vaikuttaa esimerkiksi perheen keskellä neljän seinän sisällä. Siksi on tärkeää että seurakunnissa ollaan valmiit myöntämään ettei ihminen uskoontulossaan (eikä helluntaiseurakuntaan liittyessään) tule täydelliseksi, että eheytyminen vaatii aikaa, että eheytyminen on aina Jumalan työ, että meidän täytyy suostua kohtaamaan jopa vuosia uskossa olleiden ihmisten tunne-elämän ongelmat ja kipukohdat syyllistämättä heitä, että Jumalan armo on se voima josta käsin saamme rohkaista toisiamme avoimuuteen ilman kasvojen menettämisen pelkoa.

Aggressiivisuus ja armollisuus eivät ole vastakohtia.
Eri asia sitten on vahingollinen aggressiivisuus jossa Jumalan armo korvataan ihmisten suorituksilla ja runnotaan eteenpäin kauhealla kohkaamisella ja vaatimuksin. Sellaistakin aggressiivisuutta helluntailaisten parista löytyy, ikävä kyllä. Mutta en usko että se on varsinaisesti helluntailainen ongelma, enemmänkin marginaali-ilmiö.