"Few people have heard the legend of the golden goddess Jumala, an idol of nested gold figures created and worshiped by the Ugrians in the foothills of the Ural Mountains. Perhaps it is no more than a legend, yet rumors of Jumala appeared in Europe as early as the tenth century and Scandinavian sagas describe unsuccessful attempts by the Vikings to steal the statue.
Sebastian Muenstere, Gerard Mercator, and other sixteenth century geographers had a "golden woman" marked on their maps. When Baron Sigismund Herberstein arrived in Russia in 1549, he was told that a golden statue existed that had a hollow, "singing" interior and that inside was another figure which in turn contained a third figure. No one was allowed to see the goddess, who stood in a sacred wood; but every Ugrian who passed by had to leave a gold coin, or something else of value as an offering. Every day the goddess's hereditary guards collected the donations, and when enough gold was amassed, it was fashioned into a new shell, and the old statue, together with all it contained, was placed inside. When the English traveler Giles Fletcher visited Moscow in 1584, he sent an expedition to the Urals, but according to his Of the Russe Common Wealth, no "golden woman" was found.
After Herberstein, only four men came into direct contact with the Jumala mystery, of whom the first was Bogdan Bryazga, a Cossack chieftain who took part in Ermak's conquest of Siberia. On his way down the Irtysh in 1582, Bryazga and his Cossacks invaded the territory of the shrine. Terrified, the local tribes gathered in a fortified settlement, bringing Jumala with them. But by the time the Cossacks stormed the village, the goddess had disappeared.
In the 18th century, Colonel Grigorii Novitskii of Kiev, who had participated in a conspiracy in the Ukraine, was exiled to Tobolsk and sent to the Konda River, where the Khanty and Mansi people (descendants of the Ugrians) had concealed Jumala. Determined to find the goddess, Novitskii searched the shaman-guarded local shrines and forests and bogs until he was finally killed. While exploring the Konda in 1904, another Russian traveler, Konstantin Nosilov, met an old man who recalled the legend about Jumala being carried across the Urals, but he either did not know, or refused to disclose, where the goddess was hidden.
In the 1930s, in the small taiga village of Nyurkoi, an aged shaman told Anton Kadulin, an old hunter still living in the small settlement of Tiumen in 1967, that Jumala had been taken somewhere on a boggy island and hidden with her treasures so that she might never be found again.
Reports by Orthodox priests in Siberia concerning the local people's worship of their old gods reveal that the search for Jumala continued until 1917, that no one every disclosed her hiding place, and that her whereabouts remain unknown to the present day".
Sebastian Muenstere, Gerard Mercator, and other sixteenth century geographers had a "golden woman" marked on their maps. When Baron Sigismund Herberstein arrived in Russia in 1549, he was told that a golden statue existed that had a hollow, "singing" interior and that inside was another figure which in turn contained a third figure. No one was allowed to see the goddess, who stood in a sacred wood; but every Ugrian who passed by had to leave a gold coin, or something else of value as an offering. Every day the goddess's hereditary guards collected the donations, and when enough gold was amassed, it was fashioned into a new shell, and the old statue, together with all it contained, was placed inside. When the English traveler Giles Fletcher visited Moscow in 1584, he sent an expedition to the Urals, but according to his Of the Russe Common Wealth, no "golden woman" was found.
After Herberstein, only four men came into direct contact with the Jumala mystery, of whom the first was Bogdan Bryazga, a Cossack chieftain who took part in Ermak's conquest of Siberia. On his way down the Irtysh in 1582, Bryazga and his Cossacks invaded the territory of the shrine. Terrified, the local tribes gathered in a fortified settlement, bringing Jumala with them. But by the time the Cossacks stormed the village, the goddess had disappeared.
In the 18th century, Colonel Grigorii Novitskii of Kiev, who had participated in a conspiracy in the Ukraine, was exiled to Tobolsk and sent to the Konda River, where the Khanty and Mansi people (descendants of the Ugrians) had concealed Jumala. Determined to find the goddess, Novitskii searched the shaman-guarded local shrines and forests and bogs until he was finally killed. While exploring the Konda in 1904, another Russian traveler, Konstantin Nosilov, met an old man who recalled the legend about Jumala being carried across the Urals, but he either did not know, or refused to disclose, where the goddess was hidden.
In the 1930s, in the small taiga village of Nyurkoi, an aged shaman told Anton Kadulin, an old hunter still living in the small settlement of Tiumen in 1967, that Jumala had been taken somewhere on a boggy island and hidden with her treasures so that she might never be found again.
Reports by Orthodox priests in Siberia concerning the local people's worship of their old gods reveal that the search for Jumala continued until 1917, that no one every disclosed her hiding place, and that her whereabouts remain unknown to the present day".
