Tänä päivänä luulisi ihmisten yleissivistyksen olevan jo suhteellisen hyvällä pohjalla. Tietoa saa asiasta kuin asiasta.
Samalla tavoin jokaisen luulisi olevan tietoinen tämän päivän rikollisuudesta ja väärinkäytöksistä eri asioissa.
Mutta silti, ISO OSA ihmisiä raivoaa kauppojen kassoilla, posteissa ja virastoissa ja eri instansseissa siitä, kun pitää todistaa henkilöllisyytensä.
Kuinka monta kertaa olen seurannut vierestä, kun myyjä kysyy ajokorttia tai henkilöllisyyspapereita varmistaakseen, että kortissa mainittu henkilö on sama kuin asiakas. Eilenkin vierestä kuulin, kun vanhempi asiakas kiihtyneenä sanoi, ettei hän ole mikään varas ja että hän itse laittaa tunnuksen kuittiin!
Voi tuota älyn suurta määrää ihmisillä!
Eikö tosiaan jokaisen edun mukaista, että henkilöllisyyspapereita kysytään. Vain sillä tavoin voidaan estää varastettujen tai esim. puolisonsa korttia väärin käyttävien touhut.
Eihän se todellakaan tarkoita, että myyjät jokaista epäilisivät varkaaksi. Ja henkilöllisyyshän tarkistetaan kaupoissakin vain tietyn summan ylittävältä osalta.
Ja jos henkilöllisyyttä ei ole tarkistettu ja MERKITTY tarkistetuksi, pankki ei ole korvausvelvollinen vaan vastuu siirtyy kaupalle tai myyjälle siinä tapauksessa että korttia on käytetty väärin.
Toinen on seikka, kun ihmiset kuvittelevat, että se kioskin myyjä tai kaupan tiskillä istuva neito muistaa joka ikisen tuhannesta asiakkaastaan.
Yksin totesi yhtenä iltana myyjälle, että oonhan minä täällä käynyt ennenkin. Kyllä sun pitäis tuntea!
Voi hohhoijaa! Ei mikään takaa sitä, että joku myyjä tai virkailija sinut tuntisi niin hyvin, että voisi vannoa, että tiskin takana olet juuri sinä. Entäpä jos sinulla sattuukin olemaan vaikka identtinen kaksoisveli tai -sisko tai muuten hyvin samannäköinen sisarus, joka olisi rikollisella mielellä liikenteessä ja pankkikorttisi olisi hänen hallussaan???
Myyjien ja virkailijoittenko velvollisuus se on tunnistaa tuhannet ihmiset toisistaan?
Varmasti siinä tapauksessa, että kortilla olisi annettu ostaa suurella summalla ilman että tarkistetaan henkilöllisyyttä, kortin omistaja hyppisi kyseisen liikkeen tai viraston työntekijän silmille tai ainakin saisi loat niskoilleen, että miten huolimattomasti annetaan kortteja käyttää.
Mutta silti, kun sitä itseltä pyydetään, niin nenä kippurassa ja tuhisten ja väkipakolla sitä henkilöllisyyspaperia sieltä lompakosta kaivetaan.
Ja yksi kauhistuttavin tilanne mitä seurasin oli postissa. Odotin vuoroani erään keski-ikäisen miehen perässä ja virkailija kysyi henkilöllisyyspapereita. Kovalla äänellä mies sanoi, että no sehän on mun muijan kirje.En kai minä kenenkään toisen kirjeitä lähtis hakemaan.
Virkailija yritti naama punaisena selittää, että kun kirje oli kirjattu ja se oli ilmeisesti vielä pankista tullut eli saattoi sisältää vaikka pankkikortin.
Huhhuh!!!
Eikö ihmisten äly tosiaan riitä pohtimaan asiaa niin pitkälle, että mistä tuo virkailija voi tietää, että tuo aviopari on edelleen naimisissa. Nehän voi olla vaikka eilen eronneita, ja mies hakis kostoks vaimon pankkikortin omaan käyttöönsä.
