Korkeakoulututkintojärjestelmästä

Juuri noin sitä pitää...

Katsoitko kunnolla, juurihan minä kirjoitin, että Suomessa voi suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai alemman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Lue uudestaan vaikka. Esim. insinööri on alempi ammattikorkeakoulututkinto kuten vaikkapa tradenomikin.

Ylioppilas kirjoitti:

Katsoitko kunnolla, juurihan minä kirjoitin, että Suomessa voi suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai alemman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Lue uudestaan vaikka. Esim. insinööri on alempi ammattikorkeakoulututkinto kuten vaikkapa tradenomikin.

Lue lisää

ja kerroin noiden kaikkien olevan korkeakoulututkintoja, niitä on siis neljää tyyppiä ja duaalimallisesti alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot ja alemmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Siis: siten se on "paras" että se on korkeatasoisin noista, siis sama kuin everstiluutnantti on korkeatasoisempi kuin alikersantti esim.

Ja: periaatteessa jos on onnistunut pääsemään amiksesta yliopistoon, esim. teknilliseen yliopistoon ammattikoulupohjalta, niin sitten on tekniikan ylioppilas yliopistossa, mutta ei ole suorittanut tietenkään ylioppilastutkintoa.

Ylioppilas kirjoitti:

Siis: siten se on "paras" että se on korkeatasoisin noista, siis sama kuin everstiluutnantti on korkeatasoisempi kuin alikersantti esim.

Ja: periaatteessa jos on onnistunut pääsemään amiksesta yliopistoon, esim. teknilliseen yliopistoon ammattikoulupohjalta, niin sitten on tekniikan ylioppilas yliopistossa, mutta ei ole suorittanut tietenkään ylioppilastutkintoa.

Lue lisää

Ei tuollaista vertailua voi suorittaa.

Kekeduutso kirjoitti:

Ei tuollaista vertailua voi suorittaa.

Siis esimerkiksi pataljoonan komentajana toimiva everstiluutnantti ei tiedä sellaisia asioita kuin vaikkapa komppanian vääpeli (lienee yksikköupseeri nykyään) tai niitä asioita ei pataljoonan komentaja varmasti hallitse yhtä hyvin käytännössä kuin ryhmänjohtajana toimiva kersantti. Samaten vaikkapa tekniikan lisensiaatti ei välttämättä tiedä yhtä hyvin käytännössä miten jokin suoritustason tekninen juttu hoidetaan, minkä alemman amk-tutkinnon suorittanut insinööri saattaa osata hyvin.

Alemman amk-tutkinnon suorittanutta tradenomia voisi pitää vaikkapa juuri komppanian vääpelinä ja sitten ylemmän amk-tutkinnon suorittanutta komppanian päällikkönä ja alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta vaikkapa pataljoonatason majurina ja ylemmän korkeakolulututkinnon suorittanutta vaikkapa sitten prikaatinkomentajana toimivana everstinä. Siis kaikki osaavat oman hommansa hyvin, mutta hierarkia on olemassa ja jotkut ovat "korkeammalla" siinä.

Ylioppilas kirjoitti:

Siis esimerkiksi pataljoonan komentajana toimiva everstiluutnantti ei tiedä sellaisia asioita kuin vaikkapa komppanian vääpeli (lienee yksikköupseeri nykyään) tai niitä asioita ei pataljoonan komentaja varmasti hallitse yhtä hyvin käytännössä kuin ryhmänjohtajana toimiva kersantti. Samaten vaikkapa tekniikan lisensiaatti ei välttämättä tiedä yhtä hyvin käytännössä miten jokin suoritustason tekninen juttu hoidetaan, minkä alemman amk-tutkinnon suorittanut insinööri saattaa osata hyvin.

Alemman amk-tutkinnon suorittanutta tradenomia voisi pitää vaikkapa juuri komppanian vääpelinä ja sitten ylemmän amk-tutkinnon suorittanutta komppanian päällikkönä ja alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta vaikkapa pataljoonatason majurina ja ylemmän korkeakolulututkinnon suorittanutta vaikkapa sitten prikaatinkomentajana toimivana everstinä. Siis kaikki osaavat oman hommansa hyvin, mutta hierarkia on olemassa ja jotkut ovat "korkeammalla" siinä.

Lue lisää

Intin hierarkia ei sovi siviilielämään. Normaalilla ihmisellä sen sanoo järkikin.

Ylioppilas kirjoitti:

Siis esimerkiksi pataljoonan komentajana toimiva everstiluutnantti ei tiedä sellaisia asioita kuin vaikkapa komppanian vääpeli (lienee yksikköupseeri nykyään) tai niitä asioita ei pataljoonan komentaja varmasti hallitse yhtä hyvin käytännössä kuin ryhmänjohtajana toimiva kersantti. Samaten vaikkapa tekniikan lisensiaatti ei välttämättä tiedä yhtä hyvin käytännössä miten jokin suoritustason tekninen juttu hoidetaan, minkä alemman amk-tutkinnon suorittanut insinööri saattaa osata hyvin.

