Hypoteettinen kysymys kasteesta

Ei se että suullaan sanoo jotain ole vielä Jeesuksen tunnustamista Herraksi. Ihminen voi tunnustaa sellaistakin mitä hänellä ei ole. Luterilaisen kirkon rippikoulusysteemissä tuhannet nuoret tekee sillä tavalla joka vuosi. Tunnustavat ihmisten edessä uskon. Mitä siis tunnustavat? Eivät mitään, jos uskoa ei edes ole. Tiedän tämän kun olen monen kanssa keskustellut jotka on itse kertoneet että asia oli heidän kohdalla juuri näin: se oli vaan pelkkä muodollisuus joka hoidettiin perinteiden vuoksi ja että saataisiin sukulaisilta rippilahjat. Sama koskee hengellistä elämää kauttaaltaan. Kyllä Jumala ihmisten sydämet tuntee ja henkilökohtaisesta suhteesta tässä on kysymys.

Voi sitten olla niinkin että ajattelee tunnustavansa Jeesuksen ihan vaan varmuuden vuoksi mutta siinä tunnustaessa ja kasteella ollessaan huomaa että kas, nythän jotakin tapahtuu ja alan oikeasti uskoa? Olen sellaisiakin tapauksia kuullut että ihminen on ehtoollisella ollessa tullut uskoon. Ja luin yhden kuvauksen miehestä joka näki unta että teki ratkaisun Jeesuksen puoleen ja kun heräsi huomasi olevansa uskossa. :-)
Siinä on sitten ihminen jo kypsynyt siihen vaiheeseen Jumalan puhuttelussa.

Ja tuskinpa kukaan tuollaista ratkaisua ihan vaan "varmuuden vuoksi" tekee jos ei ole Jumalan puhuttelussa yhtään ollut? Muuten kyseessä on teeskentely ja ehkä jopa pilkkaamismielessä vedetty show. Sellaisella ihmisellä ei varmasti ole sydämessä uskoa, ja kun hän sanoo Jeesus niin se on sana siinä kuin mikä tahansa sana tai nimi. Sillä tavalla maailmassa onkin monia Jeesuksia. Onhan se kaiken lisäksi latinalaisessa amerikassa ihan käypä miehen nimi vielä nykyäänkin.
Olennaista on asenne että onko siinä avunhuutaminen Jumalan puoleen ja tarttuminen todelliseen armoon joka ei ole vain jokin muoto vaan Jeesuksen sisällinen olemus. Hän on vastaus. Ei jokin ulkonainen rituaali siellä tai tuolla.

Kristillisen käsityksen mukaan armo on Jeesuksessa. Ei ole Jumalan armoa saatavissa Hänen ulkopuolellaan. Aika tärkeästä asiasta kysymys siis.

"suun tunnustuksella pelastutaan"

Joutuu siis helvettiin vain, hah hah, mitä taikauskoa.

Raamatussa ssanotaan myös, että usko ilman tekoja on kuollut. Teot ovat käskyjen noudattamista.

Jumala näkee jokaisen ihmisen sydämen
ja valehtelemalla ei voi pelastua.


Makea on miehelle petoksella saatu leipä,
mutta perästäpäin hän saa suunsa täyteen soraa.
Sn.20:17

**

Joka sydämen puhtautta rakastaa
jolla on suloiset huulet
sen ystävä on kuningas.
Sn.22:11

Kuinka siis on? Oletetaan, että joku, joka ei usko, päättää aivan kuin vaikkapa varmuuden vuoksi (ajatellen, etteihän siitä haittaakaan ole) tulla kasteelle ja samalla tunnustaa suullaan Jeesuksen Herraksi, pelastuuko hän?

Kyllä pelastuu. Jokaisesta sanasta meidät laitetaan "tilille". Siksi on hyvä miettiä, mitä suustaan päästelee.
Jos toteutuu huonot, niin tekevät myös hyvät asiat.
Sanotuissa sanoissa on ihmisen elämässä voimaa sekä hyvään että huonoon.