Uudessa 1.8.2003 voimaan tulleessa uskonnonvapauslaissa korostuu positiivinen uskonnonvapaus ja oikeus omaan uskontoon. Tässä mielessä laki poikkeaa edellisestä 1922 säädetystä laista, joka painotti negatiivista vapautta olla harjoittamatta uskontoa. Lain valmistelu oli laajapohjainen ja lopputulos varsin laajan kaskustelun tulosta. Tällaiselle laille on pitkään ollut Suomessa tilausta, vaikkakin Vapaa-ajatelijat olivat sitä mieltä, että lakia ei tarvita ja se pitäisi sisällyttää muihin lakeihin. Tässä kannassa he jäivät varsin yksin. Suomen nykyinen laki tullee muodostamaan ohjan monien muiden maiden vastaavien lakien muodostumiselle.
Koulujen osalta kävi selväksi, että opetussuunnitelman mukainen uskonnon opetus ei edelleenkään ole perustuslain 11 §:ssä tarkoitettua uskonnon harjoittamista, joten se on uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville pakollinen oppiaine. Käsite ”tunnustuksellinen” on korvattu käsitteellä ”oman uskonnon opetus”. Oman uskonnon opetusta ovat esimerkiksi rukoukset ja tutustuminen uskonnollisiin toimituksiin. Opetukseen liittyvä vierailukäynti kirkossa ei ole uskonnollinen tilaisuus, mikäli siellä ei osallistuta jumalanpalvelukseen tai muuhun hartauden harjoittamiseen. Myöskään yksittäisen virren laulaminen koulun kevät- tai joulujuhlassa ei tee tuosta juhlasta uskonnon harjoitusta.
Koulujen osalta kävi selväksi, että opetussuunnitelman mukainen uskonnon opetus ei edelleenkään ole perustuslain 11 §:ssä tarkoitettua uskonnon harjoittamista, joten se on uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville pakollinen oppiaine. Käsite ”tunnustuksellinen” on korvattu käsitteellä ”oman uskonnon opetus”. Oman uskonnon opetusta ovat esimerkiksi rukoukset ja tutustuminen uskonnollisiin toimituksiin. Opetukseen liittyvä vierailukäynti kirkossa ei ole uskonnollinen tilaisuus, mikäli siellä ei osallistuta jumalanpalvelukseen tai muuhun hartauden harjoittamiseen. Myöskään yksittäisen virren laulaminen koulun kevät- tai joulujuhlassa ei tee tuosta juhlasta uskonnon harjoitusta.
Vastaukset 22
Vanhimmat
että pappi pitää aamunavauksen joka perjantaiaamu, kuten ainakin minun koulussani on?
Ketkä ovat kuulemassa tuota aamunavausta? Jos tilanne on järjestetty kirkon jäsenille ja niille, jotka haluavat olla paikalla, niin ok. Kenenkään kirkkoon kuulumattoman ei ole siis pakko osallistua.
Itse aamunavaus ratkaisee paljon. Joissakin kouluissa srk:n työntekijä pitää säännöllisiä aamunavauksia koulun omasta toiveesta ja tällöin kokonaisuus on eettis-kasvatuksellinen. Siihen ei siis liity esim. rukousta. Joissakin kouluissa oppilaat itse saavat pitää aamunavauksia, joissa voi olla tunnustuksellisia elementtejä. Näistä kaikista on hyvä käydä keskustelua koulun sisällä ja koulun ja seurakunnan ja muiden koulun yhteistyötahojen välillä.
Niin, koulussakin juuri tätä selitettiin eli pappi saa toki pitää aamunavauksen ja kaikkien on sitä periaatteessa kiltisti kuunneltava. Mutta jos se kääntyy hartaudenharjoitukseksi (eli esim. rukoiluksi), ei siihen tarvitse osallistua, mikäli ei koe sitä omaksi uskonnokseen eikä halua sitä harjoittaa.
epäkirkollisiin oppiaineisiin.
Uskonnonvapaus ei heitä silti vapauta kuulemasta moraalittomia asioita oppi- ja välitunneilla.
Kirkkoon kuuluvillakaan ei ole pakko osallistua tilaisuuteen, jossa on rukoiluttamista... Lukiolainen voi omin lupinsa näin tehdä. Peruskoululaisen vanhemmat voivat antaa luvan tai ohjeen olla pois.. Kenenkään ei ole pakko osallistua uskonnon harjoittamiseen omatuntonsa vastaisesti... Omatuntoa ei muu tiedä kuin itse..
Tästä voisi jatkaa keskustelua Helsingissä:
OIKEUS USKONNOTTOMUUTEEN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA
- Miten uskonnottomien perheiden ja lasten
katsomusoikeudet toteutuvat päivähoidossa ja koulussa
Alustus- ja keskustelutilaisuus 15.11. klo 18-20
Helsingin yliopisto päärakennus, sali 6 (3.kerroksessa)
Alustajina Esa Ylikoski, lehtori, FM, ja
Eino Huotari, lehtori, ET-opettaja, FM
Keskustelua.
Koulujen uskonnonopetuksen ei pitäisi olla "uskonnoharjoitusta".
Muista uskonnoista asiallisesti kertominen ei ole niiden uskontojen harjoitusta ja kristityt saavat sitä kuunnella yhtälailla kuin mekin kuuntelemme päivät pitkät selostusta kristinuskon moraalista, etiikasta, synnystä, opista ja ties mistä muusta vielä.
Aika helpolla te kristityt pääsette kuitenkin jos vertaa ei-kristittyihin. Kumpihan joutuu enemmän kuulemaan opetusta uskosta jota ei kannata?
Välitunneilla voi lähteä pois porukasta jonka jutut eivät miellytä, tai sitten on vain muutettava omaa asennettaan niin että hyväksyy myös jutut muusta kuin kristinuskosta.
ei ole mitään tekemistä keskenään. Se, että uskoo, EI todellakaan tarkoita sitä, että moraali olisi jotenkin "parempi", kuin ei-uskovalla. Ihminen voi aivan hyvin elää moraalisesti "oikein", mitä se nyt tarkoittaakaan, ilman uskontojakin.
Se tulee keskusradion kautta meillä.
Aiheet ovat olleet laidasta laitaan, joskus tosiaan pelkkää etiikkaa, joskus taas myös kristinuskoa.
tervehdys...
Omituista on se kuinka voi
uskovainen käydä "normi" koulua...
koska koulussa opetetaan tiedettä...
eikä esim raamatullista bioloogiaa...
maantieto on harhaoppista...
fysiikka...kemia... matematiikka..
samoin...
niin kuinka voi uskovainen käydä tälläistä
"vääräoppisten" koulua...
opettaja puhuu toista ja pappi taas ihan toista...
aikuisten pitäisi olla esikuvia kasvavalle nuorelle... hmm.. kumpis näistä nyt puhuu
soopaa... hmm... siinä sitä sitte miettii
12v kun on muutenki pää sekasin kasvamisesta...
nooh.. joskus järki voittaa...
Ev. lut. oman uskonnon opetuksessa peruskoulussa ja lukion kurssilla esitellään jonkun verran, ehkäpä ihan kohteellisesti, muita uskontoja, kuten islamia, juutalaisuutta, hindulaisuutta jne.
Mutta kas kummaa, uskonnottomuuden esittely ainakin oppikirjoissa ja OPS:n peruteissa onkin hyvin olematonta. Kuitenkin suurin katsomuksellinen ryhmä ev.lut. jälkeen on uskonnottomat.
Uskonnon opetus yrittää esittää - ja esittääkin aivan avoimesti ja ohjelmallisesti - valheen, jonka mukaan se olisi vain uskonto, joka antaa vastauksia ns. perimmäisiin kysymyksiin. Kuitenkin on niin, että samoihin kysymyksiin, joihin uskovaisilla on uskonnolisia vastauksia, uskonnottomilla on uskonnotonta pohdintaa ja vastauksiakin.
Esa
Myöhemmin opiskellessasi, tulet huomaamaan, että kaikki mitä sinulle opetetaan, ei välttämättä ole leimattu oikeaksi.