Alemman amk-tutkinnon suorittanutta tradenomia voisi pitää vaikkapa juuri komppanian vääpelinä ja sitten ylemmän amk-tutkinnon suorittanutta komppanian päällikkönä ja alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta vaikkapa pataljoonatason majurina ja ylemmän korkeakolulututkinnon suorittanutta vaikkapa sitten prikaatinkomentajana toimivana everstinä. Siis kaikki osaavat oman hommansa hyvin, mutta hierarkia on olemassa ja jotkut ovat "korkeammalla" siinä.

Lue lisää

amk=alokas
ylempi amk=tykkimies
alempi korkeakoulututkinto=vänrikki
ylempi korkeakoulututkinto=kapteeni

Siis korkeakoulututkintoja ovat

alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot

alemmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

esim. tradenomi on alempi ammattikorkeakoulututkinto jos joku sitä kysyy

Ylioppilas kirjoitti:

Siis korkeakoulututkintoja ovat

alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot

alemmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

esim. tradenomi on alempi ammattikorkeakoulututkinto jos joku sitä kysyy

Lue lisää

riittää minulle

Kekeduutso kirjoitti:

riittää minulle

Niin, voidaan siis kysyä, että mikä korkeakoulututkinto, hieman epämääräistä sanoa, ettäminulle riittää korkeakoulututkinto, sama kuin sanoisi, että minulle riittää kulkuväline kun pohditaan vaikka että millähän sitä menisi huomenna töihin. Polkupyörällä, linja-autolla, kuorma-autolla, henkilöautolla??? Siis riittääkö sinulle alempi ammattikorkeakoulututkinto, sekin on korkeakoulututkinto, kuten kaikki tietänevät.

Ylioppilas kirjoitti:

Niin, voidaan siis kysyä, että mikä korkeakoulututkinto, hieman epämääräistä sanoa, ettäminulle riittää korkeakoulututkinto, sama kuin sanoisi, että minulle riittää kulkuväline kun pohditaan vaikka että millähän sitä menisi huomenna töihin. Polkupyörällä, linja-autolla, kuorma-autolla, henkilöautolla??? Siis riittääkö sinulle alempi ammattikorkeakoulututkinto, sekin on korkeakoulututkinto, kuten kaikki tietänevät.

Lue lisää

Ei ole olemassa sellaista määritelmää kuin alempi ammattikorkeakoulututkinto, mutta toki termi ammattikorkeakoulututkinto tasoltaan vastaa alempaa korkeakoulututkintoa.

Mitä tulee siihen parhaaseen tutkintoon (jota itsekin muuten suoritan), et voi sanoa että ylempi korkeakoulututkinto on parempi kuin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sillä ne tuottavat samanlaisen muodollisen kelpoisuuden, eli ovat samantasoisia. Mitä opetuksen sisältöihin tulee, sehän vaihtelee korkeakouluittain ja koulutusohjelmittain niin paljon, että turha alkaa leuhkia!

Olet muuten äärimmäisen lapsellinen ja epävarma itsestäsi, kun jaksat aina hakea huomiota itsellesi...

älykäs kirjoitti:

Ei ole olemassa sellaista määritelmää kuin alempi ammattikorkeakoulututkinto, mutta toki termi ammattikorkeakoulututkinto tasoltaan vastaa alempaa korkeakoulututkintoa.

Mitä tulee siihen parhaaseen tutkintoon (jota itsekin muuten suoritan), et voi sanoa että ylempi korkeakoulututkinto on parempi kuin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sillä ne tuottavat samanlaisen muodollisen kelpoisuuden, eli ovat samantasoisia. Mitä opetuksen sisältöihin tulee, sehän vaihtelee korkeakouluittain ja koulutusohjelmittain niin paljon, että turha alkaa leuhkia!

Olet muuten äärimmäisen lapsellinen ja epävarma itsestäsi, kun jaksat aina hakea huomiota itsellesi...

Lue lisää

"et voi sanoa että ylempi korkeakoulututkinto on parempi kuin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sillä ne tuottavat samanlaisen muodollisen kelpoisuuden, eli ovat samantasoisia"

ikävä tuottaa pettymys, mutta voi sanoa. Lain mukaan eivät tuota samaa kelpoisuutta eli eivät ole samantasoisia siinäkään suhteessa.

olla aukkoja kirjoitti:

"et voi sanoa että ylempi korkeakoulututkinto on parempi kuin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sillä ne tuottavat samanlaisen muodollisen kelpoisuuden, eli ovat samantasoisia"

ikävä tuottaa pettymys, mutta voi sanoa. Lain mukaan eivät tuota samaa kelpoisuutta eli eivät ole samantasoisia siinäkään suhteessa.

Lue lisää

Mistäköhän laista mahdat puhua? Ks. Finlexistä 464/1998 Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 10 §:
"Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto..."

Eli kyllä ne samantasoisiksi luokitellaan lainsäädännössä. Vaikka tietysti voidaan olla eri mieltä siitä, ovatko ne todella sisällöltään samantasoisia. Älä yritä viisastella.

kuin sinä kirjoitti:

Mistäköhän laista mahdat puhua? Ks. Finlexistä 464/1998 Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 10 §:
"Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto..."

