http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=123551
Kaksihintajärjestelmä on tosiasia.
"Tuontiautoista aiheutuneet ongelmat ovat juuri sen laatuisia kun AKL on tiedottanut tuonnin alusta alkaen. Maassamme on syystä kaksihintajärjestelmä vaihtoautoille ja ymmärrän niitä kauppiaita, jotka eivät halua sotkeutua näihin autoihin. Alkuperältään suomalaiset autot me tunnemme, mutta tuontiautojen historia on yleensä hämärän peitossa. Uskon kuitenkin, että molemmissa asioissa ammattitaitoiset ihmiset ymmärtävät asiat oikein ja kerrottaessa asioiden oikea tila - uutisointi terävöityy ja asiat ymmärretään oikein. "
Kaksihintajärjestelmä on tosiasia.
"Tuontiautoista aiheutuneet ongelmat ovat juuri sen laatuisia kun AKL on tiedottanut tuonnin alusta alkaen. Maassamme on syystä kaksihintajärjestelmä vaihtoautoille ja ymmärrän niitä kauppiaita, jotka eivät halua sotkeutua näihin autoihin. Alkuperältään suomalaiset autot me tunnemme, mutta tuontiautojen historia on yleensä hämärän peitossa. Uskon kuitenkin, että molemmissa asioissa ammattitaitoiset ihmiset ymmärtävät asiat oikein ja kerrottaessa asioiden oikea tila - uutisointi terävöityy ja asiat ymmärretään oikein. "
Vastaukset 3
Vanhimmat
miksi tuontiautosta olisi maksettava vero kalliimpien suomiautojen mukaan.
Ei siinä mitään käsittämätöntä ole. EU-tuomioistuin on selkein sanoin määritellyt, että kaksi tavaraa ovat keskenään samanlaisia, kun ne vastaavat samaan kuluttajan tarpeeseen. Esimerkiksi autot vastaavat samaan kuluttajan tarpeeseen, kun tekniset ominaisuudet ja käyttömäärä, ikä ynnä muut tällaiset suhteellisen objektiivisesti arvioitavat ominaisuudet ovat mahdollisimman samanlaisia. Tälläkin palstalla kilvan ylistetään tuontiautoja ja sitä kuinka paljon parempia ne ovat kuin saman ikäiset kotimaan autot.
Kun samalaisuus on näin tullut todetuksi, katsotaan vain yleistä hintatasoa. Joitain eksoottisia tapauksia lukúun ottamatta kotimaiset markkinat ovat tavallisesti varsin paljon suuremmat kuin tuontiautojen markkinat täällä Suomessa. YLEINEN hintataso muodostuu tietysti markkinoiden enemmistön mukaan.
Näin EU-tuomioistuin on tämän paaluttanut.
Samoilla säännöillä pelataan silloinkin kun se ei välttämättä ole itselle edullisin vaihtoehto.
Samanlainen on käsite, jota Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin (EYT) on johdonmukaisesti yrittänyt määritellä. Taustalla on Yhteisön perustamissopimuksen 90 artikla,joka kieltää syrjimästä toisesta jäsenvaltiosta tuotavia samanlaisia tuotteita:
"Jäsenvaltiot eivät määrää muiden jäsenvaltioiden tuotteille minkäänlaisia korkeampia välittömiä tai välillisiä sisäisiä maksuja, kuin ne välittömästi tai välillisesti määräävät samanlaisille kotimaisille tuotteille."
Esimerkiksi asiassa C-265/99 EYT toteaa kohdissa 40 - 44, että
"
40.
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan verojärjestelmä on perustamissopimuksen 95 artiklan mukainen vain, jos se ei missään tapauksessa mahdollista maahan tuotujen tuotteiden verottamista samanlaisia kotimaisia tuotteita ankarammin (ks. asia C-228/98, Dounias, tuomio 3.2.2000, Kok. 2000, s. I-577, 41 kohta ja siinä mainittu oikeuskäytäntö).
41.
Tutkittaessa komission kyseenalaistaman verojärjestelmän yhteensopivuutta perustamissopimuksen 95 artiklan kanssa on ensiksi täsmennettävä, missä määrin Ranskassa valmistettuja ajoneuvoja ja maahantuotuja uutta tekniikkaa sisältäviä ajoneuvoja voidaan pitää keskenään samanlaisina.
42.
Arvioitaessa samanlaisuutta, johon perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisessä kohdassa oleva kielto perustuu, on tutkittava, onko kyseisillä tuotteilla vastaavanlaisia ominaisuuksia ja vastaavatko ne kuluttajien samoihin tarpeisiin (asia 106/84, komissio v. Tanska, tuomio 4.3.1986, Kok. 1986, s. 833, 15 kohta).
43.
Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin on edellä mainitussa asiassa Tarantik annetun tuomion 28 kohdassa todennut ensinnäkin, että autojen tapaiset tuotteet ovat perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetulla tavalla samanlaisia, jos ne ovat keskenään kilpailutilanteessa ominaisuuksiensa ja sen, millaisiin tarpeisiin ne vastaavat, vuoksi, ja toiseksi, että moottoriajoneuvojen osalta kahden mallin välisen kilpailun aste riippuu siitä, missä määrin ne vastaavat tiettyihinmuun muassa hintaa, kokoa, mukavuutta, suorituskykyä, kulutusta, kestävyyttä ja luotettavuutta koskeviin vaatimuksiin.
44.
Koska oikeuskäytännön mukaiset samanlaisuuden kriteerit eivät liity pelkästään ajoneuvojen tekniseen varustukseen, muutkin ominaisuudet voidaan ottaa lukuun. Tämän seurauksena on ilmeistä, että siitä riippumatta, onko erimerkkisissä ajoneuvoissa kuusivaihteinen käsivalintainen vaihteisto tai viisivaihteinen automaattivaihteisto, nämä ajoneuvot voivat kuluttajien silmissä olla perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja samanlaisia ajoneuvoja edellä mainitussa asiassa Tarantik annetussa tuomiossa tarkoitetulla tavalla. "
Itsestään selvää ei siis ole se, että tuontiauto ja markkinoilla jo oleva ns. Suomi-auto olisivat kilpailutilanteessa keskenään ja vastaisivat kuluttajien samoihin tarpeisiin. Tilanne on tältä osin epäselvä.