Miten Suomessa pääsee opiskelemaan teologiaa?
Paljon teologiseen otetaan sisään?
Onko kellään kokemuksia ortod. teologian opiskelusta?
Onko pääsykokeissa psykologisia testejä?
Riittäkö se, että uskoo jumalaan syyksi, että haluaa työskennellä kirkon piirissä?
Tapahtuuko opiskelu pelkästään yliopsiton puolella?
Olisin kiitollinen, josjoku kerkeäisi vastaamaan kysymyksiini!
Paljon teologiseen otetaan sisään?
Onko kellään kokemuksia ortod. teologian opiskelusta?
Onko pääsykokeissa psykologisia testejä?
Riittäkö se, että uskoo jumalaan syyksi, että haluaa työskennellä kirkon piirissä?
Tapahtuuko opiskelu pelkästään yliopsiton puolella?
Olisin kiitollinen, josjoku kerkeäisi vastaamaan kysymyksiini!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Teologiaa voi opiskella Joensuun, Helsingin ja Turun yliopistoissa. Ortodoksista teologiaa opetetaan vain Joensuussa. Muualla sitä voi opiskella avoimen yliopiston kautta.
Näiden sivujen kautta pääset eteenpäin:
http://www.joensuu.fi/teoltdk
http://www.helsinki.fi/teol
http://www.abo.fi/fak/tf/
Yliopistoista varmaan annetaan sinulle vastaukset ainakin joihinkin kysymyksiisi.
Henkilökohtaisesti opiskelen teologiaa Helsingissä. Aikanani kyllä haikailin Joensuuhun, mutta nykyään olen ihan tyytyväinen HY:n tarjontaan perusopetuksen saralla.
teologian laitokselle otetaan opiskelijoita joka toinen vuosi. Muistaakseni ensi keväänä on taas haku. Opiskelijat otetaan kirjallisen pääsykokeen ja haastattelun/soveltuvuuskokeen kautta. Katso tarkemmin yliopiston nettisivuilta. Joensuun ortodoksisen teologian laitoksella voi opiskella teologiksi (papiksi), kanttoriksi tai kahden aineen opettajaksi pääaineenaan ortodoksinen uskonto.
Kaikki opetus ei tapahdu yliopistolla, vaan osa opetuksesta annetaan ortodoksisella seminaarilla, jonka kirkossa suoritetaan liturgiset harjoitukset. Seminaarilla on asuntola, jossa saa asua halvalla ja syödä hyvää ruokaa omakustannushintaan. Seminaarilla on myös kirjasto ja tietokoneita opiskelijoiden käytettäväksi.
>Joensuun ortodoksisen teologian laitoksella voi >opiskella teologiksi (papiksi),
UPEAA!
Nyt Suomessa siis pappeuden SAKRAMENTIN voi saada yliopistossa opiskelemalla.
Something really new!!! Ennen pappeuteen vihittiin, nyt suomalaisessa ortodoksiassa siihen voi OPISKELLA!
Pientä tarkkutta, please, vaikka kuinka teologi olisitkin. Näitä kahta asiaa ei pitäisi sotkea kristinoppikoulun jälkeen kenenkään!
Ja pappa riemuitsee heti kun pääsee jostain piikittelemään.
>Ja pappa riemuitsee heti kun pääsee jostain >piikittelemään.
--- aina, kun lapsenlapset auttavat rollaattorilla koneen ääreen!
Minä olettaisin, että tuossa lainauksessasi pappi on vain yhtenä esimerkkinä niistä kirkon tehtävistä, joihin Yliopiston teologinen tiedekunta valmentaa. Tiesitkö, että satakunta vuotta sitten kaikki yliopistosta valmistuneet saivat myös pappiskoulutuksen?
Yliopisto siis antaa muodollisen pätevyyden papin tehtävään. Sen lisäksi pitää tulla valituksi jonkun seurakunnan virkaan ja lopuksi piispa vihkii pappeuden sakramenttiin. Toisaalta piispalla on toki valta vihkiä pappeuteen myös ilman seurakunnan virkaa ja jopa ilman teologista koulutustakin, mutta olettaisin sellaisen olevan nykyisin äärimmäisen harvinaista ainakin Suomessa.