Eli kyllä ne samantasoisiksi luokitellaan lainsäädännössä. Vaikka tietysti voidaan olla eri mieltä siitä, ovatko ne todella sisällöltään samantasoisia. Älä yritä viisastella.

Lue lisää

no katsopa sitten samalla laki 353/2003 ja siitä annettu asetus 423/2005.

älykäs kirjoitti:

Ei ole olemassa sellaista määritelmää kuin alempi ammattikorkeakoulututkinto, mutta toki termi ammattikorkeakoulututkinto tasoltaan vastaa alempaa korkeakoulututkintoa.

Mitä tulee siihen parhaaseen tutkintoon (jota itsekin muuten suoritan), et voi sanoa että ylempi korkeakoulututkinto on parempi kuin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sillä ne tuottavat samanlaisen muodollisen kelpoisuuden, eli ovat samantasoisia. Mitä opetuksen sisältöihin tulee, sehän vaihtelee korkeakouluittain ja koulutusohjelmittain niin paljon, että turha alkaa leuhkia!

Olet muuten äärimmäisen lapsellinen ja epävarma itsestäsi, kun jaksat aina hakea huomiota itsellesi...

Lue lisää

Kyllä vain ovat lain silmissä samanarvoisia, tuo ylempi AMK-tutkinto ja ylempi korkeakoulututkinto.

Ja "alempi" AMK on englanniksi Bachelor of... ja ylempi AMK taas Master of , vain sana science puuttuu, joten aika yhteneväiseltä kuulostaa. On ihan sama mitä Ylioppilas tai kukaan muukaan on asiasta henk.koht. mieltä. Näin nämä asiat todellisuudessa menee.

älykäs kirjoitti:

Ei ole olemassa sellaista määritelmää kuin alempi ammattikorkeakoulututkinto, mutta toki termi ammattikorkeakoulututkinto tasoltaan vastaa alempaa korkeakoulututkintoa.

Mitä tulee siihen parhaaseen tutkintoon (jota itsekin muuten suoritan), et voi sanoa että ylempi korkeakoulututkinto on parempi kuin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sillä ne tuottavat samanlaisen muodollisen kelpoisuuden, eli ovat samantasoisia. Mitä opetuksen sisältöihin tulee, sehän vaihtelee korkeakouluittain ja koulutusohjelmittain niin paljon, että turha alkaa leuhkia!

Olet muuten äärimmäisen lapsellinen ja epävarma itsestäsi, kun jaksat aina hakea huomiota itsellesi...

Lue lisää

Laissa on aivan selvänä (juuri muutettiin kesällä 2005 asetusta korkeakoulututkintojärjestelmästä) että on olemassa neljänlaisia korkeakoulututkintoja, koska tuli nuo ylemmät amk:t:

alempia ja ylempiä amk-tutkintoja

alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja

yliopistoille tulee myös kaksiportaisuus nyt takaisin ja amk:ssa uutena asiana

lainaus Suomen laista:

Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005

Valtioneuvoston asetus
korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,

kumotaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä 18 päivänä kesäkuuta 1998 annetun asetuksen (464/1998) 3 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 806/1999,

muutetaan 1 §:n 3 kohta, 2 §, 3 §:n 1 momentin 2 kohta, 5 ja 6 §, 7 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, 8 §, 9 a §, 10 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti ja 11 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 kohta, 3 §:n 1 momentin 2 kohta ja 9 a § asetuksessa 1132/2003, sekä

lisätään asetukseen uusi 9 b § ja 10 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

1 §
«Korkeakoulututkinnot»
Korkeakoulututkintoja ovat:


--------------------------------------------------------------------------------

3) ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa (645/2001) tarkoitetut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot.

2 §
Yliopistot
Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat:

Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan

Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu

Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu

Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu

Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu

Oulun yliopisto

Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu

Turun yliopisto

Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu

Åbo Akademi

Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu

Svenska handelshögskolan

Turun kauppakorkeakoulu

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, aikaisemmin Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu

Tampereen teknillinen yliopisto, aikaisemmin Tampereen teknillinen korkeakoulu

Teknillinen korkeakoulu

Kuvataideakatemia

Sibelius-Akatemia

Taideteollinen korkeakoulu

Teatterikorkeakoulu.

Yliopistoihin luetaan 1 momentin lisäksi puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu, aikaisemmin sotakorkeakoulu, kadettikoulu, merisotakoulu ja ilmasotakoulu. Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämästä koulutuksesta säädetään puolustusvoimista annetussa laissa (402/1974) ja maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa (668/1992).

3 §
Korkeakoulut
Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat:


--------------------------------------------------------------------------------

2) ammattikorkeakoulut, joita ovat:

Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola

Diakonia-ammattikorkeakoulu

EVTEK-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu

Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu

Helsingin ammattikorkeakoulu

Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu – Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi, aikaisemmin Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu

Humanistinen ammattikorkeakoulu

Hämeen ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu – Mellersta Österbottens yrkeshögskola

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Lahden ammattikorkeakoulu

Laurea-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Savonia-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Svenska yrkeshögskolan

Tampereen ammattikorkeakoulu

Turun ammattikorkeakoulu – Åbo yrkeshögskola

Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola

Yrkeshögskolan Sydväst.