Siis teoriassa on kaikki mahdollista.
Niin, mikä siinä on niin vaikeaa????Miksi oman henkilöllisyytensä todistaminen on niin ylivoimaista liian monelle?????
Samalla tavoin jokaisen luulisi olevan tietoinen tämän päivän rikollisuudesta ja väärinkäytöksistä eri asioissa.
Mutta silti, ISO OSA ihmisiä raivoaa kauppojen kassoilla, posteissa ja virastoissa ja eri instansseissa siitä, kun pitää todistaa henkilöllisyytensä.
Kuinka monta kertaa olen seurannut vierestä, kun myyjä kysyy ajokorttia tai henkilöllisyyspapereita varmistaakseen, että kortissa mainittu henkilö on sama kuin asiakas. Eilenkin vierestä kuulin, kun vanhempi asiakas kiihtyneenä sanoi, ettei hän ole mikään varas ja että hän itse laittaa tunnuksen kuittiin!
Voi tuota älyn suurta määrää ihmisillä!
Eikö tosiaan jokaisen edun mukaista, että henkilöllisyyspapereita kysytään. Vain sillä tavoin voidaan estää varastettujen tai esim. puolisonsa korttia väärin käyttävien touhut.
Eihän se todellakaan tarkoita, että myyjät jokaista epäilisivät varkaaksi. Ja henkilöllisyyshän tarkistetaan kaupoissakin vain tietyn summan ylittävältä osalta.
Ja jos henkilöllisyyttä ei ole tarkistettu ja MERKITTY tarkistetuksi, pankki ei ole korvausvelvollinen vaan vastuu siirtyy kaupalle tai myyjälle siinä tapauksessa että korttia on käytetty väärin.
Toinen on seikka, kun ihmiset kuvittelevat, että se kioskin myyjä tai kaupan tiskillä istuva neito muistaa joka ikisen tuhannesta asiakkaastaan.
Yksin totesi yhtenä iltana myyjälle, että oonhan minä täällä käynyt ennenkin. Kyllä sun pitäis tuntea!
Voi hohhoijaa! Ei mikään takaa sitä, että joku myyjä tai virkailija sinut tuntisi niin hyvin, että voisi vannoa, että tiskin takana olet juuri sinä. Entäpä jos sinulla sattuukin olemaan vaikka identtinen kaksoisveli tai -sisko tai muuten hyvin samannäköinen sisarus, joka olisi rikollisella mielellä liikenteessä ja pankkikorttisi olisi hänen hallussaan???
Myyjien ja virkailijoittenko velvollisuus se on tunnistaa tuhannet ihmiset toisistaan?
Varmasti siinä tapauksessa, että kortilla olisi annettu ostaa suurella summalla ilman että tarkistetaan henkilöllisyyttä, kortin omistaja hyppisi kyseisen liikkeen tai viraston työntekijän silmille tai ainakin saisi loat niskoilleen, että miten huolimattomasti annetaan kortteja käyttää.
Mutta silti, kun sitä itseltä pyydetään, niin nenä kippurassa ja tuhisten ja väkipakolla sitä henkilöllisyyspaperia sieltä lompakosta kaivetaan.
Ja yksi kauhistuttavin tilanne mitä seurasin oli postissa. Odotin vuoroani erään keski-ikäisen miehen perässä ja virkailija kysyi henkilöllisyyspapereita. Kovalla äänellä mies sanoi, että no sehän on mun muijan kirje.En kai minä kenenkään toisen kirjeitä lähtis hakemaan.
Virkailija yritti naama punaisena selittää, että kun kirje oli kirjattu ja se oli ilmeisesti vielä pankista tullut eli saattoi sisältää vaikka pankkikortin.
Huhhuh!!!