Jos säännöt ovat muuttuneet sen jälkeen, kun niihin viimeksi tutustuin, niin varmaan nuo teologit korjaavat.
>Tiesitkö, että satakunta vuotta sitten kaikki >yliopistosta valmistuneet saivat myös >pappiskoulutuksen?
Ns luterilaisen "papin" - kyseessä ei siis ole mikään sakramentaalinen pappeus!
Ortodoksista, yliopistotasoista pappiskoulutusta on Suomessa ollut hyvin vähän aikaa, joten sata vuotta sitten annettu koulutus valmensi tietenkin siihen pappeuteen, minkä luterilaiset tuntevat. Sikäli olen kanssasi samaa mieltä, että kyseessä on lähinnä saarnaajan virka. Oikeastaan Luther itsekin vastusti pappeutta siinä merkityksessä, kuin se on katolisella kirkolla. Joten jos siellä on nyt naispuolisia saarnaajia, niin sillä ei ole suurempaa opillista lisämerkitystä.
Viitteelläni tarkoitin vain, että 1800-luvun lopulle saakka Yliopistokoulutus oli teologista täydennettynä joillakin muilla aineilla.
>Ortodoksista, yliopistotasoista pappiskoulutusta on >Suomessa ollut hyvin vähän aikaa,
Pitää paikkansa - enkä ole homman toimivuudesta / mielekkyydestä mitenkään vakuuttunut. Ainakaan vielä.
>Joten jos siellä on nyt naispuolisia saarnaajia, >niin sillä ei ole suurempaa opillista >lisämerkitystä.
Aivan. Naispappeutta ei onneksi ole missään, koska se on kirkon perinteelle vierasta.
Välttäisin kuitenkin protestanttisten yhteisöjen kohdalla "pappeus" -termin käyttöä, vaikka ne monesti itse sitä hanakavasti haluavatkin viljellä!
Ehkä sopivin rajaus on se, että ortodoksipalstalla pappi tarkoittaa sakramentaalista virkaa ja protestantit ovat saarnaajia. Mutta jos joskuys kirjoittelen luterilaisten omiin säikeisiin, niin käytän heille tutumpaa sanastoa.
Papan anti-intellektuaalinen vire, tuntuu viittaavan joko siihen että:
1)että hän itse ei päässyt muinoin opiskelemaan ortodoksista teologiaa.
tai
2)paikallinen piispa ei ole suostunut vihkimään häntä lukijaksi ja siksipä Papamme on joutunut hädissään vain seuraamaan kuinka nuoria ortodoksista teologiaa opiskelevia miehiä on vihitty ko. tehtävään. Ja nyt hän ei vieläkään pääse näyttävästi prameilemaan salmilaisten tms. tapaamisissa itseään ja silkkistä viittaansa -joka yhä odottaa päälle pukemistaan vaatekaapin syvyyksissä.
Tiedän että tämä on vain freudilainen näkemys Papamme anti-yliopistolliseen käytökseen, mutta kenties Sigmund on kerrankin oikeassa...
joten kerro kysyjälle millaista opiskeleminen oikein on. Kysyjä on varmaankin tosissaan eikä mikään feikki niin kuin täällä on jo epäilty.
Mar Sarug paikalle. Oppineista oppinein. Viisaista viisain. Teologeista pätevin.
>>>1)että hän itse ei päässyt muinoin opiskelemaan ortodoksista teologiaa.>2)paikallinen piispa ei ole suostunut vihkimään häntä lukijaksi
"Miten niin joku, joka vähänkään yrittää päästä opiskelemaan ortodoksista teologiaa, ei pääsisi opiskelemaan ortodoksista teologiaa?"
Taitaa olla niin, että sinne haluavat ja/tai ohjatut, ei aina ole Jumalan kutsumat, vaan ihmisten valitsemat.
"Kukas tällainen paikallinen piispa on, joka ei suostu jotakuta vihkimään lukijaksi (tai munkiksi tai arkkimandriitaksi tai lähes miksi tahansa)? "
Taitaa olla niin, että lukijoiksi pispoille ehdotetut vihittäväksi, eivät ole aina Jumalan kutsumat, vaan ihmisten valitsemat.
oikein -huumoria peliin! Led Zeppeliinille on tullut muuten oma palsta, joten asiat ovat kutakuinkin plaggarissa jälleen.