--------------------------------------------------------------------------------

5 §
Alemmat «korkeakoulututkinnot»
Alempia korkeakoulututkintoja ovat:

1) eläinlääketieteen, humanististen tieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan kandidaatin tutkinnot sekä oikeusnotaarin tutkinto;

2) ensimmäisen päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen säännösten mukaan suoritetut elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot sekä farmaseutin tutkinto; sekä

3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

akateemisen sihteerin tutkinto

alempi oikeustutkinto

ammattinäyttelijäkurssin tutkinto

diplomiekonomin tutkinto

diplomikirjeenvaihtajan tutkinto

ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

hallintovirkamiestutkinto

hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto

kirjastotutkinto

kirjeenvaihtajan tutkinto

kunnallistutkinto

kuvataiteen tutkinto

lainopillinen diplomitutkinto

liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto

lääketieteen kandidaatin tutkinto

nuorisonohjaajan tutkinto

nuorisotyön tutkinto

näyttelijäkurssin tutkinto

odontologian kandidaatin tutkinto

oopperalaulajan tutkinto

opettajakandidaatin tutkinto

ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto

sosiaalihuoltajatutkinto

sosiaalivakuutustutkinto

sosionomin tutkinto

taloudellis-hallinnollinen tutkinto

teatteritutkinto

toimittajatutkinto

vankeinhoitotutkinto

varanotaarin tutkinto

verovirkamiestutkinto

voimistelunopettajan tutkinto

yhteiskunnallinen tutkinto

yleinen vakuutustutkinto.

6 §
Ylemmät «korkeakoulututkinnot»
Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:

1) elintarviketieteiden, filosofian, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, oikeustieteen, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin ja proviisorin tutkinnot;

2) eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot; sekä

3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

agronomin tutkinto

ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen,

elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

farmasian kandidaatin tutkinto

filosofian kandidaatin tutkinto

hallinto-opin kandidaatin tutkinto

hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto

kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (139/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

kuvataideakatemian loppututkinto

lainopin kandidaatin tutkinto

liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on liikuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (327/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

metsätutkinto

metsänhoitotutkinto

musiikin kandidaatin tutkinto, joka on Sibelius-Akatemian tutkinnoista annettua asetusta (148/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

odontologian lisensiaatin tutkinto

oikeustieteen kandidaatin tutkinto

psykologian kandidaatin tutkinto, joka on psykologian tutkinnoista annettua asetusta (318/1996) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

puutarha-agronomin tutkinto

Sacri ministerii kandidaatin tutkinto

Sibelius-Akatemian diplomitutkinto

taideteollisen korkeakoulun loppututkinto

taiteen kandidaatin tutkinto, joka on taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (440/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

taloustieteiden kandidaatin tutkinto

tanssitaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

teatteritaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

teologian kandidaatin tutkinto, joka on teologisista tutkinnoista annettua asetusta (517/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

teologinen erotutkinto

terveydenhuollon kandidaatin tutkinto

valtiotieteellinen virkatutkinto

valtiotieteen kandidaatin tutkinto

yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

ylempi oikeustutkinto.

7 §
Yliopistojen jatkotutkinnot
Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja sekä aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaista odontologian lisensiaatin tutkintoa. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot.


--------------------------------------------------------------------------------

8 §
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot
Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) sekä sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 §:n, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa.

Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Upseerin tutkinnot, jotka on suoritettu 1 momentissa mainittujen säännösten mukaan, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (612/2001) mukaisesti suoritettu yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. Aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan suoritetut yleisesikuntaupseerin tutkinnot vastaavat tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa.

9 a §
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ovat:

humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

liiketalouden ylempiammattikorkeakoulututkinto

liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto

sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

9 b §
Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot
Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa tarkoitettuja ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja ovat:

ammattikorkeakoulun liiketalouden jatkotutkinto

ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan jatkotutkinto

ammattikorkeakoulun tekniikan jatkotutkinto.

kuin sinä kirjoitti:

Mistäköhän laista mahdat puhua? Ks. Finlexistä 464/1998 Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 10 §:
"Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto..."

Eli kyllä ne samantasoisiksi luokitellaan lainsäädännössä. Vaikka tietysti voidaan olla eri mieltä siitä, ovatko ne todella sisällöltään samantasoisia. Älä yritä viisastella.

Lue lisää

Ei laissa sanota, että ne ovat saman tasoisia/saman arvoisia, ne ovat eri tutkintoja duaalimallin mukaisesti, vaikka siis joihinkin virkoihoin käy kumpi vain, tarkoittaako se, että insinööri (ylempi amk) on saman arvoinen kuin diplomi-insinööri? ei. ja eri tehtäviin koulutetaan

yo.... kirjoitti:

Kyllä vain ovat lain silmissä samanarvoisia, tuo ylempi AMK-tutkinto ja ylempi korkeakoulututkinto.

Ja "alempi" AMK on englanniksi Bachelor of... ja ylempi AMK taas Master of , vain sana science puuttuu, joten aika yhteneväiseltä kuulostaa. On ihan sama mitä Ylioppilas tai kukaan muukaan on asiasta henk.koht. mieltä. Näin nämä asiat todellisuudessa menee.

Lue lisää

Ei tässä ole kysymys mistään milipiteestä vaan faktasta, ja turha varmaan väittää jotain ylempää amk:ta maisteriksi kun englanninkielellä asiaa on hankala ilmaista

Ylioppilas kirjoitti:

Laissa on aivan selvänä (juuri muutettiin kesällä 2005 asetusta korkeakoulututkintojärjestelmästä) että on olemassa neljänlaisia korkeakoulututkintoja, koska tuli nuo ylemmät amk:t:

alempia ja ylempiä amk-tutkintoja

alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja

yliopistoille tulee myös kaksiportaisuus nyt takaisin ja amk:ssa uutena asiana

lainaus Suomen laista:

Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005

Valtioneuvoston asetus
korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,

kumotaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä 18 päivänä kesäkuuta 1998 annetun asetuksen (464/1998) 3 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 806/1999,

muutetaan 1 §:n 3 kohta, 2 §, 3 §:n 1 momentin 2 kohta, 5 ja 6 §, 7 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, 8 §, 9 a §, 10 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti ja 11 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 kohta, 3 §:n 1 momentin 2 kohta ja 9 a § asetuksessa 1132/2003, sekä

lisätään asetukseen uusi 9 b § ja 10 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

1 §
«Korkeakoulututkinnot»
Korkeakoulututkintoja ovat:


--------------------------------------------------------------------------------

3) ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa (645/2001) tarkoitetut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot.

2 §
Yliopistot
Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat:

Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan

Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu

Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu

Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu

Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu

Oulun yliopisto

Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu

Turun yliopisto

Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu

Åbo Akademi

Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu

Svenska handelshögskolan

Turun kauppakorkeakoulu

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, aikaisemmin Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu

Tampereen teknillinen yliopisto, aikaisemmin Tampereen teknillinen korkeakoulu

Teknillinen korkeakoulu

Kuvataideakatemia

Sibelius-Akatemia

Taideteollinen korkeakoulu

Teatterikorkeakoulu.

Yliopistoihin luetaan 1 momentin lisäksi puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu, aikaisemmin sotakorkeakoulu, kadettikoulu, merisotakoulu ja ilmasotakoulu. Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämästä koulutuksesta säädetään puolustusvoimista annetussa laissa (402/1974) ja maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa (668/1992).

3 §
Korkeakoulut
Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat:


--------------------------------------------------------------------------------

2) ammattikorkeakoulut, joita ovat:

Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola

Diakonia-ammattikorkeakoulu

EVTEK-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu

Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu

Helsingin ammattikorkeakoulu

Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu – Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi, aikaisemmin Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu

Humanistinen ammattikorkeakoulu

Hämeen ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu – Mellersta Österbottens yrkeshögskola

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Lahden ammattikorkeakoulu

Laurea-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Savonia-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Svenska yrkeshögskolan

Tampereen ammattikorkeakoulu

Turun ammattikorkeakoulu – Åbo yrkeshögskola

Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola

Yrkeshögskolan Sydväst.


--------------------------------------------------------------------------------

5 §
Alemmat «korkeakoulututkinnot»
Alempia korkeakoulututkintoja ovat:

1) eläinlääketieteen, humanististen tieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan kandidaatin tutkinnot sekä oikeusnotaarin tutkinto;

2) ensimmäisen päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen säännösten mukaan suoritetut elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot sekä farmaseutin tutkinto; sekä

3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

akateemisen sihteerin tutkinto

alempi oikeustutkinto

ammattinäyttelijäkurssin tutkinto

diplomiekonomin tutkinto

diplomikirjeenvaihtajan tutkinto

ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

hallintovirkamiestutkinto

hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto

kirjastotutkinto

kirjeenvaihtajan tutkinto

kunnallistutkinto

kuvataiteen tutkinto

lainopillinen diplomitutkinto

liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto

lääketieteen kandidaatin tutkinto

nuorisonohjaajan tutkinto

nuorisotyön tutkinto

näyttelijäkurssin tutkinto

odontologian kandidaatin tutkinto

oopperalaulajan tutkinto

opettajakandidaatin tutkinto

ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto

sosiaalihuoltajatutkinto

sosiaalivakuutustutkinto

sosionomin tutkinto

taloudellis-hallinnollinen tutkinto

teatteritutkinto

toimittajatutkinto

vankeinhoitotutkinto

varanotaarin tutkinto

verovirkamiestutkinto

voimistelunopettajan tutkinto

yhteiskunnallinen tutkinto

yleinen vakuutustutkinto.

