Korkeakoulututkintojärjestelmästä

Korkeakoulututkinnot jaetaan Suomen lain mukaan:

1)Alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin

2)Alempiin ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin

Ts. se ei kerro juuri mitään jos sanoo suorittaneensa korkeakoulututkinnon, todellista typeryyttä nykyään puhua epämääräisesti yläkäsitteestä, sama kuin sanoisi, että hankin uuden kulkuvälineen kun tarkoittaa hankkineensa uuden polkupyörän, vaikka näin ilmaisemalla itseään saattaa saada harhautettua jonkun luulemaan, että on ostanut uuden auton. Samaa harrastavat amk:laiset selittäessään suorittavansa korkeakoulututkintoa.

ESIM. TRADENOMI-OPPILAAN PITÄISI SANOA SUORITTAVANSA ALEMPAA AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOA, KUN KERTOO MITÄ OPISKELEE EIKÄ JOHTAA HARHAAN PUHUMALLA EPÄMÄÄRÄISEN VIHJAILEVASTI "KORKEAKOULUTUTKINNOSTA"!

Itse olen suorittamassa ylempää korkeakoulututkintoa, eli parasta noista neljästä eri korkeakoulututkinnosta.
353351
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

Vaadimme parempia provoja!! Tuollaisesta ei kukaan jaksa ottaa hernettä nenään!!

Vaadimme parempia provoja!! Kyllä sinä pystyt parempaankin!!

Äänestä
  • Juuri noin sitä pitää...

    Äänestä

  • Katsoitko kunnolla, juurihan minä kirjoitin, että Suomessa voi suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai alemman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Lue uudestaan vaikka. Esim. insinööri on alempi ammattikorkeakoulututkinto kuten vaikkapa tradenomikin.

    Äänestä

  • Ylioppilas kirjoitti:

    Katsoitko kunnolla, juurihan minä kirjoitin, että Suomessa voi suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai alemman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Lue uudestaan vaikka. Esim. insinööri on alempi ammattikorkeakoulututkinto kuten vaikkapa tradenomikin.

    ja kerroin noiden kaikkien olevan korkeakoulututkintoja, niitä on siis neljää tyyppiä ja duaalimallisesti alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot ja alemmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

    Äänestä

"Itse olen suorittamassa ylempää korkeakoulututkintoa, eli parasta noista neljästä eri korkeakoulututkinnosta."

Miten määrittelet sen olevan paras? Opettaja kertonut?

Onko ylioppilas jos on tullut yliopistoon amiksesta?

Äänestä
  • Siis: siten se on "paras" että se on korkeatasoisin noista, siis sama kuin everstiluutnantti on korkeatasoisempi kuin alikersantti esim.

    Ja: periaatteessa jos on onnistunut pääsemään amiksesta yliopistoon, esim. teknilliseen yliopistoon ammattikoulupohjalta, niin sitten on tekniikan ylioppilas yliopistossa, mutta ei ole suorittanut tietenkään ylioppilastutkintoa.

    Äänestä

  • Ylioppilas kirjoitti:

    Siis: siten se on "paras" että se on korkeatasoisin noista, siis sama kuin everstiluutnantti on korkeatasoisempi kuin alikersantti esim.

    Ja: periaatteessa jos on onnistunut pääsemään amiksesta yliopistoon, esim. teknilliseen yliopistoon ammattikoulupohjalta, niin sitten on tekniikan ylioppilas yliopistossa, mutta ei ole suorittanut tietenkään ylioppilastutkintoa.

    Ei tuollaista vertailua voi suorittaa.

    Äänestä

  • Kekeduutso kirjoitti:

    Ei tuollaista vertailua voi suorittaa.

    Siis esimerkiksi pataljoonan komentajana toimiva everstiluutnantti ei tiedä sellaisia asioita kuin vaikkapa komppanian vääpeli (lienee yksikköupseeri nykyään) tai niitä asioita ei pataljoonan komentaja varmasti hallitse yhtä hyvin käytännössä kuin ryhmänjohtajana toimiva kersantti. Samaten vaikkapa tekniikan lisensiaatti ei välttämättä tiedä yhtä hyvin käytännössä miten jokin suoritustason tekninen juttu hoidetaan, minkä alemman amk-tutkinnon suorittanut insinööri saattaa osata hyvin.

    Alemman amk-tutkinnon suorittanutta tradenomia voisi pitää vaikkapa juuri komppanian vääpelinä ja sitten ylemmän amk-tutkinnon suorittanutta komppanian päällikkönä ja alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta vaikkapa pataljoonatason majurina ja ylemmän korkeakolulututkinnon suorittanutta vaikkapa sitten prikaatinkomentajana toimivana everstinä. Siis kaikki osaavat oman hommansa hyvin, mutta hierarkia on olemassa ja jotkut ovat "korkeammalla" siinä.

    Äänestä

  • Ylioppilas kirjoitti:

    Siis esimerkiksi pataljoonan komentajana toimiva everstiluutnantti ei tiedä sellaisia asioita kuin vaikkapa komppanian vääpeli (lienee yksikköupseeri nykyään) tai niitä asioita ei pataljoonan komentaja varmasti hallitse yhtä hyvin käytännössä kuin ryhmänjohtajana toimiva kersantti. Samaten vaikkapa tekniikan lisensiaatti ei välttämättä tiedä yhtä hyvin käytännössä miten jokin suoritustason tekninen juttu hoidetaan, minkä alemman amk-tutkinnon suorittanut insinööri saattaa osata hyvin.

    Alemman amk-tutkinnon suorittanutta tradenomia voisi pitää vaikkapa juuri komppanian vääpelinä ja sitten ylemmän amk-tutkinnon suorittanutta komppanian päällikkönä ja alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta vaikkapa pataljoonatason majurina ja ylemmän korkeakolulututkinnon suorittanutta vaikkapa sitten prikaatinkomentajana toimivana everstinä. Siis kaikki osaavat oman hommansa hyvin, mutta hierarkia on olemassa ja jotkut ovat "korkeammalla" siinä.

    Intin hierarkia ei sovi siviilielämään. Normaalilla ihmisellä sen sanoo järkikin.

    Äänestä

  • Ylioppilas kirjoitti:

    Siis esimerkiksi pataljoonan komentajana toimiva everstiluutnantti ei tiedä sellaisia asioita kuin vaikkapa komppanian vääpeli (lienee yksikköupseeri nykyään) tai niitä asioita ei pataljoonan komentaja varmasti hallitse yhtä hyvin käytännössä kuin ryhmänjohtajana toimiva kersantti. Samaten vaikkapa tekniikan lisensiaatti ei välttämättä tiedä yhtä hyvin käytännössä miten jokin suoritustason tekninen juttu hoidetaan, minkä alemman amk-tutkinnon suorittanut insinööri saattaa osata hyvin.

