Uskonnot häviävät.

Siitä, ovatko uskonnot totta ja onko jumalaa olemassa on väitelty varmasti tuhansia vuosia. Jos uskonnot pystyisivät selitämään elämän synnyn ja kaiken muun, niin eivätköhän kaikki ihmiset olisi alkaneet uskomaan jo näin pitkän ajan kuluessa.

Toisaalta myös ateisteja on varmasti ollut niin kauan kuin uskontojakin, mutta joskus 1000 vuotta sitten eivät ateistit ole pystyneet vastaaman järjen tai minkään muunkaan avulla kysymyksiin joihin uskonta on tarjonnut edes jonkinlaisen vastauksen, kuten maapallon synty. Ateistien määrä onkin lisääntynyt samalla kun tiede on edennyt ja asioita on pystytty perustelemaan järjen avulla. Ainakin Suomessa on ateismin lisääntyminen ollut varmaankin melko nousujohteista koko 1900-luvun.

Eli kun tiede kehittyy tarpeeksi pitkälle ja saadaan lisää asioita selville, niin uskontojen merkitys vähenee. Lopulta tiede tarjoaa paremman selityksen maailman synnylle ja muille ilmiöille kuin uskonnot ja tällöin uskonnoilta menee pohja. Tietenkin myös elämänlaadun on parannuttava, jotta ihmisten ei tarvitse enää paeta todellisuutta uskontojen valheisiin. Eli väitän, että jos ihmisten elämä tulee riittävän turvalliseksi ja tiede jatkaa kehitystään nykyiseen tahtiin, niin melko nopeasti (n. 100 vuoden aikana) uskontojen kannattajakunta vähenee merkittävästi.
16770
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Uskonto on tärkeä asia. Se ehkäisee hulluksitulemista silloin kun ihminen on äärimmäisen epätoivoinen sairauden, köyhyyden tai jonkin vastaavan syyn takia.

Aikaisemmin hallitsijat ovat tarvinneet uskontoa ylläpitämään kuuliaisuutta. Kansalaisten mieliin on saatettu, että jokin suurempi näkee kaiken. Olkaapas ihmisiksi.

Äänestä

Olet päättelyissäsi n. sata vuotta myöhassä! Nimittäin edellisen vuosisadanvaihteessa ateismi ja tieteisusko oli voimakkaimmillaan. Esimerkiksi analyyttinen filosofia ja positivismi yleensä on todettu puutteellisiksi filosofisiksi maailmanselityksiksi useimmissa myöhäisimmissä suuntauksissa. Siis tiedot uskonnon kuolemasta ovat ennenaikaisia ja liioteltuja. Jokainen tieteellinen "tieto" herättää vain lisää kysymyksiä. Esim. teoreettinen fysiikka on "transsendoinut" itsensä. Sehän kuullostaa "ihmeellisemmältä" kuin Raamattu konsanaan. Nöyryyttä,hyvä veli, olemisen ihmeen edessä!

Äänestä
  • niin kaikkitietäväinen, mutta noista teidän viesteistä huomasi, että sinä tiedät PALJON ENEMMÄN kuin hän. Ainakin tästä asiasta....

    Äänestä

  • on olevinaan kirjoitti:

    niin kaikkitietäväinen, mutta noista teidän viesteistä huomasi, että sinä tiedät PALJON ENEMMÄN kuin hän. Ainakin tästä asiasta....

    minä olevinani kaikkitietävinen? No saatan olla. Koittakaa kestää. Se varmaan johtuu siitä, että yritän yleensä etsiä jonkun järjellisen vastauksen kysyymyksiin näillä vajavaisilla tiedoilla joita minulla on. Mielestäni ei ole järkevää vastata kysymykseen sanomalla, että en minä tiedä. Se ei ainakaan vie keskustelua eteenpäin.

    Äänestä

Kyllä ainakin Suomessa ateistien määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt.

Äänestä
  • kirkostaeroamisten määrä on lisääntynyt. Onko kristinusko menettänyt uskovaisia jollekin muulle uskonnolle? Miten ateistien määrää mitataan?

