Eräs toinen keskustelu sai minut miettimään, että mitäköhän ateisti pitää hyvänä asiana ja millä perusteella?
Onko teidän mielestänne oikeasi olemassa edes mitään hyvää asiaa?
Onko teidän mielestänne oikeasi olemassa edes mitään hyvää asiaa?
ajatustenlukutaidon vajavuudesta johtuen
jeesusteleva kiihko hihhuli...
16875
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
no kai se on toisen auttaminen, jos joku on hädässä häntä voi auttaa... kai siitä tulee hyvä olo jos joku kiittää jostain... se on kai minusta "hyvää". en tiedä tarkoititko tuota mutta. minun mielestä tuo on esim.
"elämä on parasta huumetta"
harmaa fraasi varmaankin sulle(oletus).mulle ei.
päivä kerrallaa tsiigailee ja ihmettelee tätä koko touhuu.elämän "helppous" on helvetin mukavaa,kun siihen osaa suhtautua.joskus elämä potkii päähän,mut niihän sen pitää potkiakki..ei muuten tunne elävänsä,eikä osaa arvostaa sitä kun elämä hymyilee.
yksityiskohtasesti on turha alkaa selittää mikä elämästä tekee hienoa..meillä jokaisella on omat "tekijämme",jotka elämästämme tekee sellaisen kuin se on.
No niinhän myös se viiltäjä-Jack varmaan ajatteli.
joo... tuo on totta... muutenkin aina sanotaan että uskonto on enemmän tunteen kuin järjen asia... niin on myös: paniikkihäiriö, sosiialisten tilanteiden pelko,fobiat,masennus...... järki kertoo miten asiat on oikeesti mutta tunteet estää asioita muuttumasta...
Usko on tahdon, ei tunteiden tai järjen asia. Näin usko ja tunteet voivat joskus olla ristiriidassakin - varsinkin silloin, kun paniikkihäiriö iskee.
eli sä voit tulla uskoon koska haluat? missä vain? miltä se tuntuu sitten? mistä tiedät että olet uskossa??
En sanonut, että uskoon voi tulla koska ja milloin vain. Usko on Jumalan sanan kuulemista ja sen todesta ottamista. Siihen sanaan voit halusi mukaan vastata "kyllä" tai "ei". Tunteet ja järjen päätelmät seuraavat yleensä vasta myöhemmin, eli uskomisessa tahto tulee ennen kaikkea muuta.
okei.. no miksi ihmiset tulee sitten uskoon?? miksi sä??
Tulin uskoon yksinkertaisesti siksi, koska tarvitsin Jumalaa ja hänen armoaan. Voisi sanoa, että löysin sisäisen luuserini. Tietenkään tässä ei ole mitään järkeä, sillä mitä järkeä on uskoa johonkin vain siksi, että se sattuu sopimaan tilanteeseen. Joka tapauksessa päätin uskoa, ja ne tunteet sekä järki ja tieto ovat myöhemmin ikään kuin vahvistaneet tämän asian. Olen kasvanut kodissa, jossa tiedettä kunnioitettiin lopullisena auktoriteettina. Yhä edelleen kunnioitan tiedettä, ja minua ärsyttää kun sitä jossain kristillisissä piireissä mollataan. Tiede ja usko eivät mielestäni ole mitenkään ristiriidassa, ja tarpeen vaatiessa voin tätä näkemystäni myös puolustaa.
en halua mollata tai mitään.. mutta ymmärsin sen että kyseessä on tunteet siis todellakin. Eli siis saat jonkinlaista hyvää oloa ehkä? koet jotain hyvää kenties? eli kyseessä on tunteet. piste. vai päätitkö usko siksi että haluat tuntea kuuluvasi johonkin? minua vaan kiinnostaa miksi??
En kuulu minkäänlaiseen yhteisöön, ellei sitten sellaiseksi lasketa luterilaista kirkkoa, johon suurin osa suomalaisista kuuluu. Jumalanpalveluksissa käyn kolme neljä kertaa vuodessa mukaanlukien joulu ja pääsiäinen. Mitään yhteisöllistä push uppia en siis saa hengelliseen elämääni tai elämääni muutenkaan. Kuitenkin usko antaa minulle positiivisen perusvireen elämään, vaikka toki tunteet vaihtelevatkin tilanteen mukaan, kuten kaikilla muillakin.
Juu. sain mitä halusin. eli siis uskoa voi pitää jonkinlaisena asianan jonka mieli aiheuttaa. Tänk juu!
No tietysti mieli aiheuttaa uskon! Miten se muuten voisi olla vapaaehtoista? No jaa, se joka ei halua uskoa, ei usko ja sillä siisti.
Hyvä ja paha ovat sanoja, adjektiiveja, jotka kuvailevat subjektin suhdetta johonkin. Suhde voi olla joko rakentava ja iloa tuottava, eli ns. hyvä tai rikkova tai kivulias tms. eli paha.
Krisselismissähän näiden sanojen merkitykset on käännetty päälaelleen, minkä lisäksi ne on absolutisoitu ikään kuin luonnonvoimiksi
ja ruumita on tullut.
hmm..käännetty päälaelleen.
mielipide:"krisselien" ajatustapa johtuu siitä,kun raamattu ei tunne inhimmillisyyttä.
raamattuun on vedetty laidat aasta ööhön ja niiden mukaan tulee toimia.
kuinka helvetissä voi inhimmillisyyden valjastaa?
jos toimit sääntöjen mukaan,jotka eivät inhimmillisyyttä tunne,nii mitä voi odottaa?
raamatun "toinen" pieni "klaffi"..ihminen on inhimmillinen.
"Ateistit" eivät pidä mitään hyvänä. Tämä vaatisi joukkomieltä ja yhteensulautumista, mutta tälläistä ei ole. Yleisesti voisin arvioda, että mitään absoluuttista hyvää ei ateistin mielestä ole, vaan hyvyys on suhteellista, ja arvot vaihtuvat.
Boikotoin sanaa "hyvä" ja "hyvyys". Ne ovat sanoja, joilla oikeutetaan hirvittävimmät teot.
"Onko teidän mielestänne oikeasi olemassa edes mitään hyvää asiaa?"
Eli. Hyvyys on riippuvainen ajasta ja paikasta ja ihmistä jotka ovat kyseisessä tilanteessa, joten ei ole olemassa mitään hyvää tai pahaa, muuten kuin tilanteen huomioden.