Voin vastata oman kokemukseni pohjalta, mutta tarkempia tietoja voit katsella esimerkiksi Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan Ortodoksisen teologian laitoksen sivuilta. Jotkut asiat ovat voineet muuttua vuosien varrella.
Olen itse Joensuussa opiskellut ja sieltä aikoinaan valmistunut. Pääsykokeet koostuivat kirjallisesta kokeesta (kaksi kirjaa), haastattelusta ja laulukokeesta. Lähtöpisteitä sai lukion päästötodistuksen uskonnon numerosta, ylioppilastodistuksesta ja ns. kirkollisesta harrastuneisuudesta.
Koska opiskelu tapahtuu yliopistossa, ei keneltäkään voida edellyttää uskoa tai edes kirkon jäsenyyttä. Kuitenkin harva "uskoton" hakeutuu teologiaa opiskelemaan, koska tulevaisuuden työtehtävät lienevät kirkon piirissä. Siinä sitten uskoa jo tarvitaankin!
Opiskelu tapahtuu pääosin yliopistossa, mutta joitain opintoja, kuten liturgiset harjoitukset, tehdään seminaarilla. Kuitenkin ainakin minun aikanani näistäkin virallisen suoritusmerkinnän sai yliopiston puolelta.
Unohtui kirjoittaa vielä se, että seuraavan kerran opiskelupaikkaa voi hakea ensi keväänä (2006), jolloin tarjolla on ort. teologian koulutusohjelmassa 30 opiskelupaikkaa. Jos hyviä hakijoita ei ole tarpeeksi, ei kaikkia aloituspaikkoja jaeta. Opiskelijavalinnat tehdään joka toinen vuosi, ainakin aiemmin oli näin.
Mutta suosittelen tarkempia tietoja varten niitä nettisivuja!
..Kristukseen
..Kirkon käsitykseen (niin opissa kuin elämässä), että yksi mies plus yksi nainen avioliiton sakramentin sisällä on ainoa oikea Kirkon hyväksymä parisuhdemuoto
..kilvoituselämään
..hyväksymään ottamaan Kristuksen tähden pilkan kannettavaksesi
..uskomaan ja elämään todeksi uskontunnustuksen sanat
...niin siinä tapauksessa, laita hakupaperit liikkeelle.
Kuulosti ospiskelinjan korvaan vähän turhan kärjistetyiltä ja hölmöiltä osa edellisessä viestissä ilmenneistä vaatimuksista. Kirkon perinne on tottakai tärkeä, mutta...
Tässä nuorehkon opiskelijan lista:
-Olet aidosti kiinnostunut työstä Kirkon parissa.
-Sitoudu olemaan oma itsesi, älä vähempää, äläkä varsinkaan enempää.
-Teologian opiskelijat ovat yleensä positiivisessa mielessä suht normaaleja tapauksia.
Minua jännitti hulluna lähteä opiskelemaan teologiaa. Mietin alussa paljon perussuomalaiseen tapaan että mitäköhän minusta ajatellaan teologi jengissä. Ja että onkohan juuri minusta teologiksi? Mutta kyllähän tuonne on sulautunut pikkuhiljaa sisään.
Ihmiset ovat erilaisia ja se on rikkaus. Kannattaa vain rohkeasti kokeilla opiskelua. Nykyään alan vaihtokin on helppoa. Jos et kokeile, niin se saattaa jäädä harmittamaan.
Nuori nuorille:
"Sitoudu olemaan oma itsesi, älä vähempää, äläkä varsinkaan enempää."
-->ja nykyisten teologian ylioppilaiden seuratessa tätä ohjetta lopputulos on seuraava:
-istutaan jatkuvasti kapakoissa
-ryypätään
-vietetään kristitylle epäsoveliasta elämää
-Raamattuun ei kosketa
Kirkon ohje EI OLE "olla oma itsensä" vaan kasvaa kohti Kristuksen kaltaisuutta - niin että "omassa itsessä" kirkastuu Jumalan kuva, eikä tämän maailman meno...kuten nykyisin tapahtuu...!!