    Äänestä

Ole onnelinen, että olet pystynyt vielä säilyttämään lapsenuskosi tieteeseen. Kaikki on selitettävissä kunhan tutkitaan tarpeeksi ;)

Selitä minulle:

Mihin äärettömyys loppuu?

Mistä kaikki koostuu?

Löytyykö vielä jokin jakamaton alkeishiukkanen joka selittää aineen olemassaolon?

Mistä ko. hiukkanen on tehty?

Mistä kaikki on syntynyt?

Voiko jotain olla ilman, että se on syntynyt jostain?

Luonnollisesti uskonnot ovat suurimmaksi osaksi puppua ja toisaalta tiede pystyy selittämään monia asioiden syysyhteita. Kuitenkin lopullinen olemassaolon selitys vaatii yliluonnollisen selittävän tekijän, jota emme voi ymmärtää.

Vaatiiko olemassa olo selityksen? Jos ei vaadi, niin silloin kaiken muun selittäminen saattaa onnistua ilman jumalaakin, joskaan en siitäkään olisi ihan varma.

Jotten antaisi väärää kuvaa itsestäni, niin kerron sen verran, että uskon vakaasti jonkinlaisen jumalan olemassaoloon. Siihen kenen jumala se on en ota kantaa.

Äänestä
  • Kysymys oli siis uskonnollisuuden vähenemisestä...
    Totta! Uskonnollisuus vähenee, koska tiede ja valistus korvaa uskonnon.

    Kysymyksiisi:

    1) Ilmeisesti alkuräjähdys on saattanut aikaan kaiken sen mistä tiede nykyään tietää. Maailmankaikkeus galakseineen leviää jatkuvasti alkuräjähdyspisteestä laskien. Ilmeisesti sen ulkopuolella ei ole vain mitään.
    Tällainen kysymys on kokonaisuutena typerä, koska me emme tee tuollaisella tiedolla kuitenkaan yhtään mitään. Antaa siis tieteen selvittää asioita.

    2) Kaikki koostuu aineista. Siis materiaaleista. On olemassa hyvin tunnettu aineen ja energian häviämättömyyden laki. Aineella ja energialla on välillään myös vaihdantalaki. Aine voi siis muuttua energiaksi ja päinvastoin. Ne siis eivät katoa.

    3) Aineen olemassaolo on havaittavissa jopa omin silmin ja tunto- sekä hajuaistein. Aine koostuu atomeista ja "alkuaineista". Pienempiäkin hiukkasia on havaittu kuten esim. kvarkit. Mutta näillä ei ole oleellista merkitystä itse aineen olemiseen.

    4) Kyselet sellaisia asioita joihin ei ole tarjolla lopullisia tietoja. Ainoa järkevä asenne tällaisessa on uskaltaa tyytyä epätietoon. Tunnustetaan siis "En tiedä".....
    On paljon tuntemattomia asioita joita selviää tieteen edistymisen myötä. Mutta me emme tuollaisilla tiedoilla tee yhtään mitään.

    5) Mistä kaikki on syntynyt? Taas turha kysymys. Aineen ja energian häviämättömyyden laki kertoo, että aineet ja energia olisivat aina olleet jossakin muodossa olemassa. Vaikka aineiden olomuodot muuttuvat, alkuaineet eivät kuitenkaan katoa. Energia tulee aineista, ja olomuodot energian avulla.
    Ei siis ole ainakaan mitään syytä olettaa mitään luojaa, koska luojan olemassaolo taas toisi esiin uudenlaisen kysymyksen, että "Mistä tulee sitten Luoja?"....
    Aineet ovat kuitenkin olleet ilmeisesti aina.

    6) "Voiko jotain olla ilman, että se on syntynyt jostakin?" Jälleen tarpeeton kysymys.
    Joka tapauksessa on tieto aineen ja energian häviämättömyyden laista joten on syy olettaa aineiden olleen aina olemassa.