6 §
Ylemmät «korkeakoulututkinnot»
Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:

1) elintarviketieteiden, filosofian, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, oikeustieteen, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin ja proviisorin tutkinnot;

2) eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot; sekä

3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

agronomin tutkinto

ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen,

elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

farmasian kandidaatin tutkinto

filosofian kandidaatin tutkinto

hallinto-opin kandidaatin tutkinto

hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto

kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (139/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

kuvataideakatemian loppututkinto

lainopin kandidaatin tutkinto

liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on liikuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (327/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

metsätutkinto

metsänhoitotutkinto

musiikin kandidaatin tutkinto, joka on Sibelius-Akatemian tutkinnoista annettua asetusta (148/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

odontologian lisensiaatin tutkinto

oikeustieteen kandidaatin tutkinto

psykologian kandidaatin tutkinto, joka on psykologian tutkinnoista annettua asetusta (318/1996) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

puutarha-agronomin tutkinto

Sacri ministerii kandidaatin tutkinto

Sibelius-Akatemian diplomitutkinto

taideteollisen korkeakoulun loppututkinto

taiteen kandidaatin tutkinto, joka on taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (440/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

taloustieteiden kandidaatin tutkinto

tanssitaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

teatteritaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

teologian kandidaatin tutkinto, joka on teologisista tutkinnoista annettua asetusta (517/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

teologinen erotutkinto

terveydenhuollon kandidaatin tutkinto

valtiotieteellinen virkatutkinto

valtiotieteen kandidaatin tutkinto

yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

ylempi oikeustutkinto.

7 §
Yliopistojen jatkotutkinnot
Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja sekä aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaista odontologian lisensiaatin tutkintoa. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot.


--------------------------------------------------------------------------------

8 §
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot
Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) sekä sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 §:n, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa.

Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Upseerin tutkinnot, jotka on suoritettu 1 momentissa mainittujen säännösten mukaan, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (612/2001) mukaisesti suoritettu yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. Aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan suoritetut yleisesikuntaupseerin tutkinnot vastaavat tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa.

9 a §
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ovat:

humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

liiketalouden ylempiammattikorkeakoulututkinto

liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto

sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

9 b §
Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot
Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa tarkoitettuja ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja ovat:

ammattikorkeakoulun liiketalouden jatkotutkinto

ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan jatkotutkinto

ammattikorkeakoulun tekniikan jatkotutkinto.

Lue lisää

lueppa itse se copy pastaamasi laki!

Kukaan ei varmaankaan kuvittele, että AMK-tutkinto ja yliopistotutkinto olisivat samansisältöiset ja siten suoraan verrattavissa toisiinsa, mutta asetuksen 464/1998 mukaan asia on ihan selkeä:ylempi AMK-tutkinto on täysin rinnastettavissa kelpoisuudessaan ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa niissä julkisen puolen viroissa, joissa kelpoisuutena on ylempi korkeakoulututkinto. Joku erikoislaki muistaakseni on asetettu, joka kumoaa tämän sosiaalipuolen johtoviroissa (tullut voimaan myös 1.8.05), mutta muiltaosin sitä ei ole kumottu!



Eli kyllä sinun kohdallasi on nimenomaan kyse mielipiteestä, fakta kun olisi tuo lakiteksti.

Ylioppilas kirjoitti:

Ei laissa sanota, että ne ovat saman tasoisia/saman arvoisia, ne ovat eri tutkintoja duaalimallin mukaisesti, vaikka siis joihinkin virkoihoin käy kumpi vain, tarkoittaako se, että insinööri (ylempi amk) on saman arvoinen kuin diplomi-insinööri? ei. ja eri tehtäviin koulutetaan

Lue lisää

mitenkäs määritellään tämä arvo? Se taitaa nyt olla se olennaisin kysymys? Mutta siihenhän et osaa vastata, koska kaikki kommenttisi perustuvat omiin mielipiteisiisi tai itsellesi sopiviin tulkintoihin laeista?

lukisit itse! kirjoitti:

lueppa itse se copy pastaamasi laki!

Kukaan ei varmaankaan kuvittele, että AMK-tutkinto ja yliopistotutkinto olisivat samansisältöiset ja siten suoraan verrattavissa toisiinsa, mutta asetuksen 464/1998 mukaan asia on ihan selkeä:ylempi AMK-tutkinto on täysin rinnastettavissa kelpoisuudessaan ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa niissä julkisen puolen viroissa, joissa kelpoisuutena on ylempi korkeakoulututkinto. Joku erikoislaki muistaakseni on asetettu, joka kumoaa tämän sosiaalipuolen johtoviroissa (tullut voimaan myös 1.8.05), mutta muiltaosin sitä ei ole kumottu!



Eli kyllä sinun kohdallasi on nimenomaan kyse mielipiteestä, fakta kun olisi tuo lakiteksti.

