Minä en elä ollenkaan.

Olet ilmeisesti päässyt uskonlahkosta irti. Voisin kuvitella, että aluksi elämä tuntuu tyhjältä ja mitättömältä, ainakin jos kaikki ystävät ovat olleet lahkolaisia. Käyttääkseni uskovaisten termiä, ehkäpä olet "uudestisyntynyt" havahtuessasi todellisuuteen. Saatat ruveta vielä tuntemaan iloa, ystävyyttä, rakkauttakin nyt kun olet sielullisesti vapaa.

Jos käytetään omia vertauskuviasi, voitaisiin ajatella, että polttopuu se vasta tärkeää onkin: tuottaa lämpöä ihmisille, vähän valoakin, antaa turvaa talven kylmyyttä vastaan...

Tuollainen mieliala taitaa olla yleistä huumeesta luopumisen jälkeen. Kyllä se siitä iloksi muuttuu, kun huomaa mistä on vapautunut.

Tahdon toivottaa Sinulle Jumalan armoa ja rukoilen Häntä avuksesi. Herra valistakoon kasvonsa Sinulle ja olkoon Sinulle armollinen.

Rauhan terveisin
Jukka Virtanen

Mutu tuntumani on se, että sinun sisälläsi kasvaa vielä uskon siemen. Muuten et olisi kirjoittanut siitä tänne.

Tässä yhden lempilauluni sanat:

SINÄ KAIPAATKO

1. Sinä kaipaatko täyteyttä hengen sen, joka tulvailee uskossa Jeesuksen, joka vuotavi kädestä mestarin, tyhjän tyhjihin sieluihin?

2. Tämä siunaus armosta annetaan, omat ansiot turhuutta, roskaa vaan. Kiinnä katseesi vuorehen voittoisaan, pyhän Golgatan kukkulaan.

3. Yhden ainoan voit sinä tehdä vaan: olla mestarin edessä polvillaan. Kierrä alttarin sarvihin kädet nuo, pyydä: "avaa jo virran vuo."

4. Vaivu alttarin juurehen sellaisnaan, kiinnä katseesi kuolevaan karitsaan, siellä löytyvi voiman sun henkesi, joka täyttävi toiveesi.

5. Kerro Herralle voimasi heikkous, Hälle syntisen syömmesi saastaisuus. Muista: heikkojen voimana Kristus on, Hän on auttaja verraton.

6. Tyhjät astiat Herralta saavat vaan lahjan kalliin, mi vuotavi taivaastaan. Nardusöljyhän haavoihin lääkkeen tuo, sielu lähteestä vettä juo.

7. Hiljaa Henkensä virta nyt aukeaa, veren voima jo huuhtoaa, puhdistaa. Kädet rakkahat arpia kantavat ylivuotaen siunaavat.

-Hilja Aaltonen-