    Atomit vetävät toisia puoleensa. Mitä enemmän ainetta on yhdessä, sitä voimakkaampi on vetovoimakin. Suuri paine taas aikaansaa esim. energiaa (lämpöä). Tieteellä on runsaasti tietoa mm. aurinkojen sekä planeettojen synnystä.

    Edellä on selityksiä kysymyksiisi, ja tieteellä niitä on lisää. Ja lisää saadaan tietää tutkimusten myötä edelleenkin.

    Periaate on ettei puuttuvia tietoja pidä mennä paikkailemaan uskomuksilla. Jos jotakin ei tiedetä, niin siitä ei silloin vain tiedetä. Ja silloin tulisi sanoa "En tiedä"... tai "Asiasta ei ole vielä tietoa"...

    Mutta yllä esittämäsi kysymykset on selitettävissä aineen häviämättömyyden lailla. On myös täysi syy katsoa, että luonnonlait olisivat kaikkialla samat. Luonnonilmiöt ja niiden laatu riippuvat siis ympäröivistä aineista ja niiden tiheydestä.

    Lapsellisinta olisi odottaa heti ja nyt lopullinen tieto kaikkeen. Aikuistumiseen kuuluu mm. se, että pystyy elämään pohtimatta liian syvällisiä asioita joihin ei voi saada vielä vastausta. Kaikki siis aikanaan....

    Tärkeintä meidän itsemme kohdalla on pystyä elämään ihmisiksi.

    Ajattelepa, jos olettaisimme kaiken tämän taakse Jumalan? Siitä seuraisi automaattisesti seuraava, vielä kammottavampi kysymys: "Mistä on tullut Jumala jne....?"
    Nyt meillä on sentään tieto aineen ja energian häviämättömyydestä.

    Äänestä

ihmisen luonteen mitenkän niin tuskin uskonnot häviävät. Tiede varmaankin selittää monia asioita toisin kun nyt on mutta jättäkäämme se mihin tiede pystyy sillä niin kuin olet huomannut monille tämä 'elämän tarkoitus' on kysymys joka ei jätä rauhaan ennen kuin on löytänyt tyydyyttävän ratkaisun asiaan. Joillekin merkitystä ei voi mitenkään selittää ilman uskoa johonkin korkeampaan. Ja mitä vikaa siinä jos uskoo niin kauan kuin sitä ei totuutena ryhdy syöttämään muille.
Itse asiassa ihminen pyrkii selittämään omat sisäiset ristiriitansa ja pelkonsa sekä jotenkin löytää rauhaa mieleensä. Tästä tarpeesta uskonnot saavat "polttoaineensa".
Uskontojen merkitys maailman ulkoiseen menoon voi muuttua mutta tuskin ne mihinkään häviävät.

Äänestä

"Uskonnot häviävät"

En kyllä täysin allekirjoita. Uskonnot muuttavat muotoaan, mutta eivät tule koskaan häviämään. Uskonnollisuus on osa ihmistä. Toiselle hengellisyys on merkityksellisempää kuin toiselle. Itselle ei kovin merkityksellistä. Erilaisuus pitää hyväksyä.

"Eli kun tiede kehittyy tarpeeksi pitkälle ja saadaan lisää asioita selville, niin uskontojen merkitys vähenee."

Eli tieteestä tulisi uusi uskonto? Pelottava näkemys.

"Lopulta tiede tarjoaa paremman selityksen maailman synnylle ja muille ilmiöille kuin uskonnot ja tällöin uskonnoilta menee pohja."

Miksi yleensä pitää löytyä kaikelle selitys? Miksei vaan voida hyväksyä, että ihminen on rajallinen eikä varmaan koskaan tule ymmärtämään todellisuuden perimmäisyyttä. Itsellä ymmärrys loppuu jo painovoiman kohdalla. Kaikenlainen ehdottomuus, joustamattomuus ja mustavalkoisuus johtavat vain takaisin lähtöruutuun..