Eikö ihmisten äly tosiaan riitä pohtimaan asiaa niin pitkälle, että mistä tuo virkailija voi tietää, että tuo aviopari on edelleen naimisissa. Nehän voi olla vaikka eilen eronneita, ja mies hakis kostoks vaimon pankkikortin omaan käyttöönsä.
Siis teoriassa on kaikki mahdollista.
Niin, mikä siinä on niin vaikeaa????Miksi oman henkilöllisyytensä todistaminen on niin ylivoimaista liian monelle?????
Vastaukset 10
Vanhimmat
kolme erillistä henkilökorttia aluekulkulupineen ja niistäkin huolimatta joudun alistumaan vielä ruumiintarkastukseen jos sitä turvahenkilöstö vaatii. Lisäksi valvontakameroita on joka puolella ja tuossa seinällä oleva varmaan tallentaa kuvani kun tämänkin viestin kirjoitan työaikana tänne. Nykyinen elämä on tätä.
On toisaalta hyvä että on olemassa vielä paikkoja missä ihminen voi puhua ihmiselle ilman henkilökorttia, nimineulaa tai kasvonaamiota tai vakituista nimimerkkiä. Mutta kauanko niitä enää on?
Miten suhtaudut siihen, että pudotat parkkipaikalle pankkikorttisi. Joku sen löytää ja jättää palauttamatta. Et heti huomaa katoamista, et edes seuraavana päivänä.
Vilpillisessä mielessä oleva löytäjä suuntaa kulkunsa mustaan pörssiin,ostaa olohuoneeseensa kotiteatterin ja ym. hienoutta.
Lasku on suuri. Mutta sillähän ei ole väliä,kun tililläsi on juuri työnantajasi maksama palkka.
Myyjä on oikea myyntitykki ja iloitsee aikaansaamastaan suuresta kaupasta.
Eihän noin fiksun näköinen kaveri voi olla rikollinen, hän pähkäilee mielessään kun ostaja kertoo unohtaneensa ajokorttinsa autoon.
No, laitappa sosiaaliturvatunnukses loppuosa itse siihen, on myyjän kommentti. Ja niin lähti tililtäs rahat mutta tavarat ei tulleet sulle.
Menet ylihuomenna pankkiin ja kerrot että pankkikorttisi on kateissa ja tarkistat mahdollisen saldosi, että onko korttia käytetty. Jessus, tilisi saldo onkin muuttunut yksinumeroiseksi.
Voi ei! Pankki näkee tiedoista, että viimeisimmät ostokset on tehty mustassa pörssissä.
Mutta kun en ole käynyt ikinä siellä, toteat.
Miten ne on voineet mennä myymään sinun kortillasi????????
Toinen vaihtoehto on se, että mustan pörssin myyjä olisi vaatinut nähtäväksi henkilöllisyyspaperit ja kun niitä ei ole esittää, ei kauppoja synny.
Niin yksinkertaista se on!!!
Minulla taasen on ihan päinvastainen ongelma. Täällä meidän tuppukylässä ei kysytä papereita juuri missään vaikka ostokset ylittäisi 50 euroa eikä myyjä ole edes naamatuttu.
Olemme viisaan kaverini kanssa kokeilleet ostaa suuria ostoksia toistemme korteilla ja hyvin on onnistunut. Hän on kuitenkin mies ja minä nainen.
Olen joillekkin kassoille sanonut tästä ja vastaukseksi olen saanut vain epämääräisiä hymähtelyjä. Että näin meillä.
olekin niin, että oman vastuunsa välttämiseksi myyjän on kysyttävä henkkari yli 50 eron maksutilanteessa..no setelit kelpaa muutenkin..
Nimenoaan pankki EI ole korvausvelvollinen jos henkilöllisyyspapereita ei ole kysytty! Ja kenellepä muullekaan kuin sille virkailijalle tai myyjälle se vastuu siirtyisi!!????