Lue lisää

"ylempi AMK-tutkinto on täysin rinnastettavissa kelpoisuudessaan ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa niissä julkisen puolen viroissa, joissa kelpoisuutena on ylempi korkeakoulututkinto"

JA MILLÄHÄN PEWRUSTEELLA TUO LAKITEKSTI TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ TUTKINNOT OVAT KOKONAAN KAIKINPUOLIN RINNASTETTAVISSA??? SIINÄHÄN SANOTAAN AINOASTAAN JULKISEN PUOLEN VIROISTA JOIHIN ON KELPOISUUSVAATIMUKSENA YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO. KUINKA SUURI MERKITYS TÄLLÄ KÄYTÄNNÖSSÄ ON? LÄHESTULKOON KAIKKIIN TEHTÄVIIN VALITAAN SE JOKA PARHAITEN SOPII VAIKKA MUODOLLISESTI LAIN MUKAAN VOITAISIIN OTTAAKIN JA SILTIKIN NIITÄ VIRKOJA ON VÄHÄN JOSSA SE NOIN KARKEASTI ON MÄÄRITELTY. ESIM. LÄÄKÄRIN TEHTÄVIIN VAADITAAN LÄÄKÄRIN KOULUTUS, EI KÄY YLEMPI AMK VAIKKA OLISI MIKÄ.

Ylioppilas kirjoitti:

"ylempi AMK-tutkinto on täysin rinnastettavissa kelpoisuudessaan ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa niissä julkisen puolen viroissa, joissa kelpoisuutena on ylempi korkeakoulututkinto"

JA MILLÄHÄN PEWRUSTEELLA TUO LAKITEKSTI TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ TUTKINNOT OVAT KOKONAAN KAIKINPUOLIN RINNASTETTAVISSA??? SIINÄHÄN SANOTAAN AINOASTAAN JULKISEN PUOLEN VIROISTA JOIHIN ON KELPOISUUSVAATIMUKSENA YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO. KUINKA SUURI MERKITYS TÄLLÄ KÄYTÄNNÖSSÄ ON? LÄHESTULKOON KAIKKIIN TEHTÄVIIN VALITAAN SE JOKA PARHAITEN SOPII VAIKKA MUODOLLISESTI LAIN MUKAAN VOITAISIIN OTTAAKIN JA SILTIKIN NIITÄ VIRKOJA ON VÄHÄN JOSSA SE NOIN KARKEASTI ON MÄÄRITELTY. ESIM. LÄÄKÄRIN TEHTÄVIIN VAADITAAN LÄÄKÄRIN KOULUTUS, EI KÄY YLEMPI AMK VAIKKA OLISI MIKÄ.

Lue lisää

pystytkö sinä ylipäätänsä näkemään maailmaa laajemmasta perspektiivistä kuin tuosta iänikuisesta lääkärin kulmasta. Lääkäri on sinänsä todella huono esimerkki, koska sillä ei ole mitään AMK-pohjaista ammattia johon rinnastaa.

Rinnastetaan vaikkapa tradenomi ylempi AMK.ta ja kauppatieteen maisteria, heillä on molemmilla samat kelpoisuudet lain mukaan esimerkiksi kelan keskijohtoon (keksitty paikka), mikäli Kela nyt sattuisi hakemaan ylemmän korkeakoulututkinnon omaavaa.

Siinä olet oikeassa, että työnantajalla on viimekädessä se ylin päätösvalta kenet ottaa ja millä tutkinnolla, siinä ei lailla todellakaan ole juurikaan sananvaltaa.

Ylioppilas kirjoitti:

Laissa on aivan selvänä (juuri muutettiin kesällä 2005 asetusta korkeakoulututkintojärjestelmästä) että on olemassa neljänlaisia korkeakoulututkintoja, koska tuli nuo ylemmät amk:t:

alempia ja ylempiä amk-tutkintoja

alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja

yliopistoille tulee myös kaksiportaisuus nyt takaisin ja amk:ssa uutena asiana

lainaus Suomen laista:

Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005

Valtioneuvoston asetus
korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,

kumotaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä 18 päivänä kesäkuuta 1998 annetun asetuksen (464/1998) 3 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 806/1999,

muutetaan 1 §:n 3 kohta, 2 §, 3 §:n 1 momentin 2 kohta, 5 ja 6 §, 7 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, 8 §, 9 a §, 10 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti ja 11 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 kohta, 3 §:n 1 momentin 2 kohta ja 9 a § asetuksessa 1132/2003, sekä

lisätään asetukseen uusi 9 b § ja 10 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

1 §
«Korkeakoulututkinnot»
Korkeakoulututkintoja ovat:


--------------------------------------------------------------------------------

3) ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa (645/2001) tarkoitetut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot.

2 §
Yliopistot
Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat:

Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan

Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu

Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu

Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu

Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu

Oulun yliopisto

Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu

Turun yliopisto

Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu

Åbo Akademi

Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu

Svenska handelshögskolan

Turun kauppakorkeakoulu

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, aikaisemmin Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu

Tampereen teknillinen yliopisto, aikaisemmin Tampereen teknillinen korkeakoulu

Teknillinen korkeakoulu

Kuvataideakatemia

Sibelius-Akatemia

Taideteollinen korkeakoulu

Teatterikorkeakoulu.

Yliopistoihin luetaan 1 momentin lisäksi puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu, aikaisemmin sotakorkeakoulu, kadettikoulu, merisotakoulu ja ilmasotakoulu. Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämästä koulutuksesta säädetään puolustusvoimista annetussa laissa (402/1974) ja maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa (668/1992).