Äänestä

Kun siirryt yläasteelle, opit ehkä huomamaan, kuinka tiede ei osaa kertoa juuri mitään ihmisen olemassaolon eksistentiaalisista kysymyksistä. Eikä antamaan mitää tarkoitusta elämälle. Tiede on täysin kyvytön selittämään esimerkiksi ihmisen tuntemaa kärsimystä. Uskonto voi sitä selittää ja sen tähden se voi myös antaa toivoa. Niin kauan kun on kärsimystä, on myös uskontoja. On tosi naivia ajatella, että tiede voisi selittää tai lopettaa tällaiset eksistentiaaliset pohdinnat, joista uskonnot kertovat.

Äänestä
  • No täytyy myöntää, että tuosta otsikosta tuli vähän liian provosoiva. Kuitenkin viimeinen lause kiteyttää väitteeni. "Eli väitän, että jos ihmisten elämä tulee riittävän turvalliseksi ja tiede jatkaa kehitystään nykyiseen tahtiin, niin melko nopeasti (n. 100 vuoden aikana) uskontojen kannattajakunta vähenee merkittävästi." Eli uskonnot eivät ehkä katoa, mutta epäilen uskovaisten määrän vähenemistä.

    Jos ihmisten elämä ei muutu turvallisemmaksi niin uskonnot varmasti keräävät kannatusta. Juuri siksi, vastoin aikaisempaa olettamustani, ateistien määrä ilmeisesti vähenikin 1900-luvun alussa. Syynä oli tietenkin ensimmäinen ja toinen maailmansota, jotka lisäsivät turvattomuutta. Suomessa on kirkosta eroamisten määrä lisääntynyt viimeaikoina ja tämä varmaankin johtaa myös ateismin lisääntymiseen. Ateistien määrän mittaaminen on kuitenkin vaikeaa, koska ateistit eivät yleensä kuulu mihinkään ateistiseen järjestöön, josta heidän tarkka määränsä olisi helposti selvitettävissä. Eli jos Suomi muuttuu entistä turvallisemmaksi niin luulempa, että kirkkoonkuulumattomien, ja täten myös ateistien, määrä vain kasvaa.

    "Kun siirryt yläasteelle, opit ehkä huomamaan, kuinka tiede ei osaa kertoa juuri mitään ihmisen olemassaolon eksistentiaalisista kysymyksistä."

    Tottakai olemassaolomme on olemassa ainakin jossakin muodossa. Vai miten muka olemassaolomme ei voisi olla olemassa, koska minä ainakin olen mielestäni olemassa? Miten voi kyseenalaistaa olemassaolon olemassaolon? "Ajattelen siis olen olemassa." (Descartes) Taisi fiksu lukiolainen vähän kompastua sivistyssanoihinsa.

    "Eikä antamaan mitää tarkoitusta elämälle."

    Tiede ei varmasti löydä täydellistä selitystä esim. maailman synnylle tai olemassaolon tarkoitukselle, mutta kirkostaeronneiden määrä ainakin osoittaa, että ihmiset eivät ole tyytyväisiä kristinuskon tarjoamaan selitykseenkään.

    "Tiede on täysin kyvytön selittämään esimerkiksi ihmisen tuntemaa kärsimystä. Uskonto voi sitä selittää ja sen tähden se voi myös antaa toivoa."

    Niin ja uskonnotko ovat kyvykkäitä. Kristinusko sanoo vain, että syyttäkää kärsimyksistänne saatanaa. Kuinkakohan moni kokee tuo riittäväksi tai lohduttavaksi selitykseksi?

    "Niin kauan kun on kärsimystä, on myös uskontoja."

    Tuosta olen samaa mieltä kanssasi. Sanoinhan, että "Tietenkin myös elämänlaadun on parannuttava, jotta ihmisten ei tarvitse enää paeta todellisuutta uskontojen valheisiin."

    "On tosi naivia ajatella, että tiede voisi selittää tai lopettaa tällaiset eksistentiaaliset pohdinnat, joista uskonnot kertovat."

    Tarvitaanko olemassaolon pohdintaan uskontoja? Mielestäni olemassaoloa voi pohtia, vaikka ei heti selitä olemassaoloa jumalan avulla.

