ajoituskysymys

Suomi taisteli hyvin toisessa maailmansodassa, mutta sotatoimien onnistumisen ratkaisi nimenomaan niiden ajoitus.

Esimerkiksi, kun Saksa taisteli 1941-42 "täysin palkein" niin Suomi 1941 kovien kesätaistelujen jälkeen siirtyi varsin nopeasti asemasota vaiheeseen.
Eli kun sota ei ratkennut 1941, niin Marski heitti polttamasta ruutia turhaan ja rupesi keräämään voimaa seuraavaan ratkaisutaisteluun.

Ratkaisu tulikin kesällä 1944, joka meni niinkuin oli suunniteltu.
Torjuntavoitoissa tuhottiin puna-armeijan Suomen rintamalle kerätty sotavoima, sen jälkeen voitiin irrottautua sodasta ja kääntää aseet kohti pohjoista kun Puna-armeija ei enää pystynyt Suomea uhkaamaan.

Luvuissa jos kerratan armeijan vahvuus niin jokainen näkee kehityksen ...

Talvisodassa 240 000 miestä aseissa, panssareita ei ollenkaan. ( pulaa kaikesta )

Jatkosota hyökkäysvaihe 1941 450 000 miestä aseissa, panssareita nimeksi ...( pulaa panssareista )

Asemasotavaihe 1942-43, 360 000 miestä rintamalla.

Jatkosota aselepovaiheessa torjuntavoittojen jälkeen 540 000 miestä aseissa, panssarivaunuja 2000 kpl:tta ( 75 % kunnostettuja venäläisiä ), singot ja lentokoneet 700 kpl:tta.
Kuvaavaa on vielä se, että vuoden 1943 jälkeen ei Suomen armeijalta loppuneet tykistön ja heittimien ammukset yhdessäkään taistelussa, eikä niistä ollut pulaa ...

Eli sotatoimien ja omien voimien maksimointi oikeisiin taisteluihin on mielestäni juuri Mannerheimin kokemuksen ansiota.
5211
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

lentokoneiden ja panssarivaunujen lukumäärät on peräisin? Tuskin nyt sentään yhdessä panssaridivisioonassa oli 2000 tankkia kun esim. saksalaisissa panssarivisioonissa määrävahvuus oli alle 300.

Eikä voimien maksimointi todellakaan ollut pelkästään Mannerheimin halua ja ansiota!

Äänestä
  • Vähän turhaa, mutta eikös Viipurin menetys ainakin osittain johtunut siitä, että tykistöltä loppui ammukset, tosin kiitos jonkun leimoja syynäävän ammusvarikon numeromopsin.

    Äänestä

  • A. Punaniska kirjoitti:

    Vähän turhaa, mutta eikös Viipurin menetys ainakin osittain johtunut siitä, että tykistöltä loppui ammukset, tosin kiitos jonkun leimoja syynäävän ammusvarikon numeromopsin.

    Ammukset oli asemalla valmiina, muttei niitä luovutettu joukoille papereista puuttuvien leimojen takia ...

    Äänestä

Saksassa ihmetellään koska loppurytäkässä taistelleet stukalentäjät saavat arvoisensa kunnian. Ilman saksan ilmavoimia olis ollut vähän toinen loppu.

Äänestä
  • Stukat oli kyllä tärkeitä tässä taistelussa, mutta ne ei iskeneet varsinaiselle taistelualueelle.( Tali-Ihantala )
    Vaan taistelualueelle eteneviin Venäläiskolonniin, eli huoltoon ja reserveihin ...

    Suomalaisen itsetunnon heikkoutta osoittaa se, että jopa omista onnistumisista annetaan kunnia muille aika herkästi ...

    Venäläiset omissa analyyseissaan lähtevät liikkeelle siitä, että heidän joukot epäonnistuivat nimenomaan tykistön ja heittimien tulenjohdossa.
    Eli tappio ei tullut heidän mielestään ilma-tai panssaritaistelujen takia, vaikka niissäkin tuli turpiin ...
    Vaan peli menetettiin tykistön ja heittimen epäonnistumisen takia.

    Tonneissa mitattuna on tykistön tulivoima ylivertainen näihin muihin aselajeihin nähden, kysymys on vain siitä että tulenjohto saa "sihdin" kohdalle ...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Marskin ammattitaitoa kirjoitti:

Suomi taisteli hyvin toisessa maailmansodassa, mutta sotatoimien onnistumisen ratkaisi nimenomaan niiden ajoitus.

Esimerkiksi, kun Saksa taisteli 1941-42 "täysin palkein" niin Suomi 1941 kovien kesätaistelujen jälkeen siirtyi varsin nopeasti asemasota vaiheeseen.
Eli kun sota ei ratkennut 1941, niin Marski heitti polttamasta ruutia turhaan ja rupesi keräämään voimaa seuraavaan ratkaisutaisteluun.

Ratkaisu tulikin kesällä 1944, joka meni niinkuin oli suunniteltu.
Torjuntavoitoissa tuhottiin puna-armeijan Suomen rintamalle kerätty sotavoima, sen jälkeen voitiin irrottautua sodasta ja kääntää aseet kohti pohjoista kun Puna-armeija ei enää pystynyt Suomea uhkaamaan.

Luvuissa jos kerratan armeijan vahvuus niin jokainen näkee kehityksen ...

Talvisodassa 240 000 miestä aseissa, panssareita ei ollenkaan. ( pulaa kaikesta )

Jatkosota hyökkäysvaihe 1941 450 000 miestä aseissa, panssareita nimeksi ...( pulaa panssareista )

Asemasotavaihe 1942-43, 360 000 miestä rintamalla.

Jatkosota aselepovaiheessa torjuntavoittojen jälkeen 540 000 miestä aseissa, panssarivaunuja 2000 kpl:tta ( 75 % kunnostettuja venäläisiä ), singot ja lentokoneet 700 kpl:tta.
Kuvaavaa on vielä se, että vuoden 1943 jälkeen ei Suomen armeijalta loppuneet tykistön ja heittimien ammukset yhdessäkään taistelussa, eikä niistä ollut pulaa ...

Eli sotatoimien ja omien voimien maksimointi oikeisiin taisteluihin on mielestäni juuri Mannerheimin kokemuksen ansiota.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu