ehkäpä juuri siksi sitä harrastaakin yleensä joku mistään tietämätön teini.vähän tähän tyyliin vittu jenkit on perseestä mä boikotoin kaikkea mikä niinhin liittyy.silti ne natiaiset tekee ja ostaa lähes kaiken mikä niihin liittyy.
boikotit lapsellisia
hommia
13663
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
oli massiivisen älykäs ja hyvin perusteltu: Kiitos tuomastasi valosta!
Boikotti on erinomainen ja tehokas tapa vaikuttaa. Yli 50 vuoden kokemuksella voin sanoa, että on laitettu isojakin buulaakeja polvilleen. Voi olla että on vain vähän liian iso asia Ruutupään hahmottaa.
tuossa on hieman asian tynkääkin, sen OLIS tietenkin voinut kirjoittaa vähän vähemmän provokatiivisesti...
Otetaas vaikka tämä surullisen kuuluisa lapsityövoima: on seutuja joissa toimeentulo on PELKÄSTÄÄN näistä pajoista, joissa lapset työskentelevät, kiinni.
Eli, jos boikotti estäisi heidän toimeentulonsa, niin..mitäs sitten. Loogisin ajatushan on, että he pääsevät kouluun ja paremman elämän alkuun.
Juu, mutta kun ei se nyt aina ihan ole niin. Kouluja ei välttämättä ole ja jos on, nälkäänkuolevat lapset varmasti olisivat sen sijaan ruokaa etsimässä, kerjuulla, itseään myymässä jne.
Tää on niin kaks piippuinen asia, että pahaa tekee.
(Toisaalta eräässä dokumentissa perheen isä istui talonsa rappusilla valittelemassa kun ei töitä ole, piti laittaa lapsi töihin pienellä palkalla. Tuli mieleen miksei hän ITSE mennyt tekemään sitä pienipalkkaista työtä..asenteet ja ylpeys...?)
Toinen esimerkki; käytetään puuvillasta tehtyjä vaatteita koska ne ovat luonnontuotteita. Siis ei keinokuituja.
Olette tienneet, että YHDEN puuvillakilon huuhtelemiseen menee 1000 litraa puhdasta vettä.
Siis tuhat litraa juomakelpoista vettä, joka on luonnollisesti pois ihmisiltä. Alueilla joissa vettä on muutenkin vähän.
Ja yhdestä puuvillakilosta ei todellakaan tehdä montaa merkkipuseroa tai housuja.
Jos aletaan boikotoimaan, pitäis tietää suurin piirtein KAIKKI maailman asiat. Me ostamme paljon tuotteita joista emme tiedä yhtään mitään, usein ihan peruskamaa jota ei tule mietittyä edes.
Ainoo kunnon boikotti mielestäni on, ettei osta mitään mitä ei OIKEASTI tarvitse.
Tämä taas on jokaisen päässä mitä muka tarvii ja mitä ei.
Vähempi materialismi on varmin tie boikotoida.
Mutta silläkin on kääntöpuolensa.
Sekin vie monelta elinkeinon tai työpaikan.
Tää maailma, eli me, olemme vaan niin epäoikeudenmukaisia, vaikka yrittäisimme olla oikeudenmukaisia.
Idealismi on hyvä asia, ilman sitä ei mikään kehity, mutta pitäis ajatella pitemmälle ja ottaa selvää asioista.
Kyllä mäkin boikotoin, yhtenä turkikset, mutta en usko, että sillä on maailmalle mitään merkitystä.
Turkiksia tullaan aina tekemään, se on varma.
Boikotin idea on siis hyvä ja ylevä, mutta kaikella on kaksi puolta, aina. Ikävä kyllä.
Saa haukkua, ei tässä iässä enää tunnu.
Ps. Ja mä olen siis erittäin huolissani tän maapallomme tilasta ja asukkaista, aivan kuten kaikki boikottiliikkeetkin. Jos joku tän ratkaisis olis nero.
Mitä sinä muuten ostit eilen?
Kiitos Mama!
Tarpeettoman tavaran ostamisen välttäminen on tietysti tehokkain boikotti. Totta on, että vähän kirpasee kun ajatellaan sitä, että menee köyhän, nälkäisen ja sairaan lapsen ainoa elinkeino kun en osta lapsityövoimalla tehtyä tuotetta. Toisaalta mistähän lapsiparat ovat aikaisemmin elantonsa saaneet?
Tämä maailmassa toimiva ja meidän kannattama talousjärjestelmähän luo köyhät ja rikkaat eikä ole väliä minkälainen 'poliittinen' aate olisi takana.
Rikkaat riistävät häikäilemättä ja häpeämättä köyhempiään, mutta jos ei ole mitä riistää niin ei voi riistää.
Onhan meillä kehitelty vaihtoehtojärjestelmiäkin kuten reilunkaupan tuotteet. Eri juttu kokonaan kuinka kauan tämäntyyppinen järjestelmä pysyy aidosti riluna.
Oman henkilökohtaisen tieni olen löytänyt paitsi turhan ostamisen välttämisestä, niin myös kierrätyksestä. Ihan vakavasti kierrättämällä voidaan esimerkiksi juuri puuvillaa, pidentää jos ei tuotteen, niin ainakin materiaalin elinkaarta. Idoista sinänsä ei ole puutetta enemmänkin uskottavuudesta ja rahoittajien asentista.
Asiallinen boikotti on siis aina paikallaan, elämää kokeneena muistat varmaan, että boikottia on käytetty ja varmaan käytetään vieläkin, myös markkinoinnin keinona. Mikä sen helpompi tapa heittää kuraa kilpailijan rattaisiin, kuin julistaa internetin välityksellä tuote/palvelu boikottiin!
Aletaan tosiaan olla ASIOIDEN ytimessä! Itse kuulun siihen porukkaan, joka aidosti uskoo asioiden muuttuvan parempaan suuntaan tulevaisuudessa, kun ihmisen ahneuden kasvu pysähtyy johonkin. Mikä se jokin on? Siihen en voi antaa varmaa vastausta, mutta hyvinä veikkauksina voisin heittää valtaa pitävän väestön ikääntymisen (50-60 vuotiaat) ja nuorempien astumisen heidän tilalleen. Nykynuorilla on aivan erilainen maailmankuva kuin enemmistöllä nykyisistä johtajista, ja se ei voi olla vaikuttamatta myöskään näiden johtajien tekemiin päätöksiin. Parhaiten muutosta vauhdittaa tietysti aikanaan tällaisten nuorten maailmankansalaisten siirtyminen pilvenpiirtäjien kokouspöytien ääreen, jossa asiat päätetään. En väitä, etteikö pilvenpiirtäjien ulkopuolella banderollien kanssa huutaminen auttaisi asiaa, mutta se voi myös tehdä paljon hallaa hyville asioille. Asioita, joilla muutosta voidaan vauhdittaa on esim. Reilun Kaupan kautta, vaikka boikotoimalla tuotteita, ja pyrkimällä muuttamaan lähiympäristönkin asenteita. "Think global, act local!"
Puku-miehellä on tulevaisuus edessään, mutta niin on monella muullakin (Kiina, Etelä-Amerikka...). Vaikka nuoriso onkin valistuneempaa kuin edellinen sukupolvi on varmaa että uusia ongelmia, erilaisia kuin nyt, tulee eteen.
Ei taida kuitenkaan olla kovinkaan rakentavaa hakea syitä virheisiin, vain moittimalla edellistä sukupolvea. Pelkään että siitä seuraa vain kompastuminen omaan nokkeluuteen, paremminkin pitäisi miettiä miksi.
Rakentavaa kehitystä tuleekin lähteä hakemaan vanhojen erheiden kautta. En siis tarkoita, että nykyiset 50-60 vuotiaat ovat ajaneet maapallon siihen tilaan missä se on nykyisin. Se kehityskulku on lähtenyt liikkeelle jo montamonta sukupolvea sitten. Syyttelemällä ja jälkiviisastelemalla ei rakenneta yhteistä tulevaisuutta pitkälle, mutta vanhoista virheistä tulisi oppia. Tällä hetkellä muutosilmapiiri tuntuu olevan enemmän marginaalisten piirien agendalla ts. huippufoorumeissa ei kyetä tekemään ISOJA päätöksiä ajoissa ennenkuin on liian myöhäistä.
Tarkoittanet ta ja mitä Pohjois-Amerikassa päätetään.
Siinäpä haastetta, miten saada Pohjois-Amerikan monimiljonääri suuromistajat ymmärtämään että kuitenkaan loputon raharikkaus ei ole elämän päämäärä. Menestystä kuitenkin valitsemallesi tielle...
"Menestystä valitsemalleni tielle?".. Ja saanko kysyä, mille tielle? Kioton sopimus on yksi askel parempaan suuntaan, muttei todellakaan riitä mihinkään varsinaiseen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Se on varsin ikävää että sen ratifiointiin ei suurin saastuttaja lähtenyt, mutta veikkaanpa että parin hurrikaanisyksyn jälkeen alkaa sielläkin vaakakupit kallistua. Se mitä sanot raharikkaudesta on aivan totta. Tällä hetkellä raha on vain ainut asia, jonka avulla voidaan edes hieman luonnon tuhoa. Esimerkkinä päästökauppa ja vieläkin parempana esimerkkinä luonnonarvofutuurit, joilla voidaan käydä kauppaa Chicagon johdannaispörssissä. Nämä futuurit perustuvat siihen, että luonnon (esim. ilma ja vesi) arvo on korkeimmillaan ihmiselle sen ollessa saasteetonta. Kehotan tutustumaan aiheeseen, niin voit huomata miten nämä mainitsemasi "monimiljonäärit" rikastuvat entisestään tälläkin hetkellä ostamalla osuuksia saasteettomasta sademetsästä. Se onko tämä eettisesti oikein tai hyväksyttävää, on eri asia. Mikäli ihmisen perusluontoon kuuluisikin ahneus, niin eikö sitä voitaisi silloin ohjastaa hyvään tarkoitukseen?
Olisikohan tämä seuraava lause jäänyt jotenkin kesken...
Tällä hetkellä raha on vain ainut asia, jonka avulla voidaan edes hieman luonnon tuho.??
---
Valitsemasi tie on esimerkiksi juuri tuo päästökauppa ym. jolla ei todellakaan maailmaa vielä pelasteta mutta saadaanhan siten siirrettyä ongelmia paikasta toiseen.
Väestönkasvun hillitseminen on edelleen ainoa oikea tie, millä voidaan vaikuttaa tulevaisuuden elämään.
Ehkä et vielä tiedä sitä mutta Luonto voittaa aina. Jos laajennat katsantoasi vähän pidemmälle aikavälille huomaat, että monia katatsrofeja mahtuu tämänkin planeetan elinkaareen ja lisää on tuolossa. Me ihmiset vain usein kuvittelemme että maailma olisi jotenkin 'valmis' silloin kun on meidän oma aikamme ja saman harhan vallassa alamme maailmanloppua ennustelemaan...
.. vaan paljon eri harmaita sävyjä... Joo, tuo lause menisi:
Tällä hetkellä RAHA on vain ainut asia, jonka avulla voidaan edes hieman hillitä luonnon tuhoa.
En tiedä, tällaista palstaa lukevien tietotasosta yhtään mitään, mutta voisin aiheeseen liittyen kertoa muutamia asioita:
Puhuttaessa maapallon "kantokyvystä" eli siitä montako meitä tänne vielä mahtuu, otetaan monesti käyttöön ns. ekologisen jalanjäljen käsite. Siitä suora lainaus: "Maapallon asukkaiden keskimääräinen ekologinen jalanjälki on tällä hetkellä 2,3 hehtaaria. Eri maiden ja mantereiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Kun aasialainen ja afrikkalainen jättävät jälkeensä tyydyttävän 1,4 hehtaarin jäljen, niin eurooppalainen vaatii itselleen peräti 5,0 ja pohjoisamerikkalainen huimat 9,6 hehtaaria" (Lähde: www.ruoka-aika.net) Länsimaiden syntyvyys on lähtenyt viime vuosina lähtenyt laskuun, kehitysmaiden ei. Lisää ongelmia tuo, että suurimpien maiden kuten Kiinan ja Intian ELINTASO ja TALOUS on kasvanut huimasti, ja ekologinen jalanjälki suurenee näissä maissa. Nyt meidän länsimaalaisten tehtävä olisi siis sanoa: Älkää tehkö kuten me, vaan tehkää kuten me sanomme! Niin ja, älkää muuten lisääntykö kuin kaniinit! Tässähän tulee siis pienoinen dilemma vastaan:)...
Yksi tapa hillitä väestönkasvua on esimerkiksi koulutuksen ja valistuksen avulla. Reilu Kauppa on yksi monista keinoista kehitysmaiden olojen parantamiseen. Reilua Kauppaa ei vain katsota oikein hyvällä tietyissä päätöksentekopiireissä. Tämän voi huomata, käydessään lähiKAUPASSA ja vertaat Reilun Kaupan tuotteen ns. tavallisen tuotteen HINTAAN. Kehitysmaiden maataloustuotteille asetetaan monenlaisia esteitä, kuten tuontiTULLEJA, maatalousTUKI, jotka kaikki vääristävät osaltaan KILPAILUtilannetta ja pakottavat kehitysmaat ottamaan lisää LAINAA entisestään RIKAStuvilta "länkkäreiltä". EU on omalta osaltaan pikkuhiljaa helpottamassa tätä kehitysmaiden VELKAantumiskierrettä, ja alkaa leikata maatalousTUKIAAN esim. Suomessa sokerin osalta. Ikävä asia perniöläiselle sokerijuurikkaan viljelijälle, hyvä asia päiväntasaajan maiden viljelijöille. Ja molemmat tavoittelevat omaa RAHAllista etuaan.
Mainitsemasi Kioton sopimuskaan ei ole täysin riittävä. Kioton sopimukseen sitoutunut Suomi joutuu ostamaan 20 MEUR:lla päästöoikeuksia ensi vuonna, mikäli tulee erittäin kylmä talvi, vieläkin enemmän. Ja mitä tässä tapahtuu? Suomi ylittää sovitun päästöjen enimmäismäärän, ja OSTAA näin oikeuden saastuttaa lisää. Mitä tämä taas aiheuttaa TALOUDESSA? Eniten saastuttavien yritysten on EDULLISEMPI OSTAA päästöoikeuksia kuin pyrkiä vähentämään omia päästöjään. Vasta kun päästöoikeuksien HINTA nousisi riittävän korkealle tasolle, alettaisiin harkita muitakin vaihtoehtoja...
Aiheesta voisi kirjoittaa lisääkin, mutta yksi rajallinen resurssi AIKA valitettavasti sen estää.
P.S. Toivoisin asiallista kommentointia, enkä viisas vanhus vs. nuori kloppi - vastakkainasettelua...
"Arguing over the Internet is like winning in Special Olympics..."
Hienosti, hienosti ja hyvin olet teorasi opetellut eikä siinä mitään, asiaahan puhut. Muuten, aivan kuin olisin lukenut teksitisi ennenkin?
Syvemmin kuitenkaan siihen puuttumatta, koska saatan kritisoida tai pahoittaa herkän mielesi, toteaisin kuitenkin että väestön liikakasvu ympäristön resursseihin nähden kulkee käsikädessä köyhyyden kanssa ja sama ilmiö on myös pohjimmiltaan syynä kaikenlaiseen sotimiseen ja sodankaltaisiin tilanteisiin.
Realiteetit eivät aina ole mieluisia, mutta niiden kanssa on elettävä.
boikotissa on niin paljon voimaa kuin boikotoijia, sama juttu ympäristön säästämisessä - jos kaikki ajattelevat, että yksi ihminen ei voi mitään niin se sit on, mutta jos kaikki ajattelisivat, että yksikin ihminen voi tehdä jotain silloin yhdessä kaikki voisivat tehdä jotain