3 §
Korkeakoulut
Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat:


--------------------------------------------------------------------------------

2) ammattikorkeakoulut, joita ovat:

Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola

Diakonia-ammattikorkeakoulu

EVTEK-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu

Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu

Helsingin ammattikorkeakoulu

Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu – Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi, aikaisemmin Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu

Humanistinen ammattikorkeakoulu

Hämeen ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu – Mellersta Österbottens yrkeshögskola

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Lahden ammattikorkeakoulu

Laurea-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Savonia-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Svenska yrkeshögskolan

Tampereen ammattikorkeakoulu

Turun ammattikorkeakoulu – Åbo yrkeshögskola

Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola

Yrkeshögskolan Sydväst.


--------------------------------------------------------------------------------

5 §
Alemmat «korkeakoulututkinnot»
Alempia korkeakoulututkintoja ovat:

1) eläinlääketieteen, humanististen tieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan kandidaatin tutkinnot sekä oikeusnotaarin tutkinto;

2) ensimmäisen päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen säännösten mukaan suoritetut elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot sekä farmaseutin tutkinto; sekä

3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

akateemisen sihteerin tutkinto

alempi oikeustutkinto

ammattinäyttelijäkurssin tutkinto

diplomiekonomin tutkinto

diplomikirjeenvaihtajan tutkinto

ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

hallintovirkamiestutkinto

hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto

kirjastotutkinto

kirjeenvaihtajan tutkinto

kunnallistutkinto

kuvataiteen tutkinto

lainopillinen diplomitutkinto

liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto

lääketieteen kandidaatin tutkinto

nuorisonohjaajan tutkinto

nuorisotyön tutkinto

näyttelijäkurssin tutkinto

odontologian kandidaatin tutkinto

oopperalaulajan tutkinto

opettajakandidaatin tutkinto

ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto

sosiaalihuoltajatutkinto

sosiaalivakuutustutkinto

sosionomin tutkinto

taloudellis-hallinnollinen tutkinto

teatteritutkinto

toimittajatutkinto

vankeinhoitotutkinto

varanotaarin tutkinto

verovirkamiestutkinto

voimistelunopettajan tutkinto

yhteiskunnallinen tutkinto

yleinen vakuutustutkinto.

6 §
Ylemmät «korkeakoulututkinnot»
Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:

1) elintarviketieteiden, filosofian, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, oikeustieteen, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin ja proviisorin tutkinnot;

2) eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot; sekä

3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

agronomin tutkinto

ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen,

elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

farmasian kandidaatin tutkinto

filosofian kandidaatin tutkinto

hallinto-opin kandidaatin tutkinto

hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto

kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (139/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

kuvataideakatemian loppututkinto

lainopin kandidaatin tutkinto

liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on liikuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (327/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

metsätutkinto

metsänhoitotutkinto

musiikin kandidaatin tutkinto, joka on Sibelius-Akatemian tutkinnoista annettua asetusta (148/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

odontologian lisensiaatin tutkinto

oikeustieteen kandidaatin tutkinto

psykologian kandidaatin tutkinto, joka on psykologian tutkinnoista annettua asetusta (318/1996) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

puutarha-agronomin tutkinto

Sacri ministerii kandidaatin tutkinto

Sibelius-Akatemian diplomitutkinto

taideteollisen korkeakoulun loppututkinto

taiteen kandidaatin tutkinto, joka on taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (440/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

taloustieteiden kandidaatin tutkinto

tanssitaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

teatteritaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

teologian kandidaatin tutkinto, joka on teologisista tutkinnoista annettua asetusta (517/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

teologinen erotutkinto

terveydenhuollon kandidaatin tutkinto

valtiotieteellinen virkatutkinto

valtiotieteen kandidaatin tutkinto

yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

ylempi oikeustutkinto.

7 §
Yliopistojen jatkotutkinnot
Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja sekä aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaista odontologian lisensiaatin tutkintoa. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot.


--------------------------------------------------------------------------------

8 §
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot
Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) sekä sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 §:n, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa.

Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Upseerin tutkinnot, jotka on suoritettu 1 momentissa mainittujen säännösten mukaan, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (612/2001) mukaisesti suoritettu yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. Aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan suoritetut yleisesikuntaupseerin tutkinnot vastaavat tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa.

9 a §
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ovat:

humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

liiketalouden ylempiammattikorkeakoulututkinto

liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto

sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

9 b §
Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot
Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa tarkoitettuja ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja ovat:

ammattikorkeakoulun liiketalouden jatkotutkinto

ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan jatkotutkinto

ammattikorkeakoulun tekniikan jatkotutkinto.

Lue lisää

Minäkin katsoin, mutta en mistään löytänyt mainintaa sinun esittämistä alemmista ammattikorkeakoulututkinnoista. Paikallistaisitko vielä sen kohdan laista minulle. En kaipaa mitään tulkintaa vaan tiedon ko. kohdasta.

jep nimeltä nettiaddiktio. Mutta kuten kovin usein on asian laita, potilas ei itse tunnista sairauden oireita itsessään. Joudumme siis kestämään tätä iät ja ajat.

Hyvä analyysi herra Freud

Tutkinnon tasolla.