Vastaukset 4
Vanhimmat
eikä uutinen, että Jumalia on monta eri. Itse asiassa joskus tuntuu, että ihan jokaisella ihmisellä on omansa, parhailla kaksi: toinen hyviksi päiviksi ja toinen huonoiksi..
Vaan mukavahan se on tietää tästäkin uudesta vanhasta tapauksesta. Eikun ettimään. Sitähän tässä on tehty vähintäänkin viimeiset 2000 vuotta...
Jumalia on kylläkin vain yksi, sama uskomus ulottuu Uralilta Itämerelle.. Jehovia sen sijaan tuntuu olevan monta, eri nimillä vain, yksi niistä oma rakas pan-ugrilainen Jumalamme, mikä on hassua, rumaa ja typerää yhtaikaa.
Älkää menkö Wipuun.
JOs ihminen on niin eksyksissä koko asiassa,on huonoa karmaa jumalan suhteen.Sillä Jumala tuntee meidät ja on meille vapaa tuomioista.Ei hän ole mahdoton,aivan ymmärtää meitä tavallisia ihmisiä ja on meitä lähellä,kuitenkin kunniassa ja pyhyydessä.
Ihmisen tehtävä on elää lähellä jumalaa,hän on miedät luonut ja häntä meidän ei tarvitse pelätä.
Kaikki maallinen spekulaatio jumalasta tyrehtyy siihen sanan,että hän rakastaa meitä.Muistakaa rakkaus ja sen kaksoiskäsky.Hinduilla sielunvaellus toteaa samaa;Jos nyt rikot lähimmäistäsi vastaan ,niin kärsit myöhemmin.Kristuksen kaksoiskäsky rakkaudessa;Tee sitä muille mitä haluasit itsellesikin tehtävän.Tässä on koko karman laki,ja miksi kaikki ovat harhassa?
Rakastakaa toisianne ja antakaa anteeksi,näin täytätte kaiken lain,ja kuvaan astuu Kristuksen rakkauden laki.
KUten olemme lukeneet niin lopunaikana tulee Jerusalem maanpäälle.Se ei olekaan muurila eroitettava alue ,vaan todellinen paikka jossa ovat toiset sisälä ja toiset ulkona,auttakaamme toiset sisälle että hekin saisivat juoda elävää vettä ja saisivat ikuisen elämän.
tuhat vuotta on Herralle kuin yksi päivä.kaikkeuden koko aikajatkumo;Vihertäähän ruoho jo nytkin vaikka on marraskuu,aika on lähellä.
Muistakaa vertaus viinipuusta!!!
Hyvät ihmiset älkää olko enää harhassa,kaikki on armoa,koko elämämme on armoa,vaikka tekisimme pahaa,se on armoa että saamme elää täällä maanpäällä.
Oletteko koskaan ajatelleet että kun viimeinen hengenveto on kyseessä,niin mihin turvaatte?
ONko evoluutio vai sielunvaellu?.KOko tapahtuma on lopullinen ero ruumiista ja matka alkaa läpi galagsien kohti jumalaa.
Kaikki eksytys kohtaa herkkiä ihmisiä joita houkutellaaan kaikkeen turhuuteen.
Eikä uskonto ole mitään turhaa,ikuinne elämä.
Olemassaolon eri tasot ovat uskoville tuttuja sillä kun on tuomittu yhdessä niin toinne antaa vapauden.tasoja vaihdellaan kuin linuxin näyttöä.
Yhdessä tasossa helvetti ja toisessa taivas,tai sen kaltainen olinpaikka.Muut siltä väliltä.
Ja miksi? siksi että todellinen voima rakastaa kaikkea luotua joka on langennut.
Jos ihminen kumartaa kuvaa,siitä en sano mitään,sillä mikä minä olen tuomitsemaan ketään,kuitenkin jumala on meissä sisällä,sydämessä,tunnemme hänen rakkautensa ja haluamme olla kilttejä.
hyvää talvea!
Meissä kaikissa tuo Henki vaikuttaa, muuten meitä ei olisi,...koko luomakunta ilmentää osia Hänestä, mutta huokaa vihollisen ajan alla....joka onneksi tuo paholaisen valtakunta on päättymässä ja häviämässä...viivytystaistelusta on enää kysymys ja ihmisten pelastamisesta katastrofin alta Kristuksen, Voidellun kuninkaan Jeesuksen suojiin? muuta tietä pelastukseen meille ei ole annettu?
Uskoo ken on saanut lahjan uskoakseen?
Luoja näkee sydämeen ja on oikeudenmukainen!