    Alemman amk-tutkinnon suorittanutta tradenomia voisi pitää vaikkapa juuri komppanian vääpelinä ja sitten ylemmän amk-tutkinnon suorittanutta komppanian päällikkönä ja alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta vaikkapa pataljoonatason majurina ja ylemmän korkeakolulututkinnon suorittanutta vaikkapa sitten prikaatinkomentajana toimivana everstinä. Siis kaikki osaavat oman hommansa hyvin, mutta hierarkia on olemassa ja jotkut ovat "korkeammalla" siinä.

    amk=alokas
    ylempi amk=tykkimies
    alempi korkeakoulututkinto=vänrikki
    ylempi korkeakoulututkinto=kapteeni

    Äänestä

buahhaahahahaaahahahah....

Oletkos ollut pitkään työelämssä? NO ET TIETENKÄÄN. Oletko sijoittanut rahojasi niin, että ne tuottaisivat sinulle passiivista tuloa? No et tietenkään. Sinun pitää yrittää mopottaa jollain ylemmänalemmantasonkorkeakoulututkinto-soopalla.

Muut lukijat: Nämä ihmiset ovat juuri niitä, jotka yrittävät tehdä muiden ihmisten oloa esim. työpaikoilla sietämättömäksi. Olet sitä, olet tätä.

Rakentakaa omaa tulevaisuutta käyttäen vaikka amk:sta "korkeakoulututkintoa" jos se siltä oikeasti tuntuu! Vittuun tuollaiset määrittelijät. Elämä on ja se kestää hetken.

Äänestä

Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen.

Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Äänestä
  • Siis korkeakoulututkintoja ovat

    alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot

    alemmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

    esim. tradenomi on alempi ammattikorkeakoulututkinto jos joku sitä kysyy

    Äänestä

  • Ylioppilas kirjoitti:

    Siis korkeakoulututkintoja ovat

    alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot

    alemmat ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

    esim. tradenomi on alempi ammattikorkeakoulututkinto jos joku sitä kysyy

    riittää minulle

    Äänestä

  • Kekeduutso kirjoitti:

    riittää minulle

    Niin, voidaan siis kysyä, että mikä korkeakoulututkinto, hieman epämääräistä sanoa, ettäminulle riittää korkeakoulututkinto, sama kuin sanoisi, että minulle riittää kulkuväline kun pohditaan vaikka että millähän sitä menisi huomenna töihin. Polkupyörällä, linja-autolla, kuorma-autolla, henkilöautolla??? Siis riittääkö sinulle alempi ammattikorkeakoulututkinto, sekin on korkeakoulututkinto, kuten kaikki tietänevät.

    Äänestä

  • Ylioppilas kirjoitti:

    Niin, voidaan siis kysyä, että mikä korkeakoulututkinto, hieman epämääräistä sanoa, ettäminulle riittää korkeakoulututkinto, sama kuin sanoisi, että minulle riittää kulkuväline kun pohditaan vaikka että millähän sitä menisi huomenna töihin. Polkupyörällä, linja-autolla, kuorma-autolla, henkilöautolla??? Siis riittääkö sinulle alempi ammattikorkeakoulututkinto, sekin on korkeakoulututkinto, kuten kaikki tietänevät.

    Ei ole olemassa sellaista määritelmää kuin alempi ammattikorkeakoulututkinto, mutta toki termi ammattikorkeakoulututkinto tasoltaan vastaa alempaa korkeakoulututkintoa.

    Mitä tulee siihen parhaaseen tutkintoon (jota itsekin muuten suoritan), et voi sanoa että ylempi korkeakoulututkinto on parempi kuin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sillä ne tuottavat samanlaisen muodollisen kelpoisuuden, eli ovat samantasoisia. Mitä opetuksen sisältöihin tulee, sehän vaihtelee korkeakouluittain ja koulutusohjelmittain niin paljon, että turha alkaa leuhkia!

    Olet muuten äärimmäisen lapsellinen ja epävarma itsestäsi, kun jaksat aina hakea huomiota itsellesi...

    Äänestä

  • älykäs kirjoitti:

    Ei ole olemassa sellaista määritelmää kuin alempi ammattikorkeakoulututkinto, mutta toki termi ammattikorkeakoulututkinto tasoltaan vastaa alempaa korkeakoulututkintoa.

    Mitä tulee siihen parhaaseen tutkintoon (jota itsekin muuten suoritan), et voi sanoa että ylempi korkeakoulututkinto on parempi kuin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sillä ne tuottavat samanlaisen muodollisen kelpoisuuden, eli ovat samantasoisia. Mitä opetuksen sisältöihin tulee, sehän vaihtelee korkeakouluittain ja koulutusohjelmittain niin paljon, että turha alkaa leuhkia!

    Olet muuten äärimmäisen lapsellinen ja epävarma itsestäsi, kun jaksat aina hakea huomiota itsellesi...

    "et voi sanoa että ylempi korkeakoulututkinto on parempi kuin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sillä ne tuottavat samanlaisen muodollisen kelpoisuuden, eli ovat samantasoisia"

    ikävä tuottaa pettymys, mutta voi sanoa. Lain mukaan eivät tuota samaa kelpoisuutta eli eivät ole samantasoisia siinäkään suhteessa.

    Äänestä

  • olla aukkoja kirjoitti:

    "et voi sanoa että ylempi korkeakoulututkinto on parempi kuin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sillä ne tuottavat samanlaisen muodollisen kelpoisuuden, eli ovat samantasoisia"

    ikävä tuottaa pettymys, mutta voi sanoa. Lain mukaan eivät tuota samaa kelpoisuutta eli eivät ole samantasoisia siinäkään suhteessa.

    Mistäköhän laista mahdat puhua? Ks. Finlexistä 464/1998 Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 10 §:
    "Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto..."

    Eli kyllä ne samantasoisiksi luokitellaan lainsäädännössä. Vaikka tietysti voidaan olla eri mieltä siitä, ovatko ne todella sisällöltään samantasoisia. Älä yritä viisastella.

    Äänestä

  • kuin sinä kirjoitti:

    Mistäköhän laista mahdat puhua? Ks. Finlexistä 464/1998 Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 10 §:
    "Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto..."