    Äänestä

  • ------> kirjoitti:

    No täytyy myöntää, että tuosta otsikosta tuli vähän liian provosoiva. Kuitenkin viimeinen lause kiteyttää väitteeni. "Eli väitän, että jos ihmisten elämä tulee riittävän turvalliseksi ja tiede jatkaa kehitystään nykyiseen tahtiin, niin melko nopeasti (n. 100 vuoden aikana) uskontojen kannattajakunta vähenee merkittävästi." Eli uskonnot eivät ehkä katoa, mutta epäilen uskovaisten määrän vähenemistä.

    Jos ihmisten elämä ei muutu turvallisemmaksi niin uskonnot varmasti keräävät kannatusta. Juuri siksi, vastoin aikaisempaa olettamustani, ateistien määrä ilmeisesti vähenikin 1900-luvun alussa. Syynä oli tietenkin ensimmäinen ja toinen maailmansota, jotka lisäsivät turvattomuutta. Suomessa on kirkosta eroamisten määrä lisääntynyt viimeaikoina ja tämä varmaankin johtaa myös ateismin lisääntymiseen. Ateistien määrän mittaaminen on kuitenkin vaikeaa, koska ateistit eivät yleensä kuulu mihinkään ateistiseen järjestöön, josta heidän tarkka määränsä olisi helposti selvitettävissä. Eli jos Suomi muuttuu entistä turvallisemmaksi niin luulempa, että kirkkoonkuulumattomien, ja täten myös ateistien, määrä vain kasvaa.

    "Kun siirryt yläasteelle, opit ehkä huomamaan, kuinka tiede ei osaa kertoa juuri mitään ihmisen olemassaolon eksistentiaalisista kysymyksistä."

    Tottakai olemassaolomme on olemassa ainakin jossakin muodossa. Vai miten muka olemassaolomme ei voisi olla olemassa, koska minä ainakin olen mielestäni olemassa? Miten voi kyseenalaistaa olemassaolon olemassaolon? "Ajattelen siis olen olemassa." (Descartes) Taisi fiksu lukiolainen vähän kompastua sivistyssanoihinsa.

    "Eikä antamaan mitää tarkoitusta elämälle."

    Tiede ei varmasti löydä täydellistä selitystä esim. maailman synnylle tai olemassaolon tarkoitukselle, mutta kirkostaeronneiden määrä ainakin osoittaa, että ihmiset eivät ole tyytyväisiä kristinuskon tarjoamaan selitykseenkään.

    "Tiede on täysin kyvytön selittämään esimerkiksi ihmisen tuntemaa kärsimystä. Uskonto voi sitä selittää ja sen tähden se voi myös antaa toivoa."

    Niin ja uskonnotko ovat kyvykkäitä. Kristinusko sanoo vain, että syyttäkää kärsimyksistänne saatanaa. Kuinkakohan moni kokee tuo riittäväksi tai lohduttavaksi selitykseksi?

    "Niin kauan kun on kärsimystä, on myös uskontoja."

    Tuosta olen samaa mieltä kanssasi. Sanoinhan, että "Tietenkin myös elämänlaadun on parannuttava, jotta ihmisten ei tarvitse enää paeta todellisuutta uskontojen valheisiin."

    "On tosi naivia ajatella, että tiede voisi selittää tai lopettaa tällaiset eksistentiaaliset pohdinnat, joista uskonnot kertovat."

    Tarvitaanko olemassaolon pohdintaan uskontoja? Mielestäni olemassaoloa voi pohtia, vaikka ei heti selitä olemassaoloa jumalan avulla.

    Niin kyllähän "hyvinvointi" vähentää uskovaisten määrää.

    kutenkin haluaisin tietää, mitä mieltä itse olet jumalan tai vastaavan instanssin olemassaolosta.

    Eli onko vai ei, jos et ole varma, niin kumpaa veikkaisit.