Mutta taitaa olla niin, että iso osa näistä jotka eivät halua esittää henkilöllisyyspapereitaan, ovat myös halukkaita itse kärsimään rikollisen aiheuttaman vahingon, vai oletteko????
ehkä juuri minun rahapussianihan siinä varjellaan..
ja myyjät toimivat vain annettujen ohjeiden mukaisesti...mutta niinku sanoin, helposti ajattelemme vain itsekeskeisesti näistäkin asioista..
ottaakin päähän, kun niitä papereita ei kysytä! Luulisi myyjien tietävän kuinka se työ pitää tehdä ettei satu vahinkoja.
Olen vielä sen verran tunari, että olen hukannut lompakkoni noin viitisen kertaa pysyvästi. Onneksi olen ehtinyt kuolettaa kortit ennen kuin kukaan on ehtinyt käyttämään korttejani.
Myyjä, joka ei tee henkilöllisyyden tarkistusta silloin kun ostosten summa ylittää pankin vastuulle menevän rajan, EI OLE TARPEEKSI PÄTEVÄ KASSALLE.Sellaisesta myyjästä pitäisi jokaisen tehdä valitus kyseiseen liikeeseen, samoin kuin muihinkin instansseihin, jotka luovuttavat sellaisia asiapapereita, jotka vaativat henkilöllisyyden tarkistamisen.
Jos minä haluan lähettää kirjeen jollekin niin, ettei sitä pääse kuka tahansa hakemaan, lähetän sen kirjattuna ja kirjatussa kirjeessä maksan tavalliseen kirjeeseen verrattuna ylimääräistä hintaa siitä hyvästä, että LUOTAN SIIHEN, ETTÄ VIRKAILIJA TARKISTAA VASTAANOTTAJAN HENKILÖLLISYYDEN.
Muutoinhan lähettäisin kirjeen tavallisena ja halvemmalla, mutta se ei takaisi, että se on nimenomaan se haluamani henkilö, joka sen mahdollisesti pääsisi aukaisemaan, vaikkakin kirjesalaisuus on olemassa.
Mutta epärehellisiä ihmisiä ei estä tuollaiset säännöt ja lait. Siksi on keinoja toimia niin, että vastaanottaja ei voi olla kuka tahansa vaan henkilöllisyyden tarkistus sisältyy palvelun korotettuun hintaan.
kai suurimpia pelkojahan on ollut joutua epäilyksen alaiseksi toisten ihmisten silmissä..siis rosvon kirjoihen, ja siitä syystä, kun joutuu julkisesti ja ehkä yllättäenkin todistamaan henkilöllisyytensä, iskee primitiivi-ilmiö päälle..
Toinen paha tilanne on joutuminen laukkutarkastukseen kassalla, vaikka ihmisten tiedossa pitäisi olla että näin voidaan toimia, jos yleisiä ohjeita ei ole noudatettu, olemme herkkähipiäisiä...näissä asioissa, ajattelemme mitä muut (muka) ajattelevat..
Vastustusreaktio on luonnollinen silloin kun ihminen kokee joutuneensa väärin kohdelluksi...
Joskus aikoinaan matkustaessani kolmen lapsen kanssa Neuvostoliittoon, ja tulliterminaalissa pöläytettiin kaksi matkalaukkua ylösalaisin - silloin oli vaikeuksia hillitä itsensä ... vaikka työtäänhän he vain tekivät, muttakun minulla oli pieni lapsi sylissä ja kaksi vahdittavana muuten...ja känniset ukot tönivät horjuen takana..
joskus huomannu saman jutun.
Se on kumma, vaikka ihmiset kyllä tietää että esim. kassa kysyy henkkareita jos pankkikorttiostos menee yli 50 euroo.
Kassahan vaan noudattaa niitä määräyksiä, mitkä on.Kiusallaan henkilöllisyyden tarkistamista ei tehdä ja entäs ne passikuvat sitten.Ei oo niitäkään häävi kurkkia:)
Mulla on tapana kaivaa ajokortti tärpille valmiiksi, sitä on sitten helppo vilauttaa.