    Eli kyllä ne samantasoisiksi luokitellaan lainsäädännössä. Vaikka tietysti voidaan olla eri mieltä siitä, ovatko ne todella sisällöltään samantasoisia. Älä yritä viisastella.

    no katsopa sitten samalla laki 353/2003 ja siitä annettu asetus 423/2005.

    Äänestä

  • älykäs kirjoitti:

    Ei ole olemassa sellaista määritelmää kuin alempi ammattikorkeakoulututkinto, mutta toki termi ammattikorkeakoulututkinto tasoltaan vastaa alempaa korkeakoulututkintoa.

    Mitä tulee siihen parhaaseen tutkintoon (jota itsekin muuten suoritan), et voi sanoa että ylempi korkeakoulututkinto on parempi kuin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sillä ne tuottavat samanlaisen muodollisen kelpoisuuden, eli ovat samantasoisia. Mitä opetuksen sisältöihin tulee, sehän vaihtelee korkeakouluittain ja koulutusohjelmittain niin paljon, että turha alkaa leuhkia!

    Olet muuten äärimmäisen lapsellinen ja epävarma itsestäsi, kun jaksat aina hakea huomiota itsellesi...

    Kyllä vain ovat lain silmissä samanarvoisia, tuo ylempi AMK-tutkinto ja ylempi korkeakoulututkinto.

    Ja "alempi" AMK on englanniksi Bachelor of... ja ylempi AMK taas Master of , vain sana science puuttuu, joten aika yhteneväiseltä kuulostaa. On ihan sama mitä Ylioppilas tai kukaan muukaan on asiasta henk.koht. mieltä. Näin nämä asiat todellisuudessa menee.

    Äänestä

  • älykäs kirjoitti:

    Ei ole olemassa sellaista määritelmää kuin alempi ammattikorkeakoulututkinto, mutta toki termi ammattikorkeakoulututkinto tasoltaan vastaa alempaa korkeakoulututkintoa.

    Mitä tulee siihen parhaaseen tutkintoon (jota itsekin muuten suoritan), et voi sanoa että ylempi korkeakoulututkinto on parempi kuin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sillä ne tuottavat samanlaisen muodollisen kelpoisuuden, eli ovat samantasoisia. Mitä opetuksen sisältöihin tulee, sehän vaihtelee korkeakouluittain ja koulutusohjelmittain niin paljon, että turha alkaa leuhkia!

    Olet muuten äärimmäisen lapsellinen ja epävarma itsestäsi, kun jaksat aina hakea huomiota itsellesi...

    Laissa on aivan selvänä (juuri muutettiin kesällä 2005 asetusta korkeakoulututkintojärjestelmästä) että on olemassa neljänlaisia korkeakoulututkintoja, koska tuli nuo ylemmät amk:t:

    alempia ja ylempiä amk-tutkintoja

    alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja

    yliopistoille tulee myös kaksiportaisuus nyt takaisin ja amk:ssa uutena asiana

    lainaus Suomen laista:

    Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005

    Valtioneuvoston asetus
    korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta
    Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,

    kumotaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä 18 päivänä kesäkuuta 1998 annetun asetuksen (464/1998) 3 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 806/1999,

    muutetaan 1 §:n 3 kohta, 2 §, 3 §:n 1 momentin 2 kohta, 5 ja 6 §, 7 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, 8 §, 9 a §, 10 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti ja 11 §,

    sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 kohta, 3 §:n 1 momentin 2 kohta ja 9 a § asetuksessa 1132/2003, sekä

    lisätään asetukseen uusi 9 b § ja 10 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

    1 §
    «Korkeakoulututkinnot»
    Korkeakoulututkintoja ovat:


    --------------------------------------------------------------------------------

    3) ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa (645/2001) tarkoitetut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot.

    2 §
    Yliopistot
    Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat:

    Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan

    Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu

    Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu

    Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu

    Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu

    Oulun yliopisto

    Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu

    Turun yliopisto

    Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu

    Åbo Akademi

    Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu

    Svenska handelshögskolan

    Turun kauppakorkeakoulu

    Lappeenrannan teknillinen yliopisto, aikaisemmin Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu

    Tampereen teknillinen yliopisto, aikaisemmin Tampereen teknillinen korkeakoulu

    Teknillinen korkeakoulu

    Kuvataideakatemia

    Sibelius-Akatemia

    Taideteollinen korkeakoulu

    Teatterikorkeakoulu.

    Yliopistoihin luetaan 1 momentin lisäksi puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu, aikaisemmin sotakorkeakoulu, kadettikoulu, merisotakoulu ja ilmasotakoulu. Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämästä koulutuksesta säädetään puolustusvoimista annetussa laissa (402/1974) ja maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa (668/1992).

    3 §
    Korkeakoulut
    Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat:


    --------------------------------------------------------------------------------

    2) ammattikorkeakoulut, joita ovat:

    Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola

    Diakonia-ammattikorkeakoulu

    EVTEK-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu

    Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

    Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu

    Helsingin ammattikorkeakoulu

    Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu – Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi, aikaisemmin Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu

    Humanistinen ammattikorkeakoulu

    Hämeen ammattikorkeakoulu

    Jyväskylän ammattikorkeakoulu

    Kajaanin ammattikorkeakoulu

    Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

    Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu – Mellersta Österbottens yrkeshögskola

    Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

    Lahden ammattikorkeakoulu

    Laurea-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu

    Mikkelin ammattikorkeakoulu

    Oulun seudun ammattikorkeakoulu

    Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

    Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

    Rovaniemen ammattikorkeakoulu

    Satakunnan ammattikorkeakoulu

    Savonia-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu

    Seinäjoen ammattikorkeakoulu

    Svenska yrkeshögskolan

    Tampereen ammattikorkeakoulu

    Turun ammattikorkeakoulu – Åbo yrkeshögskola

    Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola

    Yrkeshögskolan Sydväst.


    --------------------------------------------------------------------------------

    5 §
    Alemmat «korkeakoulututkinnot»
    Alempia korkeakoulututkintoja ovat:

    1) eläinlääketieteen, humanististen tieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan kandidaatin tutkinnot sekä oikeusnotaarin tutkinto;

    2) ensimmäisen päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen säännösten mukaan suoritetut elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot sekä farmaseutin tutkinto; sekä

    3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

    akateemisen sihteerin tutkinto

    alempi oikeustutkinto

    ammattinäyttelijäkurssin tutkinto

    diplomiekonomin tutkinto

    diplomikirjeenvaihtajan tutkinto

    ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    hallintovirkamiestutkinto

    hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto

    kirjastotutkinto

    kirjeenvaihtajan tutkinto

    kunnallistutkinto

    kuvataiteen tutkinto

    lainopillinen diplomitutkinto

    liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto

    lääketieteen kandidaatin tutkinto

    nuorisonohjaajan tutkinto

    nuorisotyön tutkinto

    näyttelijäkurssin tutkinto

    odontologian kandidaatin tutkinto

    oopperalaulajan tutkinto

    opettajakandidaatin tutkinto

    ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto

    sosiaalihuoltajatutkinto

    sosiaalivakuutustutkinto

    sosionomin tutkinto

    taloudellis-hallinnollinen tutkinto

    teatteritutkinto

    toimittajatutkinto

    vankeinhoitotutkinto

    varanotaarin tutkinto

    verovirkamiestutkinto

    voimistelunopettajan tutkinto

    yhteiskunnallinen tutkinto

    yleinen vakuutustutkinto.

    6 §
    Ylemmät «korkeakoulututkinnot»
    Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:

    1) elintarviketieteiden, filosofian, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, oikeustieteen, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin ja proviisorin tutkinnot;

    2) eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot; sekä

    3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

    agronomin tutkinto

    ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen,

    elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    farmasian kandidaatin tutkinto

    filosofian kandidaatin tutkinto

    hallinto-opin kandidaatin tutkinto

    hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto

    kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (139/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    kuvataideakatemian loppututkinto

    lainopin kandidaatin tutkinto

    liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on liikuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (327/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    metsätutkinto

    metsänhoitotutkinto

    musiikin kandidaatin tutkinto, joka on Sibelius-Akatemian tutkinnoista annettua asetusta (148/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    odontologian lisensiaatin tutkinto

    oikeustieteen kandidaatin tutkinto

    psykologian kandidaatin tutkinto, joka on psykologian tutkinnoista annettua asetusta (318/1996) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    puutarha-agronomin tutkinto

    Sacri ministerii kandidaatin tutkinto

    Sibelius-Akatemian diplomitutkinto

    taideteollisen korkeakoulun loppututkinto

    taiteen kandidaatin tutkinto, joka on taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (440/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    taloustieteiden kandidaatin tutkinto

    tanssitaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    teatteritaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    teologian kandidaatin tutkinto, joka on teologisista tutkinnoista annettua asetusta (517/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    teologinen erotutkinto

    terveydenhuollon kandidaatin tutkinto

    valtiotieteellinen virkatutkinto

    valtiotieteen kandidaatin tutkinto

    yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    ylempi oikeustutkinto.

    7 §
    Yliopistojen jatkotutkinnot
    Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja sekä aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaista odontologian lisensiaatin tutkintoa. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot.


    --------------------------------------------------------------------------------

    8 §
    Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot
    Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) sekä sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 §:n, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa.

    Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Upseerin tutkinnot, jotka on suoritettu 1 momentissa mainittujen säännösten mukaan, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

    Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (612/2001) mukaisesti suoritettu yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. Aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan suoritetut yleisesikuntaupseerin tutkinnot vastaavat tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa.

    9 a §
    Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
    Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ovat:

    humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    liiketalouden ylempiammattikorkeakoulututkinto

    liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

    9 b §
    Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot
    Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa tarkoitettuja ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja ovat:

    ammattikorkeakoulun liiketalouden jatkotutkinto

    ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan jatkotutkinto

    ammattikorkeakoulun tekniikan jatkotutkinto.

    Äänestä

  • kuin sinä kirjoitti:

    Mistäköhän laista mahdat puhua? Ks. Finlexistä 464/1998 Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 10 §:
    "Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon sekä 8 §:n 3 momentin mukaisen tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto..."

    Eli kyllä ne samantasoisiksi luokitellaan lainsäädännössä. Vaikka tietysti voidaan olla eri mieltä siitä, ovatko ne todella sisällöltään samantasoisia. Älä yritä viisastella.

    Ei laissa sanota, että ne ovat saman tasoisia/saman arvoisia, ne ovat eri tutkintoja duaalimallin mukaisesti, vaikka siis joihinkin virkoihoin käy kumpi vain, tarkoittaako se, että insinööri (ylempi amk) on saman arvoinen kuin diplomi-insinööri? ei. ja eri tehtäviin koulutetaan

    Äänestä

  • yo.... kirjoitti:

    Kyllä vain ovat lain silmissä samanarvoisia, tuo ylempi AMK-tutkinto ja ylempi korkeakoulututkinto.

    Ja "alempi" AMK on englanniksi Bachelor of... ja ylempi AMK taas Master of , vain sana science puuttuu, joten aika yhteneväiseltä kuulostaa. On ihan sama mitä Ylioppilas tai kukaan muukaan on asiasta henk.koht. mieltä. Näin nämä asiat todellisuudessa menee.

    Ei tässä ole kysymys mistään milipiteestä vaan faktasta, ja turha varmaan väittää jotain ylempää amk:ta maisteriksi kun englanninkielellä asiaa on hankala ilmaista

    Äänestä

  • Ylioppilas kirjoitti:

    Laissa on aivan selvänä (juuri muutettiin kesällä 2005 asetusta korkeakoulututkintojärjestelmästä) että on olemassa neljänlaisia korkeakoulututkintoja, koska tuli nuo ylemmät amk:t:

    alempia ja ylempiä amk-tutkintoja

    alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja

    yliopistoille tulee myös kaksiportaisuus nyt takaisin ja amk:ssa uutena asiana

    lainaus Suomen laista:

    Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005

    Valtioneuvoston asetus
    korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta
    Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,

    kumotaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä 18 päivänä kesäkuuta 1998 annetun asetuksen (464/1998) 3 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 806/1999,

    muutetaan 1 §:n 3 kohta, 2 §, 3 §:n 1 momentin 2 kohta, 5 ja 6 §, 7 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, 8 §, 9 a §, 10 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti ja 11 §,

    sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 kohta, 3 §:n 1 momentin 2 kohta ja 9 a § asetuksessa 1132/2003, sekä

    lisätään asetukseen uusi 9 b § ja 10 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

    1 §
    «Korkeakoulututkinnot»
    Korkeakoulututkintoja ovat:


    --------------------------------------------------------------------------------

    3) ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa (645/2001) tarkoitetut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot.

    2 §
    Yliopistot
    Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat:

    Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan

    Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu

    Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu

    Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu

    Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu

    Oulun yliopisto

    Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu

    Turun yliopisto

    Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu

    Åbo Akademi

    Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu

    Svenska handelshögskolan

    Turun kauppakorkeakoulu

    Lappeenrannan teknillinen yliopisto, aikaisemmin Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu

    Tampereen teknillinen yliopisto, aikaisemmin Tampereen teknillinen korkeakoulu

    Teknillinen korkeakoulu

    Kuvataideakatemia

    Sibelius-Akatemia

    Taideteollinen korkeakoulu

    Teatterikorkeakoulu.

    Yliopistoihin luetaan 1 momentin lisäksi puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu, aikaisemmin sotakorkeakoulu, kadettikoulu, merisotakoulu ja ilmasotakoulu. Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämästä koulutuksesta säädetään puolustusvoimista annetussa laissa (402/1974) ja maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa (668/1992).

    3 §
    Korkeakoulut
    Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat:


    --------------------------------------------------------------------------------

    2) ammattikorkeakoulut, joita ovat:

    Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola

    Diakonia-ammattikorkeakoulu

    EVTEK-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu

    Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

    Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu

    Helsingin ammattikorkeakoulu

    Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu – Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi, aikaisemmin Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu

    Humanistinen ammattikorkeakoulu

    Hämeen ammattikorkeakoulu

    Jyväskylän ammattikorkeakoulu

    Kajaanin ammattikorkeakoulu

    Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

    Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu – Mellersta Österbottens yrkeshögskola

    Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

    Lahden ammattikorkeakoulu

    Laurea-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu

    Mikkelin ammattikorkeakoulu

    Oulun seudun ammattikorkeakoulu

    Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

    Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

    Rovaniemen ammattikorkeakoulu

    Satakunnan ammattikorkeakoulu

    Savonia-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu

    Seinäjoen ammattikorkeakoulu

    Svenska yrkeshögskolan

    Tampereen ammattikorkeakoulu

    Turun ammattikorkeakoulu – Åbo yrkeshögskola

    Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola

    Yrkeshögskolan Sydväst.


    --------------------------------------------------------------------------------

    5 §
    Alemmat «korkeakoulututkinnot»
    Alempia korkeakoulututkintoja ovat:

    1) eläinlääketieteen, humanististen tieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan kandidaatin tutkinnot sekä oikeusnotaarin tutkinto;

    2) ensimmäisen päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen säännösten mukaan suoritetut elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot sekä farmaseutin tutkinto; sekä

    3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

    akateemisen sihteerin tutkinto

    alempi oikeustutkinto

    ammattinäyttelijäkurssin tutkinto

    diplomiekonomin tutkinto

    diplomikirjeenvaihtajan tutkinto

    ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    hallintovirkamiestutkinto

    hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto

    kirjastotutkinto

    kirjeenvaihtajan tutkinto

    kunnallistutkinto

    kuvataiteen tutkinto

    lainopillinen diplomitutkinto

    liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto

    lääketieteen kandidaatin tutkinto

    nuorisonohjaajan tutkinto

    nuorisotyön tutkinto

    näyttelijäkurssin tutkinto

    odontologian kandidaatin tutkinto

    oopperalaulajan tutkinto

    opettajakandidaatin tutkinto

    ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto

    sosiaalihuoltajatutkinto

    sosiaalivakuutustutkinto

    sosionomin tutkinto

    taloudellis-hallinnollinen tutkinto

    teatteritutkinto

    toimittajatutkinto

    vankeinhoitotutkinto

    varanotaarin tutkinto

    verovirkamiestutkinto

    voimistelunopettajan tutkinto

    yhteiskunnallinen tutkinto

    yleinen vakuutustutkinto.

    6 §
    Ylemmät «korkeakoulututkinnot»
    Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:

    1) elintarviketieteiden, filosofian, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, oikeustieteen, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin ja proviisorin tutkinnot;

    2) eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot; sekä

    3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

    agronomin tutkinto

    ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen,

    elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    farmasian kandidaatin tutkinto

    filosofian kandidaatin tutkinto

    hallinto-opin kandidaatin tutkinto

    hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto

    kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (139/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    kuvataideakatemian loppututkinto

    lainopin kandidaatin tutkinto

    liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on liikuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (327/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    metsätutkinto

    metsänhoitotutkinto

    musiikin kandidaatin tutkinto, joka on Sibelius-Akatemian tutkinnoista annettua asetusta (148/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    odontologian lisensiaatin tutkinto

    oikeustieteen kandidaatin tutkinto

    psykologian kandidaatin tutkinto, joka on psykologian tutkinnoista annettua asetusta (318/1996) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    puutarha-agronomin tutkinto

    Sacri ministerii kandidaatin tutkinto

    Sibelius-Akatemian diplomitutkinto

    taideteollisen korkeakoulun loppututkinto

    taiteen kandidaatin tutkinto, joka on taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (440/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    taloustieteiden kandidaatin tutkinto

    tanssitaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    teatteritaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    teologian kandidaatin tutkinto, joka on teologisista tutkinnoista annettua asetusta (517/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    teologinen erotutkinto

    terveydenhuollon kandidaatin tutkinto

    valtiotieteellinen virkatutkinto

    valtiotieteen kandidaatin tutkinto

    yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    ylempi oikeustutkinto.

    7 §
    Yliopistojen jatkotutkinnot
    Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja sekä aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaista odontologian lisensiaatin tutkintoa. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot.


    --------------------------------------------------------------------------------

    8 §
    Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot
    Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) sekä sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 §:n, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa.

    Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Upseerin tutkinnot, jotka on suoritettu 1 momentissa mainittujen säännösten mukaan, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

    Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (612/2001) mukaisesti suoritettu yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. Aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan suoritetut yleisesikuntaupseerin tutkinnot vastaavat tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa.

    9 a §
    Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
    Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ovat:

    humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    liiketalouden ylempiammattikorkeakoulututkinto

    liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

    9 b §
    Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot
    Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa tarkoitettuja ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja ovat:

    ammattikorkeakoulun liiketalouden jatkotutkinto

    ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan jatkotutkinto

    ammattikorkeakoulun tekniikan jatkotutkinto.

    lueppa itse se copy pastaamasi laki!

    Kukaan ei varmaankaan kuvittele, että AMK-tutkinto ja yliopistotutkinto olisivat samansisältöiset ja siten suoraan verrattavissa toisiinsa, mutta asetuksen 464/1998 mukaan asia on ihan selkeä:ylempi AMK-tutkinto on täysin rinnastettavissa kelpoisuudessaan ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa niissä julkisen puolen viroissa, joissa kelpoisuutena on ylempi korkeakoulututkinto. Joku erikoislaki muistaakseni on asetettu, joka kumoaa tämän sosiaalipuolen johtoviroissa (tullut voimaan myös 1.8.05), mutta muiltaosin sitä ei ole kumottu!



    Eli kyllä sinun kohdallasi on nimenomaan kyse mielipiteestä, fakta kun olisi tuo lakiteksti.

    Äänestä

  • Ylioppilas kirjoitti:

    Ei laissa sanota, että ne ovat saman tasoisia/saman arvoisia, ne ovat eri tutkintoja duaalimallin mukaisesti, vaikka siis joihinkin virkoihoin käy kumpi vain, tarkoittaako se, että insinööri (ylempi amk) on saman arvoinen kuin diplomi-insinööri? ei. ja eri tehtäviin koulutetaan

    mitenkäs määritellään tämä arvo? Se taitaa nyt olla se olennaisin kysymys? Mutta siihenhän et osaa vastata, koska kaikki kommenttisi perustuvat omiin mielipiteisiisi tai itsellesi sopiviin tulkintoihin laeista?

    Äänestä

  • lukisit itse! kirjoitti:

    lueppa itse se copy pastaamasi laki!

    Kukaan ei varmaankaan kuvittele, että AMK-tutkinto ja yliopistotutkinto olisivat samansisältöiset ja siten suoraan verrattavissa toisiinsa, mutta asetuksen 464/1998 mukaan asia on ihan selkeä:ylempi AMK-tutkinto on täysin rinnastettavissa kelpoisuudessaan ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa niissä julkisen puolen viroissa, joissa kelpoisuutena on ylempi korkeakoulututkinto. Joku erikoislaki muistaakseni on asetettu, joka kumoaa tämän sosiaalipuolen johtoviroissa (tullut voimaan myös 1.8.05), mutta muiltaosin sitä ei ole kumottu!



    Eli kyllä sinun kohdallasi on nimenomaan kyse mielipiteestä, fakta kun olisi tuo lakiteksti.

    "ylempi AMK-tutkinto on täysin rinnastettavissa kelpoisuudessaan ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa niissä julkisen puolen viroissa, joissa kelpoisuutena on ylempi korkeakoulututkinto"

    JA MILLÄHÄN PEWRUSTEELLA TUO LAKITEKSTI TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ TUTKINNOT OVAT KOKONAAN KAIKINPUOLIN RINNASTETTAVISSA??? SIINÄHÄN SANOTAAN AINOASTAAN JULKISEN PUOLEN VIROISTA JOIHIN ON KELPOISUUSVAATIMUKSENA YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO. KUINKA SUURI MERKITYS TÄLLÄ KÄYTÄNNÖSSÄ ON? LÄHESTULKOON KAIKKIIN TEHTÄVIIN VALITAAN SE JOKA PARHAITEN SOPII VAIKKA MUODOLLISESTI LAIN MUKAAN VOITAISIIN OTTAAKIN JA SILTIKIN NIITÄ VIRKOJA ON VÄHÄN JOSSA SE NOIN KARKEASTI ON MÄÄRITELTY. ESIM. LÄÄKÄRIN TEHTÄVIIN VAADITAAN LÄÄKÄRIN KOULUTUS, EI KÄY YLEMPI AMK VAIKKA OLISI MIKÄ.

    Äänestä

  • Ylioppilas kirjoitti:

    "ylempi AMK-tutkinto on täysin rinnastettavissa kelpoisuudessaan ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa niissä julkisen puolen viroissa, joissa kelpoisuutena on ylempi korkeakoulututkinto"

    JA MILLÄHÄN PEWRUSTEELLA TUO LAKITEKSTI TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ TUTKINNOT OVAT KOKONAAN KAIKINPUOLIN RINNASTETTAVISSA??? SIINÄHÄN SANOTAAN AINOASTAAN JULKISEN PUOLEN VIROISTA JOIHIN ON KELPOISUUSVAATIMUKSENA YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO. KUINKA SUURI MERKITYS TÄLLÄ KÄYTÄNNÖSSÄ ON? LÄHESTULKOON KAIKKIIN TEHTÄVIIN VALITAAN SE JOKA PARHAITEN SOPII VAIKKA MUODOLLISESTI LAIN MUKAAN VOITAISIIN OTTAAKIN JA SILTIKIN NIITÄ VIRKOJA ON VÄHÄN JOSSA SE NOIN KARKEASTI ON MÄÄRITELTY. ESIM. LÄÄKÄRIN TEHTÄVIIN VAADITAAN LÄÄKÄRIN KOULUTUS, EI KÄY YLEMPI AMK VAIKKA OLISI MIKÄ.

    pystytkö sinä ylipäätänsä näkemään maailmaa laajemmasta perspektiivistä kuin tuosta iänikuisesta lääkärin kulmasta. Lääkäri on sinänsä todella huono esimerkki, koska sillä ei ole mitään AMK-pohjaista ammattia johon rinnastaa.

    Rinnastetaan vaikkapa tradenomi ylempi AMK.ta ja kauppatieteen maisteria, heillä on molemmilla samat kelpoisuudet lain mukaan esimerkiksi kelan keskijohtoon (keksitty paikka), mikäli Kela nyt sattuisi hakemaan ylemmän korkeakoulututkinnon omaavaa.

    Siinä olet oikeassa, että työnantajalla on viimekädessä se ylin päätösvalta kenet ottaa ja millä tutkinnolla, siinä ei lailla todellakaan ole juurikaan sananvaltaa.

    Äänestä

  • Ylioppilas kirjoitti:

    Laissa on aivan selvänä (juuri muutettiin kesällä 2005 asetusta korkeakoulututkintojärjestelmästä) että on olemassa neljänlaisia korkeakoulututkintoja, koska tuli nuo ylemmät amk:t:

    alempia ja ylempiä amk-tutkintoja

    alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja

    yliopistoille tulee myös kaksiportaisuus nyt takaisin ja amk:ssa uutena asiana

    lainaus Suomen laista:

    Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005

    Valtioneuvoston asetus
    korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta
    Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,

    kumotaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä 18 päivänä kesäkuuta 1998 annetun asetuksen (464/1998) 3 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 806/1999,

    muutetaan 1 §:n 3 kohta, 2 §, 3 §:n 1 momentin 2 kohta, 5 ja 6 §, 7 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, 8 §, 9 a §, 10 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti ja 11 §,

    sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 kohta, 3 §:n 1 momentin 2 kohta ja 9 a § asetuksessa 1132/2003, sekä

    lisätään asetukseen uusi 9 b § ja 10 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

    1 §
    «Korkeakoulututkinnot»
    Korkeakoulututkintoja ovat:


    --------------------------------------------------------------------------------

    3) ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa (645/2001) tarkoitetut ammattikorkeakoulun jatkotutkinnot.

    2 §
    Yliopistot
    Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat:

    Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan

    Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu

    Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu

    Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu

    Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu

    Oulun yliopisto

    Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu

    Turun yliopisto

    Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu

    Åbo Akademi

    Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu

    Svenska handelshögskolan

    Turun kauppakorkeakoulu

    Lappeenrannan teknillinen yliopisto, aikaisemmin Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu

    Tampereen teknillinen yliopisto, aikaisemmin Tampereen teknillinen korkeakoulu

    Teknillinen korkeakoulu

    Kuvataideakatemia

    Sibelius-Akatemia

    Taideteollinen korkeakoulu

    Teatterikorkeakoulu.

    Yliopistoihin luetaan 1 momentin lisäksi puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu, aikaisemmin sotakorkeakoulu, kadettikoulu, merisotakoulu ja ilmasotakoulu. Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämästä koulutuksesta säädetään puolustusvoimista annetussa laissa (402/1974) ja maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa (668/1992).

    3 §
    Korkeakoulut
    Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat:


    --------------------------------------------------------------------------------

    2) ammattikorkeakoulut, joita ovat:

    Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola

    Diakonia-ammattikorkeakoulu

    EVTEK-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu

    Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

    Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu

    Helsingin ammattikorkeakoulu

    Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu – Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi, aikaisemmin Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu

    Humanistinen ammattikorkeakoulu

    Hämeen ammattikorkeakoulu

    Jyväskylän ammattikorkeakoulu

    Kajaanin ammattikorkeakoulu

    Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

    Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu – Mellersta Österbottens yrkeshögskola

    Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

    Lahden ammattikorkeakoulu

    Laurea-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu

    Mikkelin ammattikorkeakoulu

    Oulun seudun ammattikorkeakoulu

    Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

    Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

    Rovaniemen ammattikorkeakoulu

    Satakunnan ammattikorkeakoulu

    Savonia-ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu

    Seinäjoen ammattikorkeakoulu

    Svenska yrkeshögskolan

    Tampereen ammattikorkeakoulu

    Turun ammattikorkeakoulu – Åbo yrkeshögskola

    Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola

    Yrkeshögskolan Sydväst.


    --------------------------------------------------------------------------------

    5 §
    Alemmat «korkeakoulututkinnot»
    Alempia korkeakoulututkintoja ovat:

    1) eläinlääketieteen, humanististen tieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan kandidaatin tutkinnot sekä oikeusnotaarin tutkinto;

    2) ensimmäisen päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen säännösten mukaan suoritetut elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot sekä farmaseutin tutkinto; sekä

    3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

    akateemisen sihteerin tutkinto

    alempi oikeustutkinto

    ammattinäyttelijäkurssin tutkinto

    diplomiekonomin tutkinto

    diplomikirjeenvaihtajan tutkinto

    ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    hallintovirkamiestutkinto

    hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto

    kirjastotutkinto

    kirjeenvaihtajan tutkinto

    kunnallistutkinto

    kuvataiteen tutkinto

    lainopillinen diplomitutkinto

    liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto

    lääketieteen kandidaatin tutkinto

    nuorisonohjaajan tutkinto

    nuorisotyön tutkinto

    näyttelijäkurssin tutkinto

    odontologian kandidaatin tutkinto

    oopperalaulajan tutkinto

    opettajakandidaatin tutkinto

    ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto

    sosiaalihuoltajatutkinto

    sosiaalivakuutustutkinto

    sosionomin tutkinto

    taloudellis-hallinnollinen tutkinto

    teatteritutkinto

    toimittajatutkinto

    vankeinhoitotutkinto

    varanotaarin tutkinto

    verovirkamiestutkinto

    voimistelunopettajan tutkinto

    yhteiskunnallinen tutkinto

    yleinen vakuutustutkinto.

    6 §
    Ylemmät «korkeakoulututkinnot»
    Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:

    1) elintarviketieteiden, filosofian, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, oikeustieteen, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin ja proviisorin tutkinnot;

    2) eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot; sekä

    3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu

    agronomin tutkinto

    ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen,

    elintarviketieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    farmasian kandidaatin tutkinto

    filosofian kandidaatin tutkinto

    hallinto-opin kandidaatin tutkinto

    hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto

    kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (139/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    kuvataideakatemian loppututkinto

    lainopin kandidaatin tutkinto

    liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on liikuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (327/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, joka on maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (214/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    metsätutkinto

    metsänhoitotutkinto

    musiikin kandidaatin tutkinto, joka on Sibelius-Akatemian tutkinnoista annettua asetusta (148/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    odontologian lisensiaatin tutkinto

    oikeustieteen kandidaatin tutkinto

    psykologian kandidaatin tutkinto, joka on psykologian tutkinnoista annettua asetusta (318/1996) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    puutarha-agronomin tutkinto

    Sacri ministerii kandidaatin tutkinto

    Sibelius-Akatemian diplomitutkinto

    taideteollisen korkeakoulun loppututkinto

    taiteen kandidaatin tutkinto, joka on taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (440/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    taloustieteiden kandidaatin tutkinto

    tanssitaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    teatteritaiteen kandidaatin tutkinto, joka on teatteri- ja tanssialan yliopistollisista tutkinnoista annettua asetusta (216/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    teologian kandidaatin tutkinto, joka on teologisista tutkinnoista annettua asetusta (517/1995) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    teologinen erotutkinto

    terveydenhuollon kandidaatin tutkinto

    valtiotieteellinen virkatutkinto

    valtiotieteen kandidaatin tutkinto

    yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto, joka on yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (245/1994) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen

    ylempi oikeustutkinto.

    7 §
    Yliopistojen jatkotutkinnot
    Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja sekä aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaista odontologian lisensiaatin tutkintoa. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot.


    --------------------------------------------------------------------------------

    8 §
    Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot
    Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) sekä sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 §:n, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa.

    Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettava sotatieteiden maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Upseerin tutkinnot, jotka on suoritettu 1 momentissa mainittujen säännösten mukaan, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

    Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (612/2001) mukaisesti suoritettu yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. Aiemmin voimassa olleiden säännösten mukaan suoritetut yleisesikuntaupseerin tutkinnot vastaavat tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa.