Esimerkiksi, olet varmaankin oppinut koulussa mita numero 2 tarkoittaa, mutta onko kukaan ite asiassa väittänyt että tämä on totta. Olet tullut oppineeksi sen tarkoituksen ja merkityksen nyky yhteiskunnassamme, lähinnä että voit kommunikoida muiden kanssa. Henkilökohtaisesti voit ajatella muuta.
Evoluutio teorian opetus antaa biologialle puolueettoman lähtokohdan. Ainakaan sinua ei pakoteta uskomaan siihen. Ja milta sinusta tuntuisi jos koulussa opeteltaisiin jonkun muun kuin oman uskontosi teoriaa maailman synnystä. Sitten varmaan sekaisin olisitkin.
On ehka vaikeaa olla kriittinen oppija kaksitoista vuotiaana, mutta älä huoli lukiossa pidetään huoli että taidat sen.
teillä on asiat mielestäni hyvin.
Laki uskonnonvapaudesta 1922 tehtiin vähän toisissa oloissa.Ilmari Kianto oli ensimmäinen suomalainen joka solmi siviili vihkimisen .Joutui sen tekemään ulkomailla.Rovastin pojalta se on aika hurja veto. Kirjassaan PYHÄ VIHA hän kuvaa näitä tapahtumia papiston rappeutuneisuutta ja ulkokultaisuutta. Kannattaa tutustua.
Koulun uskontotunteihin osallistuminen on siis pakollista ja myös niillä ja muissakin tilaisuuksissa harjoitettu pakkorukoileminen?
Jos näin on, on perustuslain 11§ rikottu pahasti.
ole uskonnonvapaus käytännössä toteutunut. Täällä oli "Usko ja Urheilu" -tapahtuma, johon koululaiset velvoitettiin osallistumaan uskonnostaan tai uskonnottomuudestaan riippumatta osallistumaan. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut annettu. Tapahtuman takana oli mm. Ylöjärven kunta, Poliisi ym. tahoja, joiden ainakin luulisi olevan tässä suhteessa puolueettomia. Tapahtuman tunnuksena oli ristiä raahaava Jeesus!
""ristiä raahaava Jeesus""
Uskikset on todella TÖRKEITÄ
Eihän Jeesus ole muurahainen.Hänhän kantoi ja et eihän risti ole kohde vaan Jeesus .
Sulla on aivan väärät käsitykset uskovaisista.
Kah, uusi palsta jonka huomasin vasta...
Uskonnonvapauslaki ei sisällä _yhtäkään_ uskonnonvapautta koskevaa pykälää.
Siinä määritellään yhteisömuoto 'rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta'. Eikö helluntaiseurakunnilla ole täysi uskonnonvapaus vaikka ne ovat lähes kaikki rekisteröityjä yhdistyksiä?
Laki puhuu valasta ja vakuutuksesta. Todellisessa uskonnonvapaudessa valtion mikään toimija ei anna minkään uskonnon mukaista valaa.
Laki viittaa uskonnon opetukseen. Puuttuuko kahdelta mormonilapselta muka uskonnonvapaus, kun omaa uskontoa ei opeteta valtion varoilla koulussa?
Laissa kerrotaan miten uskontokuntaan kuuluminen rekisteröidään. Vaatiiko muka uskonnonvapaus, että valtio tietää mitä uskontoa tunnustan, jos mitään?
Vertailun vuoksi kannattaa muistaa, että muualta Suomen laista löytyy uskonnonvapauspykäliä. Esim. rituaaliteurastus on sallittu uskonnollisista syistä ja työtön saa kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta työstä.
Tulkinta siitä, että uusi laki korostaa positiivista uskonnonvapautta on sitäpaitsi hatusta temmattu. Negatiivista uskonnonvapautta ei ole erillislaeissa enää tarpeen mainita, koska perustuslaki sisältää nimenomaisen sitä koskevan lauseen.
kaikke sitä joutuu eläessään kuuntelemaan, eikä se ole mitään pakottamista, muttei kaikke tarvitse uskoa. Suodattaahan terve järki kaiken tarpeettoman
..jos kaikki kerrotaan. Harvoinpa vaan kerrotaan kaikista vaihtoehdoista.