Niin,jotenkin tuntuu minustakin siltä,että käyn sitä koulua tyttäreni kanssa.Onko se hyvä asia,en tiedä.Kun näen ,miten uupunut se on joka päivä,eihän se mitään,jos ei olisi perhettä,nuorin meni vasta kouluun.Joka aamu ensin kotityöt,matka toiselle paikkakunnalle,7 tunnin päivä siellä,kotona odottaa ruuanlaitto ,siivous,ym .Perheeseen kuuluvat työt.Sitten on läksyjä pilvin pimein;kyllä hän hyvin nukkuu,tietääkseni.Aamulla aikaisin ylös ja taas sama uudestaan,silloin ´,tällöin teen ruokaa ,ja vien ,että pääsis vähän helpommalla.Nään vain sivusta katsoen,kuinka paljon se opiskelu verottaa ,ns.iäkkäämpänä.Hän kyllä sanoo,että opiskelu on kivempaa,kuin silloin nuorena,mutta se jaksaminen,lapset ja perhe yleensä,ei tahdo huomata,että nyt pitäis äidin elämää vähän helpottaa.Koulu ei kuitenkaan kestä ikuisesti,alle kaksi vuotta.Äiti ei voi kun rukoilla ja toivoa,että kaikki menee hyvin,ja tyttö jaksaa.Nuorin on vähän ns uhmaillut,kaikessa,kun äiti meni kouluun.Se vielä painaa ,ja tekee kaiken raskaammaksi.Mutta toivokaamme voimia!
Sivusta Vain Täytyy seurata
9
679
Vastaukset
Sääli tytärtäsi. Iloitsen siitä, että hänellä on avulias ja ymmärtäväinen äiti.
Mielestäni on surullista ja joskus melkein raivostuttavaa, kun naiset ottavat kaikki kotityöt itse kantaakseen. Voit väittää vastaan, mutta kyllä se on naisesta itsestään kiinni. Monet äidit valvovat suorastaan mustasukkaisesti omaa "työreviiriään". Muut perheenjäsenet eivät osaa tehdä mitään perheen äidin mieleisellä tavalla ja heitä syytellään julkisesti sotkun tms. aiheuttamisesta, kun johonkin ryhtyvät.
Jos useammat naiset jo nuorena kieltäytyisivät yksin kantamasta vastuuta kotitöistä ja jättäisivät tietyt asiat tekemättä, entistä useammat miehet ryhtyisivät itse aktiivisemmiksi. Mielestäni jokaisen perheenjäsenen tulisi kykyjensä mukaan kantaa osansa perheen yhteisistä velvollisuuksista. Kotitöiden suorittaminen ei minusta ole "äidin auttamista", vaan yhteisten töiden tekemistä.
Äitien velvollisuus on opettaa myös lapsensa osallistumaan kotitöihin ja opettaa heille tarvittavat taidot. Näin uusavuttomuuskin vähenisi ja luultavasti kaikki voisivat paremmin.
Nyt tyttärelläsi olisi erinomainen tilaisuus opettaa perheensä omatoimisemmaksi ja aktiivisemmaksi. Olisi varmaan hyvä keskustella perheen kanssa tilanteesta ja miettiä, mitkä kotityöt hän itse voisi välillä jättää tekemättä ja mitä voisi delegoida lapsillekin. Ainakin aamiaiset ja välipalat, pöydän siivoaminen ja tavaroiden laittaminen takaisin omille paikoilleen, monet siivous- ja järjestelypuuhat yms. eivät paljon ikää vaadi.
Voi olla hyvinkin, että hän ei jaksa yrittää muuttaa tilannetta juuri nyt, mutta voisitko sinä ehkä keskustella lapsenlastesi kanssa ja yrittää motivoida auttamaan äitiään? Voisitko sinä opettaa lapsille uusia taitoja ja kodin puuhia? Tai voisitko keskustella lasten kanssa asiasta ja miettiä heidän kanssaan, mitä kukin voisi ja haluaisi tehdä äitiänsä auttaakseen?
Pienet ihmiset voisivat innostua ja tuntea itsensä isoiksi ja tarpeelliseksi. ;))- satu
Niinkuin meidänkin nuoruudessamme, samoin nykyisinkin: nuoret äidit ovat kovilla, vaatimusten ristipaineissa. Usein itsekin mietin, miten voisin keventää taakkaa. Vaikka lapsetkin auttavat ainakin viemällä lautaset tiskipöydälle (kolmevuotiaskin, tottuneesti) ruuan jälkeen, silti koneen lataaminen ja kaikesta vastuun kantaminen miehen työmatkan aikana on kovaa. Kyllähän miehen isäkin vähän ajelee lapsia harrastuksiinsa ja hakee pienintä päiväkodista, mutta kuitenkin. Opiskelua ei varsinaisesti ole muuten kuin mitä nykyinen työelämä aina aiheuttaa ja kiireisiä projekteja.
Silti vähän varon sekaantumasta, vain pyydettäessä, sillä täytyyhän heillä olla se olo ja tunne, että luotamme heidän osaavan ja pärjäilevän hyvin.
- ei sääliä
Nykynaiset valittaa turhaa. Itse olen opiskellut työn ohessa monet vuodet. Yksinhuoltajana hoitanut lapset aikuisiksi ja normaaleiksi työssäkäyviksi yksilöiksi. Työsarkani olen tehnyt innostuneesti ja olen edelleen työelämässä kuuden tunnin työtä tehden. Jatkokoulutusta edelleen kovasti mietin, koska työtäni voisn jatkaa myös vanhempana ja huonokuntoisenakin, kun suuntaan sitä hieman toiselle alalle. Tällähetkellä minulla on neljä lasta viikonloppu hoidossa yö kylässä. Mutta meitä ihmisiä on tietysti monenlaisia. Mulla on energiaa riittänyt, vaikka fyysinen terveys ei ole ollut koskaan hyvä.
- Liselotta
että sinun olisi pitänyt ensin vähän harkita, ennekuin kirjoitit tuon edellisen.
Täällä palstallahan voimme tilittää tuntojamme, anakin pitäisi voida kertoa huolistaankin ja uskaltaa ja voida myöntää heikkotensakin.
Otsikkosi "turha valitus" oli tyly ja vielä tylympi oli nimimerkkisi "ei sääliä."
Tosin loppupuolella myönsit, että meitä ihmisä on monenlaisia. Voimme yhdessä todeta, että niinhän meitä on, mutta voitko yhtyä siihen kun sanon, että ymmärtäminen, rohkaisu ja tukeminen olisi joissakin tapauksessa asiallisempi ja ainakin inhimmillisempi tapa vastata huolestuneelle tai väsyneele kanssakulkijalleen. - Yxsilö
Liselotta kirjoitti:
että sinun olisi pitänyt ensin vähän harkita, ennekuin kirjoitit tuon edellisen.
Täällä palstallahan voimme tilittää tuntojamme, anakin pitäisi voida kertoa huolistaankin ja uskaltaa ja voida myöntää heikkotensakin.
Otsikkosi "turha valitus" oli tyly ja vielä tylympi oli nimimerkkisi "ei sääliä."
Tosin loppupuolella myönsit, että meitä ihmisä on monenlaisia. Voimme yhdessä todeta, että niinhän meitä on, mutta voitko yhtyä siihen kun sanon, että ymmärtäminen, rohkaisu ja tukeminen olisi joissakin tapauksessa asiallisempi ja ainakin inhimmillisempi tapa vastata huolestuneelle tai väsyneele kanssakulkijalleen.Toiset ihmiset kestävät ja pystyvät uskomattomiin suorituksiin. Yksinhuoltajana on mies vähemmän huoltapidettävien joukossa. Ei tarvitse taistella puolison kanssa valinnoista. Toisella lapset ovat terveitä ja sopeutuvaisia. Toisen lapset sairastelee ja ovat tunneherkkiä, paljon huomiota vaativia.
Pahinta mitä tiedän on huippusiisti äiti, joka juoksee aina rikkaimuri kädessä ja silittää t-paidat. Olisi senkin ajan lastensa kanssa ulkona. - Liselotta
Yxsilö kirjoitti:
Toiset ihmiset kestävät ja pystyvät uskomattomiin suorituksiin. Yksinhuoltajana on mies vähemmän huoltapidettävien joukossa. Ei tarvitse taistella puolison kanssa valinnoista. Toisella lapset ovat terveitä ja sopeutuvaisia. Toisen lapset sairastelee ja ovat tunneherkkiä, paljon huomiota vaativia.
Pahinta mitä tiedän on huippusiisti äiti, joka juoksee aina rikkaimuri kädessä ja silittää t-paidat. Olisi senkin ajan lastensa kanssa ulkona.Tiedätkö, minusta on vielä pahempi sellainen omayväisyyttä uhkuva "suorittaja", niinkuin tuossa yllä.
Ihmisestä puuttuu inhimillisyys. Tyyli on :"Minä, minä olen tehnyt , minä en valita, lapset ovat hyviä, minä olen pystynyt."
Tai oikeastaan, ei se inhimillisyyden puutetta taida olla, sillä noita "kunnon" ihmisiähän on paljonkin, mutta voi miten kolealta mahtaa tuntuu heidän lähellään olevista!
Hyvin inhimillistähän itsensä kehuskelu onkin.
- yli 60 v
Kyllä aikuinen ihminen tietää, jos haluaa opiskella ja osaa järjestää asiansa. Anna heidän hoitaa asiansa tavallaan. Vanhan äidin tulee väistyä eikä päivitellä aikuisten ihmisten jaksamisia ja tekemisiä. Jokainen aikuinen sukupolvi on halunnut tehdä oman mielensä mukaan. Vanhanakin olisi paras elää reppaasti omaa eläämäänsä eikä seurata ja päivitellä muiden tekemisiä.
- Samaa ikäluokkaa
nikkiä, mutta sama "ei sääliä" olet kuitenkin.
Neuvo vain itseäsi! - ei sääliä
Samaa ikäluokkaa kirjoitti:
nikkiä, mutta sama "ei sääliä" olet kuitenkin.
Neuvo vain itseäsi!Minä joka kirjoitin "ei sääliä" en kirjoittanut tuota edellistä. Se oli joku toinen. Aika erikoinen juttu muuten, noista lapsista kun kerroin aikaisemmin, että olivat yö kylässä, yksi oli minulle ihan vieras. Vanhemmat olivat olleet menossa iltaa viettämään, ja tämä lapsi oli kuullut että kavereilla on hoitopaikka, niin pyysi myös mulle hoitoon. Lapsi oli kolmasluokkalainen ja mulle ihan tuiki tuntematon. Lupasin ottaa, kun soitettiin illalla ja kysyttiin. Kun menimme avaamaan alaovea, tyttö seisoi oventakana iloisena ja ojensi suoraan kakskymppistä palkaksi. Kyllä minä nauroin, oli niin hauskan näkönen tilanne. Annoin iltapalan, aamiaisen, kävimme tekemässä ulkona lumiukkoja, askarreltiin joulukoristeita, tarjosin perunaruokaa ja jäätelöä. Meillä oli kyllä kivaa. Kun tyttö lähti seuraavana päivänä, sanoin että saa tulla toistekin. Niin vaikka olen sitä mieltä, että ei sääliä otan silti muksuja hoitoon ihan ilokseni, en säälistä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1342024Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.291082- 69883
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?262770Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65760- 14744
- 83693
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132687Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.213679- 26673