    9 a §
    Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
    Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ovat:

    humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    liiketalouden ylempiammattikorkeakoulututkinto

    liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto

    tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

    9 b §
    Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot
    Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetussa laissa tarkoitettuja ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja ovat:

    ammattikorkeakoulun liiketalouden jatkotutkinto

    ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan jatkotutkinto

    ammattikorkeakoulun tekniikan jatkotutkinto.

    Minäkin katsoin, mutta en mistään löytänyt mainintaa sinun esittämistä alemmista ammattikorkeakoulututkinnoista. Paikallistaisitko vielä sen kohdan laista minulle. En kaipaa mitään tulkintaa vaan tiedon ko. kohdasta.

    Äänestä

Ylioppilaan vain keskittyä siihen omaan elämään. En aio erikoistua psykiatriaan, mutta voinen sanoa että sinulla on oikeasti pieni ongelma.

Äänestä
  • jep nimeltä nettiaddiktio. Mutta kuten kovin usein on asian laita, potilas ei itse tunnista sairauden oireita itsessään. Joudumme siis kestämään tätä iät ja ajat.

    Äänestä

Älkää uskoko ketään sellaista joka ei ole oma itsensä. Lukekaas tämä lainaus:

"Minä en sitten ymmärrä miksi kaikki täällä tuntuvat suhtautuvan niin voimakkaan tunteellisesti tämän "Ylioppilaan" kirjoitteluun.
Hänen kirjoittelunsa on toki räikeän provosoivaa, mutta sehän tavallaan pitää tämänkin foorumin eläväisenä. Antaa virikkeitä.

Kukaan ei tunnu käsittävän sitä tosiasiaa että kirjoittaja tuon nimimerkin takana on joku aika tavallinen perus-jannu joka on vain huomannut että tämä AMK vs. yliopisto keskustelu on aika tulenarka aihe. Aihe on varmasti omalla tavallaan monia kiinnostava ja ainakin siitä saa helposti vaikka millaisen väittelyn aikaiseksi.

Onko teistä kukaan tullut ajatelleeksi sitä tosi asiaa että kirjoittaja (siis tämä "ylioppilas") EI oikeasti ole tuota mieltä näistä AMK-asioista kuin väittää olevansa. Luultavasti todellisuudessa hänelle koko juttu on aika samantekevä. Hänestä vain on hauska aloittaa tällaisia keskusteluja jotka saavat toiset melkein raivon partaalle. Se juuri on tarkoitus.

Keskustelu paisuu paisumistaan ja herättää huomiota. Lopulta se on ikään kuin taideteos. On hauska huomata osaavansa taitavasti ärsyttää muita ihmisiä.

Nerokkainta tässä on se että kirjoittaja on luonut itselleen tällaisen ns. roolihahmon. Ajatelkaapa! Ylimielinen suomenruotsalaista sukuperää oleva lääkäri joka on lisäksi reservin upseeri, äärioikeistolaisilla mielipiteillä varustettu, hienosteleva snobi. Vähän liian herkullista ollakseen totta. Selvä karikatyyri.
Tämä hahmo on osattu luoda niin hyvin että monet jopa oikeasti uskovat tällaisen ihmisen olemassa oloon. Todellisuudessa ketään lääkäriä tuskin vähempää kiinnostaisi pohtia tällaisia
amk-asioita.

Hahmosta on tahallaan tehty vähän ylikorostettu monilta osin. Moni asia on tahallisesti vähän epäuskottava. Näin ihmiset saavat arvailla onko joku tuollainen "hirvitys" tosiaan olemassa.
Uskaltaisin vastata että ei ole. Hahmo on vain eräänlainen "sivistyneen hienohelman irvikuva". Tosin se on myös muistutus siitä millainen nykypäivän ihminen saattaa pahimmillaan olla.

Jos siis hahmo on keksitty ovat myös nuo mielipiteet keksittyjä. Niin yksinkertaista se on rakkaat ystävät. Jos mielipiteitä tarkastelee huomaa heti mistä kenkä puristaa. Niillä halutaan vain vähän ärsyttää. AMK-asioiden lisäksi keskusteluun vedetään tahallaan mukaan myös kaikenlaisia muita sosioekonomiseen asemaan liittyviä aiheita.

On suorastaan liikuttava havaita näitä monia "tunteenpurkauksia" mitä tämän kirjoittajan mielipiteet ovat saaneet osakseen.
Jotkut ovat olleet valmiita jo nimeämään kirjoittajan hulluksi. Tämä nyt on liioittelua.
Kirjoittaja voisi mahdollisesti olla ehkä hieman häiriintynyt jos nuo mielipiteet edes jossain määrin olisivat totta. Mutta eivät ne ole.
Ne ovat täyttä bluffia.

Ei tätä kirjoittajaa pidä vihata, vaan pikemmin vähän ihailla kun on saanut niin monet osallistumaan tällaiseen sirkukseen. En usko että tuon nimimerkin takana oleva ihminen on mitenkään pahantahtoinen tai että hänellä olisi mitään amk-opiskelijoita tai itse järjestelmää vastaan. Hän vain tahtoo pitää vähän hauskaa muiden kustannuksella.

Äänestä
  • Hyvä analyysi herra Freud

    Äänestä

"Itse olen suorittamassa ylempää korkeakoulututkintoa, eli parasta noista neljästä eri korkeakoulututkinnosta"

Miten se paremmuus mitataan?

Äänestä
  • Tutkinnon tasolla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ylioppilas kirjoitti:

Korkeakoulututkinnot jaetaan Suomen lain mukaan:

1)Alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin

2)Alempiin ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin

Ts. se ei kerro juuri mitään jos sanoo suorittaneensa korkeakoulututkinnon, todellista typeryyttä nykyään puhua epämääräisesti yläkäsitteestä, sama kuin sanoisi, että hankin uuden kulkuvälineen kun tarkoittaa hankkineensa uuden polkupyörän, vaikka näin ilmaisemalla itseään saattaa saada harhautettua jonkun luulemaan, että on ostanut uuden auton. Samaa harrastavat amk:laiset selittäessään suorittavansa korkeakoulututkintoa.

ESIM. TRADENOMI-OPPILAAN PITÄISI SANOA SUORITTAVANSA ALEMPAA AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOA, KUN KERTOO MITÄ OPISKELEE EIKÄ JOHTAA HARHAAN PUHUMALLA EPÄMÄÄRÄISEN VIHJAILEVASTI "KORKEAKOULUTUTKINNOSTA"!

Itse olen suorittamassa ylempää korkeakoulututkintoa, eli parasta noista neljästä eri korkeakoulututkinnosta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu