Lyhyestä(?) virsi kaunis.
Nuoruus vuosina, kauan kauan sitten, palvelin Isänmaatani Suomen
laivastossa.
Palveluaikanani tapahtui monenlaisia asioita, mutta yksi, mikä on jäänyt
mieleen on seuraavanlainen.
Tullessani meripalveluksesta eli mereltä maihin, hyppelin pari kertaa
laiturilla, sillä tuntui tosi upealta olla tukevalla maalla.
Merellä ohjusvene oli heilunut kaikkiin mahdollisiin suuntiin eikä se aina
ollut kovin miellyttävää. Se tuntui, suoraan sanottuna, joskun
oksennuttavalta.
Mutta kovanmaan päällä oleminen tuntui viikon merelläolon jälkeen
mukavalta.
Jos olet joskus ollut laivassa, voit ymmärtää mitä tarkoitan?
No, miksi kirjoitan armosta, merellä ja maalla olemisesta?
Siksi, että silloin kun LUULIN pelastuksen menettämisen olevan
mahdollista, se oli kuin olisin ollut hurjissa aalloissa.
Ylös ja alas ylös ja alas....pidin lujasti kiinni etten vajonnut syvyyteen....eikä
hyvältä tuntunut.
Mutta, kun silmäni avattiin näkemään pikkuisen Jumalan armosta,
ymmärsin etten voi pelastustani menettää!
Sen jälkeen tuntui siltä, niinkuin olisin seisonut KALLIOLLA!
Ja KALLIOLLAHAN minä seisonkin...Kristus kalliolla!
Kristus kallio ei heilu eikä hoipu, vaan on vakaa ja antaa vakauden!
Nimim."You should try this at home"
Nuoruus vuosina, kauan kauan sitten, palvelin Isänmaatani Suomen
laivastossa.
Palveluaikanani tapahtui monenlaisia asioita, mutta yksi, mikä on jäänyt
mieleen on seuraavanlainen.
Tullessani meripalveluksesta eli mereltä maihin, hyppelin pari kertaa
laiturilla, sillä tuntui tosi upealta olla tukevalla maalla.
Merellä ohjusvene oli heilunut kaikkiin mahdollisiin suuntiin eikä se aina
ollut kovin miellyttävää. Se tuntui, suoraan sanottuna, joskun
oksennuttavalta.
Mutta kovanmaan päällä oleminen tuntui viikon merelläolon jälkeen
mukavalta.
Jos olet joskus ollut laivassa, voit ymmärtää mitä tarkoitan?
No, miksi kirjoitan armosta, merellä ja maalla olemisesta?
Siksi, että silloin kun LUULIN pelastuksen menettämisen olevan
mahdollista, se oli kuin olisin ollut hurjissa aalloissa.
Ylös ja alas ylös ja alas....pidin lujasti kiinni etten vajonnut syvyyteen....eikä
hyvältä tuntunut.
Mutta, kun silmäni avattiin näkemään pikkuisen Jumalan armosta,
ymmärsin etten voi pelastustani menettää!
Sen jälkeen tuntui siltä, niinkuin olisin seisonut KALLIOLLA!
Ja KALLIOLLAHAN minä seisonkin...Kristus kalliolla!
Kristus kallio ei heilu eikä hoipu, vaan on vakaa ja antaa vakauden!
Nimim."You should try this at home"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ihmettelen miten joku voi ajatella noin. Mistä hiton kolosta te ryömitte esiin?