    Äänestä

  • onko jumalaa tms. kirjoitti:

    Niin kyllähän "hyvinvointi" vähentää uskovaisten määrää.

    kutenkin haluaisin tietää, mitä mieltä itse olet jumalan tai vastaavan instanssin olemassaolosta.

    Eli onko vai ei, jos et ole varma, niin kumpaa veikkaisit.

    En usko jumalaan. Uskon, että maailmankaikkeudella on alku ja loppu, ihminen syntyy ja kuolee. Noita asioita pidän varmoina. Kuitenkin kaikki mitä tapahtuu alun ja lopun välillä ei ole ennaltamäärätty, mutta alku ja loppu on.

    Äänestä

En sano että näin on mutta kun luen seuraavan Raamatun kohdan, mieleeni tulee kaiken selittävä tiede.

12 Se käyttää ensimmäisen pedon puolesta tämän koko valtaa ja panee maan ja sen asukkaat kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava oli parantunut. 13 Se tekee suuria tunnustekoja ja saa tulen lyömään taivaasta maahan ihmisten nähden. 14 Niillä tunnusteoilla, joita sillä on valta tehdä ensimmäisen pedon nimissä, se johtaa harhaan kaikki maan asukkaat, niin että saa heidät tekemään patsaan sen pedon kunniaksi, jota on isketty miekalla mutta joka on vironnut henkiin. 15 Se on saanut vallan antaa pedon kuvalle hengen, niin että kuva jopa kykenee puhumaan, ja se on myös saanut vallan tappaa kaikki, jotka eivät kumarra pedon kuvaa. 16 Se pakottaa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja orjat, ottamaan oikeaan käteensä tai otsaansa merkin. 17 Kenenkään ei ole lupa ostaa eikä myydä mitään, ellei hänellä ole tätä merkkiä, joka on pedon nimi tai sen nimen luku*.

Äänestä

häviävät kokonaan, mutta muuttuvat tosin tiedon lisääntyessä. Vanhat uskonnot kuolevat pois ja tilalle syntyy uusia uskontoja. Niin on aina ollut ja niin tulee jatkumaankin. Toisten uskontojen elinkaari on pidempi kuin toisten, mutta kuitenkin ajan saatossa häviävät pois varteenotettavana uskontona. Tämänpäivän valtauskonnot ovat tulevaisuudessa vain satuja ja tarinoita eli saavat niille kuuluvan arvonsa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


------> kirjoitti:

Siitä, ovatko uskonnot totta ja onko jumalaa olemassa on väitelty varmasti tuhansia vuosia. Jos uskonnot pystyisivät selitämään elämän synnyn ja kaiken muun, niin eivätköhän kaikki ihmiset olisi alkaneet uskomaan jo näin pitkän ajan kuluessa.

Toisaalta myös ateisteja on varmasti ollut niin kauan kuin uskontojakin, mutta joskus 1000 vuotta sitten eivät ateistit ole pystyneet vastaaman järjen tai minkään muunkaan avulla kysymyksiin joihin uskonta on tarjonnut edes jonkinlaisen vastauksen, kuten maapallon synty. Ateistien määrä onkin lisääntynyt samalla kun tiede on edennyt ja asioita on pystytty perustelemaan järjen avulla. Ainakin Suomessa on ateismin lisääntyminen ollut varmaankin melko nousujohteista koko 1900-luvun.

Eli kun tiede kehittyy tarpeeksi pitkälle ja saadaan lisää asioita selville, niin uskontojen merkitys vähenee. Lopulta tiede tarjoaa paremman selityksen maailman synnylle ja muille ilmiöille kuin uskonnot ja tällöin uskonnoilta menee pohja. Tietenkin myös elämänlaadun on parannuttava, jotta ihmisten ei tarvitse enää paeta todellisuutta uskontojen valheisiin. Eli väitän, että jos ihmisten elämä tulee riittävän turvalliseksi ja tiede jatkaa kehitystään nykyiseen tahtiin, niin melko nopeasti (n. 100 vuoden aikana) uskontojen kannattajakunta vähenee merkittävästi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu