maailman loppu,siitä on monenlaisia päätelmiä.en ole mikään muita sanomaan vääräksi tai oikeaksi,se mitä itse näin oli kauhea jos näin voi sanoa,olin silloin 16 tai 17,mutta se uni jäi niin selkeästi mieleen niinkuin monet muutkin unet.sen muistan että seisoin jossain päin maailmaa korkealla kukkulalla tasanteella,siellä oli monia ihmisiä joita en tuntenut,kaikki katselivat etelän suuntaan joksi sen kuvittelisin koska aurinko oli sillä suunnalla,taivas oli mustien pilvien verhoama jonka välistä verenpunainen aurinko hohti läpi,yhtä äkkiä maa alkoi täristä ja kohoilla paikoin ihmiset kiljuivat ja juoksivat minne sattuivat ja putoilivat maahan repeäviin railoihin jonne suuret määrät maata katosi imaisten rakennuksia ja ihmisiä,ja taivas oli veren punainen ja savun täyttämä,maa katosi ympäriltäni lopulta seisoin yksinäni tasanteella ja katselin kuinka ihmiset lankesivat maahan valittaen hiuksia repien punaisen tulenhehkuisen auringon alla.. kunnes heräsin,sinä päivänä mielessä ei sitten muuta likkunutkaan,eikä ole unohtunut..sen muistan että pelko oli poissa vain syvä täyttymyksen tunne sydämmessä..ainoa mikä jäi pahasti mieleen oli ihmisten tuska ..
unessa..näin
niinkuin sinäkin
1411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mä näin unen nuorena Jeesuksen tulemuksesta.. Mä jäin maan päälle kauhuissani.. Mua oli jo peloteltu milloin mistäkin asiasta helluntaiseurakunnassa, ettei ole ihmekään että tollasia unia näin. Myöhemmin olen kasvanut suhteessani Jumalaan ja nähnyt monet pelottelut epäraamatullisiksi.. Et helpotti..